Niin paljon väännetään kättä; Suomi NATO:on vaiko ei. Ajattelin tuoda asiaan omankin näkökantani.
Useasti sanotaan, että Suomi ei ehkä pääsisikään enää NATO:n jäseneksi, olisikohan näin?
Tarkastellaanpa Suomi vs Balttian asevoimat. Vuoden 2018, yhteenlaskettu koko Balttian asevoimien vahvuus tänä päivänä on suuruusluokassaan kutakuinkin Suomen kanssa sama. Balttian kansat vs Suomi asukasmäärältään kutakuinkin sama.
Esim etelänaapurimme toivoisi, miltei vaatisi Suomen NATO-jäsenyyttä, miksi?
Eestin puolustusmäärärahat ovat tosissaankin 2% bkt:stä. Euromääräisesti n 1/3 osa Suomen vastaavasta.
Asehankintaohjelmaa esim Eestin osalta ollaan jouduttu peruuttamaan, asevelvollisuutensa suorittaa n 1/4 ikäluokasta, Eestillä ei ole merivoimia (+ rannikkotykistö), sanottavasti, ilmavoimat 0, lähinnä Latviasta toimivat NATO:n 3-4 konetta.
Mm edellä mainittuja seikkoja tarkastellen, huomaamme varsin selvästi asetelman; Suomi ei tarvitse NATO:a mutta saattaa olla, että NATO ehkä tarvitseekin Suomea ja mikä mielenkiitoista, juuri Balttian puolustuksen vuoksi. Iso osa siitä lankeaisi Suomen NATO-jäsenyyden vuoksi sinne. Suomi kyllä pärjää paljon paremmin ilman NATO:a.
Maanpuolustustahto Balttiassa; ei voida parhaalla tahdollakaan sanoa sen olevan kovinkaan kummoinen, johtuen mm NL:n miehitysajasta.
Sotilasasiantuntijoiden mielestä esim Viron maanpuolustuskyky nojautuu täysin NATO:on ja sen kalustoon.
Useidenkin asiantuntijoiden mukaan Venäjällä olisi kyky n 60 tunnin sisällä miehittää koko Eesti; ei ole joukkoja, ei ole alueellista maanpuolustusjärjestelmää (Kaitseliit ei sitä ole), ei ole kalustoa, varsinkaan rs-kalustoa. Toteuta siinä nyt sitten esim ”Putkisen strategiaa”, esim Tallinnan alueen suhteen. Ilmatila on avoin, samoin rannikko, ei ps-kalustoa, ei rs-tykistöä, ei laivastoa, jne.
Kaikkia noita em seikkoja olen pohtinut ja tullut asiantuntijoiden lausuntoja ja tutkimuksia lukiessani näihin ajatelmiin. En tosin omaa sotilaskoulutukseni puolesta (komppanianpäällikkötaso silloin aikanaan) minkäänlaisia strategisia opintoja en omaa, sitä saadakseen pitäisi käydä Maanpuolustuskorkeakoulun strategianlaitoksen opintoja; taktiikan koulutusta kyllä omaan. Taktiikalla voitetaan taistelu, strategialla sota. Clausewitzin kiteytys.
Pauli Järvenpää: Pauli Järvenpää on valtiotieteiden tohtori, entinen Suomen Afganistanin-suurlähettiläs ja puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö, joka toimii tällä hetkellä vanhempana tutkijana International Centre for Defence and Security -tutkimuslaitoksessa Tallinnassa. Tekstin englanninkielinen alkuperäisversio löytyy ICDS:n verkkosivuilta.
https://www.ulkopolitist.fi/2016/03/03/vieraskyna-onko-viro-puolustettavissa/