Toimituksellisen aineiston todenperäisyys

Aihe taisi osua arkaan paikkaan?
Itsekin Kuuselan juttuja lukeneena niistä ei tullut epäilyksiä ja olivat hyvin kirjoitettuja eli saivat lukemaan aina koko jutun.
Sisällöt olivat mielenkiintoisia.
Omalla kohdalla eräs toinen toimittaja teki minusta henkilöjutun ja sain sen lukea ennen julkaisua, mutta juttua oli lyhennetty niin että siitä tuli ihan erilainen kuva.
Paljon eri toimittajien juttujen jälkeen on ollut oikaisuja.
Monesti otsikot ovat kirjoitettu niin että itse jutun lukiessa tulee aivan eri kuva.
On myöskin asenteellisia kirjoituksia?
https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000010312503.html

36 vastausta artikkeliin “Toimituksellisen aineiston todenperäisyys”

    1. Meinaatko hk, ettei samanlaista huijausta olis tehnyt kukaan päivän tai politiikan uutisia kirjoittava toimittaja?
      Älä unta nää…

        1. Se on sinun oma kuvitelmasi, mikä perustuu puhtaaseen persukatkeruuteen, mutta koita elää sen kanssa, kun todellisuus ilmeisesti on liikaa…

  1. Matti Kuuselan muistelmateos pitää kyllä lukea. Vaikka suurinta työväenpuoluetta kannatankin, tai ehkä juuri siksi.

  2. Itsekin aina luin näitä Kuuselan juttuja ja olivathan ne lukijaystävällisesti kirjoitettuja. Joissakin jutuissa värikynän kyllä havaitsin, mutta moni meni myös läpi ilman epäilystä.

    Kieltämättä nyt on vähän huijattu olo.

    Mutta herättäähän tuo kysymyksiä myös lehden faktantarkistuksen luotettavuudesta ja siitä, että journalistin ohjeet sekä JSN:n jäsenyys ei kyllä ole mikään tae luotettavuudesta, vaikka näin joku väittää.

    1. Ei tuota voi mitenkään puolustella, hyvä että selvisi. Isoon jokoon aina mahtuu.
      Niin kuin totesin, jutut eivät olleet vakavia uutisia, vaan juttuja, joihin fiktiokin mahtuu eikä vahingoita muita kuin häntä, johon juttu
      kohdistui.

  3. Asialla on yleensä aina ainakin kaksi puolta, tosi ja epätosi.
    Mikähän tässäkin jutussa on totta?
    Onko Jussi Tuulensuu polttanut päreensä jostakin ja ellei Kuusela peru kirjoituksiansa, seuraukset voivat olla vakavat!?

  4. Eräs toimittaja myös kerran teki sukulaisestani jutun. Vaikka toimittaja ja jutun aihe olivat kavereita, tuli juttuun ihan tuulesta temmattuja asioita joita sukulaiseni muka teki. Saihan sillä juttuun väriä eikä se välejä pilannut, mutta ollaan sitä kyllä naureskeltu.

    1. Minusta tehtiin aikanaan sanomalehteen kokosivun juttu kuvineen, joka koski maa-artisokan viljelyä, käyttöä ja sitä uusia tuotteita jalostettuina. Kerroin kaiken mahdollisen siitä tukimuksineen, latinalaisine nimineen ”heiathus tuberosus” , sen kemiankin ja vaikutuksineen elimistöön inuliini( hydraattilaji) jne..

      Olin siinä lehdessä töissä ja pyysin varmuuden vuoksi jutun luettavakseni siksi, että pidin toimittajaa hiukan ”vinksahtaneena yläpäästään”. Hän oli ollut siitä sairaslomalla pitkään. Mutta muuten hyvä ja terävä kuin mikä.
      Jutusta en tunnistanut ollenkaan sitä, mitä olin kertonut, vaan enemmänkin toimittajan näkemys yleensä viljelyistä lähimaaseudulla ja puutarhoista. Olin siinä vain ”syöttinä” hänen omalle näkökulmalleen.
      Sanoin päätoimittajalle, ettei tämä ole julkaisukelpoinen ja perustelin, että hän oli pannut suuhuni sanoja, mitä en ole sanonut haastattelussa. Päätoimittaja veti jutun pois.

