Neliapila

NELIAPILA
 

 

 

 

Jussi Ritvanen

 

Sisällysluettelo

Esipuhe                              3

Saatteeksi                        5

Johdanto                           6

Mysteeri ja mysteeri    8

Tehtävä                             42

Kuolemattomuus         78

Sydämenääni                  102

Kirjallisuutta                     124

 

Nro 40
Neliapila
Jussi Ritvanen
Kansi Jussi Ritvanen
Kansikuva Ihmiskunnan tila
1. muunneltu painatus Jussi Ritvanen, Solna 2019

2

Esipuhe

 

Mysteeri

    Oletko sinä, sinun elämäsi ja tehtäväsi mysteeriä? Elämä on aina mysteeri, sillä elämme maailmassa, jossa kaikki on arvaamatonta, mittaamatonta ja käsittämätöntä. Elämän alku on suuri mysteeri ja elämä päättyy ei mihinkään, jossa kaikki on mysteeriä. Elämän tarkoitus on mysteeri, ja ihmiskunnan kohtalo on mysteeri. Mysteeri on meidät luonut mysteereiksi, olemme Hänen kuvansa. Jos Mysteeriä ei olisi, ei olisi ihmistäkään. Tärkein asia elämässäsi on rakkaus, ja se on pelkkää mysteeriä. Se alkaa mystisesti jatkuen mysteerinä ja päättyy mysteeriin. Mysteeriä ei voi omistaa, sitä ei voi hallita, eikä se ole kaupan. Mysteerin tarkoitus on pysyä mysteerinä.
    Elämä on aina mysteeriä, syntymästä kuolemaan.

    Tehtäväsi ei ole mysteeri. Tehtäväsi antaa Mysteeri, mutta tehtävällä on muoto ja sen voi määritellä. Tehtävä on jatkuvaa lineaarista ja se on sinulle annettu. Tee se kunnioituksella, rakkaudella ja nöyryydellä, sillä se on ihmiskunnan elinehto. Olemme maassa, ja tehtäväsi maadoittaa sinut maahan. Sen tekeminen on elämänehto, ja sen kautta voit olla henkinen, elää mysteerissä ja tavoittaa sinuutesi, joka on mysteeri.

 

 

3

Kuolemattomuus

    Olemme kuolemattomia. Kuolemattomuus tulee tehdä itse. Sitä ei tarvitse oivaltaa. Siihen ei mennä, siihen ei astuta eikä se ole päämäärä. Sitä varten on olemassa harjoituksia. Olemme vain kadottaneet kyvyn tehdä sen. Ken tahtoo olla kuolematon, elää taiteella ja taiten tekee Mysteerin antamat tehtävät. Kuolemattomuus on toinen taso elämää ja se on tässä ja nyt. Se on sidoksissa aikaan. Ajattomassa ajassa olet kuolematon. Monet ovat sitä tietämättään hetkittäin, joten se ei ole niin vaikeaa. Lineaarinen aika muuttuu sykliseksi. Paras neuvo on olla tässä ja nyt sekä elää taiteella.

Esipuhe on Tohtori J. L. Padillan
sanelemana kirjoitettu.

 

 

 

 

 

 

4

Saatteeksi

Haluan kiittää kaikkia läheisiäni,
sillä olette tosiaankin olleet läsnä
kirjaa kirjoittaessani.
Kiitän tohtori J. L. Padillan
välittämän
kaikkien sairauksien hoidon
saatesanoin:

Alkuperäinen Energia, joka motivoi Olentoa
tekemään olemassaolostaan vapautuksen tien,
puhdistumisen tien, rakkauden suuntaisen tien
ja ainutlaatuisen ehtymättömän välttämättömän
terapeuttisen kunnioittavan pyhittävän ja
parantavan
tien.

 

Ketä kiittäisin?
Kenelle lauluni laulaisin?
Kenelle kuuluu kunnia?
Sofian ymmärrys
mittaamaton
aarre minulle on.

5

Johdanto

 

Jokaisen elämä voi olla ainoa ja on ainutlaatuinen ilmentymä maailman-kaikkeudessa, missä olennaista on olla kaikkien avujensa ja oppinsa sekä ymmärtämyksensä mukaisesti lahjojensa mittainen rehellinen uudistuva mies tai nainen, jota motivoi Alkuperäinen Energia. Jotta näin kyettäisiin olemaan, on ainakin elettävä Mysteerin alaisuudessa, mysteerissä mysteerinä tätä päivää, missä jokainen päivä on uusi mahdollisuus yllättää ja ylittää itsensä ja   mitä ei voida määritellä tai määrätä eikä voida rajoja laittaa.

Yhteiskunnissa rajataan elämää, aidataan ihmisiä ja rajoitetaan vapautta. Niissä vallanpitäjät kaitsevat ihmisiä. Näin niissä olevien toimintaa säädellään ja rajoitetaan. Joitakin ei päästetä samaan aitaukseen, josta toisia häädetään pois, portti perässä suljetaan. Niissä tieteet ja koulutus valjastetaan vahvistamaan yhteiskunnan voimaa, uskottavuutta ja valtaa. Uskonnotkin muokataan vallalle sopivien arvojen mukaisiksi.

Yhteiskunnassa on vallan sallimia totuuksia aina vain vähemmän. Ja kun maailma yhtenäistyy, niin kohta yhteiskunnilla on olemassa vain yksi yhteinen totuus, jota yhteiskunnat laulavat yhdellä nuotilla, yksin, omaa ylistystään.
Mutta voidaan olla paljonkin ylitse ylistyslaulujen. Ollaan avaruusmatkaaja, jonka matka taittuu Maan kyydissä, joka aurinkokunnan mukana matkaa tuntemattomassa. Ja ollaan maailmankaikkeudellinen elävä Olento, luomakunnan jäsen, joka ei tiedä, mitä ei tiedä.
Ihminen on ainut Olento, joka vertailee: vertaa itseään ympäristöön, läheisiin ja Jumalaan. Mitä se kertoo? Sen että ollaan epävarma itsensä suhteen ja tunnetaan, ettei olla oma itsensä, mitä ollaan, kun ei tiedetä, mitä ja miten pitäisi olla. Siksi ollaan hukassa. Nykyinen käytös ja tekeminen ovat häpeällistä.

6

 

Mitä ilmeisimmin Rukouksissa on kysytty asemaa, tehtävää, olemusta ja tarkoitusta. Rukouksiin Taivas on vastannut lähettämällä ihmiskunnalle avun, tohtori J. L. Padilla, joka on paljon ylitse Jeesuksen. Tohtori J. L. Padillan opit avaavat tietä Jeesukselle. Saapa nähdä, pitääkö hän itsensä tällä kerralla pienenä, kuten tohtori J. L. Padillan esimerkki velvoittaa tekemään. Tohtori J. L. Padillan kautta Jumala välittää tietoa, taitoa, totuutta ja esimerkin, miten elää. Aiheellisiin ja kunnioituksella esitettyihin kysymyksiin tohtori J. L. Padilla vastaa monin tavoin. Minulle hän on antanut elämän, jossa pyrin olemaan mysteeri Mysteerin alaisuudessa, mitä kuvailen yleisellä tasolla virkkeinä elämänvirkkauksessani, Neliapilassa, jotta tarkennun olemuksessani, asemassani, paikassani ja tehtävässäni maailmankaikkeudessa. Toivon sinunkin, arvoisa lukija, hyötyvän.
Olen osallistunut useille Neijing-koulun järjestämille kursseille. Mieleen-painuvin on ollut perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen pohjautuva parantajan peruskoulutus, jonka välitti Leopoldo Martos. Näillä kursseilla oppimaani ja sisäistämääni olen muistini varaisesti hyödyntänyt virkatessani virkkeitä tähän kirjaan. Kursiivilla kirjoitettu on Anne-Cathrine Hanssonin välittämää Taivaan viestiä, minkä olen taltioinut perinteisen kiinalaisen lääketieteen perusteiden kursseilla. Suuret kiitokset kaikille oppilaille, opettajille, tulkeille ja etenkin tohtori J. L. Padillalle sekä Taivaalle. Perinteinen kiinalainen lääketiede ei ole oppia sairauksien parantamisesta, vaan taitoa miten eletään elämässä.

Solnassa 21.3.2019                                                                        Jussi Ritvanen

7

 

Mysteeri ja mysteeri

 

Sielun syvyyksistä kumpuaa mystinen kaipaus mysteeriin, luontainen pyrkimys Mysteerin läheisyyteen ja halu Mysteerin kaltaisuuteen. Luonnostaan ollaan Mysteerin kaltainen. Siksi tulisi toteuttaa sisintä olemustaan, jolloin Alkuperäinen Energia pulppuaa esiin, mikä tekee olemuksen autenttiseksi hyveelliseksi Olennon ilmentymäksi, jolloin ollaan minuudessa, joka on mysteeri ja kenties Mysteerin kaltainen.

Teitä minuuteen, Alkuperäisen Energian lähteelle, on ainakin yhtä monta, kuin on tien etsijää. Tehtävän tekeminen on askellusta minuuteen. Kukaan toinen ei voi kädestä kiinni pitäen saattaa minuuteen. Matka minuuteen on myös mysteeri ja matkataan loputonta tietä pitkin, mikä voi osin löytyä oppikirjoista ja uskonnoista. Teillä on kyllä yhteneväisyyksiä, mutta tie on itse taivallettava ja kullakin se on erilainen. Toisen tietä ei voida omia.
Ei ole olemassa oikotietä minuuteen, mikä kantapään kautta opitaan, jos ei eletä nöyryydellä ja kunnioituksella. On vastaanotettava annettu apu, mutta on omista lähtökohdista tunnistettava tie. Jos matkitaan muiden olemusta tai etupäässä kokeillaan muiden tietä, turhaudutaan, minkä myötä kadotetaan identiteettiä, mikä pitkälle vietynä johtaa skitsofreeniseen olotilaan, tehdään toisin, kuin tunnetaan. Tällöin ollaan hukassa paikan ja tehtävän suhteen ja ei synny normaalia sisäistä rauhaa. Saatetaanpa ajautua tilanteeseen, jossa ei alkuunkaan tiedetä minne mennä ja mitä tehdä. On vieraannuttu tunteista, ympäristöstä, Luojasta ja minuudesta. Tällainen tilanne on vaikea, mutta etuna on se, että joudutaan hakemaan apua myllerrystä seuranneeseen tietämättö-myyden ja tyhjän päällä olemisen olotilaan.

8

 

Olkoon apu ammattiauttajan, ystävän tai Taivaan Luojan, niin häntä on syytä uskoa ja toimia hänen neuvojensa mukaisesti – tuntuupa neuvo, kuinka vieraalta tai hullulta tahansa – jo se, että noudatetaan annettua neuvoa, sinällään parantaa ja on askel parempaan kuunteluun.
Yleinen ongelma on se, että ei kuunnella, vaikka, kyllä, kuvitellaan kuunneltavan. Kuunneltaessa ollaan vastaanottavainen ja hiljaa. Aina voidaan olla hiljempaa. Siihen harjaannutaan mielen täyteyttä tyhjentävillä henkisillä toimilla, sekä luopumalla kiireestä, peloista, omistuksista ja omasta tärkeydestä. Mitä ilmeisimmin Luoja vastaa kysymyksiin aina, mikäli mahdollista. Hänen vastaustaan ei vain kuulla. Jos kuullaan, niin se saattaa aiheuttaa kuulijassa niin voimakkaan tunnereaktion, horjuttaa henkisen tasapainon, että Luoja voi katsoa paremmaksi olla vastaamatta. Pienelle, nöyrälle, kuuliaiselle ja alistuvaiselle sielulle armollinen Luoja voi antaa opastavia vastauksia.
Kaikkien neuvoja ei tarvitse uskoa, eikä keneltä tahansa neuvoa tule kysyä. Mutta jos kysytään, niin vastauksen antajaa uskotaan ja tehdään neuvon mukaisesti – ei kysellä turhanpäiten.
Mikäli minuuteen johtavalle tielle Mysteeri on asettanut jonkinlaisen aidan ylitettäväksi, niin se on varmasti jokaiselle eri korkuinen. Useat pelottelevat aidan korkeudella ja itsekin tekee niin. Se on kuitenkin kullekin sovitettu kunkin luontaisten kykyjen mukaisesti niin, että sen ylittää pienellä taiteellisella mystisellä ponnistuksella. Taiteellinen mystinen ponnistus muodostuu, kun sielun sisin saatetaan elämään ja enenevästi yhdytään Maailmankaikkeuteen ja eletään enenevästi maailmankaikkeutta.

Ihmistä ympäröivä on myös hänen sisällänsä. Täten ollaan sisimmältään maailmankaikkeuden kaltainen. Sisimmällä ja maailmankaikkeudella on Henki. Niihin tutustutaan elämällä niiden mukaisesti. Kun eletään jommankumman tai

9

 

molempien mukaisesti, matkataan minuuteen ja yhdistetään Henkeään maailmankaikkeuden Henkeen ja yhtenäistetään Henkeään maailmankaikkeuden Hengen kanssa, Maailmankaikkeuden kanssa. Nämä toteutuvat, kun
– matkataan elämässä tuntemattomaan
– tutustutaan itseen
– altistutaan uusille kokemuksille
– ravitaan sisintä
– ollaan aistit avoinna ja pidetään ne puhtaina
– annetaan tulla yllätetyksi
– ollaan osallisena jossakin uudessa jokaisena päivänä
– kontemploidaan kaikkea.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin, sillä kukin on ainutlaatuinen omintakeinen Olento kykyineen, mikä mahdollistaa mystisen ponnistuksen, aidan ylittämisen, matkan minuuteen ja enenevän yhtymisen Maail-mankaikkeuteen. Vaikka oltaisiin osallisena kaikissa näissä ja monessa muussa elämää elvyttävissä toimissa, ei edetä minnekään, jollei olla rehellinen etenkin itselleen.

Tietä minuuteen etsittäessä opastus löytyy hyvin usein läheltä, aivan vierestä tai olkapäiltä. Niinpä se jää huomaamatta, mikäli kurkotetaan korkeuksiin tai suunnataan katse horisonttiin tai ei vaivauduta kumartumaan tutkiakseen varpaitaan. Tällöin ei huomata ilmiselvää opastusta, sillä se saattaa sisältyä hikikarpaloon nenänpäässä. Nenä hiessä sinun on hankittava leipäsi, kuten Raamatussa sanotaan.
Tehtävän tekeminen on minuutta ja minuuteen johtavan tien kulkemista. Jos innostutaan, matka minuudessa joutuin etenee, etenkin kun tehdään oikeaa tehtävää. Innostus on toisiin tarttuvaa. Innostusta lisätään

10

 

– kannustamalla
– palvelemalla
– hyveellisyydellä
– iloitsemalla
– taiteilemalla.

Mysteeri antaa oikeat tehtävät. Mysteerin avustuksella Sallimus ohjaa tehtävälle ja Kaitselmus pitää huolen, että ollaan kykenevä tekemään tehtävää.
Kuinka tunnistetaan Mysteerin antama tehtävä? Elämä ohjaa sille, ja yksikin seuraavista voi olla toimiva opastus:
– Uskotaan unia.
– Kysytään oraakkelilta.
– Kuunnellaan sydämen tuntoja.
– Uskotaan annettuihin merkkeihin.
– Luotetaan intuitioon.
– Uskotaan mestaria.
– Otetaan ystävän neuvosta vaari.
– Toteutetaan nuoruuden ideaalit.
– Kysytään äidiltä, sillä hän saattaa tunnistaa lapsensa tehtävän.
Rukouksessa voi kysyä ja muutoinkin siinä saattaa tehtävä reaali-
     soitua.
Rukouksessa Mysteeri voi kädestä pitäen opastaa tehtävän suorittamisessa: pulmallisissa tilanteissa auttaa ongelman ratkaisussa. Kysytään vain rohkeasti neuvoa, kuunnellaan vastaus ja toimitaan sen mukaisesti. Näin ei turhaan vaivata Mysteeriä ja osoitetaan kunnioitusta Hänelle.

11

 

* Kuinka tiedetään elettävän mysteerissä? Elämä ilmentyy kehon toiminnoissa. Kun kakka tulee yhtenä suurena pitkulaisena pökäleenä ja solahtaa veteen, mikäli käytetään vesivessaa, niin eletään mysteerissä. Tällöin ei tarvitse pyyhkiä peppua. Jos pyyhitään, vessapaperiin tarttuu vain rasvaa. Mitä ilmeisimmin aiemmin ei ollut niin paljoa tarvetta käyttää vessapaperia, eiväthän eläimetkään sitä tarvitse. Taivas on ideoinut vessapaperin ihmiskunnalle – tarpeen niin vaatiessa.
* Miksi on tärkeää elää mysteerissä? Siinä eläminen on luontaista, muutoin kielletään sielun sisin. Mysteerissä elämiseen kuuluu, että jokainen hetki on merkityksellinen ja antoisa. Täten elämässä ei uhrauduta eikä siirretä onnea tulevaisuuteen eikä myöskään epäonnistuta. Epäonnistumiselta tuntuva on usein suuri voitto. Voitot otetaan kotiin muutoksilla, ei muiden vaan itsensä. Näin on elettäessä mysteerissä – Nalle Puhin mielestä tänään on paras päivä.
* Miten voidaan elää mysteerissä? Tehtäväänsä tekemällä ja välttelemällä valtaa.
* Millaista on mysteerissä eläminen? Sitä ei tiedosta. Jos sen tiedostaa, niin eläminen ei ole enää siinä elämistä. Se on jotenkin henkisesti herkkää täyteläistä elämää, jossa säännöt ja lainalaisuudet ovat mysteeri.
* Mysteeriä ei tule käyttää hyväksi. Sen hän voi kyllä sallia, mutta se ei ole hyväksi. Esimerkiksi rukouksessa Mysteeriltä ei tulisi pyytää mitään, näin toimien rukoilija osoittaa kunnioituksensa Kaikkein Korkeimmalle.
* Mysteeri on kenties voima, mitä on hyvin vaikea kuvailla. Makuaisti kykenee aisteista parhaiten kuvailemaan Mysteerin olemusta. Voidaan maistaa rakkaus, joka voi olla Mysteeristä lähtöisin. Mitä enemmän tiedetään Mysteeristä, sitä kauemmaksi etäännytään Hänestä. Mysteeri on kaikkialla ja ei missään.

12

 

– Voidaan nähdä Mysteerin voimaa, mutta ei Mysteeriä.
– Voidaan kuvailla Mysteerin olemusta, mutta ei Mysteeriä.
– Voidaan kuulla Mysteeriä, mutta ei Mysteerin Ääntä.
– Voidaan tuntea Mysteerin hellä hyväily, mutta ei koskettaa
Hyväilijää.
– Voidaan haistaa ja maistaa Mysteerin aromia, mutta ei Mysteeriä.
– Voidaan tuntea Mysteerin pyhä läsnäolo, mutta missä Hän on?
Mysteeri kietoutuu mystisesti mystiseen verhoon jääden mysteeriksi.
Halutaan raottaa verhoa, mutta jo sen yritys salpauttaa elämää.

Uskonsa kautta antaudutaan Mysteerin antamalle tarkoitukselle, jolloin mukaudutaan tehtävälleen. Polku tehtävälle voi olla kivinen, liukas ja kenties myös ohdakkeinen, joten ketään ei tule tuomita. Ja epäilemättä jokainen yrittää parhaansa. Kukaan ei ole läpeensä paha. Kaikkia ei vain elämä kohtaa nyky-yhteiskunnassa. Kaikki ovat paljon kyvykkäämpiä kuin vain kelvollisia elämään ja tekemään tehtävää. On vain niin, että herkkä ihminen voi sairastua mieleltään, mikä ehkä johtaa mielivaltaisuuksiin – elämänpolku ei aina ole kaunis. Voidaan vain huolehtia itsestä ja avustaa läheisiä. Jotta näihin kyettäi-siin hyvin, on mielekästä kontemploida kaikkea.

Sallimus viitoittaa tien, Kaitselmus avustaa tehtävään ja tehtävässä, sekä sydän, kyllä, tunnistaa totuutta, mikä auttaa pysymään tiellään. Kuka tahansa saattaa välittää Taivaan antaman vinkin. Useimmiten se on jotenkin tavallisuudesta poikkeava ja annetaan yllättäen yllättävissä tilanteissa, ja niiden antajat ovat usein hiukan eriskummallisia. Kaiken tavallisuudesta poikkeavan tulee herättää vastaanottaja, sillä se sisältää usein Taivaan viestin.

13

 

On hyvä olla kuuliainen elämälle eikä odoteta siltä liikoja, niin yllätytään. On hyvä kontemploida elämää, jolloin Sallimuksen ohjaus tehtävään voi tulla tietoisuuteen helpommin. Sallimus saattaa välittyä kenen hyvänsä kautta, joten auttaakseen muita on hyvä olla käytettävissä oleva. Sallimusta ei tarvitse tunnistaa, sillä Sallimus nivoutuu elämään, joten riittää kun on elämässä läsnä – läsnä oleva nappaa Sallimuksen ohjaukset.
Ajatukset tulevat Taivaasta. Mieliala, mielihalu ja yhteys Taivaaseen vaikuttavat, mitä ajatuksia saadaan. Saman ajatuksen saattaa saada useampi.

Nöyrälle Taivas antaa informaatiota. Nöyrä ei tiedosta nöyryyttään.

Ajattelu ja aistimukset muovaavat ajatuksia ja tunteita, mikä muovaa ajattelua. Päätöksen tulisi syntyä alle viidessä minuutissa, näin toimitaan jouhevasti elimistöä kohtaan ja ollaan läsnä oleva.

Toisen ajatelma ja tunne voidaan aistia, sillä ne muovaavat energiakentän, josta niitä voidaan vastaanottaa, kuten ukkonen salamoi energiaa maahan. Nämä voivat olla hyviä tai huonoja ja muovaavat mielialaa sekä toimintaa. Ajateltu on jo puoliksi tehty, ja kaunis ajatus voi puhdistaa puoli valtamerta pahuutta. Jokainen teko, ajatus ja tunne jättävät jäljen Maailmankaikkeuteen.

Elämää on kontemploida maalista ja inhimillistä tasoa, niiden ihmeellisiä tapahtumia, mikä ravitsee elävöittävästi sielun saavuttamaan yhteyden Taivaan tasoon, jossa vain henkisyydellä on merkitystä. Tätä on Hengen maailma, ja jokaisella on eväät ja valmiudet sisimmässään Hengen maailmassa elämiseen. Jotta tämä hyppäys voitaisiin tehdä, on hoidettava sisintä, sillä Henki on sairas. Jotta se saisi alkuperäisen Pyhän Hengen asunsa, sielun

14

 

sopukoita hoidetaan kontemploimalla maallista ja inhimillistä tasoa ja hoitamalla Henkeä vaikkapa työtä tekemällä, alavatsahengityksellä, valoterapialla tai maagisella parantavalla akupunktioneulalla. Pyhä Henki on Taivaan tason ilmentymä ihmisestä. Viitteitä tästä tasosta antaa kirja nimeltä I Ching. Hän, joka liikkuu sen mukaisesti, voi tulla sen arvoiseksi, että tuntee Mysteerin ihollansa. Nämä toimet tapahtuvat inhimillisellä tasolla. Näillä toimil-la ja kontemploimalla voidaan yhtyä enenevästi Taivaan tasoon mutta halutaan aina olla Maan ja Taivaan välillä. Jossain vaiheessa Olento on kykenevä matkaamaan Henkenä maailmankaikkeudessa ja saattamaan itsensä muotoon sinne, minne on kutsuttu, tosin Mysteerin Sallimuksella. Tähän on aiemmin kyetty. Ketšuan kielessä inka tarkoittaa tähdissä matkaavaa ihmistä. Persialaisilla on lentäviä mattoja, joissa on voimaa, mikä auttaa lentoon lähdössä, esimerkiksi meditoitaessa. Ne tunnistetaan siitä, että niiden päälle ei mielellään astuta. Lentoon päästään sisimpänsä kautta.

Elämässä yleensä ei tulisi tavoitella mitään. Jos tavoitellaan, niin siitä helposti muodostuu päätoimi elämän jäädessä sivummalle. Wu wei -tekeminen on sitä, että jättäydytään ei tekemiseen, jolloin tehdään ilman päämäärää ja tavoitetta. Wu wei -tekemisellä edetään hengen tiellä, ja ilmeisesti Mysteeri on suosiollinen Wu wei -tekijöille. Esimerkiksi ei tulisi paastota jonkun syyn vuoksi, tai että halutaan tulla joksikin tai jonkinlaiseksi. Tulisi antautua mysteeriin, missä kaikki on mahdollista.
Matkalle lähdettäessä ladataan sielu kunnioituksella ja pannaan reppuun reipasta rehtiä olemusta. Shamaanimatka ei poikkea tavallisesta vierailusta – on hyvä tietää, minne ollaan menossa ja ollaan kutsuttuja.

*

15

 

Kontemploitaessa ei oteta kantaa, ei tuomita toista, ei tarkkailla. Kontem-ploitaessa ei puututa itse tapahtumaan kuin pyydettäessä tai hätä-tapauksessa. Tulee kuitenkin olla valmiudessa palvelevalla asenteella ja kehittyä vaikkapa parantajan taidoissa. Taivas antaa tilaisuuksia käyttää taitojaan omaksi iloksi ja muiden hyödyksi. Kyetään kontemploimaan itseä ja muita. Muiden kautta nähdään myös itsensä. Onko niin, että hakeudutaan kaltaisten joukkoon, vai saattaako Mysteeri heidän läheisyyteensä? Sitä ei tiedetä, mutta mikäli ei siedetä läheisiä, ei myöskään siedetä itseä tai eletään valheessa ja ei haluta työstää ongelmia. Läheiset voivat olla sielunpeilejä. Jos tunnetaan, että ei eletä itseä, voidaan
– hakea apua ammattiauttajalta
– harrastaa urheilua, niin opitaan tuntemaan itseä
– olla yksin, on taito osata elää itsensä kanssa
– tehdä sitä mitä itse haluaa, siitä syntyy onnellisuutta
– kuunnella mestaria, jonka sydän tunnistaa
– kuunnella sydämenääntä
– kontemploida kaikkea, niin minuutta sulautuu Maailmankaikkeuteen
– olla rehellinen, etenkin itselleen
– olla tässä ja nyt, niin sulaudutaan maailmankaikkeuteen.
Kontemploitaessa mielletään asiat yleisemmällä tasolla kuin havainnoitaessa. Kontemplaatio ja mieli synnyttävät tunteet. Kontemploidun ja ajatusten kanssa tunteiden tulisi olla sopusoinnussa. Ongelmaa jos esiintyy, niin sitä olen minä itse ja en ole ainut, jolla sitä on, eikä minun ongelmani ole suurin. Kontemploitaessa mielletään yksi kokonaisuus kerralla eikä missään nimessä tulisi suorittaa vertailua. Kun kuullaan esimerkki huonosta käytöksestä, liitetään se helposti mielessä läheiseen tai itseen. Näin ei tulisi tehdä,

16

 

sillä tällöin rakennetaan huonoa ihmiskuvaa. Menneet tapahtumat ovat menneitä, niin omalta osalta kuin muiden.

Synnymme joka aamu uudistuneina uuteen aamuun. Yksi yö tai yksi tapahtuma voi muuttaa kaiken, kuten Uskoon tuleminen.

Kontemplointi tervehdyttää, mikä osin mahdollistaa sen, että koetaan maallinen elämä sen  alkuperäisessä suuremmoisessa ulottuvuudessa, ihmeellistä luovaa olemassaoloa, joka ylläpitää meitä luovalla ihmeitä tekevällä olemassaolollaan. Näin kuvaa Luis Cardenja tohtori J. L. Padillan kirjassa ORAAKKELISHAKKI.

Kontemploitava ei lopu ikinä.
Kontemploija voi kehittyä ja parantua loputtomiin.
Voidaan loputtoman enenevästi yhtyä loputtomaan Taivaan tasoon.
Ominaista mysteerille on loputtomuus.

*

Muinoin kun oltiin luonnonlapsia, niin ihasteltiin enemmän kaikkea ympärillä olevaa. Vuoret, joet, kukat ja taivas olivat jatkuvan ihastuksen kohteina ja koettiin mysteereinä tai Mysteerinä. Silloinkin oli ymmärrys maailmasta ja sen tapahtumista, mikä oli kenties parempi kuin nykyinen. Oli saatu eväät maassa elämiselle. Mutta se ei riittänyt. Ehkä kuviteltiin olevansa yhtä kykeneviä kuin Luoja ja kuviteltiin luovansa jotain parempaa. Näin haluttiin, omin päin selvitä elämässä ja selittää sen ihmeellisyyksiä. Otettiin tiedon puusta omena. Eeva taisi sen ottaa, mutta liekköön Aatamilla ollunna päässänsä sahtia, kun ei älynnä akkoansa vahtia, kuten savolaisittain runoilija Tarmo Kallio tapahtuneen ilmaisee.

17

 

Ilmeisesti omena on kaikille maistunut, ja näin syntyi tieteitä selittämään ympärillä olevaa. Osa mysteereistä muuttui tiedoksi. Historia kuitenkin osoittaa, että aika vähän tästä oli totta – totta vain sillä hetkellä. Tieteen kehittyessä tuli uusia totuuksia, jotka jälleen osoittautuivat todeksi vain tuolloin vallinneen tieteen tasolla. Näin on nykyäänkin. Ja mitä enemmän ymmärretään ympäröivästä, sitä enemmän tulee uusia mysteereitä, joita jotkut pitävät Mysteerinä ja toiset mysteereinä. Näistä halutaan ottaa selkoa, kristityt enemmän kuin muslimit, ja näin kristityt voivat hallita ihmiskuntaa. Mitä tapahtuu, kun kommunistijohtoinen valtio rupeaa hallitsemaan ihmiskuntaa? Voisiko olla, että yhteiskunnan merkitys korostuu. Kehitytään kehittääkseen yhteiskuntaa ja siinä vallitsevia arvoja. Nämä määrittelevät val-lassaolijat.
Tietämyksellä alistetaan. Kenellä on vahvin ja todenperäisin tieto, voi laulaa kilpakumppanin ja uhoajan suohon, kuten Väinämöinen teki Joukahaiselle. Se oli kilpaa perimätiedolla. Nykyisin kilpa käydään nykytieteiden saavutuksilla, joita häikäilemättä käytetään omaksi hyväksi.
Ihminen on ihmiselle susi. Hyökkää kimppuun ja haavoittaa, missä taistelussa vain vahvin selviää. On olemassa suunnitelmia, joiden toteuttaminen eliminoisi toisin uskovat, toisin ajattelevat ja toisin toimivat ihmiset. Näin saataisiin enemmän elintilaa oikein ajatteleville, oikean uskonnon ja rodun omaaville ihmisille. Tätä tietä, jos käydään, niin se ei lopu koskaan, sillä aina on olemassa ”vääränlaisia” ihmisiä. Tämä tie johtaa turmioon. On valittava toinen tie, ja se on sopeutuminen. On sopeuduttava ympäristöön, siinä oleviin ja siinä vallitseviin tapoihin.
Susi on oikeasti hyvin hellästi huolehtivainen äiti ja isä ja lajitovereilleen elämän mahdollistava otus.

