Korrekti maailma on pieni

Länsimaat ovat heränneet viime vuosina vahvaan itsesensuuriin ja -ruoskintaan. Kaikki paha pitää poistaa maailmasta, eikä mikään hinta ole liian kova. Ja se hinta ei ole enempää tai vähempää kuin sivistyksen täydellinen tuho. Tällä kertaa referenssiä pariin suuntaan Amerikan mantereelle.

Oikeisto tai vasemmisto, sama tulos

Olemme Suomessakin kuulleet uutisia Floridasta, jossa väkevän äärikonservatiivinen hallinto on käynyt kirjojenkin kimppuun. Sanovat, että tämä on hyvä juttu ns. woke-ilmiötä vastaan, että nyt poistetaan lapsilta haitallinen altistus väärennetylle historialle, sukupuolivähemmistöjen asioille, ym. Lopputulos kuitenkin on, että kouluissa ja kirjastoissa on vaihdettu hyllyissä kirjat hämähäkinseitteihin.

Kanadassa puolestaan puhaltavat vasemmistolaiset tuulet. Jos kirja haluaa olla esillä, on ensin varmistuttava että se ei käytä negatiivisia stereotypioita vähemmistöistä, siinä on eri etnisyydet tasa-arvoisesti edustettuna ja muutoinkin aatemaailma modernin puhtoinen. Lopputulos? Tyhjiä kirjahyllyjä, kuinkas muutenkaan.

Kirjasta – ja siten tieteestä, historiasta ja oppimisesta – on tullut molempien ääripäiden yhteinen vihollinen. Pitäisikö sentäs kehua heitä fiksuiksi? Ymmärtävät, että kirjoissa on voimaa ja niiden lukeminen voi tehdä ihmisestä fiksun ja ajattelevan. Sellaiset historian hienot nimet kuten Mao, Pol Pot ja Hitler, ymmärsivät rajattomassa viisaudessaan käydä kirjan ja varmuuden vuoksi myös lukijan kimppuun. Heidän ylvääseen joukkoon astuvat nyt nimet kuten Ron DeSantis ja Justin Trudeau.

Paha teko, mutta vain pahiksille

Osaamme toki tuomita täällä henkilöt aatteemme mukaan. Oikeistoliberaali jyrähtää Trudeaulle, kun taas vasemmalla päin DeSantis on tulilinjalla. Molemmat toki kritiikkinsä ansaitsevat, mutta tässä menee vanha sanonta toisinpäin: kun toiselle pyllistää, toiselle kumartaa. Pöyristymme kun ”ne” tuhoavat kirjoja, mutta ymmärrämme kernaasti kun ”me” teemme sitä.

Näin ollen sivistyksen tuhoaminen jatkuu hurraahuutojen saattelemana. Kukaan ei välitä sodasta kirjoja vastaan, kunhan vain oikeat henkilöt ovat sotaa käymässä. Vuosisatoja sitten, Euroopan käydessä vastaavaa sotaa sivistystä vastaan, pelastui iso osa klassisesta kirjallisuudesta Lähi-Idän maihin. Arabimaiden sivistyksen aika oli lyhyt, mutta se riitti turvasatamaksi, josta kadonneeksi luultu tieto pelastettiin myöhemmin takaisin. Kun olemme nyt toistamassa historiamme pahimpia virheitä, kysymys kuuluu: missä on sivistyksemme turvasatama tällä kertaa?

Kirja: Heikki Mansikka – Hornet Lentäjä

Everstiluutnantti Heikki Mansikka on kirjoittanut ”elämänkertansa”. Ilma-Aukki, Ilma-RUKki, Kadettikoulu, Vinka, Hawk, Hornet.

Hävittäjälentäjä, parinjohtaja, parvenjohtaja, lentueenpäällikkö, laivueenkomentaja, …

Hävittäjätaktiikan kehittäjä, lennonopettaja. Jne.

Näytti myös toisille ja ryssille, ettei rakasta ryssiä.

Minulle, joka olen nuorempana ollut intohimoinen lentäjä, kirja oli antoisaa lukemista. Suosittelen muillekin. Ihmisluonteita tarkastellaan monelta kantilta – meitä on moneksi.