      Yleisperiaate on se, ettei haastattelun tekstejä voi tai edes saa vaatia muutettaviksi ellei ole erittäin hyviä perusteita eikä juttua edes tarvitse näyttää etukäteen haastatellulle.

  5. Kuuselan jutut ovat erinomaisia eikä se hyvyys miksikään muutu, vaikka niissä on ripaus fiktiota.
    Pitäisi keksiä niille uusi toimituksellinen nimike.

  6. Paljon julkaistaan juttuja jotka ovat faktaa, mutta kun jätetään pois se toinen puoli niin siitä osafaktasta tulee puolitotuus…

  7. Että JSN:n jäsenyys takaa median luotettavuuden ja uskottavuuden…Jep,jep!

  8. Aamulehti poistaa 551 Kuuselan juttua verkosta.

    Kuitenkin kerrotaan, että ”Aamulehdessä kaikki jutut kulkevat useden silmien kautta ennen julkaisua”!

    Eikö siellä ole sen vertaa järkeä mukana, että voitaisiin perata valheuutiset pois, ennen, kuin niitä on satoja!?

    ”Uskottavaa uutisointia” keskimäärin medialta!

      1. Ei sillä ole merkitystä, onko kyseessä uutisjuttu vai esim. matkakertomus. Molempien on perustuttava totuuteen.

        Kuuselan matkareportaasit ja muut nyt kyseessä olevat kirjoitukset voidaan laskea kuuluvaksi ns. feature -juttuihin, jotka ovat uutisartikkelia pitempiä ja perusteellisempia.

        Mutta feature -artikkeleidenkin lähtökohta on totuus. Mahdollisesta kaunokirjallisesta ilmaisusta huolimatta feature-juttuun pätee samat journalismin säännöt kuin uutiseen: kaiken, mitä jutussa kerrotaan, on oltava totta.

        Helsingin Sanomien featuretoimittaja Tommi Nieminen kirjoittaa X:ssä. ”Kuuselan toiminta on rikkonut journalismille olennaisinta, pyhintä ja välttämättömintä: kaiken on oltava totta.”

        Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka kirjoittaa X:ssä: ” Karmea muistutus siitä, että fakta ja fiktio on pidettävä tiukasti erillään.”

        Summa summarum. Aamulehden faktantarkistus on pettänyt pahasti ja toimittaja Kuusela on soveltanut journalistin ohjeita hyvin lavealla skaalalla.

  9. ”Minusta tehtiin aikanaan sanomalehteen kokosivun juttu kuvineen, joka koski maa-artisokan viljelyä, käyttöä ja sitä uusia tuotteita jalostettuina. Kerroin kaiken mahdollisen siitä tukimuksineen, latinalaisine nimineen ”heiathus tuberosus” , sen kemiankin ja vaikutuksineen elimistöön inuliini( hydraattilaji) jne..”

    ”Aikanaan”, ”Sanomalehteen”. Päivämäärä, kuukausi, vuosi, Sanomalehden nimi. Vai onko tämä kommenttisi niinku agendajournalismia?

    1. ”Aikanaan” = muistaakseni v. 2002, myöhäissyksy, kun maa-artisokat nostetaan ja istutetaan uudestaan.
      Suuri sanomalehti ( ei Hesari ).
      Päätoimittaja, joka veti jutun pois, on eläkkeellä.