18

 

Tieteet pyrkivät täydellisiin määritelmiin. Mysteeri kenties on täydellisyys, mitä pyritään matkimaan tieteillä. Tiede tulisi suunnata edesmenneisiin viisauksiin, sillä on olemassa yksi todellisuus, mikä on ja on aina ollut ladattuna sisimpään ihmisessä. Siitä kaikki on lähtöisin ja sille kaikki kulttuurit, uskonnot ja filosofiat pohjautuvat. Niissä ilmennetään samaa asiaa, tosin, ajansaatossa muunneltua todellisuutta, eri tavoin ja erilaisin termein. Tieteellinen hakuammunta, tiedon metsästys, johtuu kateudesta Mysteeriin. Paljon helpompaa olisi selvittää ja yhtyä totuuteen tiedostamalla aiempia totuuksia, joiden merkitys on unohtunut. Siirryttäessä kokeellisen tieteen tekemisestä kokemuksellisen tieteen tekemiseen – päivitetään vanhat viisaudet – tällöin perimätieto ja Perinne nousevat arvoon arvaamattomaan. Vanhukset saisivat heille kuuluvan arvon, sillä heidän tietämystään tarvitaan leikattaessa tiede-puun oksistoa ja kasteltaessa sen juuristoa.
Tiedetään, kyllä, paljon ja mielletään itsensä kehittyneimmäksi olennoksi maailmassa, aivan oikeutetusti. On tarkoitettu luomakunnan kruunuksi. Kyvyiltään, lahjoiltaan, taidoiltaan ja älykkyydeltään ollaan luomakunnan kruunu, käytökseltään ei! Ollaan ainut Olento maailmassa, joka on hukannut alkuperäisen olemuksensa, paikkansa, asemansa ja tehtävänsä maailman-kaikkeudessa. Yliarvioidaan nykyisen käytöksen hyvyys ja aliarvioidaan mihin pystytään. Kaikki muut olennot ovat tehtävässään ja asemassaan ja tiedostavat paikkansa maailmankaikkeudessa, olemuksen ollessa Luojan tarkoittama. Näin tulisi olla, muutoin jäädään hukkaan.
Tulisi huomata: Mysteeri antaa tieteentekijöiden välityksellä ihmiskunnalle apuja ahdinkoon. Niitä kutsutaan tieteen saavutuksiksi. Kun ymmärretään saavutusten olevan omaa ansiotumista, niin etäännytään Mysteeristä.

19

 

Tällöin ajaudutaan ahdinkoon, jolloin saadaan lisää apuja – aina vain samaa rataa uudestaan. Ahdinko aiheuttaa ahdistusta, johon haetaan apua, jolloin turvaudutaan Uskoon.
Jos selitetään maailmaa uskomuksilla, niin eikö Perinne osoita parhaiten niiden käypäisyyden. On suurelta osin kadotettu vanhaa viisautta viisastuttaessa itseä tieteillä. Jokainen, joka kykenee, voi internetistä etsiä vaikkapa nyky-päivän ravitsemustietoutta ja todeta, että se tiede on ihan hukassa, niin kuin taitaa ihminenkin olla, kun hänen jokapäiväinen askareensa syöminen on ongelmallista. On parempi, kun syödään Perinteen mukaisesti, eikä tehdä syömisestä uskontoa.
Nykytiede on rönsyillyt eri tieteenaloiksi kuin oksiaan haaroittanut puu, jopa niin että yhtenevyyttä ei enää tunnisteta. Puu ja tiedepuu saavat ravintonsa maasta ja taivaasta tai Maasta ja Taivaasta. Ollaan maassa ja tulisi elää sen mukaisesti. Miten voidaan elää niin, jos ei tunneta juuria? Perinteen juurien varaan voidaan rakentaa tiedepuu nykytiedon oksineen. Tiedepuun näkyvän osan täytyy olla sopuisassa suhteessa juuriinsa, muutoin puu kaatuu tai kuolee.
Usein ensin oivalletaan, miten asiat voisivat olla. Oivallus liitetään tiedepuun oksistoon. Jos se ei siihen sovi, hylätään tiedepuu ja hahmotellaan uusi tiedepuu oivalluksen pohjalta. Sitten ryhdytään tekemään tiedettä, millä vahvistetaan puun olemassaolo. Näin on tehty evoluutioteoria, joka on osoitettu todeksi oksa oksalta.
Poikkeavan jälkeläisen eläin surmaa tai ei ainakaan erityisesti avusta sitä. On hyvin epätodennäköistä, että yksittäisen poikkeavuuden omaavalla jälkeläisellä olisi populaatiossa säilymisen mahdollisuus ja poikkeavuudella jatkuvuutta, varsinkin kun sosiaalisessa käyttäytymisessä poikkeava yksilö jätetään yksin. Jos kuitenkin kehittyisi poikkeavien populaatio, niin jälleen poikkeavat jätettäisiin yksin oman onnensa varaan. Yksin yksilön on vaikea

20

 

lisääntyä ja on mahdottomuus, että se eläimellisen lisääntymisen myötä levittäytyisi laajalle alueelle tai kehittyisi ihmiseksi. Apina on paikka- ja laumaeläin. Ihmisen kehittymiseen apinasta tarvittaisiin miljoonia mahdottomuuksia. Kaiken mahdollistavan tiellä kaikki on mahdollista ja voi olla, että kaiken mahdollistavan tien kulkijat joutuvat nöyrtymään ihmiskunnan edessä niin, että joutuvat nielemään evoluutioteorian.

Olisi aika ymmärtää, että kaikkea mitä voidaan tehdä, ei pidä tehdä. Aivan kuin Mysteeri olisi heittänyt kourallisen avaimia ihmisille. Kokeillaan mihin niillä päästään ja astutaan sisään vieraaseen maailmaan. On ilmeistä, että Luoja vaatii ihmiseltä ymmärrystä kääntyä takaisin, ajoissa!
Kun ihmissilmin nähtävissä oleva maa on valloitettu, niin suunnataan katseet mikroskoopin ja teleskoopin lävitse vieraaseen maailmaan uudisraivaajan ja valloittajan asenteella. Nykyisin raivataan DNA- ja RNA-rihmastoja ja voidaan saada paljon vahinkoa aikaiseksi. Ihmisen geeniperimää ei tule manipuloida, kuten tohtori J. L Padilla on välittänyt tiedoksi. Uskottaisiko, että
– ollaan luotuja täydellisyyteen
– on olemassa asioita, joita ei pidä tonkia esille
– täydellisyys on sisimmässä, mikä vain täytyy tuoda esille
– ollaan täydellisessä Ikuisen Ikuisessa Projektissa täydellinen projekti
– ihmisen olemassaolo on niin epälooginen, että ollaan ihme ihmeen ympäröimänä. Elämä on kullekin annettu erilaisena. Eletään se. Muuta ei ihmiseltä vaadita.

21

 

Aivan kuten puu ottaa ravintonsa taivaasta, varastoi sen juuriinsa, ja maan mineraaleilla evästetty taivaan ravinto mahdollistaa puun kasvun, terveyden ja ainoan tehtävän, että mahdollistaa muiden elämän. Ihminen vain saa ravintonsa Taivaasta, joka mahdollistaa taivaallisen, maallisen ja inhimillisen perinnön esille saamisessa paastoamisen avustuksella. Vain näin ihminen kehittyy henkisenä Olentona muotoon, joka on täydellinen ja joka on aina toteuttanut kohtaloaan, joka on mysteeri. Eikö olisi loogista olla jatkuvasti suorassa yhteydessä Taivaaseen, kuten on ollut Homo Sapiensia aiemmin ollut ihmislaji. Ihmisen olemassaolo on epälooginen.

Paastoaminen on ihmisen tärkeintä ravintoa.

Ollaan mysteerirobotti, ollaan projektissa. Kenties projekti on ainutlaatuinen, ja on hyvä palauttaa mieleen, että ollaan ihailun kohde.
Epäilemättä maailmankaikkeudessa on kehittyneempiä olentoja kuin ihminen on. Nekin ovat luotuja. Kenties ihminen on ainut Olento, joka on Jumalan kuva ja kehitytään toisin kuin muut olennot. Epäilemättä ollaan täydellisiä, ja täydelliset kyvyt saadaan Uskon kautta. Muut olennot ovat toisin kehittyneet. Kun Uskon kautta kehitytään, saadaan kyvyt heijastuksena Jumalasta valon välityksellä – ollaanhan valo-olentoja. Voidaan olla identtisiä Luojan kanssa.
On kehitetty ja tutkittu ympärillä olevaa ja unohdettu itsensä kehittäminen. Näin on muovattu maata tarpeiden mukaiseksi ja jopa melkein kyetään hallitsemaan maata. Raamatun lupauksen mukaisesti hallitaan maan olentoja mutta ei ihmistä, mikä on hyvä välietappi, mistä on hyvä jatkaa.

22

 

Uteliaisuus on luontaista ja halutaan olla Mysteerin vertainen. Mysteerin selvittäminen on elämän vastaista, kuin sahattaisiin oksaa poikki, jolla roikutaan.
Mysteeriä ei voida muuttaa tiedoksi. Joka sen yrittää tehdä, kadottaa Alkuperäisen Energian muovaamaa olemustaan. Sen myötä on vaikeampi elää mysteerissä. Mysteeri on jatkuvasti helposti elettävissä, sillä ollaan Mysteerin hellävaraisen herkästi aistittavan, mittaamattoman, äärettömän, kaiken mahdollistavan, kaikilla tavoin ja kaikissa tilanteissa aistittavan ja vain taitein kuvailtavissa olevan niin ilmiselvän Rakkauden ympäröimiä, että ei voida tajuta Mysteeriä, mutta voidaan elää mysteerissä ja voidaan elää Mysteerin kuvan mukaisesti! Ihminen on Mysteerin kuva. Mysteeri on vain rakkautta. Ja Mysteeri on saattanut sen ihmiseen. Minuutta ei voida ymmärtää, mutta sen voi saattaa elämään, jolloin eletään mysteeriä, missä auttaa, kun tehdään tehtävää ja niin maadoitetaan itsensä maahan, kuten mestari, tohtori J. L. Padilla sanoo esipuheessa. Henkinen tie toteutuu maan kautta. Vain hän, joka on jalat tukevasti maankamaralla, voi edetä hengen maailmassa.

Nyt jälleen tiede on ”huipussaan”, ja on joukko totuuksia, jotka ovat totta vain tällä hetkellä. Tieteen kehitystä voidaan verrata kaukoputken kehitykseen: nähdään syvemmälle avaruuteen ja havaitaan enemmän, jolloin on enemmän selville saatavaa. Ymmärrettäessä laajalti muodostuu ymmärrysympyrä, jossa asioita tarkastellaan eri kanteilta. Se on vain yksi ympyrä muiden ympyröiden joukossa, joka saattaa olla vain pieni osatekijä toisten ympyröiden seassa, siksi ei voida väittää ymmärrettävän laajoja kokonaisuuksia.

*

Mysteeri on aina laaja kokonaisuus, mikä ei ehdy kontemploimalla, mitä on elämänkumppanikin.

23

 

Mysteerissä elettäessä jokainen on elämänsä tiedemies ja totuus on, vain, sen hetken ymmärrys asioista. Mikäli siihen liittyy yliaistimuksellisia seikkoja, niin haetaan yliaistittavasta vastausta. Ja vastaus saattaa tulla. Se on Usko. Nykyinen itsekeskeinen ja ”täydellinen” ihminen uskoo vain sen, minkä tietää.
Mysteeritiellä kuljettaessa tunnusomaista on Uskon vastaanottaminen. Mysteeritien kulkija mieltää Sallimuksen ja Kaitselmuksen elämän oppaana ja huoltajana. Ne ovat Mysteeristä lähtöisin. Kaikki tapahtumat ovat ohjattuja. Sattumia ei ole olemassa. Näin mielletään elämää kuljettaessa mysteerin tavoin. Uskon Voiman vastaanottaja uudistuu: saa luontaisia hyveellisiä käyttäytymistapoja, jotka ovat yhteneviä muiden Uskon Voiman vastaanottajien kanssa.
* Uskon Voima tulee Mysteeristä, joten ei tiedetä ketkä sen saavat –mitä ilmeisimmin monet ja ylitse uskontorajojen.
– Jokaisen Usko ja Rukous on erilainen.
– Jokaisella on oikeus omaan Uskoon.
– Jokaisen Uskolla on vaikutusta.

* Uskon kohde voi muun muassa olla Jumala, ihminen tai tiede. Uskojalla on luottamus uskottuun, joka toimii viitekohtana. Usein apua haettaessa Usko tarjoutuu itsestään. Usko ei ole ihmisestä lähtöisin, se tulee vastaanottaa. Joka sen tekee, voi vastaanottaa myös Uskon Voiman, mikä aiheuttaa vastaanottajassa alkemistisen muutoksen. Tällöin tulevat esille taivaalliset hyveet, mikä auttaa ihmiskuntaa selviytymään. Tätä on Hengenvallankumous; olemus muovautuu enemmän sellaiseksi, kuin on luotu. Tällöin saatetaan olla lähempänä arvoitusta, millaiseksi on luotu. Näin ymmärrettäessä ymmärretään vain henkisyyden olevan ihmiselle tärkeää. Hyvä neuvo Uskon vastaanottami-seen on: ole kuin olisit Uskossa, niin pian huomaat siinä olevasi.

24

 

Uskon Parantavalla Voimalla on ihmeitä tekevä ja parantava vaikutus.
* Uskomus on Uskoon perustuva käsitys. Mysteerissä elettäessä on paljon uskomuksia ja vähän totuuksia. Ja vain se, mikä tiedetään varmasti todeksi, opetetaan lapselle.
* Uskosta tulee uskonto, kun velvoitetaan muita uskomaan samoin, kuin itse uskoo.
* Lapsi on Taivaan ohjauksessa ja kuuliainen Mysteerille sekä elämälle. Näin lapsi on luonnostaan terve. Viisaat vanhemmat oppivat paljon lapselta: herkkyydellä jos lasta kuuntelee, kuulee Taivaan sanomaa. Lapsen luottamus elämään on ihailtavan luottava, puhdas, raikas ja herkkä. Tulkaa lapsen kaltaisiksi, kuten Jeesus sanoi. Joskus yritetään nimetä lapsen Usko tai tuputetaan tiettyä Uskoa. Harvoin niissä onnistutaan, sillä ne eivät kuulu lapsen elämään. Lapsi on ensin Uskossa äitiin ja isään. Iän karttuessa maailmankuva laajentuu, jolloin tulee uusia Uskon kohteita, jotka toimivat viitekohtina. Murrosiässä usein vanhentuneet Uskot revitään kiukussa yltä, kuin tiukoiksi käyneet vaatteet, jotta tehdään tilaa uusille uskomuksille ja Uskoille, kenties Uskolle Kaikkein Korkeimpaan.
* Elämä ei ole niin kauhean vakava asia, mitä voidaan höystää lapsenomaisella leikkimielellä, Uskolla ja uskalluksella. Leikinlasku oikeaan aikaan keventää sydämen tuntoja. Usko vie eteenpäin ja uskallus luo luottamusta elämään. Uskonsa kautta pelastuu, kuten Jeesus sanoi.

Kenenkään Uskon olemassaoloa tai laatua ei tule kyseenalaistaa. Mutta Uskossa voidaan edetä ja edistyä, kuten lapsi tekee varttuessaan. Luontaisesti vanhetessaan Kaikkein Korkeimman merkitys viitekohtana vahvistuu: uskossa opitaan kuuntelemaan Kaikkein Korkeinta ja Hänen ilmentymiänsä vaikkapa luonnossa. Helposti mielessä mitätöidään Luoja. Haluaa olla Luojan vertainen

25

 

ja luulee kenties saavansa jotain parempaa aikaiseksi yksin, ilman Luojaa. Miksi? Se johtuu kateudesta ja kyvyttömyydestä kuunnella ja rakastaa mittaa-mattoman suurta Rakkautta, joka on vain Rakkautta eikä ole koskaan saanut pahuutta aikaiseksi. Sen on ihminen synnyttänyt, ja Jumalan antama Rakkaus koetaan pahuutena. Niin kieroon kasvanut ihmiskunta on. Mysteeristä tuleva absoluuttinen Hyvyys muuttuu suhteellisessa maailmassa hyväksi ja pahaksi, varsinkin ihmismielessä.

On aivan kuin ei osattaisi olla osallisena maailmassa muutoin kuin hallitsemalla kaikkea, niin, että omistetaan kaikki, jopa Jumala. Kaikilla on Usko johonkin. Jotkut vain siirtävät elämän tulevaisuuteen – kun olen tämä tehnyt, niin sitten elän oikeiden arvojen mukaisesti. Mutta, kun oikeat arvot ovat ihmiskunnalta hukassa. Oikein arvoin eläminen on elämistä nyt oikeiden arvojensa mukaisesti, täysivaltaisesti. Mikäli se ei tunnu hyvältä, niin haetaan uusia arvoja Uskon myötä ja työstetään vanhoja. Tätä on ihmisen kehittyminen, mille ei näy loppua – elämä ei lopu mihinkään – eikä elämässä tehdä hyppäyksiä uudelle alustalle – menneen kantaa aina mukanaan – minkä pohjalta kehitys tapahtuu. Näin ovat uskonnotkin kehittyneet.
Kristinuskonto ja islaminuskonto pohjautuvat pakanallisten uskontojen oppeihin ja viisauksiin. Opit on vain kiedottu uuteen kaapuun. Sillä kaikki Uskot ja uskonnot pyrkivät hyvään, näin ne pohjautuvat hyviin oppeihin, jotka on saatu Mysteeriltä viimeistään silloin, kun otettiin muoto. Mysteerin läheisyydestä ollaan lähtöisin, joten aidoin hyvä oppi on Perinteessä.
Hyvää oppia haetaan nykyään kokeilun kautta. Haetaan sitä omasta nykyisestä lähtökohdasta käsin. Ja kun johtajaa ei ole, joudutaan itse ohjaamaan itseä – jokainen on oman elämänsä tiedemies – se on yksilöllistä

26

 

kehittymistä, jossa jokainen joutuu itse työstämään arvojaan. Jotkut ovat vain uskontonsa kautta jääneet aloilleen – odottavat johtajaa, johdattajaa – siksi uskonnot koetaan kehityksen jarruna.
Halutaanko olla Mysteerin ohjaama, on eri asia – valinta on vapaa.

Meitä on kaikkialla, saman Taivaan alla, se Taivas on jokaiselle yhteinen. Ja vaikka väri vaihtuu, valkoisesta mustaan muuttuu, se Taivas on kaikille sininen. Kuten Pave Maijanen runoilee laulussa Saman Taivaan Alla.

Luonnonuskossa oleva voi uskoa seuraavaa: Kaikissa maailmankaikkeuden partikkeleissa on Mysteeriä, mikä on mittaamaton kokonaisuus ja mysteeri, mitä ei voida kokonaisuudessa mieltää. Jokin yksityiskohta siitä syöpyy tajuntaan ja ymmärretään se osaksi yliaistittavaa kokonaisuutta. Mysteeri näyttäytyy kunkin sisimpään vain pieneltä osin itsestään ja lähes jokaiselle eri osalta. Näin ymmärrettäessä ei voida pitää kenenkään Uskoa vääränä – ehkä antiikin roomalaiset eivät olleetkaan niin hulluja, kun nimesivät eri taivaan-kappaleet jumalikseen.
Uskoissa kukin mieltää samaa asiaa omasta lähtökohdasta aistien, siksi mielteet ovat erilaisia. Mutta niissä on yhteneviä piirteitä, siksi tulisi kyetä keskustelemaan Uskon asioista. Mutta useimmilla on herkkä uskomus, johon nojaa yksilön hauras minuus – minuutta voidaan vahvistaa tekemällä tehtävää. Mysteeriä ei tulisi tietää, siksi uskomus on usein paljolti heikkoa luottamusta. Siksi on osattava kuunnella toista ja keskusteltaessa vain kuuntelija voittaa. Ymmärrys on paljolti vastaanottamista ja mieltämistä, mitä voidaan laajentaa loputtomiin. Asiat tulee haistaa, maistaa, tuntea ja mutustella, ja, mikäli mahdollista, eläydytään niihin, milloin ne ovat helpommin elettävissä. Ei ole kovinkaan kunniakasta eikä kunniallista osata toistaa luettua tai kuultua. Siinä tehdään vääryyttä itselle. Sitä ei ole ymmärtäminen.

27

 

*

Mysteeri on kaikkialla, mitä ei kuitenkaan näe. Voidaan kyllä kontemploida, että melkein kaikki luodut elävät mysteerissä, ja tuottavat Mysteerin näkymättömän ”käden” jälkeä, tällöin koetaan kaikki pyhänä. On hyvä antaa elämän kuljettaa tietämättä itse mihin ja luottaa Mysteeriin, josta lähtöisin oleva
– Kaitselmus huoltaa
– Sallimus ohjaa
– Usko vie eteenpäin.

Hyveitä on hyvä ulottaa käytäntöön, kuten
– nöyryys, millä päästään eteenpäin
– alistuneisuus, niin ei ole oman voiman tuotos
– kuuliainen kuuntelu, millä kehitytään
– kohtuus kaikessa, millä tarpeellinen on oikeaan aikaan käytettävissä
– oikeudenmukaisuus ei yhteisöä ojaan ohjaa.

Ei tarvitse mennä koti rantaa edemmäs kalaan, kun vaikututaan Mysteerin ohjauksessa olevasta mysteeristä.

Luultavasti Mysteerille on ominaista ainutlaatuisuus ja monimuotoisuus. Luultavasti Mysteeri ei toista itseään. Luultavasti Hän uudistuu jatkuvasti eikä matki. Ja kuten arvata saatetaan, Mysteeri on arvaamaton. Mikäli tunnetaan sisäistettävän Mysteeriä, mitä ilmeisimmin on tehty Hänestä mielikuva, mikä loitontaa Mysteeristä. Kas, elämässä on paljon arvoituksia ja lapsenmielisen elämään kuuluu arvuutella! Hän on.

28

 

Jumala on enemmän meitä lähellä meren tai lumen äärellä. Ehkä tämän vuoksi on hakeuduttu näihin paikkoihin silloinkin, kun ne eivät ole olleet helposti hyödynnettäviä. Pohjoisen kansoista vain eskimot olivat sopeutuneina ympäristöönsä niin kauan, kunnes ”löytöretkeilijät” tartuttivat heihin ”sivistyksen”.

Jospa tunnustettaisiin, että ei olla sen älykkäämpiä, kuin esimerkiksi 10 000 vuotta sitten elänyt ihminen. Ihmistä avustavat Kaitselmuksen Voima, Rakkauden Voima, Sallimuksen Voima ja Uskon Voima, jotka ovat mysteereitä ja ovat ihmisen tahdosta riippumattomia. Rakkauden Voimaa on myös ihmisessä. Epäilemättä niitä koko ajan annetaan, mutta niiden viestiä ei huomata tai vastaanoteta. Välinpitämättömyyden Keskustan ollessa viite-kohtana niistä vaikututaan.
Kukin on myös mysteeri, elämä on mysteeri ja Maailmakaikkeus, jossa voidaan olla osallinen, on mysteeri. Maailmassa on paljon mysteeriä, mitä pyritään selvittämään ja laittamaan järjestykseen, mikä ei ole elämän tarkoitus. Elämä on jotain muuta. Elämä on sidoksissa henkiseen, jumalalliseen ja rakkauteen.
Lyödään päätään seinään ja tarkoitus voi pyhittää keinot yritettäessä laittaa ihmiskuntaa ja ympäristöä järjestykseen. ”Järjestystä” luotaessa törmätään esteisiin kuten: Pahus vain, kun on väärin uskovia. Pahus vain, kun on väärin ajattelevia. Pahus vain, kun on väärin mitoitettu maapallo. Pahus vain, kun on kaikenlaisia viruksia, bakteereita, tuhohyönteisiä, huonoa säätä, huonoa onneaja sattumat kiusaavat mieltä, muutoin elämä olisi simppelisti ohjattavissa tietynlaiseen onneen, ihanuuteen, rakkauteen ja yltäkylläisyyteen.

29

 

Nämä ovat kyllä saavu-tettavissa, mutta paljon on muututtava. Muutetaanko Maailmankaikkeus ihmisen tahdon mukaiseksi, vai muututaanko itse Maailmankaikkeuden kaltaiseksi?

Miksi ei oltaisi Mysteerin alainen ja alistuttaisi Taivaan tahtoon? Lähes kaikki olennot maassa ovat alistuneina Taivaan tahtoon. Näin ne palvelevat ihmistä. Pidetään tätä päivänselvyytenä. Mutta mitä siitä tulisi, jos lehmä ei antaisi lypsää tai jos kukko lopettaisi kiekumasta. Koira ei enää osaa haukkua, tosin ihmisen toimesta. Luojan Rakkaus ihmistä kohtaan on kaiken inhimillisen käsityskyvyn ylittävää. Taivas tukee ja motivoi ihmistä jatkuvasti. Itse asiassa Taivas huoltaa ihmisten valoa, ja ihmistä liikkeellä pitävä energia on elämän henkäys, joka saa ravintoa hengityksestä, ruoasta ja perimästä. On kaukokaipuu olla Mysteerin, Luojan, kaltainen. Itse ei määrittele itseä. Kakasta voidaan havaita, eletäänkö mysteerissä – Mysteeri yllättää aina.

Elämä on mysteeri, ja kun sitä yritetään hallita ja laittaa järjestykseen, aiheutetaan paljon vahinkoa ympäristölle, niin läheisille kuin luonnolle. Tällä pyrkimyksellä kulutetaan paljon energiaa ja luonnonvaroja. Siksi ympäristö likaantuu ja muuttuu, ja sen myötä siinä on vaikeampi elää. Muuttuneeseen ympäristöön on vain mukauduttava ja on annettava luonnon hoitaa itseään ja saattaa itsensä tasapainoon. Näin tulee myös antaa läheisten itse mukautua elämään – heitä ei tule mukauttaa oman tahtonsa mukaisiksi – jos sen tekee, syntyy luonnon vastaista ja sairastuneita sieluja.

*

30

 

Oli aikoja, jolloin elettiin enemmän Mysteerin alaisuudessa. Silloin ei liene ollut mitään omaa. Ei liene ollut omistamista. Ei liene ollut omaa totuutta.
Kuunneltiin Mysteeriä ja oltiin Sallimuksen ohjauksessa. Silloin oltiin ja täytettiin tehtävää, mikä riitti. Epäilemättä oltiin vähemmän kuormitettuja tehtävillä kuin nykyisin. Oltiin kykeneviä moneen asiaan, jotka ovat luontaisia kykyjä. Monet taidot ovat kuitenkin kadonneet ja toteutetaan nykyään tekniikan avulla.
Voisiko Luoja olla erehtynyt tai luoda luotujaan kadotukseen tai helvettiin? Itse asiassa voidaan luoda Paratiisin tai helvetin olosuhteet. Maallinen paratiisi ei ole enää meidän ulottuvilla. Inhimillinen paratiisi voidaan vielä toteuttaa, mutta mitä ilmeisimmin ihmiskunta on matkalla poispäin siitä.
Mikäli inhimillinen paratiisi ei toteudu, sitä vaikeampaa on synnyttää taivaallinen paratiisi. Paratiisissa on helpompaa toteuttaa paratiisin olosuhteet, mutta ne on mahdollista synnyttää melkein, minne vain. Paljon riippuu siitä, miten koetaan maailmaa. Maa tarjoaa oivat puitteet paratiisiin. Ja on oltu Paratiisissa, joten se ja sen olosuhteet ovat helposti synnytettävissä. Kontemploidaan maan paratiisimaisuutta, niin aletaan värähtelemään siinä, jolloin inhimillinen paratiisi toteutuu kuin itsestään. Paratiisi ei ole vain paikka. Se on myös suurelta osin olotila, mihin myös voidaan vaikuttaa.

Helvettiin ei haluta uskoa. Sinne joutuminen varmaan tarkoittaa, että kadotetaan yhteys Mysteeriin; Mysteerin tukea ei vain vastaanoteta ja tällöin lakataan elämästä merkityksellistä ja arvaamatonta siunattua elämää Mysteerin armon keralla. Mysteeri ei ole erehtynyt. Yhdessä synnytetään jotain hyvin kaunista. Viisaita kun ollaan ja kun ollaan maassa vierailulla, niin eikö elettäisi maan lakien mukaisesti?

31

 

Inhimillinen paratiisi on maan lakien mukaisesti elämistä.

Oltiin Paratiisissa, missä on vähin erin liu’uttu kohti helvettiä; kuuliaisuudesta Mysteeriin ja mysteerissä elämisestä on vähin erin liu’uttu kohti yksinäisyyttä. Täydellistä yksinäisyyttä ei voida saavuttaa. Aina on jokin viitekohta, mutta enenevässä määrin se on kukin itse.
On tultu välinpitämättömiksi. Yliajettu tyttö jätetään kadulle makaamaan. Hänen ylitseen ajaa toinenkin auto ja vasta seitsemäs ohikulkija ottaa asiakseen auttaa loukkaantunutta, joka kuolee vammoihinsa. Näin tapahtui tämän vuosikymmenen Kiinassa.
Eivät kansalaiset välttämättä ole niin välinpitämättömiä, kuin miltä näyttää. Käytös voi johtua pelosta ja kiireestä. Mutta mihin on kiire?
Ihmiskunnan toiminta on nopeutunut – sillä on kiire jonnekin.

Jokainen sekunti kuollaan aliravitsemuksen takia. Niitä tapahtuu myös Suomen vanhustenhuollossa oleville.

Väitänpä lakien, asetusten, määräysten ja sääntöjen ehkäisevän sisimmän olemuksen sielusta pulppuamisen.
Mitä vähemmän lakeja tarvitaan, sitä lähempänä yhteisö on minuuttaan. Maan lakeja voivat olla kohtuus, pehmeys, lempeys ja pysyvyys. Kun toimivalle yhteisölle riittävät nämä lait, on sillä inhimillisen paratiisin olosuhteet.

Mitä ilmeisimmin on omasta tahdosta lähdetty pois Mysteerin läheisyydestä. Tähän liittyen haluttiin itselle muoto. Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kuten Raamatussa sanotaan. Erkaantuminen Mysteeristä on jatkunut aina näihin päiviin saakka. Tämän myötä on kadotettu vanhaa viisautta ja todellisuutta, mutta nämä ovat elvytettävissä.

32

 

On jo etäännytty niin kauas alkujuurilta, jotta vanhan totuuden elvyttäminen olisi kiehtovampaa ja rikastuttaisi elämää enemmän kuin uuden totuuden etsiminen: Perinteen totuudelliset juuret voivat ulottua pitkälle ja laajalle, ja niistä on hyötyä tämän päivän ongelmiin. Nykyisin ollaan suoraviivaisempia ja ärsyynnytään toisista herkemmin.