Hävittäjälentolaivue 21:n lakkauttaminen

Kirjan loppupuolella Mansikka kertoo Pirkkalassa sijainneen Hävittäjälentolaivue 21:n lakkauttamisesta. Hän oli silloin laivueen komentaja.

Ei tainnut olla Suomen maanpuolustuksen kannalta oikeaan osunut toimenpide. Hajotettiin yhteen kasvaneita parvia (4 konetta ja 4 lentäjää), jotka osasivat toimia taktisesti oikein automaattiseesti ja erittäin nopeasti.

Omia ajatuksiani

Se Hävittäjälentolaivueen 21 lakkauttaminen nosti pintaan omia ajatuksiani – näistä ei saa syyttää Heikki Mansikkaa:

Hornettien jäähyväisjuhla 6.6.2014, laivue lakkautettiin 31.12.2014.

– Vallassa oli silloin Jyrki Kataisen katastrofaalinen punikkihallitus, joka leikkasi ennestään liian alhaisia Suomen puolustusmäärärahoja törkeän paljon. Se heikensi Suomen puolustuskykyä ja puolustusvalmiutta entisestään.

– Puolustusministerinä oli silloin  Carl Haglund (rkp). Oletan hänelle tärkeintä olleen, että ruotsinkielistä varuskuntaa ei lakkauteta ja säilyy ruotsinkielinen sotilaskoulutus ja ruotsinkieliset joukko-osastot. Siis oletan, en tiedä.

– Puolustusvoimain komentajana oli silloin Ari Puheloinen. Hän oli saanut osan sotilaskoulutuksestaan Venäjällä ja oli Halosen nimittämä PLV:n komentaja.

En voi olla miettimättä, että seisoivatkohan Puheloinen, Haglund ja Katainen riittävän voimakkaasti puolustusmäärärahojen leikkausta vastaan.

Harvinaisten kirjojen keräilystä

Minulle kirjat ovat erittäin tärkeitä tietolähteitä.

Vanhat ja siten harvinaiset kirjat ovat erityisen tärkeitä tietolähteitä. Niiden sotahistoriaa käsittelevien kirjojen kirjoittajat ovat usein itse olleet mukana tapahtumissa, joista he kirjoittavat – joskus ihan tuoreeltaan tai käyttäen hyväksi omia päiväkirjojaan. Sellaiset kirjat ovat tärkeitä muodostettaessa kuvaa historiallisesta totuudesta.

Minun mielestäni on harmillista, että tällaisista kirjoista jotkut yrittävät tehdä itselleen rahaa. Ostavat ja myyvät kirjoja vain ansaitakseen rahaa – sisällöllä ei mitään merkitystä.

Minulle taas nimenomaan kirjan sisällöllä on merkitystä ja keljuttaa maksaa kirjasta hyvin suuri summa rahaa, jotta saisi sellaisen kirjan luettavakseen.

Olen vuosia lainannut kirjastoista kaukolainoina joitakin mielestäni tärkeitä kirjoja – mutta sekin käy yhä vaikeammaksi, kun kirjastot kylmästi hävittävät vanhempia kirjojaan. Siten joutuu maksamaan kohtuuttomasti vanhoista kirjoista saadakseen ne omaan hyllyynsä. Minulla on taas pakettiautomaatissa yksi tällainen yleisesti ottaen aivan sikamaisen kallis kirja, joka on tarkoitus noutaa huomenaamuna.

Yli 1 700 000 vierailua kotisivullani

Niin, se ei ole ihan vähäinen määrä.

Toisaalta se määrä voisi olla suurempikin.

Sonera

Kotisivun pitämisen mahdollisuus tuli aikoinaan Soneran nettiliitynnän kylkiäisenä – ”ilmaisena”.

Miksi kotisivu?

Kirjoitin etupäässä sotahistoriasta kommentteja eri uutisportaaleihin, esimerkiksi Hesariin. Silloin tällöin täysin asiallisia kommenttejani sensuroitiin – eivät vaan olleet sensorin mieleisiä.