      1. Tässä osa sen jutun ssällöstä:

        MAA-ARTISOKAN VILJELY PÄHKINÄNKUORESSA

        Sen latinalainen nimi on ”helianthus tuberosus”
        Suomessa parhaiten viihtyvä laji on norjalainen ”dag neutral”.
        Se sisältää runsaasti tärkkelystä nimeltään ”inuliini” ja tärkkelyksen osalta se on soveltuvaa erityisesti diabeetikoille.
        Istutetaan kuohkealle jopa vähäravintoiselle maalle (vakoon perunan tapaan) hyvin varhain keväällä tai korjuun yhteydessä parhaat mukulat talveksi uuteen vakoon. Se talvehtii vaossa.
        Se kasvaa varreltaan jopa 3 metriseksi. Kukinnon jälkeen se on korjattavana syyskuun lopulla jopa pienen pakkasen purtua. Joskus olen korjannut vasta lokakuun lopussa. Se on haasteellista ja raskasta puuhaa.
        Mukulat pitää korjata erittäin tarkasti jok`kinen, sillä se sikiää voimakkaasti.
        Varastointi on hyvin haastavaa: maakellarissa ämpäreissä multa-turpeeseen sekoitettuna on paras tapa. Tai jättää maahan keväällä varhain uudelleen korjattavaksi ( ennen itämistä ).
        Muu varastointi on keittää ne soseeksi, mutta pakastimeen, mitä mahtuu.

        Ruoka: heti tuoreena suosittelen kuorimista ja keittämistä sosekeittoihin. Maa-artisokan inuliini saattaa aiheuttaa ilmavaivoja merkittävästi. Kumina auttaa, mutta se hieman pilaa alkuperäistä makua.

        Ostettaessa syksyllä mukuloita sen hinta pyörii jossain 4-6 € / kg. Erittäin tuottava juures, jos jaksaa sitä oikein viljellä.

        Olen itse viljellyt sitä jopa 30 vuotta ja myynyt ravintoloille satoja kiloja, eikä koskaan ollut riittävästi myytävää. Tuote-ideoita on muutama merkittäväkin.

        Minulla on osaamista ja hyvät kontaktit viljelijöihin, jos joku haluaa ”ammattimaistua”.

        http://www.yhteishyva.fi/koti-ja-puutarha/puutarha-ja-kasvit/kasviopas-maa-artisokka/0218010-77515

  10. Maksamme 2,5 prosenttia Yle veroa (maks.163e) tuloistamme(myös elekeläiset) ja vastineeksi saamme ylepropagandaa joka todella muistuttaa pahinta neukkunuoleskelua taistolaisaikaan naapurineljänniksineen.Nyt Ylen agendaa edustavat intersektionaalinen feminismi,vihreä siirtymä,maahanmuutto ym ym.Hyvänä esimerkkinä on uusi ohjelmasarja Eurooppalainen Suomi joka on todella kritiikitön euvostoliiton(Eu) ylistyslaulu .Ihan vastaavaa kuin reporadion neukkupropaganda.Miten koette onko tämä ohjelmasarja agendapropagandaa taikka objektiivista journalismia?Itse haluaisin pakkoveron vastineeksi monipuolisempaa agendasta vapaata journalismia.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arikuivanen/ylen-agendajournalismi/

  11. JP Mikola
    7:52

    Aamulehden eläkkeellä oleva toimittaja Matti Kuusela sanoo olevansa ymmällään tavasta, jolla hänen pitkäaikainen työnantajansa reagoi hänen tuoreeseen kirjaansa.

    Journalisti – Toisenlainen toimittaja -kirjassa hän kertoo kolmessa kohtaa keksineensä sepitettä kirjoittamiinsa juttuihin.

    Aamulehti poisti perjantaina 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua. Myös Nokian Uutiset poisti yli 70 juttua verkosta.

    Nokian Uutiset haastatteli Kuuselaa, koska Journalistin ohjeiden mukaan kielteisen julkisuuden kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä.

    Kuusela sanoo odottaneensa jonkinlaista reaktiota, koska hän kritisoi kirjassaan Aamulehden toimintaa monessa asiassa, mutta satojen juttujen poistamista hän pitää absurdina, naurettavana ja loukkaavana.

    Kohun keskiössä on Kuuselan käyttämä kirjoittamisen tapa ja tyyli, jossa on myös fiktiivisiä eli mielikuvituksellisia ja kuviteltuja osia.