– Onko tultu onnellisemmiksi?
– Onko elämä elävöitynyt?
– Onko viisastuttu?

Muodon ottamisen jälkeen on aina vain etäännytty Taivaan ja Maan viisaudesta sekä ohjauksesta. Niiden tilalle on istutettu tiedon ”omenapuita” ja on hoivattu niitä niin, että inhimillinen tietämys ja tietoisuus ovat aina vain tulleet hallitsevammaksi tajunnassa.
Tehty valinta, oman tiedonpuun hedelmien nauttiminen, on johtanut siihen, että jokainen sukupolvi vanhetessaan tuntee itsensä turvattomaksi ja kyvyttömäksi. Vanhuksella on paljon viisautta, mutta hän on avuton tällä tavoin uudistuneessa maailmassa. Siksi sanotaankin, ennen oli paremmin. Elämän tempo nopeutuu ja pysytään nipin napin rytmissä mukana. Näin jotkut joutuvat pitämään niin kiirettä, että hylkäävät oman olemuksensa, ja ryntäilevät sinne tänne kuin päättömät kanat ja viimeiset voiman rippeet annettuaan eivät kykene huolehtimaan edes itsestään. Ei ole aikaa ajattelulle eikä tunteidensa tunnistamiseen. Kiireellähän ei mitään hyvää synny. Syntyy paljon hutiloiden tehtyä, jolloin ympäristöä ei oteta riittävästi huomioon, ja sitä turmellaan syyttä suotta. Näin syntyy raiskioita ja haavoittuneita sieluja.
Yhteiskunnan tulisi tuntea itsensä epäonnistuneeksi, mikäli
– yksikin sen jäsen syrjäytyy
– rakkaus hiipuu

33

 

– rakkauden osoitus on häveliästä
– rakkautta haetaan raiskauksen kautta
– virtuaalisielu ilmaantuu
– henkilö saa jumaluuden.

*

Mysteeri on ulottanut Rakkautensa kaikkeen elolliseen ja haluaa, että ihmiskunta vastaanottaa Rakkauden. Kun ollaan nöyrä ja alistunut, mikä kuuluu Rakkauden kerjäläisen elämään elämäntiellä, jolla kaikki on mahdollista ja jolla kontemploidaan kaikkea ympäröivää, niin vaikututaan kaikesta, mikä muovaa ajatuksia, tekoja ja tunteita Maailmankaikkeuden kaltaiseksi. Ja eikö maailmankaikkeus olekin rakkaudellinen kaunis! Siksi sulkeutuneen tulee avautua vastaanottamaan tämä kauneus. Tällöin on aika, kiire taakseen jättää. Kiire ja pelko tekevät rauhattomaksi, jolloin sulkeutuu omaan rauhaan. Sitä-hän tehdään enenevästi. Sulkeutunut ei toteuta sisintään, kuin omassa mielikuvitusmaailmassaan.
Ihmiskunnan tulee tarjota jokaiselle mahdollisuus toteuttaa sisintä olemustaan todellisessa maailmassa. Siihen ei tarvita lakeja ja asetuksia. Siihen tarvitaan vapautta, kannustusta, ymmärrystä, esimerkkiä, solidaarisuutta ja rakkautta. Voidaan olla osallisena näissä ja antaa turvasatama sekä virikkeitä! Ja ollaan mielisairaita, mikäli ei yhdytä luomakunnan luonnollisimpaan ilmiöön, rakkauteen.

Eikö koulussa opeteta: valmiutta rakkauteen,
liehittelyn jaloa taitoa,
taiteeksi hiottuja käytöstapoja,
runoutta ja estetiikkaa?

34

 

Eikö rakkauden tulisi olla tärkein oppiaine?

Miten on kotikasvatuksen laita?

Ilman rakkautta elämä on melko turhaa ja maailmankaikkeus on rakkautta tulvillaan. Jokainen aamu on uusi mahdollisuus rakastua esimerkiksi yleismaailmarakkauteen tai kristilliseen kulttuuriin kuuluvaan parisuhderakkauteen. Yleismaailmarakkaus on jatkuvasti nähtävissä ja koettavissa kaikkialla maailmankaikkeudessa. Kun todetaan olevansa pienen pieni, ei voida olla rakkaudessa muutoin kuin kerjäläisenä saaden osakseen rakkautta. Näin aletaan värähdellä rakkauden vastaanottavaisuudessa, jolloin ollaan tukevammin Sallimuksen viitoittamalla tiellä.
Ihmisessä oleva ja Mysteeristä tuleva Rakkauden Voima voivat synnyttää vaikkapa Vallankumousrakkauden, joka liittää rakastuneet yhteen ja pyörremyrskyn lailla jauhaa rakastuneiden vanhan arvomaailman tomuksi, jolloin on avoin vastaanottamaan uuden maailman. Yleisesti ottaen rakkaus aina uudistaa ihmistä ja rakastuneena voidaan loikkia eteenpäin mysteeritiellä. Ja Mysteeri päättää, mihin ja milloin rakastutaan. Mysteeri ei kohtele tasa-arvoisesti ihmisiä ja käsittelee niitä kuin olisivat tehty oljista. Nehän menevät helposti nurin mutta kestävät kolhuja.
Rakkaus on Mysteerin lahja, mikä aina yllättää. Rakkautta on kunnioitettava ja vaalittava. Sen eteen on oltava valmiudessa ja siinä on nöyrryttävä, niin että omaksutaan kumppanin totuus, vaikka sitä ei ymmärretä tai on vaikea hyväksyä. Ymmärrys ja hyväksyntä tulevat jälkeenpäin.
Yleismaailmarakkaudessa rakastutaan kaikkeen ympärillä olevaan ja koetaan paljon rakkautta. Viimeistään tällöin huomataan, kuinka kaikki ympärillä oleva

35

 

on palvelemassa ja kuinka palveleminen tehdään taiteella taiten, eivätkä taiteentekijät ota korvausta tekemisistään. Luomakunnan taide on kaikkien ulottuvilla.
Ongelmana on se, että ei koeta koettua rakkautena. Sisimmässään ei kaivata mitään muuta enempää kuin rakkautta. Kuitenkin kehitetään kova ulkokuori, mikä ei salli Rakkauden tulla. Pelätään sitä, mitä eniten halutaan. Miksi? Pelätään rakkaudessa alistumista Taivaan tahtoon. Miksi?
– On oma vääristynyt mielikuva, mitä rakkaus on.
– On oma tahto, milloin ja miten sallitaan rakkauden tulla.
– On oma pelko, että yllätetään ”housut kintuissa”.
– On, on ja on tekosyy: tänään on tärkeämpääkin.
– On ujous.

Rakkaudellinen hellä hyväilevä tuulenhenkäys saattaa muuttua häiritseväksi tekijäksi, joksikin semmoiseksi, jota tarvitsee varoa, koska se on joskus aiheuttanut vahinkoa tai on opetettu varomaan semmoista tai muistetaan vielä epämukavuus, jonka se kerran aiheutti, tai ei ole aikaa uhrata semmoiselle.
Etenkin Sallimuksen rakkaudelliset ohjaukset saattavat mielessä muuntua tahdon vastaisiksi, ja saatetaan näin kirota Sallimuksen välittävä tekijä, joka saattaa olla naapurin koira tai korkea kynnys, jonka takia kompastutaan.
HÄN ON, on hyvin kaukana ihmisestä ja ihmislajia uhkaa tuhoutuminen, jos ei muuksi muutu. SAVE OUR HUMANITY!

*

Mysteeriä ei voida omistaa. Sitä ei voida lainata tai varastaa. Mysteeri on kenties voima, mikä helposti mielletään välinpitämättömäksi, koska se kaiken sallii tapahtua. Mutta sitä Mysteeri ei ehkä ole. Tämä mielle johtuu vain ymmärtämättömyydestä: asia ymmärretään aikanaan. Välinpitämättömyyden Keskustan ollessa viitekohtana kokee itsensä mitättömäksi.

36

 

Tunnetaan, että Mysteeri on ihmisen tasolla välinpitämätön. Maan ja taivaan tasolla Mysteeri ei sitä ole. Kaikki maassa tapahtuva on tarkoin ohjattua Mysteerin toimesta.
Taivaan tasolla Mysteeri on erehtymätön. Ihmisen tasolla tapahtumat olisivat myöskin ohjattuja, mikäli toteutettaisiin tehtävää. Ollaan ainut olento maassa, joka ei toteuta tehtävää, vaan niskuroi Mysteerin edessä. Mysteerin edessä ei pidä pokkuroida, julistaa syyllisyyttään tai leimata itseänsä kurjaksi alamaiseksi, joka rukoilee syntejään anteeksi. Sitä ei ole pienuus ja itsensä alentaminen. Teot ja ajatukset puhuvat kunkin puolesta, mitä eivät tee omat koitokset. Sen tekee Mysteerin antamien tehtävien toteuttaminen.
Kun karistetaan omaa egoa, sen tilalle tulee ymmärrystä. Ymmärrys on tietämystä, että tiedetään niin vähän. Totuus on sydämenasia. Mieltymykset ovat yleensä yhteneviä ja niitä voidaan, kyllä, manipuloida ja ohjata tiettyyn suuntaan.
Vallalla on taipumus turmella valtaan kivunneen miehen ja naisen ideaalit, ihanteet ja kyvyn kuunnella. Näin demokraattisesti johdetussa yhteiskunnassa ei ole kykenevää johtajaa, jolloin arvot, joihin pyritään, ovat kaupan ja ostettavissa. Demokratiassa kansalaiset käytännössä antavat edustajilleen valtuuden vallankäyttöön ja hallitsemiseen. Eikö se ole turha teko? Johtaja on yksi Taivaan tukema ammatti muiden ammattien joukossa. Seuratkoon johtajaa, ken niin tahtoo, mutta ei anneta inhimillisen johtajan ottaa valtaansa ja hallintaansa. Kehitytään ihmisenä, huomataan yhteiskunnan valheelliset normit, joilla vangitaan. Jeesuksen opin mukaisesti tulee ymmärtää ”väärin” tehnyttä. Ei rankaista vaan autetaan. Vääryyttä on myös rankaisu.

37

 

Mestari, tohtori J. L. Padilla, on tullut elvyttämään ihmiskuntaa antamalla ehdotuksia elämälle. Hän on myös jakanut taivaallista tietoa ihmistä koskettavista voimista ja selventänyt käsitteitä etiikaksi. Niistä voi kukin koostaa oman maailmankuvansa. Niistä on paljon tietoa ammennettavissa, kuin liitettäisiin palapelin palasia yhteen mysteerin paljoudella, jolloin jokainen koostettu palapeli pohjautuu taivaalliselle tietämykselle, tosin niin, kuin kukin on asiat ymmärtänyt, omin painotuksin ja uskomuksin. Tärkeää oppia on kaikki opetettu, mutta ajattelemaan oppiminen on oppi ylitse muiden. Paras elämän-ohje on: ruuassa ei pidä säästää, mikä helpottaa asennoitumista elämään oikealla tavalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että Taivaaseen kiivettäessä ei tentitä opittua ja ettei sivistyksellä saa tehtyä puuttuvia askelmia tikkaisiin, jotka johtavat Taivaaseen.

Filosofian tohtori ei elä sen enempää Mysteerin alaisuudessa ja kaltai-suudessa kuin nakkikioskin jonossa vuoroaan odottava Matti Meikäläinen, vaikka olisi omistautunut alallensa.
Sivistynyt ei ole Mysteerille sen arvokkaampi kuin ”tietämättömyydessä” vaeltaja. Kummatkin saavat Mysteeriltä välineet tien kulkemiseen. Mikäli tie kulkee tiedon kautta, niin se vain tekee sen. Ollaan älykäs ja älyä käytetään usein keksittäessä verukkeita. On vain niin, että tieto on suuressa arvossa. Onko se oikein vai väärin? Ainakaan se ei helpommaksi tietä tee. Tästä voidaan ymmärtää, että tiedonjanoaminen voi johdattaa ansaan. Ja näin tapahtuukin,

38

 

mikäli ei saateta käytäntöön saatuja oppeja. Käytännössä voidaan näyttää esi-merkkiä. Ei kuitenkaan tehdä esimerkin vuoksi vaan toteutetaan sydämen-ääntä, tunteita ja vastaanotettuja ajatuksia.
Mysteeri on ilmeisesti vähän semmoinen olotila, että sitä ei tiedosta. Epäilemättä he, jotka neuvottomina ihmettelevät, mitä tehdä Taivaan Portilla, heille tehdään yksi kysymys, rakastatko? Ja he pääsevät portista sisään. He, joilla on kovat kaulassa ja ovat itsevarman tietoisia omasta hyvyydestään, heidät passitetaan jonon hännille kasvamaan ja kehittymään, vaikka olisivat risti kaulassa.

Mestarin opissa omaksuttu tieto ja taito saatetaan käytäntöön, jolloin ne helpottavat elämistä ja ovat mielihyväksi itselle sekä muille. Henkisen tien kulkijalle tulee luonnostaan tarve jakaa ymmärrystään, mikä tulee tehdä kunnioituksella. Tietoa voidaan käyttää myös vallan välineenä.
Jos shamaani ottaa shamaanioppien eteenpäin välittämisestä maksun, niin menettää voimaansa. Noin yleisesti ottaen Luomakunta ei ota palveluksistaan maksua. Vallassaolijat osaavat hinnoitella itsensä kalliiksi.

Tietoa ei kerätä tiedon vuoksi.

Tieto ei ole elämän väärttiä.

Tulisi olla Luomakunnassa osallisena. Jotta siihen kyettäisiin, on osattava siinä vallitsevat säännöt ja periaatteet – kitaran soiton perusteita tuntematon voi säveltää kauniin kappaleen, jota ei kyetä kitaralla soittamaan – shamaani on oivassa suhteessa luomakuntaan ja hän voi elvyttää suhdetaidot Luoma-kunnassa.

*

39

 

Jos on jokaisella solullaan täysin osallisena elämässä, on yhdysside Maan ja Taivaan välillä. Tällöin ollaan mysteeri, jolle elämä avautuu mysteerinä, missä mysteeri toteuttaa Taivaasta tulleita Mysteerin antamia tehtäviä. Tällöin kaikki muu paitsi tehtävä on mysteeriä, jolloin sulautuu Maailmankaikkeuteen, jolloin ollaan täysin osallisena maailmankaikkeudessa, jolloin ei olla sivustaseuraaja. Eikö maailmankaikkeus ole kaunis harmoninen suunnaton rakkaus? Kaikkea tätä voi ihmiskuntakin olla. Annetaan Mysteerin saattaa ihmiskunta maail-mankaikkeudelliseksi.
Elämä on mysteeri, missä jokainen muodostaa oman totuuden, mikä on mielikuva mysteerissä. Kun eletään mysteerissä, totuus on mysteeri, ilman rajoja ja omistamista. Ryhdytään luopumaan omistamisesta, kuten
– aineellisesta, niin useammat voivat hyötyä luonnonvaroista
– inhimillisestä, niin inhimillistetään ihminen
– taivaallisesta, niin jätetään muidenkin Uskoille ja uskonnoille tilaa.

* Tulisi olla mysteeri mysteerien joukossa, jossa tulisi elää pienenä mystisenä voimana, jonka tulisi edesauttaa kaikkien sielujen mysteerissä kukoistaa.

* Tulisi rakastaa heitä, joita armo ei kohtaa, sillä he ovat Mysteerille rakkaampia. Näin toteutettaisiin Taivaan tahtoa.

* Tulisi elvyttää oma identiteetti ja tuoda se näytille, jolloin on oma itsensä. Voidaan olla esimerkki ja kontemploida tapahtumia.

* Identiteetti on mysteeri ja identtinen Mysteerin kanssa.

*

40

 

Tällä hetkellä vain kova sielu uskaltautuu Mysteerin vietäväksi mysteeriin. Kovuutta myös tarvitaan, jotta kyetään pitämään itsensä mysteerin kaltaisena.
Kova on kova itselleen ja leppeä muita kohtaan, mikä ei tarkoita sitä, ettei nautintoja tulisi suoda, ei. Mutta nautinnonhakuisuuden ei tulisi ohjata elämää, sillä tehdään se, että elämä on enimmäkseen hakemista. Tulee tuntemus, että ollaan aina vähän väärässä paikassa, ollaan rauhaton.
Nöyrryttäessä voidaan todellinen elämä aukaista. Tulisi aina pitää mielessä tämä kohtaamansa elämän vaikeus ja tulisi ylläpitää vastaavanlaista haasteellista elämää. Niin helposti langetaan ilmiselvyyksiin ja helppojen tehtävien tekemiseen. Niissä ei kehity. Niillä ei ylitetä itseänsä, vaikkakin saatetaan vastaanottaa raikuvat suosionosoitukset näennäisesti hyvin tehdystä.

Mutta asiat ja ajat muuttuvat, alkutaival tasoittuu ja helpottuu. Eri teillä on paljon yhteisiä tunnusmerkkejä. Usein ei vain kuunnella ja tehdä niin kuin sanotaan. Mysteeriä ei voida määritellä, joten ei voida vertailla eri ihmiselämiä keskenään eikä voida mitata, kuka elää enemmän mysteerissä tai kuka on enemmän minuudessaan mysteeri ja mahdollisesti Mysteerin kaltainen. Lyhyesti sanottuna HÄN ON.

 

 

 

41

 

 

Tehtävä

 

Kaikilla maahan ilmentyvillä tai syntyvillä olennoilla on tehtävä eikä tehdä tästä poikkeusta. Yhteistä kaikille on, että ne palvelevat. Tällöin ne täyttävät yhden Mysteerin antaman asetuksen, jossa ei palvella Mysteeriä vaan ihmistä. Solidaarinen Olento on syntynyt palvelemaan – ei itseään – vaan muita. Yhteisö luo palvelijana olemisen tarpeelle palvella otollisen ympäristön; palvelija voi toteuttaa kutsumustaan. Vain ihminen voi kuvitella palvelevansa Mysteeriä, Taivasta tai Maata.
Synnytään maahan tarpeesta. Miksi? Ollaan yhteydessä Maahan ja Taivaaseen. Molemmat avustavat tehtävässä, jota kukaan toinen ei kykene tekemään – ei oltaisi olemassa, jos ei olisi saatu Mysteeriltä tehtävää – ja maa olisi varmastikin aivan toisenlainen ilman ihmisen läsnäoloa, sillä maa on luotu ihmistä varten. Tosin, ollaan maassa vankeudessa, mistä voidaan vapautua. Vapautumisessa on avuksi, kun toteutetaan Mysteerin antamaa tehtävää.

Kun tehtävässä ollaan mukana koko olemuksella, ollaan matkalla vapauteen, millä tullaan aidosti onnelliseksi, pysyvästi, ja siihen liittyy lisäksi muun muassa seuraavia seikkoja:
– Palvellaan koko sydämellä kaikkia, missä ei ole etuoikeutettuja.
– Huomataan koreus pienissä asioissa, mikä elävöittää elämää.
– Antaudutaan vietäväksi.
– Ollaan pieniä.
– Ei omisteta.
– Ajatellaan ja tehdään päätöksiä.

42

 

Mutta voi kun niin monet hyvät asiat ovat jääneet unhoon, joista yksi on aito onnen tunne. Tuskin edes tiedetään, mitä sen ilmaantuminen toisi tullessaan. Mutta onneksi keskuudessa on heitä, jotka ovat tehtävässään, vapautumisen tiellä, ja näyttävät olemuksellaan esimerkkiä, mitä on
– antaumuksellisuus
– innostuneisuus
– sulokkuus
– varmuus
– onnellisuus.

*

Mikä siis neuvoksi, jotta voitaisiin toteuttaa itseä?
– Toimitaan maan lakien mukaisesti.
– Ryhdytään elämänyrittäjäksi.
– Henkinen vallankumous(?).
– Hengenvallankumous.

Kun synnytään, teitä on tarjolla kuljettaviksi, kuin viuhkassa on laskoksia, ja vain yksi niistä on oikea tie. Jos on jo lapsena menty väärää tietä, miten voidaan kulkea oikea tie? Se onkin mysteeri, ja Mysteeri on niin ihmeellinen, että mysteerin lailla kuljetaan oikea tie. Kun tiedostetaan, että jokainen hius on Mysteerille merkityksellinen ja Hän pitää niistä lukua, saatetaan aavistuksen verran hahmottaa, miten Hän ymmärryksellä pitää huolta ihmisestä ja mittaamattomalla viisaudella yrittää pysyttää hänet tiellä. Vapaan tahdon mukaisesti ollaan kuitenkin vapaita tekemään valintoja. Ja Mysteeri epäilemättä sen mukaisesti kunnostaa, tasoittaa ja oikoo tietä. Ja näin mystisesti pysytään tiellä, mikäli ollaan vähänkin kuuliainen, hereillä, pieni, nöyrä ja uudistumishaluinen. Epäilemättä pää huumattuna suistutaan tieltä

43

 

helpommin. Mutta on olemassa vain yksi oikea tie, kohtalo, mikä tuntuu pe-lottavalta ja saattaa ahdistaa. Kunkin kohtaloon kuuluu tehtäviä ja niistä ei kenties saada palkkaa. Tehtävässä Mysteeri avustaa, mutta ei voida tietää, mihin Mysteeri kuljettaa. Jos tiedetään, silloin määränpää ei ole mysteeri, asenne ei ole oikea eikä kenties olla tiellä.
Miksi tien tulisi kulkea korkeuksissa, kun mataluudenkin kautta päästään ei minnekään? Yhteiskunnan hierarkia on lähinnä kääntäen verrannollinen taitoon kulkea mysteeritietään. Pienuus on kauneutta. Pienet teot ja pienet onnistumiset antavat elämän rikkauden. Kaikki Mysteerin antamat tehtävät ovat pieniä. Yksi varteenotettava vaihtoehto yhyttää itsensä tielle on ryhtyä yrittäjäksi. Vaikka ei ihan alkuun olisikaan oikeimmassa toimessa, niin elämällä on taipumus ohjata, viitoittaa tie oikealle tehtävälle. Yrittäjälle tien löytäminen on helpompaa kuin sohvaperunalle.
Yrittäjälle luontaista on pysyä pystyssä ja selviytyä vaikeinakin aikoina. Hänellä on kyky sopeutua ja hänelle on ominaista, että tekee parhaansa, mihin tarvitsee luovuutta. Mallia voi ottaa luonnosta, jossa kaikki tehdään taiten taiteella. Taideteos rakentuu pienen pienistä yksityiskohdista ja yksinkertaisista asioista, joita luontokappaleet uupumatta toistavat. Luomakunnan kaikkeen ulottuva ja yltävä taide tukee ja opastaa yrittäjää.
Yksin ja vain omin avuin yrittäjänä oleminen ei johda kovin pitkälle.

On Uskon aika! Mysteeri on kaikkialla läsnä, käden ulottuvilla. Hän on.

Yrittäjä voi kenties hiukan tuottaa Mysteerin ”käden” jälkeä.

44

Menestyksekäs yrittäjyys elinkeinonharjoittajana vaatii läsnäoloa yhteisössä sekä herkkyyttä aistia muutokset kaikessa, etenkin yhteisössä. Näin syntyvä vireys ruokkii onnistumista, mikä luo mielihyvää. Lisäksi on erinomaista, mikäli voidaan toteuttaa tehtävää. Tällöin on moninkertainen tarve tehdä se hyvin, mikä on taiten tekemistä, ja tuolloin tehdään luonnostaan taiteella, jolloin jos eletään taiteella, ollaan elämäntaiteilijayrittäjä, joka kenties tekee elämäntehtäväänsä. Rahallinen palkkio ei ole suuren suuri, mielihyvä paljon suurempi ja onni on riippuvainen siitä, minne ja miten ollaan matkalla.

*

Yrittäjyys rikkauksien tavoitteluna saattaa tukea henkistä vallankumousta. Kuulostaako jotenkin tutulta? Tämänhän eurooppalaiset veivät Uudelle mantereelle. Mitä se on saanut siellä aikaan?
Eurooppalaiset veivät henkisen vallankumouksen siemenen Amerikkaan. Oras oli henkistä, mutta viljasta tuli kauppatavaraa. Syntyi maailman esikuvaksi markkinatalous, USA, joka on nyt maailman mahtavin sotilas- ja talousmahti. Jumalassa eläen pohjoisamerikkalaiset luottavat itseensä ja Jumalaan tukeutuen rakentavat yhteiskuntaa. Ja mitä ilmeisimmin Hän on ollut heille suosiollinen ja lahjoittanut heille rikkauden, josta vain monet voivat uneksia. Näin uskotaan USA:ssa, mikä oikeuttaa käyttämään toimeenpanovaltaa maailmassa. Henkisen vallankumouksen myötä satoi dollareita viljalaariin ja viattomien veri värjäsi tähtilipun.
Uskonnon voimalla manner valloitettiin ja uudistettiin. Useiden mädäntyneiden uskontoon pohjautuvien yhteiskuntien tilalle tarjottiin uusi yhteiskuntamuoto, jossa armahduksen antavaan uskontoon oli uskominen, mikäli halusi elämässä selviytyä. Henkisestä vallankumouksesta aiheutuva muutos oli laajuudessaan mittava ja väänsi kivet ympäri ja veti kannot juurineen.

45

 

Eurooppalaiset ovat tainnuttaneet kaikkien muiden mantereiden asukkaat siirtomaavalloituksillaan. Jonkin verran Perinnemultaa on varmaankin saappaan pohjaan tarttunut, kun on potkittu kansoja vähintäänkin tainnuksiin. Perinnemultaan on jäänyt siemeniä, jotka itävät ja juurtuvat otollisissa olosuhteissa. Niistä voi kehittyä Perinteen taimia, mikä auttaa Ihmisolennon hyveiden elvyttämisessä.
Ollaan vain edelleen ylimielisiä ja jotenkin etuoikeutettuja ja näin pidetään itseä oikeutettuna tekoihin. Tätä tunnetta on ylläpitänyt menestys. Mutta jos vähän tutkailtaisiin, mitä on tehty, ja osallisina ovat olleet kaikki Euroopan kansat, myös ne, jotka eivät aikoinaan kyenneet lähtemään valtamerien ylitse ”löytöretkille”.

Euroopassa ei kuolla nälkään. Eikö se jo osoita nykyisen eurooppalaisen kulttuurin ylivertaisuuden. Ennen kuin valloitettiin mantereita, Euroopassa kuoltiin nälkään. Kuoltiinko sitä ennen niissä nälkään? Kuinka ne olivatkaan pärjänneet ilman eurooppalaisten läsnäoloa?
Mitä eurooppalaiset ovat vieneet muille mantereille? Kieliä, uskonnon, kiireen, demokratian, sairauksia, valtiolliset rajat, ylimielisyyden, työvoimaa, sotia ja rauhaa.
Mitä eurooppalaiset ovat tuhonneet? Kieliä, uskontoja, luonnolliset rajat valtioiden ja kansojen välillä ja hallintamekanismeja. Lyhyesti sanoen: kulttuureja, Perinteitä, omanarvontuntoja ja kansoja. Kaiken tuhotun tilalle eurooppalaiset ovat kylväneet omat siemenensä tuottamaan hedelmää. Näiden hedelmien nektarin tuottamasta taloudellisesta hyvinvoinnista on nautittu näihin päiviin saakka, joskin nyt saadaan maistella karvasta nektaria pakolaisvirtoina ja polkumyyntinä.

46

 

Eurooppalaisen olisi aika katsoa peiliin. Anteeksipyyntöä ei olla tehty. Olisiko jo aika mennä itseensä, hoitaa itseään ja kehittyä ihmiskunnan kukaksi, josta kiinnostuneet voivat ottaa oppia? On kuitenkin hyvä muistaa, että vain Mysteeri voi antaa Anteeksi ja hän, joka itkee, saa Anteeksi.
Eurooppalaisella ei tule olla mitään vaateita ja on nöyrryttävä muiden edessä ja toivottava, että kosto ei elä.
Kyllä, sotilaallisesta mahdista ja taloudellisesta vallasta Euroopan Unionin on kehityttävä Hengenkulttuuriksi.

Kiinalaiset vyöryttävät Eurooppaan energioita, jotka pakottavat eurooppalaisen uudistumaan. Lisäksi kiinalaiset säätelevät afrikkalaisia, ja Afrikasta on yleisen ymmärryksen mukaan ihmiskunta lähtöisin. Kenties afrikkalaisilla on eurooppalaiselle annettavaa, kun he suuntaavat tietänsä uusille urille, näin he voivat elvyttää eurooppalaisen yhteisölliseksi.
Se on ulkoinen voima, joka sysää muutoksen Euroopassa liikkeelle. Tässä tapauksessa sen aikaansaavat Afrikka, afrikkalaiset, Kiina ja kiinalaiset. Afrikkalaiset siten, että he säätelevät oseanialaisia. He puolestaan epäilemättä elvyttävät parantavasti eurooppalaisia. Herättävät henkiin muiston alkuperäisen ihmisen olemuksesta, jolloin Alkuperäinen Energia mutatoi eurooppalaisen maailmankaikkeudelliseksi Olennoksi esimerkkiä antamaan muiden mantereiden asukkaille.
Afrikka on ilon ja surun manner. Sen soitto ja tanssi säätelevät elvyttävästi Eurooppaa, jossa on muisto menneestä.

*

USA:n ja Kiinan puristuksissa Euroopan Unioni haukkoo henkeään kuin kala kuivalla maalla. Niin juuri, haukkoo henkeä, on hengen aika. EU:n on aika

47

 

uudistua. Ai mihin suuntaan? Uudistumalla hengenkulttuuriksi, joka syntyy HENGENVALLANKUMOUKSELLA ja joka ei saa alkuansa vallanpitäjistä vaan sinusta ja minusta, kun muututaan Henkensä mukaiseksi.

Ihminen on muodon ottanut Henki.

Sielu kulkee Hengen kanssa kimpassa, jos kykenee.

Sielu on luotu ikuiseksi.

Henki on luotu terveyteen.

Ennen oli vain Henki, sitten se sai muodon. Henki kadotti tasapainon, koska teot eivät olleet vastaanotettujen ajatusten kanssa yhteneviä. Eivät tunteetkaan olleet aidosti ajatusten mukaisia, koska ruvettiin järkeilemään. Henki joutui epätasapainoon, ristiriitaan ja neuvottomuuteen, miten olla yhteneväinen Alkuperäisen Energian kanssa, mikä johti Hengen turhautumiseen ja sairastumiseen, mikä johti kehon sairastumiseen. Hengenvallankumouksessa Henki saatetaan semmoisenaan esille muodossa, jolloin teot, ajatukset ja tunteet ovat yhteneviä.
Näin toimitaan ilman ristiriitaa sisäisen kanssa. Tulee olla vahva suhteessa ulkoiseen ja valita viitekohdat itselleen rehellisesti. Itse asiassa tulee olla jokin viitekohta, mikä on aina ulkopuolella. Mikäli sitä ei ole, tullaan oikeasti hulluksi.

