Olemme asuneet ikivanhoissa taloissa- mm. jugend taloissakin, joiden rakentamisaika oli 1900-luvun alussa. Yhteistä kaikille olivat muuratut massiivitiiliseinät, joiden paksuus oli n. 70 cm, ja pääosin välissä tiilenlevyinen ilmarako. Huoneet korkeita n. 3,20 m.
Lattiat mäntyponttilautaa tai lankkua paksuudeltaan n. 1,5”-2” ( tuumaa) x 5 ”. Se mänty-honka-petäjä, saattoi olla iältään jopa 500-vuotta, max, 700 vuotta vanhaa ja, jopa keloa. Jugend- huoneistoissa lattiaa kiersi yleensä 2 laudan reunuslaudat seinän vieressä, jotka oli päältä naulattuja takonauloin. Itse lattiat pontista naulattuja ja monesti hieman kutistuneita , jolloin väissä oli hiontakittiä ja maalia.
Mutta ajatelkaahan, huoneistojenne lattian honka saattoi pudottaa siemenensä luontaisesti valitulle kasvupaikalleen nyt ajatellen n. 100 v + hongan ikä sitten eli vähintään 500 vuottla sitten. Eli sen kasvu on alkanut jopa ennen 1500- lukua ja sahattu 1900- luvun alussa. Mitäs silloin 1500- luvulla Suomessa tapahtui ?
https://www.hi3.fi/0-mika-suomi-on/suomi-idan-ja-lannen-valissa/
… no, se lattia..
Se oli maalattu, joka piti hioa koneellisesti. Ammattimies tuli raskaine koneineen ja tutki. Sanoi, että lattia on aivan hyväkuntoinen. Hiotaan ja lakataan. Hioi, hioi, hioi ja tuskaili, että on kuin kiveä hioisi. Lopulta se oli kittaus-lakkausta valmis ja kaunis, kuvan kaunishan ja kallis siitä tuli.
… mutta voi näitä purkuintoisia timpermanneja? Ikkunan karmit sekä pokat vaihdetaan 500-v vanhasta hyvin kunnostettavasta hongasta höttöpuuhun ja muoviin, jotka vääntyilevät ja kestävät 30 vuotta.
Pelastin joskus purkulavalta monimuotoisia, lasit, jopa lyijylasit tallella olevia pokia varastoon vaikka kasvihuoneeksi tms.. ja niinhän niistä kaveri sitten sellaisen kaunistuksen rakensi, seuraavaksi sadaksi vuodeksi.