    Miten määrittelet tyylilajisi?

    ”Kun minun piti kirjoittaa työstäni Feature-kirjoittamisen mestarikurssille, ymmärsin että tämä varmaan on tarinallista journalismia.”

    ”Tein yhteen aikaan juttuihini fiktiolaatikoita, mutta se kiellettiin minulta. Minusta ne olivat ikään kuin haastava vastakohta jutuissa käytettäville faktalaatikoille, jotka ovat muka totta. Usein ne ovat kaikkea muuta. Olen ajatellut, että fiktiolaatikko panisi miettimään, mitä totena kerrotaan.”

    Kuusela ei koe toimineensa väärin.

    ”Olen pyrkinyt kirjoittamaan sellaisia rehellisiä, ihmiseen iholle meneviä ja sydämeen käyviä tarinoita, jotka liikuttavat lukijoita.”

    Kuusela ajattelee, että lukijat osaavat erottaa fiktiiviset osat hänen jutuistaan.

    ”Jos vaikka teen koriksen peliselostuksen, olen ajatellut, että siihenkin voi punoa elämän tarkoituksen tai elämän epäoikeudenmukaisuuden ja ajatellut niin, että jos lukija ei nyt varsinaiset valaistu, niin ainakin hän voi ajatella, että hyvä kun luin tämän.”

    Yle uutisoi perjantaina, että Julkisen sanan neuvosto (JSN) aikoo paneutua tapaukseen Kuuselan juttujen sisältämästä sepitteestä.

    JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen kertoo, että neuvosto on jo saanut kantelun Aamulehden päätöksestä poistaa satoja Kuuselan juttuja verkosta. Hyvönen arvioi, että kantelijan toiveena on, että tapaukseen liittyvät jutut olisivat kaikkien nähtävillä.

    Hyvösen mukaan JSN:llä on myös mahdollisuus ottaa oma-aloitteisesti tapauksia käsittelyyn ja erityisistä syistä myös vanhoja juttuja.

    ”Tämä näyttää ehdottomasti sellaiselta, että meidän pitää tähän paneutua”, Hyvönen sanoo.

    Torstaina julkaistussa kirjassaan Kuusela kertoo, miten hän on keksinyt tarinat vuoden 2006 parhaana juttuna palkittuun Bakusta Pekingiin -reportaasiin.

    ”Kun olimme Raine Lehtorannan kanssa Tashkentissa ja sanoin hänelle, että kuvaa noita ohi meneviä Ladoja, sivuvaunuja ja muita ajoneuvoja ja minä sitten kerroin, mitä ajoneuvojen ja niihin liittyvien tarinat ovat. Mutta kun minua syytetään 20 vuotta myöhemmin valehtelijaksi, niin jotenkin se ei natsaa.”

    Kuusela kertoo halunneensa päästä niin ytimeen, niin lähelle kuin vain mahdollista, on kyse ollut sitten lasten, vanhusten tai urheilijoiden haastattelemisesta.

    Kirjoitit kolmesta kohua nostaneesta tapauksesta kirjassasi. Oliko se harkittua vai harkitsematonta?

    ”Kyllä se ihan harkittua oli, mutta en voinut ikinä kuvitella, että jos olen kuvitellut jonkun taksinkuljettajan onnelliseksi, niin sitä ei ymmärretä. En vain pysty ymmärtämään tätä. Olen ollut Afganistanissa ja Irakissa, kun liittoutuneet hyökkäsivät ja nähnyt, kuinka paljon journalistit ovat valehdelleet sen nimissä, mikä on eduksi heidän kotimaalleen, niin onhan se erikoista, että siitä nousee kohu, jos kirjoitan runoilijalle dialogin hänen kanssaan.

    ”Kun tämä kohu nyt pyyhkii tyhjäksi elämäntyöni, niin on se hyvin surullista.”