Päättömältä näyttää nykyinen meno: Elämä voi olla kaunis satu, joka voidaan laittaa semmoisenaan runoon. Yhteen kootuista runoista syntyy runokirja, jonka teossa ollaan osallisena. Kyseessä ei ole mikään kunniakirja, opinnäyte tai lopputyö. Runokirja on hengenheimolaisten hengenilmaisu, jonka

48

 

sanoittajana ja rytmittäjänä voi olla Mysteeri, jossa jokainen mysteeri on omalla säkeellään mukamas sulautunut Maailmankaikkeuteen ja jossa on tekeillä suuri ihmiskunnan aikaansaama ihme, jota ei voida sanoin eikä riimein kuvailla. Ollaan siirtymässä sivustaseuraajaksi. Fyysiset ja älylliset toiminnot annetaan robottien tehtäväksi. Mikäpä siinä on ollessa ja katsellessa robottien toimintaa ja kehittymistä. Kohta ne korjaavat ja opettavat toinen toisensa. IHMINEN VAIN ON JA LUULEE OLEVANSA JUMALA.

Jospa oltaisiin osallisena toisessa, Rakkauden projektissa, missä kehitetään itseä. Kyseessä olisi sinfonia, jonka säveltäjänä on Mysteeri ja kapellimestarina Maailmankaikkeus ja jonka soittajina ovat mysteerit, kukin omalla hengenilmaisullaan. Soittimina ovat Mysteerin jakamat tehtävät. Näiden kaikkien keralla herätään kymmeniätuhansia vuosia kestäneestä unesta. Näin korvaamaton ihmiskunta yhtyy Maailmankaikkeuteen. Mistäpä muualta kuin Euroopasta herääminen saisi alkunsa, sillä täällä on muisto menneestä. Ennen muinoin oltiin vain Henkiä. Muodon otettuaan on eletty aina vain vähemmän Hengen mukaisesti ja on unohdettu, mitä on olla alkuperäisen Hengen mukai-nen. Mutta tämä taito on tallella, mikä voidaan elvyttää.
Poistetaan naamio kasvoilta ja tuodaan itseä esiin semmoisena kuin ollaan, semmoisena kuin Luoja on luonut. Hälvennetään omaa egoa ja samaistutaan maailmankaikkeuteen. Siinä on mittaamaton määrä olentoja, jotka haluavat avustaa, minkä jokainen on varmaankin jossain määrin huomannut. Olivatpa ne sitten enkeleitä, tonttuja tai ystäviä, ei olla yksin.

Mysteeri avustaa kaikkia luotujaan paljon moninaisemmin kuin voidaan helposti luulla ja kuinka tarkoituksella ihminen luotiin. Aivan varmasti hän ei ole vailla ohjausta, kunhan vain kuuntelee ja on uskollinen elämälle. Lainataanpa

49

 

tohtori J. L. Padillan kaunista kuvausta ihmislajin synnystä kirjassa TÄHDENLENTO:

Läpinäkyvän valkoisen valon suihku
tuli silonin suusta.
Valo kulki hitaasti läpi
loputtomien vesien suunnattoman pimeyden
ja vangitsi kaikki, jotka olivat olemassa.
Ilman muotoa, mutta kiitos jumalten
teki taian.
Kaikki, myös silon
vaalivat täsmällistä muotoa.
Kulki joka paikassa
kaikessa mikä oli ja mikä ei ollut.
Ja lopulta palatessaan
silonin sisäänhengittäessä
kiirehti haltioituneena, sillä se tiesi jo muotonsa.
Toinen silonin uloshengitys
sai hänet ottamaan lopullisen hahmonsa idean
ja kaikki jäivät hämmästelemään
hänen kauneuttaan, harmoniaansa ja rytmiään.
Se jatkoi olemistaan läpikuultavana valkoisena valona
mutta sen muoto säteili sadoissa väreissä
ja kukin niistä väreili yhtä seireenien laulua
joka täytti luomakunnan riemulla.
Silon jäi tyytyväiseksi henkäykseensä
ja piti henkäilyään päättyneenä,
vaipui syvään sitä olentoa suojelevaan uneen,
jota nimetönnä ihmiseksi kutsutaan.

50

 

Samaistumalla Henkeensä herätään ”unesta” huomatakseen olevansa kaikkeen ulottuvan Rakkauden ympäröimä, jolloin voidaan elää elämä nautinnollisena riemukuluna nykyhetkessä, jokaisella otetulla askeleella.
Samaistutaan Henkeensä, kun ollaan oma itsensä. Samaistutaan itseensä itsensä ja muiden ihmisten kautta.
Mielikuva maailmankaikkeudesta on suhteellinen, missä ollaan suhteellisesti elävä suhteellinen Olento. Jotkut voivat pitää tätä vajavaisuutena, mutta ollaan tämmöinen. Millekään muulle olennolle ei tule mieleen kyseenalaistaa olemustaan, vaan kokevat itsensä täydellisenä osana täydellistä maailman-kaikkeutta, jossa toteuttavat täydellisesti tehtävänsä sulautuen täydelli-syyteen. Suhteellisuudessa elävä suhteellinen Olento, ihminen, on mysteeri, jolla tulee olla suhde Mysteeriin, ympäristöön ja itseensä.
Ilman muita ihmisiä ei oltaisi olemassa. Ei vain itsensä vaan myös muiden kautta löydetään itseä, missä läheiset muovaavat minuutta.
Oma käytös on toisista riippuvaista. Heidän tekonsa, ajatuksensa ja tunteensa muovaavat sitä, niin hyvässä kuin pahassa. Kenties näin on vain omasta mielestä. Kenties kaikki on Taivaan antamaa ohjausta ja rakkaudella annettua, sillä Mysteeri sallii kaiken tämän tapahtuvan. Hänen antama Rakkaus voi olla kuin tulikuumat löylyt saunassa: se sattuu, mikä muistetaan simaisena löylytyksenä jälkeenpäin ja siten saadaan hyvän olon kokemus, kun uudistutaan hengen tiellä. Saman saa saunojakin löylyteltyään itseään, tosin ilman että uudistuu.
Yksinkertaisesti kehitytään muiden mukana. Minkälaiseksi kehitytään, on arvoitus. Mutta tapahtumien myötä tehtävä selkiytyy ja on tarve toteuttaa se – toteuttaja ryhtyy toimeen – minkä myötä ihmiskunta osin määrittyy veljes-kunnaksi.

*

51

 

Niin on, niin monia teitä minuuteen, kuin on kulkijaa. Tie täytyy kulkea. Viisas aloittaa kulun heti, vaikka veneellä, tyhmä jättää huomiseen ja jää jäiden vangiksi.
Viisaudella jos katsotaan menneisyyteen, hyväksytään kuljettu tie ja huomataan, että on otettu harha-askelia ja kuljettu hiukan hoippuvin askelin ainoa oikea tie, jonka Mysteeri on määrännyt ja Sallimus viitoittanut. On vain niin, että elämällä on taipumus korjata siinä tehdyt virheet ja elämä ohjaa oikealle tielle ymmärryksen ylittävinkin keinoin. Yksi tällainen on, että sairastutaan. Toinen voi olla, että rakastutaan ja kolmas voi olla, että läheinen kuolee.
Mysteerillä on tapoja ohjata mysteerin paljoudella. Itse asiassa tie muovautuu kulkiessa, kuten Antonio Machado runoilee ja tie voi kehittyä ja laajentua loputtomiin. Niinpä sitä ei koskaan kuljeta loppuun.
Tehtävän tekeminen sekä pyykinpesu käsin auttaa pysymään tiellä. Ja kun tekee työn käsillä, sillä on terapeuttinen vaikutus tekijäänsä: käsin koristellaan sielu kukkasin.
Voiko tien omistaa? Se on mysteeri, sitä ei voida edes hallita. Tehtävä ei ole mysteeri.
Mysteerin toimesta Taivas antaa tehtävät, kullekin kunkin mittojen mukaan. Jotta toimisi mittojensa mukaisesti, on oltava hereillä ja aimo annos itsekuria.
Useimmat tekevät itse itselleen tai läheisten antamia tehtäviä. Tämä määrää elämänvirran suunnan. Vasten elämänvirtaa joudutaan uimaan, kun tehdään Mysteerin antamia tehtäviä. Tällöin yllätyksiltä ei voida välttyä. Ne antavat ilon, innostuksen ja merkityksen elämälle, jos eletään oikealla asenteella. Ollaan mysteerirobotteja ja nehän on luotu elämään onnessa ja rakkaudessa, mihin kyetään, kun ollaan mysteeri minuudessa.

52

 

Elämäntehtävää tai annettuja tehtäviä ei toki tule toiselle antaa tehtäväksi, mutta niissä voidaan auttaa vastuun säilyessä autettavan hartioilla. Kukin on Mysteerille vastuussa Mysteerin antamista tehtävistä, mutta ei siinä ole ongelmaa, kun ne tehdään taiten. Silloin ei yritetä tehdä, vaan silloin tehdään. Elämää ei yritetä, se eletään ja siinä voidaan olla yrittäjänä.

Elämää ei voida hallita.

Kaikki ovat kykeneviä tekemään Mysteerin antamat tehtävät. Mysteeri ei anna kenellekään raskaampaa taakkaa kannettavaksi, kuin kukin jaksaa kantaa, ja varustaa jokaisen tehtävään tarvittavilla kyvyillä, jo ennen syntymää. Jotta onnistuttaisiin tehtävissä ja elämässä, tulee alistua Taivaan tahtoon ja nöyrtyä ihmiskunnan edessä. Kuka voisi olla Mysteeriä oikeudenmukaisempi jakamaan tehtävät?
Aika usein tehdään muuta, kuin mitä pitäisi tehdä. Ollaan aika mestareita keksimään muuta tekemistä ja lähiympäristö usein jarruttaa tehtävälle menemistä. Eivät läheiset ole ilkeitä. On vain usein niin, että loikka oikean tehtävän tekemiselle poikkeaa aiemmasta niin paljon, että se herättää ihmetystä, ja usein yliammutaan tärkeydellä, jolloin läheiset jäävät huomiotta.

*

Kuoltaessa henki siirtyy taivaaseen. Mikäli tehtävä on jäänyt täyttämättä tai mikäli saadaan uusi tehtävä toteuttaa maassa, ilmennytään tai synnytään tänne uudestaan. Sitä ennen valmentaudutaan tehtävälle ja kehitetään taitoja, jotta selviydyttäisiin tehtävästä, hyvin. Tätä varten Mysteerin suosiolla valitaan itse kullekin vanhemmat ja paikka, mihin syntyä. Mitä ilmeisimmin saadaan paras mahdollisen evästys ja synnytään omasta tahdostakin uudelleen tehtävälle.

53

On vain halu auttaa ihmiskuntaa.

*

Voidaan herätä osalliseksi kaikkeen ulottuvaan rakkauteen, mikä on lähtöisin Taivaasta. Ikäkuuna ei kyetä mihinkään vastaavaan, vaikka ollaan rakkaudellinen Olento. Annetaan Taivaan ja Maan saattaa osalliseksi rakkaudessa ja onnessa ja ollaan Rakkauden kerjäläisenä. Jotta herätään osalliseksi, on hyvä mukautua minuuteen, ympäristöön ja Taivaaseen. Vain Taivas on tärkeä. Kastaudutaan elämänvirtaan ja uidaan Taivaan ohjauksessa hyväksyvällä asenteella, koska ollaan Rakkauden kerjäläisiä. Jos virran vesi on
– kylmää, niin se virkistää
– lämmintä, niin siinä on hyvä kellua
– kuumaa, niin siinä on hyvä peseytyä.
Mikäli ei vastaanoteta Taivaan ohjausta, uidaan vinosti vastavirtaan. Uidaan vastavirtaan siksi, että ihmiskunta on tuhon tiellä. Uidaan vinosti siksi, että jaksetaan uida vastarannalle.

Sallimuksen viitoittamalla tiellä uidaan elämänvirrassa. Kuljettava matka voidaan uida ilolla tai surulla, mihin paljolti vaikuttaa oma asenne. Sen muovaavat omat odotukset ja toiveet. Niitä kun ei ole, ei tule pettymyksiä. Pyrkimys johonkin on synonyymi uhrautumiselle, missä on paljon odotuksia. Tehtyjä uhrauksia ei haluta heittää taivaan tuuliin, vaan niille halutaan vastinetta. Uhrauksin aikaansaatu tai tulevaisuudessa oletettavasti aikaansaatava, ikään kuin omistetaan, mikä muovaa asenteen peloksi ja puolustukseksi, jolloin virittäydytään varautuneeksi. Tällöin elämää ei voida

54

 

riemulla vastaanottaa sellaisenaan sen monimuotoisessa, arvoituksellisessa ja kaiken mahdollistavassa olemuksessa, koska itse ei olla sitä. On oltava virittäytynyt elämän mukaisesti, jotta se voidaan ilolla vastaanottaa; jos sielu on kääritty turkiksiin kesähelteellä, niin luonnollisesti eletään sielu pätsissä.

Sallimus ei viitoita pyrkimyksiä. Pyrittäessä joksikin tai johonkin onnistutaan tai epäonnistutaan. Elämässä jos eletään, niin aina onnistutaan. Taivas ei katsele hyvällä pyrkyreitä, sillä he usein myyvät sielunsakin päästäkseen valta-asemaan tai saadakseen hyötyä. On vain tie, kohtalo, mitä kuljetaan. Voi tosin olla, että Sallimuksen viitoittama elämäntie muuttuu kulkijan toimesta pyrkimykseksi tai jonkun tavoitteluksi. Tällöin myy sielunsa ja lankeaa suurten houkutusten vietäväksi. Juuri näin tapahtuu helposti vallan houkutuksien alaiselle. Hyväkin mies tai nainen humaltuu vallan tarjoamista mahdollisuuksis-ta ja kadottaa ohjenuoransa, jota seurata.

*

Mahdollisuuksia toteuttaa itseään ei yhteiskunta näytä synnyttävän. Siksi jokaisen on löydettävä tehtävänsä ja näin osoitettava tarpeellisuutensa, mikä on tärkeää, mutta humaltuneet vallanpitäjät saattavat ajatella toisin: alamaiset katoavat, mikäli he lähtevät omille teillensä.
Rakastetaan vapautta. Jotkut sysäävät vastuun itsestään, uskonnolle, yhteiskunnalle tai vaikkapa lääkärille. Näin alistutaan ihmisten tahtoon, kun tulisi alistua Taivaan tahtoon. Ja näin voidaan orjuuttaa toisia, jos ei nyt aivan kytketä kahleisiin ja myydä markkinoilla, niin kuitenkin pelotellaan turmioon johtavasta tiestä: mikäli et kulje minun alaisuudessani ja tee minun antamia tehtäviä, hukka sinut perii!

54

 

Nöyrä kuuntelee tarkasti ja nöyrtyy ihmisten edessä, jolloin häntä liukenee ihmiskuntaan ja ihmisiin, viitekohta ei.
Uskonto on aina ihmisalisteinen, etenkin islaminuskonto. Joo, joo, mutta entä jos se on Taivaan tahto? Niin monia teitä käy sielujen tie Taivaaseen, että on uskottava Jumalan kaikkivoipaisuuteen ja alistuttava Hänen tahtoonsa, ei ihmisten. Tällöin Jumala kantaa vastuun ihmisestä. Valta pyrkii alistamaan, ei Jumala eikä ihminen. Elikkä vallat riitelevät keskenään. Taivaan tahtoon alistunut on pieni ja vain pienenee, jolloin mahdollisuus käyttää valtaa hiipuu olemattomiin.

Yhteiskunnassa on yleistymässä hyvin haavoittava asenne, joka on: mitä ilman voidaan olla. Tällä asenteella karsitaan palveluja ja rappeutetaan yhteiskunnan terveet perustukset. Se on ahneudesta johtuvaa piittaamattomuutta. Mikäli tämä ajatusmalli valtaa alaa ja mielet, johtaa se turmioon. Karsimalla karsitaan ja jäljelle jäävät komeat kulissit ilman toimintaa. Osa tuhoutuneista kulttuureista tuhoutui juuri tästä syystä, ja siksi että oltiin välinpitämätön. Kun ei välitetty mistään mitään, lamaantui ruokahuolto, terveydenhoito ja yhteiskuntajärjestys. Papiston valta mureni ja sen myötä uskonto tuhoutui. Korkeakulttuurista tuli kulttuuri vailla keskustoja.
Kun ihmiskunta sallii itselleen yhden totuuden ja siinä olevilla on yhtenevät mielipiteet, on ihmiskunta hukassa. Silloin se on menettänyt sille luontaisen monikirjonsa, jota vallassa olijat pitävät ihmiskunnan heikkoutena mutta joka on ihmiskunnalla vahvuutena. Vahvuutta on olla yhdessä, vaikka ei sisäistettäisi yhtenevää totuutta. Yhdistävänä tekijänä voi olla yhteinen ajatus. Se voi liittää yhteen, ja yhteiskuntien taivaallinen viitekohta antaa niihin kirjon, jota Maailmankaikkeus ihailee. Ihmisten keskuudessa ei tarvitse olla valtaa ja pelkoa. Ihmisellä on valta itseensä ja vapaus valita, elääkö vallan alla vai alistuuko Taivaan tahtoon. Yksin ei voida elää – ei yksilö eikä ihmiskunta!

56

 

Ihmiskunnassa on vallalla käsitys, että vahvempi selviytyy elämässä, mikä on kehitysopin mukaista. Tosiasiassa he selviytyvät, jotka osaavat elää yhdessä.

*

Käytetään tietokonetta yleensä tietojen käsittelyyn. Se on mielenkiintoista, siinä kun onnistutaan, niin se tuottaa mielihyvää – selätetään jokin asia – jolloin ei ketään loukata. Useiden ongelmana on se, että kanssakäymisessä selätetään toinen ja tullaan itsekin selätetyksi. Siitä ei kukaan tykkää, ja siksi ollaan mieluummin tekemisissä niiden kanssa, jotka ajattelevat samoin kuin itse ajattelee tai joihin on valta tai jotka ovat puolustuskyvyttömiä. Monet ovat hylänneet ihmissuhteet ja korvanneet ne lemmikeillä tai virtuaaliolennoilla.

Halutaanko olla ainoassa vuorovaikutuksessa peilikuvan kanssa? Tämä kehitys alkoi, kun ruvettiin omimaan kaikkea. Enenevässä määrin nykyisyyttä lähestyttäessä alettiin uskoa kaiken olevan omaa aikaansaannosta. Muodostui Usko itsensä kaikkivoipaisuuteen. Näin alettiin uskoa itseä, täten syrjäytettiin Mysteerinusko torjuen Uskon Voima. Ruvettiin toimimaan omin neuvoin ja tultiin ylpeiksi, ensin Mysteerin ja Maan edessä ja sitten myös lajitovereiden edessä. Haihdutettiin lajitietoisuus ja yhtenäinen ymmärrys lajin mahdolli-suuksista, tavoitteista, velvoitteista ja vastuista. Solidaarisesta ihmislajista tuli yksilöllisen edun tavoittelija, ylpeä ja turhamainen. Kuuliaisuus Mysteerille katosi. Uskottiin omiin kykyihin ja kenties kuviteltiin luotavan omin päin jotain yhtä kaunista kuin Mysteerin alaisuudessa. Ei se ole ollut ihmisen pahuutta. Se on ollut vain valinta, joka on johtanut sotiin, nälkään ja sairastumiseen. Ollaan rakkaudellinen Olento. Vihanpito ja mielivalta ovat sairautta.

57

 

Tietokone on robotti, joka käyttäjän komennossa suorittaa annetut tehtävät, mikä on kätevää ja suoraviivaista, muttei kovin ilmeikästä. Valitettavasti vain sen käyttäjä rupeaa toimissaan muistuttamaan robottia: renkinsä kaltainen isäntä, vai ovatko roolit kääntymässä päälaelleen? Ei haluta olla vain robotteja. Halutaan tutustua sisimpään. Ollaan Taivaan leimoja ylitse ymmärryksen ja Sallimuksen ohjauksessa. Kohtalo on sinetöity tätä elämää paljon laajemmin ja sinetöidään myös itse valinnoilla ja päätöksillä. Tätä ei voida ymmärtää. Ollaan mysteerirobotteja, jotka elävät kohtaloansa. Tätä ihmisen on vaikea hyväksyä. Mutta ei kakkua tarvitse kokonaan kerralla syödä. Riittää kun otetaan siitä ensin pieni pala ja maistellaan Taivaan aromeja. Kenties se riittää ja mielellään tarjotaan pala kakusta toverille. Mysteeriä voidaan vain arvuutella.
Annettaessa ottaa itsestä valta tullaan vallan ohjauksessa olevaksi robotiksi. Mikä on kauhistuttava nimitys ihmisestä. Mutta totuus on taruakin ihmeellisempi. Kauhistellaan diktatuurin alaisuudessa olevia koneihmisiksi luokiteltavia Ihmisolentoja. Demokraattisesti johdetussa yhteiskunnassa ihmisillä on oikeus äänestää, näin voidaan vaikuttaa asioiden kulkuun. Mutta onko sillä vaikutusta? Aina enenevässä määrin, valta luo sallitut mielipiteet. Demokraattisesti johdetuissa yhteiskunnissa vallassa olijoiden määrä jatkuvasti kasvaa ja ihmisrobottien määrä vähenee – miksipä nykyistä suuntausta rupeaisi valittamaan, kun useamman kohdalle osuu mahdollisuus olla ja möllöttää – mutta ajan oloon se rupeaa tympimään ja ryhdytään hakemaan rikkaampaa merkityksellä ja tarkoituksella höystettyä elämää – ajanhenki on elää hukassa arvotyhjiössä – siksi on vielä toivoa.

58

 

Merkittäviä arvoja inhimillisellä ja maallisella tasolla ovat rakkaus, raha, taide, viihde ja työ. Viihteen tekemiseen ihmiskunta käyttää paljon rahaa. Työ tekijäänsä viisastuttaa ja viisaus edistää työntekoa. Työ on tärkeä. Työtä ei ole ilman tehtävää. Robotti suorittaa annetut tehtävät. Mysteerirobotti tekee mielensä mukaisesti. Mysteerirobotti voi tehdä annetut tehtävät taiten ja taiteella, mihin robotti ei ainakaan vielä kykene. Kyllä robotti voi tehdä asioita paremmin kuin ihminen, mutta itseään se ei kykene ylittämään, mihin ihminen kykenee, eikä taiteellista elehdintää tehtävien tekemisien lomassa ole robotille vielä lahjaksi suotu, kuten on ihmiselle, mysteerirobotille. Mutta kuka sen on suonut? Mysteeri vai mysteerissä eläminen?

*

Julkisuudessa paistattelevat ovat, ah, niin onnellisia. Julkkikseksi päässyt haluaa näyttää itsestään paremman puolensa, ja näin hän rakentaa ”onnettomille” illuusiota onnesta, mikä on syntynyt yhteiskunnassa vallitsevien ihanteiden toteutumisesta. Inhimilliset ihanteet, niin mitkä niitä ovat? Olisiko: että ollaan rikas, että ollaan ystävä, että ollaan yhteiskunnassa menestyvä, että on vapaa-aikaa ja että ollaan onnellisessa avioliitossa, jossa on syntynyt muutama lapsi, joilla menee hyvin. Niin siinä on onnensoppa. Mikäli yhtäkin näistä jäädään uupumaan, saattaa soppa maistua tympeältä – syyttä suotta – sillä sopan hämmentäjä on siltikin helvetin hyvä sankari elämän, vaikkakin harhaan johdettu. Luodaan illuusio onnesta, mikä syntyy inhimillisistä ihanteista. Näillä ja pelolla pidetään yhteiskuntaa kasassa. Koulutus ja kasvatus muokataan sen mukaiseksi, mikä on luonnollista. Totta kai yhteiskunnassa tuetaan siinä vallitsevia arvoja. On vain niin, että:

* Kaikkia lakeja ei kyetä noudattamaan. Uskoako tähän?

59

 

* Yhteiskunnassa on lähes kaikenkattava valvontajärjestelmä, jonka avulla tiedetään, missä ollaan, minne ollaan menossa, mitä ja kenen kanssa viestitellään. Tämä on vain kaikkien parhaaksesi. Uskoako tähän?

* Yhteiskunnan ollessa uhattuna kaikkien panostusta tarvitaan, muulloin olisi parempi kuin ihan kaikkia ei olisi ollenkaan olemassa. Uskoako tähän?

* Yhteiskunnassa halutaan kaikki rahaliikenne valvontaan. Näin on vain kaikkien parhaaksesi. Uskoako tähän?

* Yhteiskunta verottaa ja rajoittaa liikkumista. Näin on vain kaikkien parhaaksesi. Uskoako tähän?

* Yhteiskunta turruttaa mieliä, ajatuksia, tunteita ja vastuuntuntoa sekä riistää vapautta. Yksinkertaisesti yhteiskunta uskottelee, että ilman sitä ei voida elää. Uskoako tähän?

* Yhteiskunta on muotoutunut vaativaksi, missä palkitaan kunkin alan erityisosaajat. He ovat hyvin vaativia ihmisiä, joiden kanssa on vaikea elää: paskamaisia palveltavia. Uskoako tähän?

* Ei missään muussa yhteiskunnassa asiat ole sen paremmin. Yhteis-kuntamuoto voi olla toinen ja toisella nimellä, ja aina vaan vallanpitäjät ottavat hyödyn. Uskoako tähän?

60

 

* Yhteiskunta kehittyy tietokoneelle soveliaammaksi kuin ihmiselle. Uskoako tähän?

Vallanpitäjillä ei ole tietämystä, minne ohjata kansakuntaa, kuitenkin he haluavat pysyä vallassa. Sen pönkittämiseksi he maalaavat uhkakuvia ja pelottelevat. He ovat ymmärtäneet myöskin, kuinka hyödyllistä on tarjota sirkushuveja alamaisilleen. Leivän tarjoaa maa kaiken muun aineellisen ohessa. On aivan kuin ylellisyys mikä on tarjolla, revittäisiin irti maaperästä ja alamaisten selkänahasta, usein toisesta mantereesta.
Näyttää kuitenkin siltä, että yltäkylläisyys on mahdollista saattaa kaikkien maata asuttavien ulottuville ja että Maa on tähän käytettävissä oleva. Sallitaanko sen tapahtuvan? Ahneimmat haluavat omistaa aina vain enemmän, näin ihmisten liikkumista ja kulutusta tulee rajoittaa, jotta omaksi hyödyksi voidaan turvata enemmän maan rajallisista resursseista. On luontevaa, että tällöin,
– ruvetaan säästämään tulevaisuuden varalle.
– Maahan piirretään rahalla rajat, kuten
– ostetaan aseita
– ostetaan kumppanuuksia
– ostetaan vastuuvapaus pakolaisista
– ostetaan vapautta päästörajoituksista
– ostetaan orjia
– ostetaan uskontojen voimaa tueksi
– asetetaan säädöksiä ja niiden säädöksiä.
Kansat ovat liittoutuneet tai alistettuja valtioiksi. Liput on nostettu salkoihin ja piirretty maailmaan rajat. Aivan kuin kansoille olisi jaettu pelikortit, jotka määräävät sallitun kielen, kulttuurin, uskonnon ja paikan mitä asuttaa. Rajan toisella puolella on ystävä tai vihollinen. Kuka on jakanut kortit? Kohtalo

61

 

varmaankin. Onko kohtalo muuttumaton ja stabiili? Ei varmaankaan ole, mutta omistava ihminen ei halua luopua omistamisen mukana tulleista eduista. Ja mikäli mahdollista omistetaan enemmän ja entistä kiivaammin. Aidataan omaisuus, niin aidataan myös sielu ja Henki. Laitetaan aitaukseen kate ja tiivistetään aitauksen raot. Näin toimien tukehdutaan, kenties onnellisina, kun ollaan rikkaita. Elämä on jotain muuta.
Omistuksen pönkittäminen kaikin mahdollisin keinoin luo kurjuutta ja kuristaa säästäjän ja säädöksin sidotun kansakunnan hengiltä. Näin on ainakin talouselämän oppien mukaan. Kukin voi painotuksensa mukaisesti olla läsnä oleva vaikkapa
– talouselämässä
– elinkeinoelämässä
– hengenelämässä
– rakkauselämässä
– uskonelämässä
– valtioelämässä
– mysteerielämässä.
Mysteerielämässä ei ole kriisejä.

Talouselämä näyttää ohjaavan kansakuntia, mutta näin ei tarvitse olla. Yksipuolisuus kuolettaa ja kuolla on yhtä kuin, ku(in)olla, mihinkä ihmiskunta on menossa.
Monien intuitio neuvoo, asioiden voivan olla yhteiskunnassa toisinkin. Monet tuntevat sisimmässään epävarmuutta, mutta kelluvat elämänvirrassa virran vietävänä. Kaikki eivät osaa uida elämänvirran nykyisissä virtauksissa ja pyörteissä, vaikka kaikki ovat, kyllä, uimataitoisia syntyessään. He, jotka eivät osaa uida elämänvirrassa, syrjäytyvät yhteiskunnassa. He tylsistyvät. Sen myötä ei ole terää tsempata elämässä, jolloin ongelmat kasaantuvat, tällöin on hyvä tehdä jotakin, aloittaa tekeminen heti ja edetä hitaasti pienin askelin.

62

 

Työ on hyvää tekemistä, ja vaikka ei tekisi juuri sitä kaikkein oikeinta itselle kuuluvaa tekemistä, niin se että työn myötä on edes hiukan elämässä mukana, edesauttaa elämässä selviytymisessä. Sillä elämä ohjaa oikealle tekemiselle, kun ollaan tottelevainen elämälle, palvelevalla asenteella ja säilytetään oma identiteetti. Omien ideaalien puitteissa toteutetaan annettuja toiveita. Tämä on Taivaan tahdon mukaista, mikäli ei sallita itseään käytettävän hyväksi ja ollaan rehellinen itselle. Peiteltyjä hyväksikäytön välineitä voivat olla rahan tai vallan tarjoaminen vastineeksi vaivannäöstä. Mielessään tulee punnita, onko pyyntö tosiaankin Taivaan tahdon mukainen, vai edesauttaako se omia itsekkäitä pyrkimyksiä.

Kukin on osallisena yhteiskunnassa, ja sen antamat velvoitteet on myös tehtävä. Kun näin ollaan, niin inhimillistetään itsensä. Äänestää ei pidä – sekin on kannanotto. Se on ilmaus poliitikkojen turhuudesta. Mikäli kuunnellaan vain Taivasta ja Maata, syrjäydytään yhteiskunnassa ja syrjäytynyt koetaan mielisairaaksi. Onko tällöin yhteiskunta vai syrjäytynyt sairas? Ilmeisesti molemmat.

Hieno herra ulkoilutti koiraansa satamassa. Hänen harmiksensa pummi pyysi sikarinjämät. Herra rupesi siitä suivaantuneena kertomaan pummille, jonka terävä viisas utelias katse ei ollut jäänyt herralta huomiotta.
”Tule firmaani töihin. Jos olet ahkera, ylenet johtajaksi ja saat palkkioksi vapaa-aikaa. Voit istuskella ongella joka päivä.”
”Sitähän minä teen nytkin” pummi vastasi ja jatkoi onkimista.
Molemmat ovat toimettomia eivätkä toteuta itseään ihmisten välisessä yhteisössä. Ainut ero heissä on se, että toisella heistä on inhimillisellä asteikolla mitaten ansaittua vapaa-aikaa. (Tarinan kertoi Kai Mandelin)

63

 

Niissä yhteisöissä, joissa ollaan jäsenenä, ollaan vastuussa kaikista niissä tapahtuvista asioista. Täten voidaan nauttia ja olla ylpeä kaikista niissä tapahtuvista ansioitumisista.
Ihmisten antamista velvoitteista kaikki eivät suoriudu, mutta tulee muistaa: Kukin on mysteeri ja Mysteerin ohjauksessa Taivaan tukema, joten jokainen on monin verroin taitavampi kuin helposti luullaan, joten ei tarjouduta, jollei ole pyydetty, jollei kyseessä ole hätätapaus. Ei tule antaa itseään käytettävän hyväksi. Mysteeri antaa jokaiselle tehtävän. Jokaisen olemassaololla on tarkoitus. Mikä tarkoitus sillä on? Se on mysteeri. Parempi näin kuin olla vailla tarkoitusta. Keinotekoinen tai keksitty tarkoitus voi johtaa sairastumiseen.

*

Tarkoitus voi olla keinotekoinen ja voidaan näyttää onnelliselta kuitenkaan olematta sitä. Jokainen löytää onnensa jostakin. Mikäli tämä maailma ei tarjoa sitä, niin haetaan onni muualta. Mennään toiseen todellisuuteen. Jokainen on siinä jossain määrin ja sitä eletään rinnan arjen kanssa. Se antaa merkitystä elämään. Siinä ollaan sankari, uhattu tai marttyyri, mikä elävöittää elämää. Elämä on jotain muuta.
Oikeasti tavallisesti ollaan epäonnistunut tai tuiki tavallinen, joka työntää taka-alalle ongelmat, tyytymättömyyden itseensä ja huonon suhteensa ympäristöön, mikä luo onnen ja tyytyväisyyden tunteen. Se on pakenemista todellisuudesta, ja kaikki huumaavat aineet ja menetelmät edesauttavat pakoa todellisuudesta. Tällaisista tullaan riippuvaiseksi ja yleensä saadakseen saman hyvän olon tunteen toistuvasti tarvitaan ajan mittaan suurempaa annostusta huumaavaa. Jotkut menetelmät ovat vain yhteiskunnassa hyväksyttyjä ja toiset eivät. Yksi hyväksytty on lomanvietto.

64

 

Kun lomailee, niin arjessa jaksaa. Paskaduunarin roolia jaksaa vetää, kun lomailee välillä kuin ökykeisari. Nautintoaineista ja -menetelmistä voidaan tulla riippuvaiseksi. Rajanveto siihen, milloin nautinnon aikaansaaminen aiheuttaa liiassa määrin vahinkoa yhteiskunnassa, riippuu poliitikoista ja tiedemiehistä. On vain ajan kysymys, milloin lomailua ruvetaan verottamaan vetoamalla siihen, kuinka mittavan ympäristörasitteen lomailu aiheuttaa. Ympäristöön ja terveyteen vedoten lähes kaikki hauska kielletään, niissä rajoissa kuin se on mahdollista – ei tapeta lypsävää lehmää – työpanoksen yhteiskunnalle antavaa duunaria tai äänen antavaa kansalaista.
Huumaavat aineet ja menetelmät lisäävät oikein käytettyinä luovuutta ja tuottavuutta. Kukapa ei olisi virkistyneempi lomailun jälkeen. Siinäpä on ihmis- ja yhteiskuntaneuvojille pähkinää purtavaksi, milloin lypsävän lehmän maidon laatu on vielä juustoksi kelpaavaa. Piristeet ja virkisteet liiallisesti käytettyinä huonontavat laatua. Ai, ai, ai, virkakoneistoon täytynee lisätä rattaita ja vaihteita, jotta se selviää tulevista haasteista. Niin kimurantteja ongelmat ovat, että osoitetaan mielen terveyttä olemalla eri mieltä ja haetaan yksinkertaista ratkaisua ongelmiin ja uskotaan, että synnit kuuluvat lähinnä ihmisen normis-toon. Yksilötasolla jokainen voi tehdä itsestään pienen, tuulen kaltaisen Olennon, jonka kaltainen ihmisen Henkikin on, joka vienon tuulen lailla henkäillen toteuttaa tehtäväänsä. On kaikessa mukana ja kaikkialla, kuitenkaan häntä ei huomata. Myrskyksi jos tuuli yltyy, silloin ollaan hajottamassa yhteisön perustuksia.
Tutustutaanpa onnelliseen ihmiseen tohtori J. L. Padillan TÄHDENLENTO -kirjassa:

65

 

Uskoin omistavani jotain ja näin ettei se ollut mitään.
Uskoin varmistavani jotain ja näin ettei ollut mitään
varmistettavaa.
Uskoin, että minulla oli vartijoita, mutta kun huusin heitä
ei ollutkaan.
Uskoin olevani jotain ja kun heräsin en ollutkaan.
Ja uskoin ja uskoin… kunnes en lopulta uskonut enää
mihinkään.
Ja tässä ei minkään -paikassa huomasin,
että kaikki on ei mitään.
Ja sinä hetkenä
huomasin että hengitin.
Ja sinä hetkenä
maistoin.
Ja sinä hetkenä
kosketin.
Ja sinä hetkenä
kuuntelin.
Ja sinä hetkenä
maistoin oman olemukseni aromia kulkijan näyssä,
joka ei hävitä mitään ja saavuttaa kaiken.
Ja sinä hetkenä
näin että mikään ei riipu minusta.
Ja sinä hetkenä
havaitsin, että, kyllä, voin lentää, en omien siipien vuoksi
vaan koska ilma kannattaa.
Ja sinä hetkenä
en pelännyt enää mitään.

66

 

Ja sinä hetkenä
havaitsin, että kainalosauvoista ei ole mihinkään.
Ja myöskin sinä hetkenä
opastus ei ollut mitään.
Ja sinä hetkenä, ja sinä hetkenä, ja sinä hetkenä
minun olemukseni katosi ei mihinkään
ja… aloin olla onnellinen.

Aito onni on epäilemättä tuo mitä tohtori J. L. Padilla kuvailee. Siihen johtava tie on kullakin yksilöllinen ja tien toteuttamiseksi ainakin alkuun, mitä ilmeisimmin, tarvitaan ”keinotekoista” onnea. Niiden tuottajien tuotokset ovat Taivas ja Maa lahjoittaneet käytettäväksi. Ollaan siis onnellisia. Ei anneta kenenkään riistää sydämestä onnen taikakaluja. Siksi tulee toteuttaa yksilöllinen tie Mysteerin alaisuudessa. Paskat välittävät heistä, jotka lupaavat onnen tuonpuoleisessa. Pahoittelut paskalle, että verrataan sinua ihmiseen.

Vertailu synnyttää kilpailua, joka puolestaan synnyttää pelkoa. Kun on oma itsensä, ei vertaile ympärillä olevaan ja jättää itsensä kohtalon huomaan, mikä luo turvaa. Jumalaan ei voi itseään verrata, sillä Hän on mysteeri, jota ei tunneta. Ei tuulenkaan kanssa voida kilpailla. Kilpailu aina joskus päättyy ja julistetaan voittaja. Vain hän, joka kilpailee, voi hävitä. Ja jokainen joskus häviää kilpailussa, kenties edellisessä tai tulevassa maallisessa elämässä. Elämä ei pääty milloinkaan, joten elämässä ei kilpailla. Hän, joka ei vertaile
– ei tunne kilpailua
– ei tunne kateutta
– ei erottele hyvää ja pahaa
– ei tunne olevansa alistettu, vaikka on alistunut.

67

 

Mysteeri haluaa saattaa onnelliseksi. Kullakin on välineet onneen jo syntyessään. Ollaan luotuja onnelliseksi. Onnen taikakalut löytyvät sisimmästä. Ne ovat kenties kullakin erilaiset. Mysteeri on antanut tehtäviä kullekin kenties sen vuoksi, että kukin tulee onnelliseksi. Ken tietää?
Yhdessä tehden, yhdessä ollen sekä toisiaan tukien tehtävällä päästään ei mihinkään, jossa mikään ei ole mitään, ja minuus sulautuu yhteisöön ja aletaan olla onnellinen.

Tehtävälle johtaa tie, jolla kenties jo ollaan. Tiellä oleva on aivan kuin sinä ja minä. Niin monia teitä ja tehtäviä on olemassa, eikä niitä tunneta, joten on vaikea tunnistaa, kuka on jo tehtävässä tai tehtävälle johtavalla tiellä. Jossain vaiheessa itse kukin on tehtäväänsä omistautunut tuulen kaltaisena Olentona, jolloin on onnellinen ja haluaa saattaa muutkin onneen, toivottavasti kunnioittavalla asenteella.
Muutama huomio onnesta:
– Onnea ei voida siirtää tulevaisuuteen.
– Onnea ei voida varastoida.
– Onnen ostokset eivät yleensä anna vastinetta uhrauksille, joita
on jouduttu tekemään saadakseen ostetuksi haluamansa.
– Toisen onni voi olla toisen kateuden aihe.
– Aivan kuin kaikki syntyisivät onnen latauksella varustettuina.

Ei ole tietä onneen, vaan onni on tie.

Valta velvoittaa alamaiset puolustamaan sen arvoja henkensä kaupalla. Eikö olisi parempi elää omien arvojensa mukaisesti, saattaa itsensä niillä elämään, jossa voi myös henki mennä. Eikö ole parempi olla elämässä läsnä, minkä vuoksi kuolla, kuin tukehtua vallanpitäjien määräysten ja velvoitteiden taakan alla, vaikka he lupaisivat helpotusta jäljempänä elämää?

68

 

Elämä velvoittaa mm. että
– ylitetään itsensä
on vain nautintoja
– on vastuuntuntoa
– on lajivastuuntuntoa ihmislajista
– on vastuuntuntoa itsestään ja kohtalostaan
– on vastuuntuntoa perimästä – esivanhempien tekemisistä
– realisoidaan itsensä
– eletään.
Elämään ei sisälly mm. että
– haetaan nautintoja
– vertaillaan
– tehdään samalla mitalla kuin toiset tekevät
– ollaan tasapäisiä.

Milloin ollaan elämässä läsnä?
Ihmistä tai elämää ei voida tehdä paremmaksi, eikä elämää voida opettaa, mutta elämään voidaan opettaa ja elämässä läsnä olemista voidaan edesauttaa:
– Vapautumalla peloista.
– Tunteita puhdistamalla.
– Olemalla rehellinen.
– Kontemploimalla.
– Syömällä oikein oikeita antimia.
– Ravitsemalla sielua.
– Vuorovaikutuksella.
– Tehtävää tekemällä.

69

 

Jo jollakin näistä saattaa helposti olla merkittävä edesauttava vaikutus läsnä olemiseen. Lisäksi perin juuria myöten tapahtuva säikähdys saattaa herättää läsnäolevaksi. Säikäyttääkö Mysteeri ihmisen läsnäolevaksi? Taitava terapeutti voi ainakin näin tehdä. Läsnä oleminen on kuin mysteeri, joten se ei tunne rajoja, ja siinä voidaan aina tulla paremmaksi. Se on kuin elämä siten, että siinä ei tulla koskaan valmiiksi. Mutta muutos siinä kyllä huomataan, itse sekä muut. Poissaoleminen on sairasta.

Elämä on elämistä inhimillisellä tasolla. Ihmisellä on kuitenkin yhteys taivaalliseen- ja maalliseen tasoon, jotka neuvovat elämään toisin, toisilla arvoilla. Mutta ei tuomita toista, vaikka eläisi illuusiossa. Sekin saattaa olla Sallimuksen ohjauksessa tien kulkemista.
Ei tuomita ketään. Jos tuomitaan, niin kaikki ovat toisten toimesta tuomittuja. Jos joku tuomitaan, niin tuomitaan vain itsensä näkemään muut sankareina elämän.
Yhteiskunnan rattaissa haavoittunut havahtuu toiseen todellisuuteen, jossa on yksilöllinen tie kuljettavana omien ihanteiden ja todellisuuden mukaisesti. Mysteerin alaisuudessa tehdään tarkoitusta, mikä johtaa parempaan maailmaan kuin maailma, jossa ollaan itsekeskeisiä ja kaikkea pyritään omistamaan. Näiden sijaan elämässä voidaan arvostaa
– ystävyyttä
– aitoutta
– solidaarisuutta
– rehellisyyttä
– palvelemista
– tehtävänsä tekemistä
– ennen kaikkea rakkautta.

70

 

Ollaan etenkin rehellinen itselle. Ollaan rehellisellä asenteella elämässä ja rehellinen muita kohtaan, näin voidaan hyvällä omalla tunnolla kohdata tämä päivä. On luultavaa, että aika harvat ovat tehtävässään, ja kuitenkin Mysteeri tukee ihmiskuntaa. Ansio tästä lankeaa lukemattoman monille yksinäisille mummoille, jotka rukouksillaan ovat ylläpitäneet yhteyttä Mysteeriin. Parantamisen varaa on epäilemättä jokaisella, mutta on ymmärrettävää, että ollaan tumput suorina, eikä syyttä suotta, sillä ajanhenki ei kannusta, tue tai ohjaa oikealle tehtävälle menemistä. Vallanpitäjät jopa pelottelevat uhkakuvilla, mitä tapahtuu ilman heidän ohjaustansa ja heidän määräämäänsä järjestystä yhteiskunnassa.

*

Raha on alkemistinen, joten se voi mutatoitua melkein miksi vain, myös onneksi. On vain niin, että rahaa käytetään vallan välineenä. Raha on alkemialla muutettu orjuuttavaksi, kun sen tulisi olla vapauttava. Rahalla ostetaan vallan palvelukseen ja ansaittu raha käytetään onnen ostoksiin. Se mahdollistaa materian käytön oppitunnin.
Viimeistään, kun kyllästytään materiankäytön oppituntiin, ”keinotekoisen” onnen ostoksiin, voidaan suuntautua enenevässä määrin taivaalliseen, johon sisältyy myös henkisyys: ei ihminen elä vain leivästä, kuten Jeesus sanoi. Hengen tiellä on aina löydettävää ja sitä ei koskaan kuljeta loppuun ja siinä on haasteita ja voidaan aina kehittyä. Kaikki Maan hyveet vaan matkalle mukaan, niin matkanteko on hauskan rakkaudellista, mikä on luontaista rakkaudelliselle Olennolle, ihmiselle.
Mutta henkisyys ja aito onni eivät ole kaupan.
Yleensä onni hiipuu ikäännyttäessä ja jäljelle jää salainen kaipuu pysyvään ”aitoon” onneen. Sallimuksen viitoittamalla tiellä kaikki on mahdollista, myös pysyvä onni. Sen eteen ei tarvitse uhrautua, uhrata toisia, uhrata luontoa.

*

71

 

Mysteerinteitä on niin monia erilaisia ja saattaa näyttää siltä, että ne menevät vastakkaisiin suuntiin, mutta voidaan uskoa teiden yhtyvän jossakin.
Tiet nähdään usein vektoreina, jolloin ne ovat suoria ja niillä voi olla vastakkainen suunta, vaikka ne todellisuudessa ovat kaarevia ja voivat lähentyä toisiaan ja kokonaisuudessaan voivat muodostaa ympyrän. Se on alkuperän ja tyhjyyden symboli. Kun kaikki uskonnot, tieteet ja filosofiat kuvaavat samaa asiaa ja kun kaikki keskustat ovat elämässä mukana ja kun ei tunneta Mysteeriä, niin on syytä hyväksyä kaikki viitekohdat. Olivatpa ne nimeltään vaikkapa Saatanan Palvojat, Taivaaseen Menijät, Paratiisiin Astujat, Evertonin Futaajat tai Kuu-ukko, niin jokaisella on tarkoituksensa ja merkityksensä jollekulle. Vain muuttuva keskusta on toimiva, joten keskustassa tulee olla liikettä ja muutoksen tuulia, vaikka tämä ei johtaisi suorinta tietä Taivaaseen.

Keskustoja voi olla useita, ja niiden ei tarvitse olla voimakkaita, kuten on Uranuksella. Ongelmaa syntyy, kun luodaan omia keskustoja. Näiksi voi muovautua vaikkapa työ, asunto tai huumeet.

Se että on kokonaisvaltaisesti mukana jossakin keskustassa, auttaa varmasti etenemään tiellään. Vain näin voidaan olla tässä ja nyt. Jokainen keskusta voi tarjota pitkospuut suon yli, mutta metsän laidalla alkaa toinen osuus matkasta kohti Taivasta, joka mennään yksin Välinpitämättömyyden Keskustan ollessa viitekohtana.

72

 

Mikäli ollaan vain puoliksi läsnäolevana keskustassa, tulee sitä vaihtaa. Sen valinnassa voivat auttaa samat tekijät kuin tehtävänsä löytämisessä (ks. s. 11), ja viimeisen sanan sanoo sydän. Puolittainen läsnäolo ja itse itselleen luodut keskustat eivät johda mihinkään ja ruvetaan voimaan pahoin ja saatetaan tehdä itsensä sairaaksi.
Sydän sairastuu valheesta. Mutta kun rehellisenä tunnettu mies kuoli sydän-kohtaukseen, oliko hän rehellinen itselleen?

Mitenkä on, jos ei tunneta omaksi mitään keskustaa? Aina on tarjolla Välinpitämättömyyden Keskusta. Se on avoinna kaikille, kunhan vain hiljennytään ja antaudutaan elämässä. Jätetään taakse hälinä, melske ja kiire ja avataan kukintonsa maljaksi. Kun ei täytetä sitä itse, niin huomataan viestintuojamehiläisen pörräävän siihen tuoden ennalta-arvaamattoman viestin – sinua rakastetaan – ja aivan kuin pilven takaa ilmaantuva aurinko olisi samanaikaisesti vahvistanut tuntemuksen – olet armoitettu. Jostakin yleensä apu saadaan ja tien jatko löytyy, kunhan ollaan nöyriä ja edes vähissä määrin tiedostetaan oma pienuus.
Mutta jos ei sittenkään tunnisteta itselle mitään keskustaa, on syytä hakea apua ammattiauttajalta. Hän voi olla: Noita, velho, poppamies, tietäjä, alkemisti, parantaja, lääkäri ja aina SHAMAANI, kuten tohtori J.L. Padilla nimeää kirjassa TÄHDENLENTO parantavan ihmisen. Ilman mitään ulkopuolella olevaa keskustaa oleva tulee hulluksi ja on hyvin lähellä tehdä itsemurhan.

Onko syytä mennä parantavan ihmisen luo kysymään neuvoa, jos ei löydä Välinpitämättömyyden Keskustaa? Jos se mietityttää, niin kyllä. Minä en tule keskustaksi, kuten Buddha sanoo. Vanhetessaan ihmiselle tulee luonnostaan tarve hakea henkistä keskustaa. Mysteerissä elettäessä keskusta muovautuu Välinpitämättömyyden Keskustaksi. Jos ollaan siinä, voidaan sanoa:

73

 

Minua ohjataan Välinpitämättömyyden Keskustasta, minua ohjaa Välinpitämättömyyden Keskusta, olen kaikessa mitä on, mutta sillä ei ole valtaa minuun. Välinpitämättömyyden Keskustaa ei voida absoluuttiesti lähentyä. On vain hyväksyttävä, että ihmismielessä ja ihmiselämässä kaikki on suhteellista.

*

Kun syntyy, niin syntyy kunnolla. Mysteeri on vakaa päätöksessään, eikä ole olemassa sattumia. Kun aika on kypsä ja kun on otolliset olosuhteet, syntyy uutta elämää. Sen edustajia syntyy kerralla paljon. Sitä ennen Ihmishenkiä on valmennettu yhdessä elämään maapallossa. On saatu paras mahdollinen evästys ja evästys jatkuu… Kuinka monimuotoiseksi ihminen luotiin ja huolenpito jatkuu… mikä mahdollistaa olemassaolon. Mysteeri avustaa, jolloin selviydytään haasteista, jotka on suurelta osin itse aiheutettu kenties sen takia, jotta kehityttäisiin. Ken tietää?
On olemassa tuhansia kieliä, ei ole olemassa kahta samanlaista ihmistä, ei ole kahta samanlaista uskontoa, vaikka uskontoja on tuhansia, ja kaikkien Uskot ovat erilaisia. Mutta jos pureudutaan menneeseen, huomataan Perinteen olevan enenevässä määrin yhteneväistä, mitä kauemmas mennään ajassa taaksepäin… Aivan kuin olisivat kansat ennen olleet yhteydessä toisiinsa tai Perinne olisi lähtöisin samasta alkulähteestä ja kansat ovat olleet viisaita.
Tohtori J. L. Padilla on Taivaan ohjauksessa suunnannut Neijing-koulun toiminnan mm. kiinalaisen Perinteen tutkimiseen ja elvyttämiseen, ei siksi että se olisi jotenkin parempaa kuin muiden kansojen Perinne vaan siksi että se on parhaiten taltioitua ja siksi että kiinalaiset ovat hyviä havainnoimaan ympäristöään.

*

74

 

Pohjoismaissa ollaan enemmän yksin kuin muissa maissa. Kuitenkin onnellisuusvertailussa Pohjoismaat sijoittuvat kärkisijoille. Tämä on illuusio, jota ruokkii edistyksellisyys, korkea elintaso ja muunneltu totuus. Laajat joka-miehenoikeudet tosin hälventävät elämän tuskaa, mutta Pohjoismaat ovat myös kärkisijoilla itsemurhatilastoissa. Onko niin, että onneton on hän, joka kuvittelee onnen syntyvän jostakin saavuttamattomissa olevasta? Hän, jolla se on, ei ole sen onnellisempi, mutta keneltä se puuttuu, on onneton. Ehkä näin on kateuden myötä. Vain ihminen vertailee ja haluaa näyttää itseänsä onnellisena, vaikka ei olisi sitä. Onni on kuin magneetti, joka vetää puoleensa ihmisiä. Pohjoismaissa ollaan itsekseen onnellisia, vai ollaanko? Nykyään on
– vitsit vähissä
– tanssit vähissä
– suvaitsevaisuus vähissä
– tavaraa paljon
– tietoa paljon
– kyvykkyyttä paljon
– yksinäisyyttä paljon.
Rakkaus, kuka vielä muistaa, mitä se on? Rahalla ei voida rakkautta ostaa, eikä
– raharikkaus ei ole Taivaan hyve
– vastuuvapauden ostaminen ei ole Taivaan hyve.
– valta ei ole Taivaan hyve.
Maalliseen maailmaan nämä hyveet eivät myöskään kuulu, joten ne ovat inhimillistä tuotosta ja niitä voidaan kaupitella. Ne ovat hyvin keskeisessä asemassa elämässä, ja niiden ottajat ovat ansioituneita, kukapa ei haluaisi olla sitä. Mutta näillä eväillä oravanpyörä pyörii enenevällä nopeudella. Se pyörii juuri niin kovaa, kuin enemmistö juoksemalla pyörittää sitä. Vastasuuntaan enemmistöä pyrkivä saa juosta taaksepäin, jotta pysyisi pytyssä. Kyydissä josei pysy tai kaatuu, joutuu oravanpyörän linkoamaksi ja riepoteltavaksi. Tätä ovat yhteiskunnassa syrjäytyneet. Mutta kuka sitä pyörittää? Kysytään ainakin itseltä sitä, muiden puolesta ei varmaankaan voida vastata.

75

Mitä ilmeisimmin, ei Mysteeri ole läheskään niin vaativa kuin ihminen voi olla toiselle ihmiselle. Eletään parastaan antaen ja tiedostaen, että elämässä ei tulla koskaan valmiiksi ja ihmisten ja ihmiskunnan edessä tulee nöyrtyä ja koskaan ei voida nöyrtyä liikaa.
– Se ei tarkoita hyväksikäytön sallimista.
– Se ei tarkoita omanarvontunteesta luopumista.
– Se ei tarkoita minuudesta luopumista.
– Se ei tarkoita tehtävästänsä luopumista muiden hyväksi.
– Se tarkoittaa läsnäoloa ihmiskunnassa.
– Se tarkoittaa osallisuutta kaikkiin ihmiskunnan tapahtumiin.
– Se tarkoittaa ymmärtämistä, että ymmärtää niin vähän.
– Se tarkoittaan tuntemattoman olemassaolon hyväksymistä.
– Se tarkoittaa avun antamista ja vastaanottamista tarvittaessa.
– Se tarkoittaa monien totuuksien olemassaolon hyväksymistä,
eikä oma totuus ole se oikein totuus.
– Se tarkoittaa uudistumista
– Se tarkoittaa läsnäolon tärkeyden merkityksen sisäistämistä.
Nöyrä on ymmärtäväinen, vaikka nöyryytys jättäisi jäljeksi vammautumisen.

Parasta mitä voidaan tehdä, on nöyrtyminen. Se on ensimmäinen askel ja mahdollistaa kauniin ilmentymisen itse kussakin Olennossa. Paras lahja mitä vanhemmat voivat antaa kaikkitietävälle ylioppilastutkinnon tai opintonsa suorittaneelle lapsellensa, on nöyrtymään laittaminen kunnioitettavien vanhempien edessä. Se ei ole helppoa mutta kantaa hedelmää pitkän aikaa.

76

 

Joskus aivan kuin joku antaisi oikeutuksen nöyrryttää, niin nöyryyttäjiä tulee aivan jonossa, kun on sen aika. Nöyrtymistä on sekin, että ei myrkytä mieltänsä.
Itsemurhaaja ei saa apua tai ei nöyrry vastaanottamaan apua eikä nöyrry asemaansa eikä usko ihmeiden kohtaavan häntä. Hän haluaa muutoksen elämäänsä ja sopivin hänestä on elämänsä lopettaminen oman käden kautta tai lääkärin avustuksella.
Keskimäärin useammin kuin jokainen minuutti tehdään itsemurha.

Taivaan tahtoon alistuttuansa ei tarvitse ottaa vastuuta itsestään.
Oleminen maailmankaikkeudellisuudessa on hyvin jännittävää.

Viisautta on elää Maan lakien mukaisesti. Viisautta on myös se, että tunnustetaan itselle oma vajavaisuus ja kuljetaan Mysteerin alaisuudessa, ja että on ollut ja on olemassa viisaampia, joiden neuvoista ottaa vaarin, vaikka ei aina ymmärrettäisikään sen sisältämää viisautta; annetaan viisaampien ja myös muiden kuljettaa tiellä. Tätä on esimerkiksi vanhempien kunnioittaminen. Näin oiotaan mutkia tiellänsä, kun ei kyseenalaisteta kaikkea.

Ei voida kuvitella, että kun tämä on tehty, voidaan asettua laakereille lepäämään. Näin ei maailmankaikkeudessa toimita. Voidaan kenties tulla onnelliseksi ja kehitytään. Toivottavasti saadaan naurunryppyjä silmien ympärille, ja jos voidaan elää puhtain mielin rehellisyydessä, on onnistuttu. Kenties saadaan kunnioitusta ja sitähän saadaan, kun kunnioittaan ensin toisia, ja jotta voitaisiin kunnioittaa toisia, on ensin kunnioitettava itseään. Tehtävän tekeminen on suurin kiitos ja kunnianosoitus Mysteerille, ja sillä hyvä. Tehtävää tehdessä saadaan palkka: maadoitetaan itsensä maahan ja sillä hyvä. Hän on.

*

77

 

 

Kuolemattomuus

 

 

On luotu Mysteerin kuvaksi, ja kun Mysteeri on, niin on ihminenkin. Mysteeri ei jätä. Voidaan jättää ja kääntää selkä Mysteerille ja Maailmankaikkeudelle. Mutta Mysteerin kuva on ainiaan ihmisessä, joten ollaan ainainen.

Kaikki ovat ainaisia. Tosin ainainen ilmenee jossakin muodossa. Nämä voivat muotoutua uuteen muotoon, mikä ymmärretään tapahtuvan kuoleman tai häviämisen kautta. Tiedetään, että mitään ei oikeasti häviä, tuosta noin vain, vaan muuttaa muotoaan tai vaihtaa paikkaa.
Kun ymmärretään olevansa muoto, joka säteilee valoa, niin aavistetaan olevansa muutakin kuin vain muoto. Silmin voidaan helposti havaita valkoisen valon säteily raskaana olevasta. Mittaamalla on havaittu kuolleessa ihmisessä 13 gramman äkillinen painonpudotus, tällöin jokin erkaantuu ruumiista. Kyseessä on Rakkaus, joka poistuu kehosta.
Epäilemättä äiti saa 13 gramman painonlisäyksen uuden Rakkauden, kenties uudistuneen Rakkauden, liittyessä häneen saadakseen kohdussa muodon.

Ensin on idea lapsen aikaansaamisesta. Sitten Maailmankaikkeuden voimat ryhtyvät toteuttamaan ideaa. Valitsevat tarjolla olevista Hengistä sopivimman ja antavat tarvittavan evästyksen. Henki konkretisoituu alkioksi ja siitä kehittyy toivottu lapsi, joka on aina siunattu ja joka on Taivaan ohjauksessa syntymisen jälkeen ensimmäisen kehi-tysvaiheen 7–8 vuotta. Lapsen vanhempia ovat kaikki aikuiset ja ovat vastuussa kasvatuksesta.

78

 

Mitä ilmeisimmin idea ja aie Homo sapiensista oli olemassa jo ennen Big Bangia, kuten oli myös olemassa aie aiemmin muodon ottaneista ihmislajeista ja Maasta.
5 Miljardia vuotta sitten Maa rupesi saamaan muotoa tomuhiukkasista. Täysin tietoisesti Mysteeri liitti hiukkaset yhteen, mikä mahdollistaa tämän kirjan kirjoittamisen tietokoneen avustuksella. Kaikki Maan vaiheet ovat olleet ohjattuja. Sinunkin tutustumisesi Neliapilaan on ollut Maailmankaikkeuden tiedossa jo miljardeja vuosia.

Aikoinaan leijuttiin Henkinä vetten yllä, sitten haluttiin muotoon maahan. Toive toteutui. Jalkauduttiin Paratiisiin, jonka saattoi ylläpitää tai muuttaa muuksi. Saatiin tehtävä maan ja taivaan välissä. Eikö tehtävää tehdessä olla koko ajan läsnä ja tehdä läsnäolosta hauskaa?
Aiemmin kuolemattomuus oli normaalia, joten se voidaan elvyttää. Mallikas tehtävän täyttäjä huolehtii, että maassa on otolliset olosuhteet kuolemattomuuteen. Onnellisena voidaan elää ajatonta aikaa helpommin. Jotta olosuhteet pysyisivät hyvinä, pitää hoitaa sairasta ihmiskuntaa, jotta se Sallimuksen ohjauksessa lopettaa turmelemasta ympäristöään ja tekee yhdessäolosta nautinnollisen ainutlaatuisen, ikimuistettavan parantavan ja sielua lääkitsevän tapahtuman.
On vain, että ilmennetään taivaan-, ihmisen- ja maan energioita. Näistä ei päästä eroon. Jos kuitenkin hankkiudutaan näistä eroon, niin lakataan olemasta, mikä on luonnonlakien vastaista. Näiden suhteellinen osuus voi vaihdella. Tällä hetkellä ei olla tasapainossa, mikä ilmenee siten, ettei voida hyvin. Tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen ovat luontaista kuulutaanhan maailmankaikkeuteen. Kun eletään sopusoinnussa huoltajaan, Maahan, ollaan onnellisia. Maalle on hyöty saattaa ihminen tasapainoon. Näin ulkoinen voima ja sisäinen tahto yrittävät saattaa ihmisen tasapainoon, joten, eiköhän siinä onnistuta, kun vielä Mysteeri pitää huolta luoduistaan, niin ei voida epäonnistua itsensä kanssa.

79

 

Älykkyydellämme olemme johdattaneet itsemme ongelmiin. Ongelmia ei tarvitse olla, yleensä ongelma olen minä itse, eikä minun ongelmani ole suurin. Voidaan elää ongelmatonta elämää. Älyllä kyllästetyt luottavat vain itseensä. Näin älyllä aidataan itseä, jolloin nautitaan älyn tuotoksista. Navigoinnista, puheluista ja ajantajusta suoriuduttiin ennen Maan avustuksella. Kenties tulevaisuudessa syödään tehtaassa soluviljelmin tuotettuja hampurilaisia ja salaattia. Mutta nämä on aiemmin maa antanut ihmisille; Maa ohjasi kauriin ansaan ja ohjasi ihmiset salaattipensaille ja yrttitarhaan.

– Kaikkea on.
– Kaikkea on ollut.
– Kaikkea on tulevaisuudessa, jotta voidaan viisastua,
jolloin
– kaikkea ei tarvitse itse tehdä
– kaikkea ei tarvitse itse määrätä
– maailmaa ei tarvitse luoda uudestaan.

Ei luoda maailmaa uudestaan, vaan kukin uudistuu sisimpänsä kaltaiseksi. Sen myötä sielu muuntuu rakastuneen lapsen sielun kaltaiseksi, mikä sulattaa katkerankin kateuden. Sitten on maailma kuin uudestaan luotu: se nähdään uusin silmin.

80

 

Maailmankaikkeus on kuin ilmaan heitetty korttipakka, joka maahan pudottuaan on asettunut maitten ja korttien arvojärjestyksen mukaiseen pinoon. Tämä on täysin mahdollista teoriassa. Mutta ymmärretään, mikä mahdottomuus se on käytännössä. Maailmankaikkeudelle tämä on täysin luontaista. Se muotoutuu koko ajan ja on aina valmis ja täydellinen. Siksi ei ole aivan yhdentekevää, mitä tehdään maassa.

Kaikki on ennalta määrättyä ja kaikella on kohtalonsa. Ei tiedetä vain, miksi ollaan olemassa ja mihin ollaan menossa. Ei oikeastaan tiedetä edes, mitä ollaan. Jospa asetuttaisiin tähän tietämättömyyden tilaan ja miellettäisiin, että ollaan itse kukin mysteerin ympäröimä mysteeri. On vain keksitty aika, jotta voitaisiin hahmottaa mysteeriä. Näin kyetään muodostamaan määriteltävissä oleva tila. Aikaa ei ole olemassa. Näin voidaan nähdä, tuntea ja tehdä nykyisyyden lisäksi mennyttä ja tulevaa.

*

Jos kaikki on täydellistä, valmista ja määrättyä, niin miksi oltaisiin kuuliainen ja nöyrä sekä alistuttaisiin Taivaan tahtoon? Mitäpä jos näiden myötä toteutuvat onni ja rakkaus ihmisten keskuudessa. Ketään näihin ei voida pakottaa, eivätkä ne putoa automaattisesti taivaan apteekin hyllyltä syliin. Mutta voidaan edesauttaa onnen ja rakkauden ilmentymistä olemalla liikkeellä kuin Odysseia, jolloin ollaan avoin uusille asioille kuin löytöretkeilijä. Kun Maa on rajallinen ja sen aineellinen anti on kutakuinkin jo löydetty, niin voidaan toteuttaa onni ja rakkaus retkeilemällä hengen maailmaan huomaamaan tontut, enkelit, maahiset ja ennen kaikkea oma ja muiden Henki ja niiden tarpeet.

81

 

Kummittelevat Henget ovat todellisuutta. Ne eivät ole irtautuneet maasta. Ne haluavat, kenties, sanoa tai tehdä jotakin jonkun henkilön välityksellä. Eivät ne pahoja ole. Ovat vain ymmärrystä vailla ja ovat kiintyneet johonkin maassa olevaan asiaan, esineeseen tai olentoon. Mysteeri sallii näin tapahtuvan, joten heidänkin toimillansa on jokin tarkoitus ja merkitys – Sallimuksen toteuttajia, kuten sinä ja minä.
Tie taivaaseen on yksilöllinen. Mikäli vainaja jää Mysteerin komennossa maahan sidosiin, ei se ole rangaistus vaan Mysteerin antama ojennus ja ohjaus seuraavaan elämään. Sidoksiin voi jäädä pidemmäksikin ajaksi. Shamaanit voivat auttaa häntä vapautumisessa – taitaa olla ainakin vähän shamaanin ainesta itse kussakin.
Shamaani elää hyvässä suhteessa ympäristöönsä ja voi kyetä liikkumaan Henkensä välityksellä kuoleman jälkeisessä olotilassa. Tunnetuin shamaani ilmentyi maahan ja teki ylösnousemuksen. Itse kukin on kykenevä näihin. Paras neuvo kuolemattomuuteen on olla tässä ja nyt sekä elää taiteella, kuten tohtori J. L. Padilla mainitsee tässä kirjassa, jolloin ylösnousemus ja maahan ilmentyminen ovat mahdollisia.
Shamaani ei tee itsemurhaa ja välttää omistamista, näin hän edesauttaa itsensä siirtymistä taivaaseen. Epäsuotuisassa asemassa ovat onnettomuudessa kuolleet, itsemurhan tehneet ja abortin myötä syntymästä estetyt. Tällaisessa tapahtumassa syyllistä ei tarvitse selvittää, mutta syy siihen on hyvä saada selville ja saattaa maahan sidoksiin jääneen tietoisuuteen, jolloin vapautumisprosessi voi alkaa tervehtymisen myötä.

Monissa Idän kulttuureissa vainaja poltetaan hänelle rakkaiden esineiden keralla. Näin saatetaan hänet matkaan toiseen ulottuvuuteen mahdollisimman vähin sidoksin maahan. Lännen kulttuureissa vainaja haudattiin hänelle rakkaiden esineiden kera. Tällöin haluttiin vainajan Hengen säilyttävän kosketuksen maahan jääneisiin ja ohjaavan sekä opastavan heitä. Tämä oli karhunpalvelus vainajalle ja se taannutti hänen kehitystänsä.

82

Jos kohdataan kuolema, kuolee keho. Hengenlähtö -sanonnan mukaisesti Henki lähtee toiseen ulottuvuuteen ja palaa maahan uudella muodolla. Hengenvallankumouksessa elvytetään ja elävöitetään Henki, jolloin ollaan terveessä vuorovaikutussuhteessa Henkeen, jolloin voidaan olla kuolemattomia.
Kuoleman jälkeinen elämä on yllättävän samanlaista kuin sitä edeltävä. Herkät voivat olla yhteydessä kuolleisiin, joilta he saattavat saada opastusta elämäänsä ja joiden kanssa he saattavat käydä lävitse yhteisiä tapahtumia, yleensä niitä, jotka painavat mieltä. Kuolleet, taivaan tilaan asettuneet, eivät saa puuttua ihmissuhteisiin eivätkä saa syyllistää ketään maassa olevaa, kun taas maahan sidoksiin jääneet, kummittelevat henget, saattavat piinata kirouksen lailla.

*

Pelätään kuolemaa, sillä se on uusi asia. Väinämöinen elvytti suomalaisten keskuudessa kuolemattomuuden ja ylösnousemuksen, siksi hänen ajoiltansa ja sen jälkeen vallinneesta kuningaskunnasta, Suomessa, ei ole jäänyt jäljelle kalmistoja.
Yleismaailmallisesti hautoja on hämmästyttävän vähän ja useimmat löydetyt ovat sodassa kaatuneiden. Vain heidät haudattiin, muita haudattavia ei ollut!
Pyhissä kirjoissa ja eepoksissa kuvataan henkilöitä, jotka elivät satoja vuosia, äitiä, joka ompeli kuolleen poikansa eläväksi ja Väinämöistä, joka tunsi aikansa tulleen ja poistui jonnekin uuden kuninkaan tullessa.
On osuutta ja arpaa, missä ilmentyy tai syntyy ja millä muodolla on milloinkin olemassa. Keho on mitoitettu 160 vuoden lineaariseen elämään, mikäli kohdellaan kehoa hyvin. Nuoremmat sukupolvet saavat nähdä lääketieteen

83

 

mahdollistaman ikuisen elämän maassa. Näin jälleen tekniikan avulla osin korvataan luontainen kyky. Mitähän tekniikka vielä tuo tullessaan? Olennaisinta on, että säilytetään kosketus ympäristöön ja ollaan yhteyksissä sielullisiin olentoihin.

Sinun sielusi sitten kaunis on.
Sitä kun katson ja kuuntelen,
tunnen sydämessäni kesätuulen vienon lempeyden.
Sinun ajatuksesi helkkyvät linnunlauluna sielussani,
helähtävät vasten ajatuksiani,
kuin lautaset helähtävät Finlandia -sävelrunossa,
ja synnyttävät uuden toivon
ja avaavat uuden mahdollisuuden,
jota vaille olisin jäänyt yksin ollessani.

Sielua ravitaan elämällä ja kanssakäymisellä. Sielu on aina arvoituksellinen mysteeri. Sielu muovautuu ennen syntymää sekoituksena vanhempia, esivanhempia ja edellisiä elämiä. Jokainen elää sielunsa mukaisesti, mutta elämää voi ohjata itse, ympäristö tai Mysteeri. Kun elämä ohjautuu oikein, Henki pysyy terveenä. Elämällä on taipumus ohjata oikeaan väärään tai vaaraan joutumassa oleva.

– Elämää ei yritetä, sillä siihen liittyy epäilys, ja se ei kuulu elämään.
– Elämää ei kokeilla.
– Elämään ei astuta.
– Elämää ei seurata sivusta.
– ELÄMÄÄ ON OLLA LÄSNÄ TÄSSÄ JA NYKYHETKESSÄ.

84

 

Elämä vain tulee ottaa vastaan semmoisena, kuin se annetaan, ja eletään taiteella tässä hetkessä, taiten tehden Mysteerin antamat tehtävät. Tehtävää tulee suorittaa, ja kun sitä kunnolla tekee, niin on helpompi elää. Mysteeri on koko ajan läsnä: ohjaamassa, avustamassa ja opastamassa. Ja se voi olla kuka vaan, joka antaa auttavan ”käden” ohjausta eksyneelle. Mysteerissä eläen tässä hetkessä ja täyttäen tehtävää määritytään alkuperäiseen olemukseen, johon kuuluu paljon rakkautta. Näin ei ole tällä hetkellä ihmiskunnassa.

Halutaan muovata ympäristöä mieleiseksi. Tällöin huomio ja elämä keskittyy ympäröivään. Elämä ei ole sitä. Aivan kuten hifistikin huomio keskittyy hyvään ääneen ja sen mahdollistaviin aparaatteihin, ja tällöin hän ei keskity olennaiseen, musiikkiin.
Musiikki on elämää ja siitä tulee vain nauttia, ja se antaa vain nautintoja. Hän, joka keskittyy kuunnellessaan ääneen, saa kyllä myös nautintoja, mutta se ei ole elämää. Hifiharrastajan elämä on äänentoistolaitteiden parantelua ja sijoittelua. Tällöin siitä tulee toimi. Moninkertaisen elävän ja luovan nautinnon saa, kun keskittyy musiikkiin. Ja jos kyseessä on elävä musiikki, nautinto on moninkertainen, varsinkin kun ollaan siihen osallisena ja sitähän ollaan, kun ollaan konserttisalissa konsertissa. Tällöin hifiharrastajan nautinto voi olla vaillinainen vain siksi, että on salissa väärin sijoittuneena.

Elämä on sopeutumista ympäristöön, missä auttaa, kun ajattelee asioita. Ymmärrettäessä asioita laajemmin, avautuu niiden hyveellisyys ja tarkoitus. Näin oltaessa mielessä todetaan, tätähän minä juuri tarvitsinkin. Minua ei häiritse, vaikka haiset valkosipulilta. Sen haju tuo mieleen oman äidin ja hänen tekemän lempiruoan. Ymmärrys ei tosin ole sitä, että ajatellaan vain positiivisesti, ei. Negatiiviset tunteet tulee käydä lävitse, milloin niille voidaan antaa toisen tason merkitys, jolloin tapahtumat ja niiden aiheuttajat ymmärretään Taivaan sanoman saattajina ja Sallimuksena.

85

 

Halutaan varustautua, jotta tulevaisuudessa on mukavaa. Luullaan, että varusteet tuovat nautinnon. Niinpä kävelylle lähdettäessä täytyy olla oikeat kengät, oikea vaatetus, hikinauha otsalla, jos vaikka matkalla hiostaa. Pahus vain, kun aurinkolasit jäivät kotiin ja kun ei omisteta lippalakkia! Kamera ja kiikarit olisivat epäilemättä täydentäneet kävelyn nautinnon, jos ne olisi otettu mukaan! Mutta silloin olisi ollut käsissä kannettavaa, ja eihän se ole niin mukavaa. Hyvä, että ne jäivät kotiin. Nykyisin kävelylle lähtijän täytyy tehdä kompromisseja, jotta nautinto olisi mahdollisimman täydellinen.

Herrasmies on hän, jolla on vain tarpeellinen matkassa mukana ja joka osaa sopeutua olosuhteisiin. Hän ei anna pikku seikkojen häiritä. Ennen vanhaan varusteeksi riitti kävelykeppi ja huono sää ei koskaan yllättänyt tai häirinnyt häntä – hän oli sopusoinnussa ympäristöön – jolloin oli vain oma itsensä. Tiesi mitä tarvitsi ja ei tuntenut kateutta siitä, mitä muilla oli. Itsensä herra on tuttu sisimpänsä kanssa ja ei ole herra vain ollakseen herra, vaan siksi että toteuttaa sisintään häiritsemättä muita.
Näin ihmiskuntakin varustautuu. Tieteet tutkivat sitä, mitä mukamas tarvitaan, jotta voitaisiin elää mukavasti. Itse elämälle ei uhrata ajatuksia ja mielenkiintoa. Tutkitaan, mitä siinä voidaan tarvita, mutta kun kaikki tarvittava on annettu, jo aikoja sitten!
On niin suunnattomasti kehitytty kaiken tarvittavan kehittelyssä ja tutkimuksessa ja on otettu ympäröivä hallintaan niin hienosti, että ihmiskunta oppii aivan varmasti elämään, kun pureutuu sisimpäänsä. Ja tämä kantaa hedelmää, josta voidaan nauttia hyvinkin pian niin runsain mitoin, että elämä saa oikean tarkoituksen ja ei tarvita kantoraketteja kuljettamaan ihmisiä toiselle planeetalle.

86

 

Maa tarjoaa materiankäytön oppitunnin, millä opitaan pelkistämään asioita. Viisautta ei ole tunne, mitä voitaisiin tarvita, vaan mitä ilmankin voitaisiin elää nautinnollinen elämä. Sillä kaikki ”tarvittava” on muuttunut painolastiksi – kävellään housuntaskut pullollaan, ja eihän se ole mukavaa.
Tiede ei voi ymmärtää, kuinka meitä ohjataan ja kuinka kaikki on maailmassa hienosti paikoillaan, Jack Moné, Charles Darwinin oppipoika.

Elämään voidaan sopeutua.

Elämän suola on kehittyminen. Suolaannutaan, kun hikoillaan. Kainalot kostuvat, kun laitetaan itsensä haasteisiin. Tämä vaatii askellusta tuntemattomaan ja tällöin irtaannutaan ainakin hetkeksi mukavuudesta. Tällöin asetetaan itsensä hiukan turvattomuuteen. Tätä on elämä, ja tämä ylläpitää terveyttä ka karkottaa pelot. Kovin mielellään ei paneuduta ydinalueelle ja näin jätetään toteuttamatta kaikkein tärkein. Tämän jättää taakseen, mutta se kummittelee mielessä, ja ydinkysymysten tai ydin-ongelmien haamut kummittelevat mielessä. Niitä paetaan niin helposti; jäädään vaikka mielellään ylitöihin.
Haamut karkotetaan mielestä huumeilla. Yksi tällainen on työhön uppoutuminen, kun tehdään itse itselle annettua tehtävää. Näin voidaan kyllä ansioitua yhteiskunnassa, mutta sillä saatetaan helposti itsensä sairaaksi. Taivaan portilla, aivan varmasti, ei anneta arvoa tällaisen työn sankarille. Rakastaminen on myös sitä, että rakastetaan itseään, mihin kuuluu, että kehitytään. Kehitys tapahtuu paljolti Mysteerin antamien tehtävien tekemisellä, mikä on oikeaa työtä. Elämä muuttuu paljon, paljon helpommaksi,

87

 

kun käydään heti alkuun härkää sarvista kiinni. Härkä ollaan itse ja sarvet, joita suotta kammoksutaan, ovat asioita, joita oikeasti tulisi tehdä, sovittaa tai sopeuttaa. Sanotaan, että aika parantaa haavat. Kyllä ne umpeutuvat, muuta ne jättävät jäljen, jota saattaa kantaa mukanaan koko elämän. Vähän nenän hi-keä, kun valuttaa haavoihin, niin kyllähän se hetken kirveltää, mutta se on myös oiva lääke. Ja näin eivät haamut mieltä vaivaa, kun avataan ovet Taivaan ja annetaan itsensä elämän laineilla surffailuun. Jo silloin usvat ja humut haamuvalheiden kaikkoavat. Ja ollaan elämän armoilla. Ja elämä on hyvin armelias.

*

Jostain syystä kuolleet haluavat syntyä tai ilmentyä maahan uudelleen. Tämä ehkä siitä syystä, että haluavat puuttua maan tapahtumiin. Taivaassa heille selkiytyvät tehtävät, joita tulevat maahan tekemään.
Aivan epäilemättä Elias Lönnrot oli saanut tehtäväkseen koota yhteen kalevalaista runoutta. Aivan epäilemättä Carl Gustaf Mannerheimilla oli jo nuorena miehenä kirkkaana tunteena mielessä, mitä tekee suomen kansan hyväksi. Mutta ei tehtävän tarvitse niin kummoinen olla, kuitenkin sillä voi olla suuri merkitys. Down Syndrooma-lapselle riittää varmaankin, kun osoittaa muille, kuinka voidaan olla sydämellinen tyydyttäessä vähään. Näin hän opastaa muita ja on esimerkki läheisilleen. Toisaalta hän on saattanut sairastua vain siksi, että ohjaa vanhempiansa oikealle tielle.
On syytä kuitenkin ottaa huomioon, että kenelle Mysteeri paljon lahjoja antaa, häneltä Mysteeri sen mukaisesti tekoja vaatii. Maailmankaikkeus ei tunne käsitettä tasavertaisuus tehtäviä annettaessa. Yhden on niitettävä koko pelto, kun toiselle riittää, kun katkaisee yhden oikean korren. Tekemistä taitaa olla aika paljon ja ihminen on luotu täydellisyyteen.

86

 

Täytyy, kyllä, olla valpas ja jokaisessa hetkessä läsnä oleva. Aivan kuten kettu kokeilee pomppimalla jään kantavuutta, ennen kuin lähtee ylittämään järvenjäätä, niin saadaan tunnustella sydämellä, mihin lähdetään osalliseksi. Virheitä saadaan kyllä tehdä, mutta tyhmä ei pidä olla. Pieni pääoma takataskussa ja ei kun menoksi!
Voidaanko hallita toista ihmistä? Siihen ei ainakaan tule pyrkiä. Hyvä mestari joutuu pitämään huolen siitä, että ei synny häneen kohdistuvaa henkilökulttia, sillä mestarin palvojat ovat usein hyvin sokeita. He antavat herkästi itsensä mestarin haltuun, ehkä kuvittelevat näin itse tekemättä mitään pääsevänsä mestarin vanavedessä Taivaaseen. ”Näkökyvyn” palattua he usein jättävät mestarin ja hänen oppinsa, mikä ei ole Taivaan tahdon mukaista. Yleisen edun kannalta ei kannata rakastua mestariin vaan hänen oppeihinsa ja on syytä muistaa, viimeiset askelmat tikapuista puuttuvat kuljettaessa Taivaaseen. Ketä kannattaa kuunnella? Kaikkia, mutta seura voidaan sopivissa rajoissa itse valita. Kursseilla käymistä voi verrata lomanviettoon. Ei se ole vahingollista, mutta siitä voidaan tulla riippuvaiseksi – taas arjessa jaksetaan. Lomanvieton viehätys tulisi ulottaa arkeen.
Valtaa ei ole täydellisessä yhteisössä. Mutta semmoista yhteisöä ei ole olemassa. Suhteellisen Olennon on tyytyminen suhteellisen hyvään yhteisöön. Paras yhteisö ei välttämättä ole sopivin. Sydän tunnistaa parhaiten sopivimman – vaelluskala ei voi toteuttaa itseänsä lammessa.

*

Ihmisen elo maassa on kuin puun elämä. Sen aikana puu kasvaa ja siementää, kuihtuu ja maatuu. Se mitä siitä jäljelle jää, jää maaperään jälkikasvulle. Mitään siitä komeudesta ja loistosta, jota sillä oli elämän aikana, ei se voi mukaansa

89

 

ottaa matkatessaan toiseen ulottuvuuteen. Kun ruumiimme kuolee, niin sielumme jääpi perinnöksi armahan syntymämaan, kuten suomalaisessa kansanlaulussa sanotaan. – Kuolemattomalla on sielu aina matkassa mukana.
Kävellään elämänpolkua, joka päättyy kuolemaan. Mutta näin ei tarvitse olla, sillä olemassaolo on iankaikkinen ja voidaan toteuttaa kuolemattomuus. Se on elämisen sivutuote, kuten on myös terveyskin. Ja kuinka ollakaan, kun eletään sopusoinnussa ja yhteydessä ympäristöön, on vireä ja luontoa säästyy. Kuolemattomuudesta, luonnonsuojelusta tai terveydestä ei tulisi tehdä uskontoa itselleen. Jos näin tehdään, alistutaan ihmisten tahtoon ja joudutaan elämään pelolla. Nöyrtyminen ihmiskunnan ja ihmisten edessä on osin sitä, että ei eletä itseä pääroolissa. Hylätään järkeily ja lopetetaan valtapeli huomatakseen, että mikään ei oikeastaan ole riippuvainen itsestä ja että elämä kantaa, mikä ei ole riippuvainen omista taidoista, omasta osaamisesta, omasta kyvykkyydestä, omasta uskonnosta, omasta uskomuksesta, omasta Uskosta jne. vaan muiden olentojen kaikista näistä ja muista avustavista ominaisuuksista.

Voidaan muovata esineitä, joihin tulee henki. Pöhköt eivät ehkä olekaan niin hulluja, kun juttelevat kukillensa tai seurustelevat talonsa kanssa. Usein kuvitellaan, että keskustellaan sisäisen kanssa: Kuvitellaan sisäisen äänen ohjaavan, mutta se on ulkoinen ääni, joka ohjaa ja jonka kanssa ehkä käydään keskustelua – jokin Taivaan toimesta on yhteydessä opastaen ajatuksilla, inspiraatioilla ja keskustelulla. Oletettavasti kaikki ovat melko kyvyttömiä mihinkään ilman tätä. Mistä sen tietää, jos se on vaikka tonttu, joka muistuttaa mihin on silmälasit laitettu.

90

 

Se joka säteilee omaa valoa, siinä on elämä, joka voi olla vain erilainen, kuin mihin on totuttu.
Kielletään paljolti hengen olemassaolo, kuitenkin edelleen käytetään ilmaisussa useita sutkautuksia hengestä, joskin ajattelematta mitä tarkoitetaan, tai halventavaan sävyyn.
Ei ole harvinaista, että keksinnöt ja oivallukset saadaan samanaikaisesti, mikä on selitettävissä yhteisen Hengen olemassaololla, johon ollaan yhteydessä. Siksi sillä on vaikutusta laajaltikin: miten tunnetaan, mitä ajatellaan, miten aistitaan ja mitä tehdään.
Missä on elämä, se on luotu ja siinä on henki. Henki on ikuinen. Elämä ja hengen läsnäolo voidaan aistia. Ollaan maassa muodon ottaneena Henkenä tai vain ainoastaan Henkenä. Kyetään moneen muuhunkin ilmentymään kuin nykymuotona olemiseen – samanaikaisesti.
Halutaanko olla kemiallisten reaktioiden tuotos aivoista vai elinten muodostama kokonaisuus, jolla on Hengen välityksellä yhteys muihin henkiin? Yksi niistä on kaikkiin kosketuksissa oleva yhteinen Henki. Oltiinpa aivojen tuotos tai elinten ilmaisu, Mysteeri on mukana matkassa maailmankaik-keudessa.
Henki on ikuinen ja liikkuva, joten se voi syntyä tai ilmentyä minne vaan. Kun pidetään Hengestään huolta, niin voidaan elää ikuisesti, sillä synnytään ikuisena. Ylösnousemuksella voidaan rajata elämää maassa, ja kun kuolema noutaa, niin mikään mahti ei kykene sitä estämään.

*

Harvoin ylhäisessä yksinäisyydessä kasvava puu, kedon ainut tammi, menestyy. Puu tarvitsee hyvän kasvualustan, ja sen tarjoaa metsä, jossa symbioosissa puiden kanssa elävät sienet, toukat, linnut ja aluskasvillisuus. Ne tarjoavat toinen toisiaan tukien ja hyödyntäen hyvän ympäristön elämälle. Näin tarvitaan sopiva ympäristö, joka tarjoaa riittävän aineellisen evästyksen ja

91

 

aatepohjan menestymiselle. Yksin jäänyt ei menesty, varsinkaan jos ei vastaanota Taivaan ravintoa. Yhdessä onnistutaan, ei ainoastaan yksilö vaan myös ihmiskunta. Toinen toisiaan tukien ja esimerkin kautta mahdollistetaan menestys. Kaikki ympärillä oleva tukevat tässä kehityksessä. Uskotaan pois!

*

Erilaisuus on rikkautta ja kaareva matkanteko on hauskempi kuin suoraviivainen. Ja aivan kuten pasianssi muuttuu tylsäksi, ennalta-arvattavaksi, mikäli kortteja ei sekoiteta pelien välillä. Tosin pelin läpimenon mahdollisuudet lisääntyvät. Mutta halutaanko mennä kehdosta hautaan suoraviivaisesti? Ei. Elämän rikkautta on monimuotoisuus. Ei tulisi muuntaa mysteerissä elämistä ennalta arvattavaksi hallituksi kaikesta luovuudesta tukahdutetuksi itsensä määräämäksi prosessiksi, jossa ollaan pääroolissa ja jossa määrätään ja alistetaan muita tahtoonsa. Tällöin rakkaus kuihtuu, eikä silloin elämä ole hedelmätarhassa käyskentelemistä, johon on luotu, ja mitä ei ole ylläpidetty. Nyt mutustellaan, jopa, vihan ja aggression kyllästämiä hedelmiä, mistä päästään eroon helposti ja nopeasti, Taivaan avustuksella.
Esimerkiksi Mysteerin Sallimuksessa tullaan pian tilanteeseen, jossa aseet lasketaan alas ja tuhotaan sen uhan myötä, että maailma robotisoituu. Näin ihmiskunta kokeilee äärimmäisiä rajojaan. Tarvitseeko näin tehdä? Ihmiskunta ei ole itse kykenevä ohjaamaan itseään. Tässäkin tapauksessa se on ulkoinen tekijä, joka pakottaa muutokseen, jossa aseet tuhotaan. Muutoin ne eivät ole kontrollissa, ja sitähän ei ihmiskunta hyväksy. Aseet väännetään mutkalle tai työstetään auroiksi.
Äärimmilleen vietyinä asiat mutatoituvat aivan toiseksi. Näinkin asioita voidaan hoitaa, mutta ehkä aina ei ennalta tiedetä, minkälaisiksi ne mutatoituvat, ja äärimmilleen asioiden vieminen aiheuttaa kärsimystä, tuskaa ja aiheellista turvattomuutta ihmisten keskuudessa. Voidaan valita, kenen ohjauksessa ollaan!

92

 

Ei mikään tie ole ainoa oikea, joten on syytä ymmärtää. Ymmärtäminen on paljolti sitä, että kunnioitetaan toista ja Kaikkein Korkeinta.
Ateistille kenties tiede ihmeellisyyksineen on keskustana, kun taas uskovalle Voima ihmeellisyyksineen on keskustana. Käyttävät vain eri termejä, kun tarkoittavat kutakuinkin samaa asiaa.
Uskova epäilee absoluuttisesti ateistin olemassaolon, mutta voi arvostaa ateistisuuteen suuntautuvaa henkilöä, joka ei tee Jumalasta mielikuvaa itselleen eikä palvo Jumalan lähettiläitä ja joka ymmärtää elämää ja haluaa aina vain ymmärtää sitä paremmin. Uskova ja ateisti ovat elämänetsijöitä. Elämä merkillisyydessään avautuu tajuntaan vain eri tavoin. Ateistilla on ikuinen halu tutkia elämää, mistä tulisi uskovan ottaa oppia, sillä hän hyväksyy elämän sellaisenaan ja haluaa vain elää. Mutta koska uskovan viitekohta on muuttuva keskusta, niin hänen tulisi kontemploida ja seurata elämää ja tulisi olla mukana muutoksessa. Muutoin uskova tuudittautuu uneen, jossa kuvittelee ymmärtävänsä maailmaa. Siinä se on, ei maailmaa ihmeellisyyksineen voida ymmärtää, vaan siinä eletään. Elämä on mysteeri, johon voidaan eläytyä, mutta sitä ei voida ymmärtää. Ateisti ei voi eläytyä johonkin tuntemattomaan, sillä yliaistittavaa ei hänen mielessään ole olemassa. Kuitenkin hänen viitekohtansa voi olla Välinpitämättömyyden Keskusta tiedostamatta itse sitä.
Ateistin maailmankuva on tieteiden muovaama. Hän on vain elämässä mukana ja hyväksyy paikkansa siinä. Uskova ja ateisti elävät ymmärryksensä mukaisesti. Heillä on tarkoitus selvinpäin elää tätä päivää ja pitää jalat tukevasti maankamaralla, sillä vain näin voivat Uskossa edetä arvoitusten maailmassa.

93

 

Tulisi olla henkevä mystikko, jolla on kyky ymmärtää. Henkevällä on kyky osata maadoittaa itsensä jäämättä kiinni aineelliseen ja omistamiseen, mikä on esimerkillistä, ja mystikko näkee asiat laajalti. Mystikko ja henkevä kun yhteen yhytetään, ketään ei kylmäksi jätetä. Yhytetty on vain esimerkki muille. Seuratkoon esimerkkiä, ken tahtoo.

*

Sydän tykkää taiteista, sillä ne ovat henkien tuotosta ja sielun ravintoa, mistä hyötyy Henkikin. Taide on ihmisen tuottamaa inhimillistä ilmaisua, joka voi olla lähtöisin Taivaasta, Maasta tai ihmisestä. Voidaanko olla kykenevä tuottamaan taivaallista ilmaisua? Tiedä vaikka, Mysteeri olisi aina mukana luomisproses-sissa. Ehkä aistimus Mysteeristä on se, kun saadaan jonkin heikosti aistittava ahaa-elämys taiteesta, mitä ei kyetä mielikuvaksi pukemaan. Sydän henkäilee, puhdistuu ja uudistuu vastaanottaessaan taiteella tehtyä. Hyvään kanssakäymiseen tulisi liittää taiteellista ilmaisua. Vaiva sitä on tehdä, mutta kyllä se maksaa vaivan ja tekijänsä ilolla palkitsee.

Taiteellinen ilmaisu herättää henkiin nuukahtaneen kukkasen. Ruusun terälehdet aukeavat ja vastaanottavat Taivaan Rakkauden. Jo pään pystyyn nostaa ja rinnan kaarelle vetää ihmisen.

Taideteos voi olla Taivaan ilmaisu.
Taiteilija tai Taivas puhuttelee ilman sanoja.
Parhaassa taideteoksessa luomisprosessi jatkuu.
Näitä kaikkia voidaan olla.

Kaikkein kaunein taideteos on ihminen, joka tuo itsensä muille näy-
tille, semmoisena kuin Luoja on luonut. Poistetaan naamari kasvoil-
ta, jolloin esiin tulevat Jumalan kasvot.

94

 

Taiteilija näkee siinä taidetta, missä toinen näkee roskia. Tämän taiteilija muuntaa luovuudella taiteelliseksi ilmaisuksi, mikä herättää tulkitsijassa ahaa-elämyksen, mikä voi olla yhteyttä Taivaaseen. Ollaan luova Olento taivaan ja maan välissä. Mitään uutta ihminen ei ole kykenevä itse luomaan, muunnamme vain olemassa olevaa, muotoillaan. Henkeä ei kyetä luomaan eikä omin voimin kyetä ohjaamaan sen liikkeitä. Saadaan se, kyllä, useimmiten, sairastumaan. Luovaa ilmaisua kyetään tuottamaan ja luovuus kehittyy, kun
– ei tehdä mekaanisesti
– annetaan aikaa luovuudelle
– ollaan uudistuvainen
– paastotaan
– ei eletä täyteydessä
– kuunnellaan, jolloin ollaan hiljaa
– annetaan tekemisessä loppusilaus
– ilmaistaan Universumia.

*

Mysteeri auttaa ja opastaa ihmiskuntaa. On ilmiselvää, kun ihmiskunta voi huonosti, sen keskuuteen tulee elämänelvyttäjiä. Näin on nyt ja näin on myös ihmiskunnan synkissä vaiheissa syntynyt suuria kirjailijoita, säveltäjiä, maalareita ja tiedemiehiä. Osin voidaan selittää heidän syntyvän sinne, missä on otolliset edellytykset tieteiden ja taiteiden harjoittamiseen, osin sinne missä on tukalat oltavat. On ilmeistä, että suomalaisten keskuuteen syntyi suurmiehiä, jotta muodostui kansallinen identiteetti.

95

 

Halutaanko olla poikkeus luomakunnassa ja jättäydytään jälleensyntymisen ansaan kiroten valheellisesti kohtaloa. Vai onko niin, että ei sillä väliä? Ajatellaan ehkä näin ja toivotaan vain jälkipolville hyvä tulevaisuus. Siinä se on. Ei kukaan eikä Mysteeri voi toista pakottaa muutokseen, joka johtaa parempaan. Voidaan olla vain esimerkki ja luoda otolliset edellytykset muille. Mysteeri kaiketi on sitä. Ja on oikeus
– rakastaa itseään
– kunnioittaa itseään
– oman olemuksen mukaiseen ihmisarvoiseen elämään
– rakkaudella kohdella itseään, jolloin hoidetaan itseä.
Katsotaan totuutta silmiin: ihmiskunnan tilasta tulee olla huolissaan. Luonto kyllä pärjää omillaan, ja on mitä suurinta ylimielisyyttä pyrkiä hallitsemaan luontoa. Ainut mitä voidaan luonnon suhteen tehdä parantaaksemme elinolosuhteitamme, on ettemme likaa elinympäristöämme.
Niin, luonto kyllä pärjää omillaan, mutta pärjääkö ihminen omillaan.
Aiempaa viisautta oli, että sopeuduttiin luontoon, elettiin sen ehdoilla ja luotettiin, että kaikki tarvittava oli saatavilla, missä oltiin.
Nyttemmin luonto on valjastettu tuottamaan hyödykkeitä ihmiselle. Jopa niin että aletaan istuttaa metsiä, jotka tuottavat ilmanpuhtautta. Eikö tässä sulkeudu ympyrä? Ensin tuhotaan ja sitten uudistetaan mutta uudistetaan etua tuottamaan – valvotaan ja ohjataan hyvin tarkoin, ettei yhtään euroa joudu hukkaan. Eikö maailma ole aina ollut ihmistä varten ja täydellinen ja eikö luoteta Taivaan viisauteen ja Maan huolenpitoon?
Ollaan vain uudessa tilanteessa, mihin on sopeuduttava. Voi olla, että uusi maailma on kehnompi kuin aiempi, mutta tässä eletään, eikä muuta voida. On hyvä, elää taiteella taiten tehdä Mysteerin antamat tehtävät, mikä on mielenkiintoista. Eiköhän siinä ole kylliksi. Jospa näytettäisiin, mihin kyetään – Mysteeri sen tietää.

*

96

 

Kun katsotaan lapsia, huomataan, kuinka hyvinä he syntyvät innolla ja tarmolla evästettyinä.
– Ovat syntyneet tarpeesta.
– Heillä on tehtävä.
– Ovat syntyneet halulla auttaa ihmiskuntaa.
– Ovat riemuissaan, kun saavat palvella.
– Ovat Taivaan lahja.
– Ovat Rakkauden hedelmä.
Usein vanhemmat alistavat lapsensa, minkä myötä lapsen harteita kuormitetaan vanhempien tekemättömillä tehtävillä ja toteutumattomilla toiveilla. Näin ei tulisi tehdä.

*

Yksi tavoite on maasta vapautuminen ja voidaan tehdä se vain yhdessä. Vaikka oltaisiin kuinka runsain lahjoin varustettuja, mitä käytettäisiin esimerkillisesti hyödyksi, ei yksin kyetä vapautumaan. Vapautuminen on oikeastaan sitä, että elvytetään oma olemus: Ollaan mysteeri mysteerien joukossa, jolloin ollaan mysteerin tavoin vapaa tekemään ennalta aavistamattomia ja arvaamattomia asioita. Näin löydetään itseä yhteisöllisyyden keralla, missä eläminen vetää vertoja maailmankaikkeuden kauneudelle.

*

97

 

Maa kykenee pitämään huolta 9 miljardista ihmisestä ja tarjoaa heille ihmisarvoisen elämän – mikäli sallitaan sen tapahtuvan. Parempi kun sallitaan, sillä jokainen on korvaamaton apu ihmiskunnalle!
Kuten tiedetään, toistetaan samat virheet kerta toisensa jälkeen, aivan kuin ei mitään olisi opittu. Ja mitä ilmeisimmin olosuhteet, jotka ihmiskunta tarjoaa, eivät ole kaikkein otollisimmat tehtävän suorittamiselle. Ollaan noidankehässä, synnytään ja kuollaan, synnytään ja kuollaan… aina vain samaa rataa. Mutta karusellista päästään pois manifestoitumalla eli ilmentymällä ja kuolemattomuudella, kuten tohtori J. L. Padilla kuvaa kirjassa Parantavan Luovuuden Väri.
Oho! Nyt kyllä pomppasi! Elämä on niin vaikeaa, ettei haluta ikuista elämää! Jollakin on taas ollut niin vaikea lapsuus ja nuoruus, että mielellään välttyy kokemasta saman uudelleen ja haluaa ikuisen elämän.
Kukka kummulla muistuttaa, kuinka konstailematon ja kaunis elämä voi olla.

Elämä on elämän vastaanottamista, millä on tarkoitus, mitä ei tiedetä. Mutta kaikella on annettavaa elämään, johon kuuluu vain merkityksellisiä tarkoituksella annettuja kokemuksia. Kun ei ole elämässä mukana, siitä muodostuu turhaumien ja onnistumisten sekamelska. Siksi elämänpolkua tulee kulkea kuin etana, joka etenee tunnustelemalla tuntosarvillaan kaikkia mahdollisuuksia vasemmalta ja oikealta. Etanan tavoin edetään hitaasti vain eteenpäin ja aina jätetään jälki taaksensa, mikä voi olla osviittaa muille. Elämää ei voida opettaa tai parantaa, kuten ei voida opettaa kalaa uimaan, kuten Laotse vastasi Kungfutselle. Ihmistä ei voi tehdä paremmaksi. Elämä ei tee virheitä ja elämällä on taipumus korjata virheliikkeet, jotka johtuvat valheelli-sesta suhteesta elämään. Vanha hokema ”älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon” paljastaa elämän valheellisuuden, siksi usein sairastutaan.

98

 

Tehtävää tehtäessä maadoitetaan itsensä maahan, mikä auttaa ylläpitämään pienuuttaan. Näin ei synny suuria harhakuvitelmia itsestä eikä muista. Mutta se ei vielä riitä, sillä aistimme välittävät meille valheellisesti elämää. Koetaan itsensä todellisuutta paljon suurempana ja kaiken keskipisteenä sekä lisäksi käytetään monia suodattimia vastaanotettaessa elämää. Elämäntaiteilija tiedostaa tämän ja vetää johtopäätöksen: suhde ympäristöön on valheellinen – mitä kokee ei ole totta.
Vaikka kuinka tunnetaan, että tehdään oikein, saatetaan tehdä väärin tai huonosti itseä tai muita kohtaan. Ymmärretään oma vajavaisuus ja suhteutetaan sen muihin, jolloin ymmärretään muidenkin vajavaisuus. Jokainen yrittää parhaansa. Jokainen on hyvä ja jokaisella on hyvyys sielussa. Elämä vain on tämmöistä, missä oikeasti täysin oikeamielistä maantallaajaa ei ole olemassa. Poikkeus vahvistakoon säännön.
Mutta on lahjoitettu muitakin avuja kuin aistit. Selvänäköisyys muovaa tunteiden kera intuition ja älykkyys järjen, joista järjen käyttö on hallitseva. Mitäpä jos siirryttäisiin järjen käytöstä intuitioon, sillä näyttää siltä, kuin järjessä ei olisi yhtään järkeä, kun luodaan järjestystä maailmaan.

Elämänvirta on muuttunut tuonenvirraksi. Halutaanko olla siinä mukana? Ei tuonenvirrassa ole mielellään mukana, mutta läsnäololla voidaan vaikuttaa sen kulkuun ja luonteeseen.

*

Pelolla ohjataan, ja jos pelolla ahdistetaan, niin vetäytyy hiljaisuuteen ja liikkumattomuuteen, kuten eläimet tekevät vaaran uhatessa. Mutta on hyvä tiedostaa, että Jumala ei rankaise. Siis vetäydytään hiljaisuuteen, mikäli pelolla ahdistetaan. Hiljaisuuteen ihmisen tulisi vetäytyä sairastuessaan. Jokaiselle on oma hiljaisuuden temppeli tarjolla, jonne vetäytyä ja jossa saa yhteyden Kaikkein Korkeimpaan. Tämä on Hengen ravintoa ja paastoaminen on tärkeintä ravintoa.

99

 

*

Mitä tehtäisiin ihmiskunnan hyväksi, jotta se uudistuisi? Tohtori J. L. Padilla, joka on Taivaan lähettämä apu ihmiskunnalle, ehdottaa mm. seuraavaa: Ihmiskunnan tulee suuntautua naiselliseen olemukseensa. Naisten asemaa on parannettava, ja heidän äänensä tulee saattaa kuuluville. Näin toimien kohtaamme naisellisuuden, kauneuden, kuningattaren ja naisellisen ajattelutavan. Siinä on syklit ja ajattelee muuttua. Näin ajattelee myös Jumala. Kun naisten asemaa parannetaan, on sillä vaikutusta lapsiin, jolloin ihmis-kunnassa tapahtuva muutos on nopea.
Ihmiskunta on nykyisessä surkeassa tilassa miehisen ohjauksen seurauksena. Naisten ohjaamana ihmiskunnan tila ei voi huonontua. Onko kotimme kaaoksessa? Sehän on usein naisen kädenjäljen tuotosta. PLANETAARINEN TODISTUS -kirjassa, tohtori J. L. Padilla antaa ehdotuksia ihmiskunnalle. Niiden toteuttaminen osaltaan johtaisi parempaan huomiseen. Toteutuksen on vain alettava sinusta ja minusta.
Oltaisiin ihmismeressä seilaaja, jolla pää pinnalla pysyy, ei sen vuoksi että on päätä pidempi muita tai kykenee kaulaansa venyttä-mään vaan siksi että on tavallinen puupää, joka kelluu veden pinnalla – mutkaton yksinkertainen veikko, huoleton ja huumorintajuinen – ei kanna kaunaa tai taakkaa muiden eikä riipu rinnuksissa muiden. Mitalein jos rintansa koristaa, puupää rupeaa lahoamaan.

Mitä ilmeisimmin maavankeudesta voidaan vapautua. Mitä ilmeisimmin yhteen kuuluvina olentoina vapaudutaan yhdessä. Murehtimalla eivät asiat muutu paremmaksi. Murehtiminen on oikeastaan ilmaisu omasta voimattomuudesta. Sen edessä tulee vain tiedostaa, että jokaisella on

100

 

mittaamattomat voimavarat. On annettava aikaa parantumiselle. Ilman että ymmärretään miksi, murheen jäälohkareiden muodostama pato, salpaumien suma, purkautuu ja yhdessä hujauksessa ollaan jälleen elämänvirran vietävänä, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kaiken tämän jälkeen tunnustetaan itselle olevansa joutsen, joka lähtee tuonenvirrasta lentoon.

Mysteerille he ovat arvokkaampia, joita armo ei näytä kohtaavan. Tuskinpa ihmiskunnaltakaan Mysteeri liikoja vaatii, kun hän haluaa saattaa sen rakkauteen, onneen ja maasta vapauteen.
Niin, Mysteeri kehottaa ihmisiä tulemaan hulluiksi, kohtaamaan elämän hulluina ja tekemään aivan hullua, sillä uurastamalla, puurtamalla ja järkeilemällä:
– On hukattu alkuperäinen rakkaudellinen mystinen olemus.
– Tukahdutetaan elämää, jonka tulisi olla mysteerissä elämistä.
– Sulkeudutaan itseensä omiin kekkereihinsä. Missä? Niin missä? On oikeasti niin hauskaa, että nauru raikuu?
Uusia uria avaten ja tehden hulluuksia ryhdytään hulluksi kuninkaaksi.

*

 

 

 

 

101

 

 

 

 

 

Sydämenääni

 

 

Ryhdytään kuninkaaksi. Taivas ja Maa eivät kohtele tasavertaisesti ihmistä. Ne kuitenkin antavat kullekin oikealla mitalla eväitä elämään. Ne ovat lahjoja, joita tulee käyttää oikein. Kuninkaat ovat synnynnäisiä ihmiskunnan johtajia. Mutta voidaan huomioida, että kuninkaalla ei tarvitse olla alamaisia eikä valtaa. Kuninkaalle annetaan kultaa ja jätkälle hopeaa siinä määrin, että ”aita” ylittyy mysteerin kaltaisella ponnistuksella. Omatuntoa kyllä voi kolkuttaa, mikäli yritetään mennä aidan alitse. Jollekin se voi olla oikea vaihtoehto, tunne Häntä!

Kullan kera Kuningas kaitsee kuulijoita. Elvyttää heidän keskuudessansa kaukaisessa muistossa olevat kultaiset ajat, jolloin oltiin veljiä keskenään ja elettiin vapaudessa, jolloin ohjenuora ulottui Taivaaseen ja jolloin maata elettiin avustajana.
Hopeaa jätkä huolitellen käyttää. Hän ei hopeoi pilvilinnoja eikä ruoka-lautasiaan mutta hopeoi avuntarvitsijan sydämen sekä ohjenuoran.

Mikä se semmoinen kuningas on, jolla ei ole maata eikä sotaväkeä? Vai ollaanko taivasten kuningas? Ollaan vaan kuningas. Voidaanko olla kuningas

102

 

ilman kuninkaanlinnaa ja ratsuväkeä? Voidaan olla. Ei tarvita maita ja alaisia. Ollaan köyhälle kuningas, hänelle, joka omistaa hyvin vähän. Kuka kuuntelee kuningasta? Miten hän laittaa käskyt täytäntöön? Vai onko hänellä käskyjä? Ainut käsky on, kuunnellaan sydämenääntä, ja sitä kuuntelee, ken niin tahtoo.
No niin, silläkö on ihmiskunta pelastettu ja ohjattu ihmiset onneen? Sillä se on selvä. Sydän tunnistaa, mikä on oikein ja väärin. Vaikka sydän olisi kuinka paatunut, se tunnistaa Rakkauden voiman kutsun. Mysteeri hoitaa loput, kunhan on päästy alkuun ja otettu ensimmäinen askel, ja mitä ilmeisimmin on se jo otettu. Kuunnellaan sydämenääntä ja annetaan sydämen laulaa laulunsa niin rikkaalle kuin köyhälle.
Muuten, ryhdytään toiseksikin kuninkaaksi. Tarkemmin sanoen rikkaiden kuninkaaksi. Jokainen määritelköön itse, onko rikas vai köyhä. Rikkaiden tehtävänä on antaa köyhien noudattaa annettua käskyä. Kerrankin on rikkaiden aika pitää suunsa kiinni ja sotajoukot kurissa. Sydän tuntee muutoksen. Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin on rikkaan päästä Taivaaseen, kuten Jeesus sanoi. Tämä tarina on tosi.

*

Tarinassa viitataan mitä ilmeisimmin omistamisen mukanaan tuomaan rikkauteen. Ongelmaa muodostuu, kun ei haluta päästää käsistään omistettua, joka voi olla maallista, älyllistä, henkistä tai inhimillistä lajia. Olipa se mitä lajia tahansa, sen ylläpitämiseen, huoltamiseen ja omistuksen turvaamiseen kuluu paljon energiaa. Maailmankaikkeudessa on luontaista asettua asemaan, jossa energian potentiaalitaso on alhaisin. Kun toimitaan näin, luovutaan omistamisesta. Se että pyritään pitämään kaikki itsellä, ilmentyy kehossa ummetuksena. Jo yhden vuorokauden mittainen ummetus on vakava häiriötila. Niin kuin aina sairastuessa on hyvä kysyä itseltään, miksi? On hyvä

103

 

hiljentyä temppeliinsä ja kerrata, mitä on tehnyt, ja sitten hakea syytä sairas-tumiseen. Syyn selville saaminen on puolitietä parantumisessa. Puolitietä myös on se, kun tehdään muutos itsessä.
Omistamisesta tulisi luopua, mikäli halutaan päästä Taivaaseen. Köyhällä on vähemmän mistä luopua, koska omistaa vähemmän. Siksi hänellä on vähemmän kytköksiä omistuksiinsa kuin rikkaalla. Näin hän on vapaampi ja hänen sielunsa voi enemmän elää tyhjyydessä. Täten hän voi elää helpommin alkuperäisen Henkensä mukaisesti ja näin lähentyä ominta olemustaan.
Omistaminen synnyttää sidoksia, jotka vaikuttavat ajatuksiin, ajatteluun ja tunteisiin. Se kahlitsee niitä. Se antaa syyn puolustaa ja kenties hyökätä. Näin syntyvät omistusriidat ja eturistiriidat. Ne salpauttavat ajattelua ja tunteita.

Mitään maallista, ketään läheistä tai mitään uskontoa ei voida ottaa mukaan matkattaessa taivaaseen.

Taivaaseen meno ja shamaanimatkalle lähtö onnistuvat helpommin, mitä vähemmän on sidoksia maahan; ilmapallokin tekee irtioton lähtiessään taivaaseen. Siellä kaikki on hyvin samankaltaista kuin maassa. Ongelmat seuraavat perässä sinne ja ne kohdataan vielä uudemman kerran maahan palattaessa. Halutaanko jatkaa samaa rataa?
Nykyinen ihanne on omistuksen lisääminen. Yhteiskuntaa kasassa pitävä peruspilari on omistaminen. Tulee omistaa auto, asunto, vaimo ja kolme viisasta ajatusta, joita pidetään visusti salassa klaaniin kuulumattomilta. Että omistetaan aina vain enemmän, ylläpitää osaltaan yhteiskunnassa talouskasvua. Kysynnän lisääntyessä omistuksen arvo kohoaa, jolloin valtion kassaan kolikko kilahtaa, ja näin voidaan ylläpitää hyvinvointivaltion tukijärjestelmää huonompiosaisille tai niille, jotka katsovat ansaitsevansa enemmän kuin muutoin ansaitsisivat.

104

 

Näin säilyy yhteiskuntarauha.
Näin ihmiset näennäisesti rikastuvat.

Pyritään haalimaan omistukselle turvaa. Omistamansa puolesta ollaan valmiita taisteluun ja varmistetaan kaikin keinon omistuksen säilyminen. Tehdään asunnosta pankkiholvi ja pyydetään vierailijoita ilmoittamaan etukäteen tulostaan, jotta ei tule yllätyksiä tai sattumia.
Kyllä, saadaan katsoa tulevaisuuteen ja saadaan pitää huolta, ettei jäädä elämässä tyhjän päälle kiikkumaan. Mutta kaiken äärimmilleen varmistelu, ettei vaan tapahdu mitään, ei ole tervettä. Jos ei anneta mitään tapahtua elämässä, niin ei siinä tapahdu onnenkantamoisiakaan: elämä latistuu.

Omistaminen voi olla hyvin piiloteltua. Ansioturva, eläketurva ja vakuutukset ovat myös omistamista, ja ne antavat keinotekoisen turvallisuuden tunteen. Vielä lisäksi, kun onni ja turvallisuuden tunne pyritään omistaa, niinpä ne voidaan menettää kuten terveydenkin, mikä aiheuttaa pelkoa. Kun omistaudutaan elämälle, huomataan sen kantavan, vaikka vetten päällä, ja tällöin syntyy rauha sydämeen, mikä on aitoa turvaa.
Onnen ja turvallisuuden tunteen eteen ollaan valmiita uhrautumaan: Sitten sen jälkeen, sen jälkeen, sen jälkeen… eletään, mutta ei koskaan saavuta perille. Jarrutetaan vähän menoa ennen kuolemaa huomatakseen, että kaikki mitä tavoiteltiin, olikin jäänyt jälkeen. Niin lujaa, niin lujaa meni hän, että lopulta pyyhälsi ohi elämän, kuten Juice Leskinen sanoo laulussaan. Tämä lisää oravanpyörän vauhtia. Tämä loitontaa Maasta, Taivaasta ja ihmisestä, jolloin saadaan enenevässä määrin pärjätä omillaan. Näin edeten ihmiskunta

105

 

kokeilee rajojaan ja tuskin uudistutaan mutaationkaan kautta maailmankaikkeudelliseksi Olennoksi. Todennäköisesti sairastutaan ja sairaiden mielivaltaisuuksista ovat kaikki yhteisön jäsenet vastuussa.

Pelokas kutsuu sairastumista, mikä antaa aralle aihetta virittää turvaverkkoja ympärilleen. Pelokas rupeaa maalaamaan piruja seinille, mitä ovat suurvallat. Ne näkevät uhkakuvan miltei kaikessa. Kun kaikilla valtioilla on asevoimat vain puolustamista varten, niin miksi silloin aseita ylipäätään tarvitaan!
Yhteiskunnassa esiintyy pelkoa, mikä saa sen ja sen jäsenet sairaaksi. Se jähmettyy ja rakentaa muureja ympärilleen. Näin käy myös yksilölle ja pelokas muuttuu aggressiiviseksi sekä sulkeutuu lamaantuneena kuiluun. Sen pohjalla olevalle on tarjottava auttavaa kättä. Sinä ja minä voimme toimia Taivaan välittäjänä; hälventää pelkoa ja lisätä luottamusta ihmisiin ja Mysteeriin. Pelko saa sairaaksi ja pelokas ahdistuu, jolloin auttava käsi voi vetää pelokkaan uuteen ympäristöön, mikä on helppo sanoa mutta vaikea tehdä. Ajattelemisen aiheen antaminen ja ympäristön vaihdos auttavat. Ympäristön vaihdos voi olla fyysinen tai henkinen. Tekeminen, jos se ei anna aihetta ajatteluun, ei muuta tilannetta, suorittaminen vaikeuttaa.
Kuinka kaunis maa onkaan ja kuinka kauniiksi ihminen on luotu! Epäilemättä taivaalliset ja maalliset energiat ovat rakkaudella ihmisille annettu. Miksi, sitten sydämenääni saattaa muuttua kylmäksi ja vihamieliseksi sekä voi jopa silputa ihmisiä?
– Kun oma toive ei toteudu.
– Pelokas saattaa kadottaa sydämensä.
– Muutoksen aikaansaaminen pakottamalla.
– Sairaan sairas tunnetila.
– Hauras sielu puolustautuu aggressiolla.
– Ahdistettu hyökkää.
– Kaikkiin näihin ollaan osallinen.

106

 

Kun irtaannutaan aineellisesta henkiseen, vapaudutaan maan kahleista. Kun nöyrrytään ihmiskunnan ja ihmisten edessä, huomataan kaikki veljiksi. Heitä ei pidä voittaa, alistaa tai tarkkailla, silloin ei ole enää mitään valvottavaa, jolloin yhteiskunta on ihmistä varten, eikä ihminen yhteiskuntaa varten.

*

Nyt ollaan siinä tilanteessa, jossa Kristinusko on valtaapitävä uskonto. Sen kanssa eletään ja edetään. Jotta se kykenisi tarjoamaan toimivan keskustan, sen on uudistuttava, mitä se onkin tehnyt viime aikoina, muutoin sen syrjäyttävät muut uskonnot tai Uskot. Kristinusko laahaa yhteiskunnan muutosten jäljessä. Mikään tiennäyttäjä se ei ole.
Eri uskonnoissa julistetaan lähimmäisrakkautta. Nykyinenkin vihanpito eri uskontokuntiin kuuluvien välillä antaa ymmärtää aivan toista. Varsinkin kun kaikki uskonnot ilmentävät tavallaan samaa asiaa, niin eikö olisi, jo, aika tutkia uskonnoissa ilmeneviä yhteneviä seikkoja? Eroavaisuuksilla tehdään politiikkaa ja oma uskonto julistetaan oikeimmaksi.
Kenellä on totuus?
Enimmäkseen Mysteerillä.
Kenen on totuus?
Tuskinpa sitä voi kukaan omistaa, sillä omistaja rajaisi itsensä.

Aikanaan mitä ilmeisimmin kristinuskonnolle oli tilaa ja tilaus ihmisen mielessä. Mitä ilmeisimmin se tarjosi järjestystä sekasortoiseen mieleen ja keskustan mielen tyhjyyteen Rooman vallan kukistuttua. Uskonnon sanomaa julistettiin

107

 

miekalla ja pelottelulla. Mikäli pappi ei saanut saarnan kuulijoita itkemään, ei hän ollut onnistunut saarnassaan. Jeesuksen sanoma armollisesta Jumalasta muuttui miekan kalisteluksi kristillisessä kirkossa.
Vain kristityllä on kykyä ja uskallusta verrata Luojaa itseensä, mikä kuvaa hyvin hänen suhdettaan Jumalaan, ei-kristittyyn, Maahan ja Taivaaseen. Kun kristitty pääsi eroon Maa-keskeisyydestään, hän siirtyi ihmiskeskeisyyteen, ihminen–Jumala-akselilla. Maata ei tule unohtaa, sen kautta kehitys tapahtuu ja voidaan toteuttaa Hengen tie.

Tapahtukoon Sinun tahtosi – –. Kunhan se on kristityn tahdon mukainen.

Tulkoon Sinun valtakuntasi – –. Näin on Jumala määritetty ja rajattu
kristityn toimesta.

Ei ihminen pelastu tekojenSA kautta – –. Tulee olla ja odottaa. Tulisiko tehdä rukous?

*

Maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä vauhdilla. Tajunnan, ymmärryksen ja elämän tulee myös laajentua mutta ei egon. Mitä enemmän omistetaan, sitä suuremmaksi ego muodostuu, joka rajaa omaa ja muiden elämää. Näin hämärtyy etiikka ja kunnioitus. Näin syntyy yhteisöjä, jotka toimivat omilla ehdoilla. Pahimmassa tapauksessa keskustelut ja ajatusten vaihdot yhteisöön kuulumattomien kanssa suoritetaan lakimiehen välityksellä. Kun maa rikkauksineen on rajallinen, niin syntyy kiistaa omistuksesta, tämä aiheuttaa konflikteja. Niiden kärjistyessä syttyy sota, joka on käsitteenä tunnettavissa ja koettavissa vain ihmisten keskuudessa.

108

 

Jos ei olla alistuneina Taivaan tahtoon, silloin joudutaan itse kantamaan vastuu toimista ja päätöksistä, kuten ihmiskuntakin. Inhimillisellä tasolla ihmistä arvostetaan inhimillisten ihanteiden mukaisesti. Ajat ja tavat muuttavat muotoaan. Hän, joka toimi eilen pyövelinä, saa tänään asettaa kaulansa pölkylle ja huomenna saa joutsenten lailla kaulailla kaikkia kuin omia veljiään.
Taivaallisella ja maallisella tasolla ihmistä arvioidaan myös arvoasteikolla. Hän, joka itseään alentaa, Taivaan asteikolla ylennetään. Tämä ei tarkoita, että tulisi ryhtyä toisten sylkykupiksi. Ei. Ryhti on säilytettävä suorana maan ja taivaan välissä, mihin auttaa itsekuri. Säälitään itseä.
Maallisella tasolla arvostetaan kohtuudella, lempeydellä ja pehmeydellä elävää. Kun ollaan virittyneenä maan tasoon, aistitaan Maasta huokuva rakkaus ja huolenpito, jatkuvasti.
Taivas ja Maa ovat kaikkien ulottuvilla ja yrittävät antaa jokaiselle tarvittavan. Jossain määrin ollaan kuitenkin estyneitä vastaanottamaan annettua, joko toisten toimesta, omasta taitamattomuudesta tai omasta sulkeutunei-suudesta johtuen ollaan aliravittuja. Usein ei kuuntele, tai ei mahdu Hengen ravintoa, kun eletään täyteydessä tai itsekeskeisyyden täyttäessä mielen; tyhjä saviruukku on käyttökelpoinen.

*

Köyhän elämä voi olla rikasta. Elämän rikkauksia ovat esimerkiksi ystävät ja rakkaudet. Niitä ei kuitenkaan tule omistaa, ja näin ne rikastuttavat elämää enemmän. Ei ole tarkoitus elää puutteessa ja kurjuudessa ja on totta, että vaatimattomilta näyttävät pienet asiat rikastuttavat elämää eniten. Ne täytyy vain tiedostaa, mikä on mahdollista niin rikkaalle kuin köyhälle.

109

 

Köyhän on oltava nöyrä ja on osattava kuunnella. Hänen elämänsä on oikeaperäistä, missä elämään tulleet lahjat ja menetykset eletään voimallisina. Ne ovat mieltä rikastuttavia ja ravisuttavia. Mielihyvän hän saa pienistä kauniista koreista asioista, kun muuhun ei ole varaa. Näin hän luontaisesti, luonnonsuojelua ajattelematta, toimii samoin tavoin kuin luonnonsuojelija. Ja etenkin jos hänen tavoitteenaan ei ole tulla rikkaaksi, silloin hän elää tyytyväisyydellä ja hänelle on helpompaa elää Maan lakien mukaisesti, kuten kohtuudella. Köyhä joutuu kamppailemaan kateuden tunteen kanssa. Se helposti katkeroittaa mielen, mutta selvitäkseen elämässä köyhän on selätettävä kateuden tunne tai tultava rikkaaksi.
Rikkauksien tavoittelu aiheuttaa väärinkäytöstä Maata, ihmistä ja Taivasta kohtaan. Ne ovat suvaitsevaisia. Maan rakkaus on ilmeisesti ehtymätön ja Taivaalla ei ole valtaa ihmisiin, näin on vapaa tahto, minkä mukaisesti tehdään päätöksiä. Nöyrä on kuin ei välittäisi, näin sorsiminen loppuu aikanaan. Mutta kun rikas taipuu omasta tahdostaan köyhyyteen, siitä tulee hyvin kaunista elämänkoulua.

Elämän yksi taiteenlaji on olla köyhä ja pitää itsensä köyhänä.

Tyhjyys on avainasemassa kuljettaessa kohti viisautta ja lahjakkuutta. Tyhjänä on vastaanottavainen ja tyhjyydestä käsin on kykenevä luomaan uutta. Useiden mielet ovat täyttyneet peloilla. Yksi pelon aiheuttaja on pelko omistuksensa menettämisestä, mikä voi jopa tulla uniin. Toinen pelon aiheuttaja voi olla pelko, että jäädään yksin. Kuolemanpelko on myös monilla läsnä ja hulluksi leimautumista kammoksutaan.

110

 

Autistinen on lamaantunut siksi, että hänen sielunsa on täynnä, useimmiten pelkoja, jotka lamaannuttavat toiminnan. Autistin sielunmaailmaa voidaan vain arvailla. Hän ei vain uskalla ilmaista itseään. Muutoin hän saattaa olla hyvinkin normaali. Kenties vaistoiltaan yliherkkä ja reagoi ympäristöön niin, ettei sitä ymmärretä. Mikä on hänen sisäinen maailmansa, sitä voidaan vain arvuutella.
Jokainen on omalla tavallaan älykäs ja jokainen on omimmallaan tavallaan lahjakas, kunhan voi vapautuneesti toteuttaa ominta olemustaan – kukaan ei ole syntynyt kyvyttömänä tai vailla tarkoitusta.
Lapset koulutetaan vallitsevien arvojen mukaiseen ammattiin. Näin heidän taitojaan ja henkistä pääomaansa kartutetaan. On hyvä, että nuori saa ammatin. Parempi mikäli ammatissa voi toteuttaa Mysteerin antamaa tehtävää.
Elämän rikkautta on, että ymmärretään toisia ja edesautetaan kunkin omimman olemuksen esille tuomisessa. Olemassaoloa voidaan parantaa vapautumalla
– omistamisesta
– yhteiskunnan holhouksesta
– itsekeskeisyydestä
– peloista
yleisesti ottaen kaikesta, mikä estää meitä tekemästä sitä,
miksi olemme tänne syntyneet.
Tällöin vastaanotetaan paremmin elämää ja tullaan onnellisemmaksi, mikä edesauttaa vapautumista. Alkuperäinen olemuksemme on rakkautta ja hyväntuulisuutta.
Alun perin säteiltiin sadoissa väreissä, joista jokainen väreili yhtä seireenin laulua täyttäen luomakunnan riemulla, kuten J. L. Padilla kuvaa ihmislajin syntyä kirjassa TÄHDENLENTO. Onko tämä Luomus tuomittu surkastumaan ja häviämään?

*

111

 

Onko ihminen täydentänyt luomistyötä?
Onko ihminen tuhonnut Luojan luomaa?

Ehkäpä näillä ei ole merkitystä. Tehty mikä tehty. On aika ymmärtää oma luonne, että on pohjimmiltaan liikkuvaksi luotu. Aineellisen tulisi pysyä paikoillaan ja ihmisen tulisi voida vapaasti liikkua. Jotta näin voisi tapahtua, on muututtava:
– Palautetaan lainaamansa parempikuntoisena.
– Sulaudutaan vieraaseen ympäristöön.

Ollaan maassa ja ehkä on luontaista, että muunnetaan elinympäristöä. Liki 8 miljardia ihmistä ei voi olla jättämättä jälkeä maassa.
Menneet ovat menneitä. Mysteeri avustaa ja Maa pitää huolen ihmisistä. Elämä jatkuu; kevään tullessa luonto yllättää vehreydellään, epäilemättä.
Maallisen kanssa tulee elää sopusoinnussa. Tällöin Maan huolenpidon aistii ja sen kokee elämää avustavana elementtinä. Maa on suuren Hengen omaava Olento, jota ei voida kyllin kunnioittaa.
Maahan sopeutumisessa auttaa, kun syödään biodynaamisesti viljeltyä lähiruokaa. Nimensä mukaisesti sillä on voimaperäinen vaikutus hyvinvointiin. Lähiruokaa syömällä viritytään soimaan samoin sävelin ympäristön kanssa, jolloin vuodenaikoihin sopeudutaan helpommin.
Maa rakastaa luotuja. Kykeneekö Mysteeri muuta kuin rakastamaan? Kykeneekö Maa hylkäämään synnyttämiään Mysteerin luomia ihmislapsia? Ei kykene ja kyllä Maa ihmisistä huolen pitää, omalla tavallaan. Siihen on vain sopeuduttava. Miten voidaan osata sopeutua, jos on katkaistu yhteys Maa-Äitiin eikä kuunnella? Kootaan alkuperäiskansojen viisautta Maan

112

 

olemuksesta. Sisäistetään sitä, niin herätään kunnioittamaan Maata. Tämä on ensimmäinen edellytys, että opitaan kuuntelemaan Häntä. Kun opitaan kunnioittamaan Maata, opitaan myös kunnioittamaan ihmistä. Maahan hyvällä kunnioittavalla arvostavalla asenteella elävä on kaikkea tätä myös lajitoverille, ja myöskin toisinpäin: lajitietoisuudella herätään kunnioitukseen ja ymmärryk-seen Maata kohtaan.

Oi, oletteko koskaan painaneet korvaanne nurmea vasten,
kuulleet humua, kumua kallion sekä nurmen.
Ja ihan kuin kedon kukkaset olis leikkiä kanssasi lyöneet silloin.
Ja aukesiko silloin sun sydämes?
Tätä tunnetta varmaan vieläkin muistelet.

Miksi et painaisi korvaasi uudestaan nurmea vasten,
ja antaisit tunteen valloittaa sydämes,
ja olisit kuin lapsi kauniin maan,
joka sua odottaa.
Armas Maa sua rakastaa.

Kas, ken lapsen mielellä käy puutarhassa,
hänelle Maa ojentaa omenan.
Enää ei ole tarvetta luvatta ottaa,
kun kunnioittaa Maata ja sitä asuttavia.

*

Aikoinaan otettiin juuri sieltä, hedelmä täältä ja asetuttiin leiritulille vuoren juurelle, solisevan puron äärelle syömään maan antimia. Kiitettiin Taivasta

113

 

antimista ja kysyttiin vuorelta lupa, saadaanko asettua sen helmojen suojiin. Tulen ympärillä tanssittiin ja soitettiin sekä keskusteltiin henkien kanssa. Matkustettiin toisiin ulottuvuuksiin ja käytiin Henkensä välityksellä keskus-teluja kaukanakin olevien kanssa. Elettiin sopusoinnussa ympäröivään, ja elämä oli yhtä ihmetystä, kuin luonnonlapsella konsanaan.
Taivas lahjoitti ihmiselle kielet. Oikealta vasemmalle kirjoitettavat kielet ovat tulleet ilmestyksenä. Taivas opasti käyttämään hyödyksi maan antimia ja ideoi apuvälineitä ihmiselle. Kullekin ihmiselle Mysteerillä oli antaa tehtävä. Näinhän on nykyäänkin, kunhan vain havahdutaan itsekeskeisestä todellisuudesta Taivaan ja Maan todellisuuteen. Niin kauan kuin ei sitä tehdä, pelolla alistetaan toisia eikä tiedosteta Mysteerin auttavaa ”kättä”.
Kun alistutaan Taivaan tahtoon, muunnetaan minä, minulle, minun ja minuun -käsitteet, me, meille, meidän ja meihin -käsitteiksi.

– Nyky-yhteiskunnassa shamaanimatkoja tarjoavat urheilutapahtumat.
– Nyky-yhteiskunnassa mielihyvää synnyttävät teknologiset uutuudet.
– Nyky-yhteiskunnassa luonnonsuojelu on henkinen aate.
– Nyky-yhteiskunnassa monet nöyrtyvät luonnon edessä.
– Nyky-yhteiskunnassa sosiaalisessa mediassa ollaan yhdessä.
– Nyky-yhteiskunnassa on tarjolla paljon sirkushuveja.

Nämä kaikki ovat lisänneet tyytyväisyyttä. Nyky-yhteiskunnan uusien suuntausten myötä on saatu lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kenties on ripautettu hippusellinen onnellisuutta kunkin ylle. Yli miljardi ihmistä on kohonnut alimman köyhyysrajan yläpuolelle, minkä on saanut aikaiseksi lisääntynyt luottamus kanssaihmisiin, mikä on puolestaan tukenut taloutta ja rahan arvoa. On yllätetty Taivas ja ainakin toistaiseksi on vältytty Taivaan ennustamalta mittavalta masennukselta, jonka olisi pitänyt jo kohdata ihmiskuntaa. Huh, hah, hei! Ihmiskunta on matkalla parempaan tulevaisuuteen.

114

 

Luonnonsuojelusta on tullut uskonto monelle, mihin kaikkien ymmärrys ei yhdy. Mutta ei ihmiskunnan tien totuuteen tarvitse olla suoraviivainen. Kuin käärme ihmiskunta kiemurtelee eteenpäin. Parempi näin kuin olla käärme, joka syö häntäänsä. Näin tapahtuu ihmiskunnalle, kun se taistelee itseään vastaan. Tällöin sen osapuolet yrittävät voittaa toisensa säilyttääkseen arvomaailmansa. Hän, joka ei kuuntele valhetta, ei voi tietää totuutta.

Monet ihmiskunnan muutokset ovat tapahtuneet ääriliikkeiden kautta. Ne ovat avanneet toteutuksen kultaiselle keskitielle. Tämä toteutuu aina loppujen lopuksi. Ja hän, jolla on kärsivällisyyttä seurata tapahtuma loppuun asti, voi huojentuneena todeta lopputuloksen olevan hyvä.

Vaikka käärmeen kiemurrellessa eteenpäin sen eri osat menevät vastakkaisiin suuntiin, se kuitenkin saavuttaa määränpäänsä. Näin on ihmiskuntakin. Koskaan se ei voi olla eikä tarvitse olla täysin yksimielinen. Käärmeen tavoin se kiemurtelee kohtaloaan. Vaikka ihmiskunnan sisällä vellovat vastakkaiset voimat, jotka koittavat saada sitä eri suuntiin, se kuitenkin matkaa maailman-kaikkeudessa vastuksienkin edessä eteenpäin. Kohdetta ei määrää kukaan ihmisistä. Se on ihmisiin sisään rakennettu, ja Maailmankaikkeus ilmentää sen voimillaan, joten on yhteinen halu ja ulkoinen ohjaus päämäärään, joka on mysteeri.
Ainut asia on, että yhdessä toimien toimiva yhteishenki luodaan, niin yhdessä vapaudutaan. Vain ihminen voi vaatia täydellisyyttä. Luojalle riittää vajavainen vääryyksineen ja puutteineen, ja joku sanoisi synteineen.

115

 

Hengenvallankumous onkin toimivan yhteishengen synnyttämistä sekä alkuperäisen Hengen mukaisesti elämistä. Nämä ovat vuorovaikutussuh-teessa toisiinsa. Ja saa nähdä, vapaudutaanko maasta Hengen kautta vai tulevan teknologian avustamana, kenties molempien. Matkaevääksi otetaan sydän semmoisenaan ja halu kuunnella sitä. Sydämentunto aistitaan parhaiten toinen toisiansa kuuntelemalla, sillä kasvotusten keskusteltaessa sydämet
– viestivät toisilleen
– nauravat toisilleen
– puhdistautuvat
– tervehtyvät
– rakastuvat.

Eurooppalainen kulttuuri on paljolti pyyhkäissyt tieltään pois muut kulttuurit. Paljon arvokasta viisautta on näin kadotettu, mikä vaikeuttaa kulttuurien elvytystä ja tekee kulttuureista yksipuolisia. Mitä muista kulttuureista on vielä jäljellä, sitä tulee vaalia kuin uutta kännykkää kämmenellä. Kunnioituksella herätetään se henkiin. On kiireellistä elvyttää suullinen Perinne, kuten tohtori J.L. Padilla sanoo PLANETAARINEN TODISTUS -kirjassa. Sanonnan ”minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” mukaisesti säilyy suullinen perimätieto hämmästyttävän muuttumattomana sukupolvelta toiselle. Valta muuntaa kir-joitettua, ja suullinen perimätieto säilyttää totuuden. Suullinen Perinne sisältää harkiten ja viisaudella valikoitua tietämystä, uskomusta ja monta tarinaa. Nämä muhivat kuulijan sielussa koko elämän ja kypsyvät taitamiseksi kenties vasta vanhoilla päivillä. Antoisinta on kuulijan ja kertojan sydämen suora vuorovaikutus, mikä elävöittävästi ravitsee sielua ainiaaksi. Näin syntynyttä tunnetta ja siihen liittyviä tarinoita ei unohdeta ikinä.

116

 

Ääneen lausutulla sanalla on sydäntä hivelevä viesti lausujan tunteesta, jota ei voida saada aikaan painetulla sanalla. Siksi lausuttu sana tunkeutuu tajuntaan ja juurtuu sydämeen, mikäli se on totta. Sydän puhkeaa kukkaan ja huokaisee onnesta sekä helpotuksesta kuullessaan sydämenäänellä lausuttuja totuudellisia sanoja ja haluaa saattaa muutkin sydämet äänellään, joka värähtelee Rakkaudessa, samoin sävelin soimaan. Siksi Neijing-koulussa oppeja välitetään enimmäkseen suullisesti. Lausuttu istuu sydämeen kuin valettu, mikäli lausujan sydän on sanoman saattajana. Tällaisen valun päälle voidaan ruveta rakentamaan rakkaudellista sielun taloa. Ja talosta tulee oikein hyvä, mikäli sen
– perustukset ovat Rakkautta
– rakennusmestarina on Sallimus
– rakennusvalvojana on Kaitselmus
– arkkitehtinä ovat intuitio ja sydän
– valmistus tehdään käsityöllä
– vihkii shamaani
– rakennuttaja vastaanottaa Uskoa
– harjakaisia ei unohdeta pitää.
Tässä Taivaan siunaamassa talossa versoo onnen taimi. Taimesta kasvaa tammi, elämänpuu, jonka juuret ovat tiukasti maassa kiinni ja latvus on yhteydessä taivaaseen. Puunrunko muistuttaa siunatun talon asujaa säilyttämään ryhdin suorana Maan ja Taivaan välillä. Oksat tuovat mieleen, että elämän olemus on kaikille melko yhtäläinen. Oltiinpa oksana latvuksessa taivasta hipomassa tai oksana alimpana maata viistämässä, niin elämän perusasiat ovat kuitenkin samoja, vaikka toisin usein uskotellaan. Elämä on pääpiirteittäin ja sisällöltään samanlaista. Ollaan aina vain yksinkertaisesti ihminen, joka nauttii maan antimista ja ihmisen hyveistä, sekä on Sallimuksen ohjauksessa. Ja muusta ei tarvitse välittää, kuin siitä, että on tässä ja nyt ja tehdään innostuksella ilman pelkoa.

117

 

*

Shamaanille elämän vertauskuvana on puu. Olipa puu hengenpuu tai materianpuu, se on kuitenkin vain puu Maan ja Taivaan välillä tai maan ja taivaan välissä, millä on tarkoitus. Jokainen yrittää parhaansa. Ei elämä ole sen kummempi asia, kuin muuntaa vastaanotettu inhimilliseksi ravinnoksi muiden käyttöön. He, jotka työskentelevät aineellisen kanssa, ylläpitävät yhteiskunnan aineellista hyvinvointia. Mitä ihmeellisimpiä apuvälineitä ja laitteita on kehitetty maan antimia hyödyntäen. Tehtaissa tuotettujen hyödykkeiden valmistus on yhä enenevässä määrin annettu robottien tehtäväksi. Rutiininomaiset tehtävät tulevat laajemmaltikin niiden hoidettavaksi. Näin voimavarat voidaan suunnata enemmän taiteen tuottamiseen, mikä on henkien hedelmää, palvelemiseen ja avustamiseen, mikä on mahdollista, kun-han vain hylätään itsekkyys.
Ollaan yleensä sitä mitä ollaan eikä muuksi muututa. Pienikin muutos on ihme, tämä tulee tiedostaa. Vallankumous tapahtuu hyvin pienin muutoksin kerrallaan. Koetaan ja aistitaan muutokset mieltä ravisuttavina mutta todellisuudessa jatketaan kutakuinkin samanlaisina jotensakin samanlaista rataa kuin ennenkin. Mutta kun useilla on pieniä muutoksia, ne aikaansaavat muutosten ilmapiirin, jolloin muutosten aikaansaaminen helpottuu, jolloin innostutaan. Ja innostunutta ihmisjoukkoa ei vuorikaan kykene pysäyttämään.
Kuvitellaan usein aikaansaannokset maailmoja muuntaviksi, mutta ei se sitä ole. Ne ovat olleet vain tehtäviä muiden joukossa, eikä Taivas ylistä sen enempää Koraanin kirjoittajaa kuin kengänkiillottajaa. He ovat vain tehneet

118

 

tehtäväänsä. Joka luulee itsensä pieneksi, saa paremman palkan ja maadoittuu maahan. Hän, joka pitää itseään suurena, suurien tehtävien suorittajana, saa helposti palkakseen ylimielisyyden, jonka kanssa on vaikea maadoittaa itsensä maahan ja elää mysteerissä. Tämän takia on kuin annettaisiin myrkkyä shamaanille, kun annetaan hänelle aplodeja.
Kalevalassa Väinämöinen kutsui päivän paistamasta estäneen tammen kaadantahan pientä miestä. Meidän aikamme tammi on usko itseensä, omiin voimiin, omaan älykkyyteen, omiin lahjoihin ja omiin saavutuksiin, jotka on omin voimin saanut aikaiseksi. Korostaessaan omaa tärkeyttä ja merkitystä jätetään vähemmälle huomiolle muiden kyvyt ja tarpeet. Oman egon vain täyttäessä pääkopan se aiheuttaa sen, että sulkeudutaan muilta ja jätetään huomiotta ympäristön tarjoamat kenties mutatoivat mahdollisuudet. Tämä tammi estää päivänpaisteen ja jättää jokaisen ypöyksin suuren itsekkyytensä kanssa keralla ongelmien, jolloin kärpäsestä syntyy härkänen.
Mistä nyt pieni mies avuksi? No, tietysti Pienen Muuntava Voima. Pienten asioiden tärkeys ihmisessä.
– Kun eletään kuin oltaisiin Uskossa, huomataan pian siinä oltavan.
– Tervehditään ja katsotaan silloin silmiin.
– Jokainen on Rakkauden hedelmä.
Jos on paljon yksin, menee ihmisten pariin.
– Huomataan yksityiskohtien sulous.
– Korjataan rikkoutunut laite.
– Hylätään, tehköön hän, joka on taitavampi -asenne.
– Käsillä tekemisen terapeuttinen vaikutus.
Täytyy vain mennä itseensä. Tunnustetaan tosiasia, ilman muita ei oltaisi olemassa. Eletään muita varten, ja näin muut elävät meitä varten. Luottamus muihin palautetaan, kun ensin tuomitaan itsensä.

*

119

 

Tiedostamatta tehdään ja sanotaan semmoista, mikä saa toisen voimaan pahoin. Yleensä pahoinvoinnin aiheuttaja voi myös pahoin.
Kitkeriä hedelmiä kuten tammen terhoja on maisteltavana. Kuitenkin ne ovat monelle ravinnoksi kelpaavia. Niiden kanssa on vain elettävä ja tultava toimeen. Ollaan Sallimuksen ohjauksessa, Maa ja Taivas avustavat, sekä ihmiset yrittävät parhaansa. Liika yrittäminen voi kostautua, siksi onkin hyvä välillä huilia tai tehdä luovaa toimintaa, kuten vaikkapa siivotaan ympäristöä – sillä silloin siivoaa myös sydämensä – ja kun tehdään työ käsillä, sillä on terapeuttinen vaikutus tekijäänsä: käsin koristellaan sielu kukkasin.
Jokaisella on varmasti jokin keino tunteidensa puhdistamiseen. Se voi olla yksinkertaista tekemistä, kuten sukkien parsimista. Tekemisen lomassa voidaan mielessään purkaa sydämen tuntoja ja harjaannutaan olemaan läsnä. Kun omistaudutaan tekemiselle, pidetään ajatukset kurissa. Tällöin mieli ei voi karata toiseen todellisuuteen ja harjaannutaan olemaan tässä ja nyt.

Tulisi pitää aistit avoinna ja mieli vastaanottavaisena. Usein jää kuitenkin jokin levy päässä soimaan. Tietotulvasta siivilöidään levyyn sopivia kappaleita ja näin muovataan minuutta yksipuolisesti. Ymmärtämättömyyttään suljetaan itseä laajalta katsantokannalta. Totuus ei ehkä ole totta toiselle. Tämä kun ymmärretään, oikeasti tullaan uteliaaksi ja vakuuttuneeksi: elämä on mysteeri, missä maadoitutaan tehtävää tekemällä ja kontemploimalla tiedostetaan vallitsevaa totuutta. Elämä on niin ihmeellinen, että sitä ei kyetä alkuunkaan kuvittelemaan kaikilla mahdollisuuksilla. Kun se hiljalleen avautuu muutamilla ulottuvuuksilla, tarvitaan tosiaankin jotakin, mikä maadoittaa kelvolliseksi kanssakäymiseen ja osallistumiseen yhteisössä.

120

 

Paastoaminen avaa väylän Hengen ravinnolle. Kunniakkaat ja kestävät sopimukset solmitaan tyhjällä vatsalla. Paaston aikana tehdyissä sopimuksissa on Taivaan leima mukana. Järjen vastainen, mutta käytännössä toimiva, menetelmä mielisairaanhoidossa oli, että täytettiin mielisairaan vatsa vedellä ja näin saatiin hänet jalkautumaan hulluista sfääreistä maan kamaralle yhteyteen inhimillisen kanssa. Elo on inhimillisessä tasossa, ja on elämän-taidetta elää sopusoinnussa siinä, varsinkin, mikäli yhteys taivaalliseen tai maalliseen on poikkeuksellisen hyvä. Tällöin helposti mieli järkkyy ja kanssakäyminen ihmisten keskuudessa vaikeutuu, jo senkin takia, että on tekemisissä yliluonnollisten asioiden kanssa ja helposti kokee itsensä valituksi, jolloin mieltää itsensä suureksi, kenties heti Jumalan jälkeen seuraavaksi. Tällaiseen mielisairaaseen voi olla vaikea saada inhimillistä kontaktia, ja silloin-han ei yhteistyö suju ihmisten keskuudessa, jolloin on mielisairas.

*

Voidaan vielä dokumenttielokuvassa nähdä tumman ihmisen käsin lohkomassa kiveä. Työkalunaan käyttää toista kiveä. Yksinkertaisen kaunista karua todellisuutta elämässä. Mies, joka hädin tuskin omistaa housunsa. Mutta hän on – kuin omistaisi kaiken – ja kasvot säteilevät onnesta. Onko oikein mennä hänelle kertomaan Vapahtajasta tai armollisesta Jumalasta, ja kuinka hän saa lenkkikengät kuten lapsensa, jos tulevat koulun oppilaiksi?
Olisiko jo korkea aika kysyä häneltä neuvoa? Tuskinpa hän siihen osaa mitään vastata, sillä hän vain elää. Hänen pyhä kirjansa on Perinne ja maailman-kaikkeus, joka on jokaisen luettavissa ja joka antaa jokaiselle vastauksen, kenties hiukan erilaisen. Hän näkee sen silmillään ja kuulee korvillaan. Hän ei tarvitse siihen mikroskooppia tai teleskooppia.

121

 

Hänen sydämensä tunnistaa totuuden, sillä hän on kuullut sen perimätietona, ja kantaa sisällään saman Totuuden, jonka Maailmankaikkeus tarjoaa nähtäväksi ja kuultavaksi. Se on tallennettuna hänen sisimpäänsä, veteen, jo hänen syntyessä. Sieltäkin on Totuus ammennettavissa, ja silloin sydän vastaanottaa sitä kahdesta eri lähteestä, mikrokosmoksesta ja makrokosmoksesta. Niiden totuudelliset sävelet saavat sydämen muuttumaan ilmiselvän totuuden edessä Rakkauden kerjäläiseksi sydämenäänen soidessa universaalia Rakkautta. Ja sydämenäänessä hänellä on Maailmakaikkeuden ääni ja rytmi. Viisas kykenisi lukemaan hänen olemuksestaan seuraavaa: onni on mäessä, jota kiivetään, ei sen jälkeen, ja että maailma on aina ollut valmis ja ollaan kykenevä elämään siinä tätä hetkeä. Miksi hän on vielä täällä? Kenties esimerkkinä sinulle ja minulle, sillä se on kenties hänen tehtävänsä.
Valmiissa maailmassa ollaan valmiita elämään elämän riemukulku. Kun kaikki ymmärretään suhteellisesti, niin pienikin askel onnen suuntaan on osa riemukulkua. Näitä askelia otetaan monia, niiden kanssa kohtuus saa jäädä. Ollaan valmiita:
– Mitään ei puutu.
– Mitään ei tarvitse tehdä ennen sitä.
– Ei ole mitään varmisteltavaa tai huollettavaa, sillä elämä kantaa.
– Jos luopuu omistamastaan, on jo matkalla elämän mysteerissä mysteerinä.

On hyvä oivaltaa, että ei oikeasti omista mitään, sillä omistus on usein vain numeroita paperilappusella, mikä voi haihtua tuhkana tuuleen. Maan tuhkastahan omistettu on lähtöisin. Tosin, kenties, kovalla työllä on uhrattu itseä saadakseen sen, mutta se on ollut oma koitos. Kukaan toinen olento luomakunnassa ei tunne uhraavansa itseään, vaan tunteena on halu palvella ja osallistua elämään, ja kaikki mitä annetaan lapselleen perintönä, vaikeuttaa hänen taivallusta tiellänsä.

122

 

Jos omistetaan mittaamattoman arvokasta, millä on arvoa vain itselle, muistetaan, joku rakastaa suunnattomasti ja on Rakkaudella antanut kaiken, mitä on. Ne on annettu rikastuttamaan elämää, ei omistettavaksi. On hieno asia, mikäli on vaalittu ja huollettu annettua hyvin. Niistä on kenties tullut Aladdinin taikalamppuja elämään. Ne pitävät sisällään muiston menneestä ja mahdollistavat ihmisarvoisen elämän. Niistä on kenties kiillotettu henki esille rikastuttamaan elämää. Mutta henkeä ei voida omistaa. Sen on annettava vapaana liitää, niin on itsekin vapaa, ja vapaudesta syntyy onnen tunne. Vapautunut Henki ja sielu tanssii, leikkii ja nauraa, mikä tarttuu myös muihin, jolloin jokainen haluaa vapautua ja olla vapauttaja. Nuoskalumessa lumipallo on lähtenyt vierimään rinnettä alaspäin kasvaen aina vain suuremmaksi. Keho ei tule isommaksi, vaan Henki tulee isommaksi. Hengen ”atomit” saavat ilmaa siipiensä alle ja lentelevät vapautuneina ympärillä, ja näin ilmava Henki vastaanottaa helpommin niin taivaallista, inhimillistä kuin maallista ravintoa. Se on toisiin tarttuvaa kuin nauru konsanaan. Kohta menee ihmiskunta naurusta kippuraan. Näin lineaarinen olemassaolo muuttuu sykliseksi, kun ihmiset toisiansa ilon kyynelsilmin halailee, ja silloin vahvistuu Mysteerin liike välissä maan ja taivaan.

***

 

 

 

 

123

 

Kirjallisuutta

 

TÄHDENLENTO
José Luis Padilla Corral
Julkaisija: Suomen Neijing-koulut, 1995.
20 sivua

PLANETAARINEN TODISTUS
José Luis Padilla Corral
Julkaisija: Suomen Neijing-koulut, 2006
50 sivua

Parantavan Luovuuden Väri
José Luis Padilla Corral
Kustantaja: Neijing-koulu – Tampere, 2017
62 sivua

ORAAKKELISHAKKI
José Luis Padilla Corral
Painaa: TIAN. C.B
3. editio – suomen kielellä – huhtikuu 2000
183 sivua

Neliapila
Jussi Ritvanen
1. muunneltu painatus Jussi Ritvanen, Solna 2019
124 sivua, 21€ + postimaksu

 

124