Kokeilin kirjoittaa sotahistoriasta artikkeleita myös wikiin, mutta anonyymit punikit poistivat kirjoituksiani ja muuttivat niitä.

Niinpä päätin perustaa oman kotisivun sinne Soneran ”ilmaiseen” alustaan. Ajattelin, että sieltä kirjoituksiani ei kukaan sensuroi, eikä muuttele.

Telia

Sonera ilmeisesti ryssi joitakin kauppoja – esimerkiksi osti kalliilla hinnalla ”ilmaa” Saksasta. Se ryssiminen johti siihen, että Telia osti Soneran pilkkahintaan.

Sitten yhtenä kauniina päivänä Telia päätti lakkauttaa sen Soneran nettiliittymien kylkiäisenä olleen kotisivupalvelun. Tuli vaan Telialta kirje, että palvelu loppuu (muistaakseni) kuukauden kuluttua. Koko valtava työ mitä olin vuosien kuluessa tehnyt sinne kotisivulleni lentäisi bittiavaruuteen.

jput.fi

Minulla olisi ollut ihan tarpeeksi tekemistä oman yritystoimintani, sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön saralla – nyt piti kuitenkin siinä ohessa keksiä joku ratkaisu tähän nettisivuongelmaan.

Ratkaisuksi tuli perustaa oma nettiosoite jput.fi ja ostaa nettihotellista kotisivupalvelu – molemmat tietenkin erikseen kuukausimaksullisia palveluja.

Jostakin syystä tilaamani siirtopalvelu vanhasta osoitteesta (http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/) ei onnistunut ennen kuin siitä erikseen huomautin yritykselle, jolta olin sen maksullisen palvelun tilannut. Meinasi mennä kaikki silloisen kotisivuni sisältö roskikseen.

No, loppujen lopuksi vanhan kotisivuni sisältö siirtyi suunnilleen oikein uudelle alustalle. Ei ongelmattomasti, mutta kuitenkin paikkailtavasti.

Google

Google oli löytänyt vanhassa paikassa kotisivuni sisällön vallan erinomaisen hyvin. Google oli nähnyt, että kotisivultani löytyi täyttä asiaa ja se oli hyvin suosittu – joten kaikki artikkelini olivat kuin ”tarjottimella” kenen hyvänsä luettavissa.

Uudessa osoitteessa Google ei sitten löytänyt artikkeleitani ollenkaan – ei ensimmäistäkään.

Täydellinen ”black out”.

Hirvittävän suurella työllä hitaasti uudelleen näkyviin

Jouduin tekemään valtavan työn, että Google rupesi vähitellen löytämään kotisivullani olevat artikkelit uudelleen. Nyt vierailulaskuri on raksuttanut jo yli lukeman 1 700 000 ja raksuttaa joka päivä lisää.

Uuden Suomen Puheenvuoro ”uudistui”

Minulla on puheenvuorossa noin 900 artikkelia ja noin 12 000 kommenttia.

Taas on sama ongelma kuin kotisivuni siirron jälkeen. Vanhat linkit niihin artikkeleihini eivät enää pääsääntöisesti toimi. Google ei enää löydä vanhoja artikkeleitani. Vanhoissa artikkeleissani olevat linkit eivät enää pääsääntöisesti toimi. Vanhoissa kommenteissa olevat linkit eivät enää pääsääntöisesti toimi. Linkkejä joutuu käsin editoimaan, että ne saa taas toimimaan.

Edes Puheenvuorossa olevat vanhat linkit puheenvuoroon eivät toimi, ellei niitä käy käsin editoimassa. Artikkelien taulukot hajosivat ja kuvat/kartat pääsääntöisesti katosivat ”uudistuksen” yhteydessä taas kerran.

Vierailumäärä kotisivulla ”huojuu”

Kummallisesti vierailujen määrä vuorokaudessa vaihtelee suuresti. Pitkään tänä kesänä oli noin 200 vierailua laskurin mukaan vuorokaudessa. Välillä oli noin 2400, nyt heiluu 500 ympärillä.

Kirja

Paperille painettu kirja on sentään edelleen ”turvallinen” media verrattuna bittiviidakkoon.