    ”En mä aio itseäni tappaa. Kun olen nähnyt sen, miten isoisät Gazassa itkevät kuolleita lapsenlapsiaan, niin kyllä tämä kohu on kevyttä höttöä. Minua saa pilkata ja haukkua miten paljon tahansa, kunhan lapset jätetään rauhaan.”

    ”Mutta sinne haluaisin mennä, Gazaan, kertomaan totuuden.”

    ”Ja ehkä menenkin.”

    Sitaattinsa tarkistettuaan Kuusela haluaa vielä lisätä:

    ”PS. Aika tavalla sydäntä kouraisi, kun luin että poistatte juttuni Nokian Uutisten verkosta. Kai seuraavaksi poltatte myös kaikki paperilehdet, joissa on ollu juttuni. Natsi-Saksan malliin.”

  12. Onneksi Kuusela ei median uskottavuutta kaada, maine hänellä vain kasvaa. Muut ottavat opiksi, jos erehtyvät polulla.
    Mutta saivathan persut vettä myllyynsä. On se onneksi pieni puro, missä sitä räpätintään pyörittävät.

    1. Niin niin.

      Aamulehti päätyi kuitenkin poistamaan yli viisisataa juttua nimenomaan median uskottavuuden takaamiseksi. Näin ainakin Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna keskinen ilmoitti.

      Vai onko Keskinenkin persu?

        1. 😮 Onko joku, josta HK pitää?
          Siis muusta, kuin itsestään?
          Minäkään en HK:sta tykkää, se on pelkkää jauhomössöö! Siis se makkara!

            1. Sanoo päänälvijä itse, joka syyttää persuja kaikesta mahdollisesta ja poistaa kaikki kommentit, joissa hänen ideologiaansa yhtään kyseenalaistetaan.

  13. ”Onneksi Kuusela ei median uskottavuutta kaada, maine hänellä vain kasvaa. Muut ottavat opiksi, jos erehtyvät polulla.
    Mutta saivathan persut vettä myllyynsä. On se onneksi pieni puro, missä sitä räpätintään pyörittävät.”

    Jep,jep!

  14. Pitko

    Puolustan Kuuselaa

    Aamulehti poisti verkosta 551 toimittaja Matti Kuuselan kirjoitusta.

    Syynä on Kuuselan tuore kirja Journalisti – Toisenlainen toimittaja, jossa hän kolmessa kohtaa kertoo keksineensä sepitettä juttuihinsa.
    Aamulehden emeritus päätoimittaja Matti Apunen puolustaa Kuuselaa ja hänen tapaansa tehdä töitä.
    Apunen sanoi, että Kuusela on omanlaisensa journalisti, joka on aina liikkunut journalismin ja kaunokirjallisuuden rajamailla.

    Ylen hallituksen puheenjohtaja Apunen toivoo, että journalismissa olisi yhä tilaa kokeilulle ja leikittelylle. Ei kuitenkaan uutisjutuissa.

    Olen tuntenut Matti Kuuselan liki 40 vuotta.
    Olen ollut hänen esimiehensä ja selostanut Matin kanssa jopa olympiakisoja.
    Matti on äärimmäisen herkkä, sulkeutunut ja toimittajana poikkeuksellisen lahjakas.
    Kuusela katsoo kylmää maailmaa suurena humanistina ja taitavana kirjoittajana.
    Tuskin kukaan järkevä ihminen pitää totena, kun Kuuselan tarinassa käsi muuttuu airoksi.
    Siksi tuntuu julmalta, että liki 40 vuoden elämäntyö kaadetaan kerralla viemäristä alas.
    Se on näin pääsiäisen aikaan melkein kuin Golgatalla.
    Oman kirjani Puolikarkeat muistelmat takakannessa lukee näin:
    ”Kirjan totuusaste on kohtuullinen, mutta hyvää tarinaa en pilaa kaikilla tosiasioila.”
    Olen kirjoittanut lehtijuttuja vuodesta 1965. Niitä on kertynyt noin 30 000, joista pakinoita ehkä 3 000 kappaletta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *