Kansanedustajat voivat osallistua veronmaksajien piikkiin kahdelle ulkomaiselle kielikurssille vaalikauden aikana.
Lähde: Kansanedustajien kielikursseista kymppitonnien lasku veronmaksajille – katso kuka matkustaa minnekin
Kymmenen kansanedustajaa menee tänä kesänä ulkomailla pidettävälle kielikurssille vetonmaksajien piikkiin.
Mm. Emma Kari lentää Ruotsiin opiskelemaan ruotsia. Hintaa matkalle kertyy 3840 euroa. Miksei hyödyntänyt aikanaan kouluruotsin opetusta, niin kuin me muut?
Voi, voi sentään. Täytyyhän niillä jotain etujakin olla, pienituloisilla.
Ei ole Alatalo pitkälle päässyt, vasta rautatieasemalle, kohta.
On se perkele, miten paljon kaikkia etuuksia noi itsensäedustajat antaa itselleen. Saatanan pummit!
Pakkohan se pakkoruotsi on opiskella jansan kustannuksella.
jansan => kansan
Pitäähän sitä opiskella ruotsia, kun ei osaa mitään hyödyllistä.
Kielikursseista en osaa sanoa mitään kun en ole asiantuntija sillä alalla.
Itse osaan viroa vähintäänkin kohtalaisen hyvin, vaikka sitä ei ole minulle koskaan opetettu. Oppi on tullut kanssakäymisen myötä neljännesvuosisadan aikana. Nykyäänkin seuraan Viron mediaa enemmän kuin Suomen. Virossa ei olla suomettuneita.
Kun kävin aikoinaan vuosittain pidemmän aikaa Saksassa, väillä useammin kuin kerran, niin yritin itsekseni opetella saksaa, mutta tulos oli heikko kun siellä Saksassa oli kuitenkin yleensä parempi käyttää huonoa englantia kuin vielä huonompaa saksaa.
Juhani,
Olen itsekin koko pitkän kansainv. urani ajan pärjännyt englannilla.
1990-luvun alussa olin suomal. hi-Tech. firman palveluksessa, asiakaskunta oli graafisen alan toimijat Euroopassa.
Huomasin pian, että Saksassa oli pitkän saksan opinnoista apua; eivät Gutenbergin seuraajat halunneet puhua vieraita kieliä. Sen verran ovat ylpeitä perinteistään.
Kyllä kielikurssit kieltämättä hyödyllisiä ovat, ainakin minulle olleet. Kohtalaisesti puhun suomen lisäksi saksaa, eestiä, jonkin verran englantia ja tietenkin puhun ruotsia kun se pakkoruotsikin tähän saatiin ängettyä
Saksassa huonokin saksankielen taito on ehdottomasti eduksi olen sen ihan käytännössä huomannut; asiointi Saksassa saksaksi ”avaa monia ovia”. Kyllä kielitaito (heikkokin) on selkeä rikkaus (kielestä riippumatta).
Ruohtissa ei muuan kansanedustaja saanut apuja suomen opiskeluun, vaikka suomi on Ruohtissa virallinen vähemmistökieli.
Saksaksi pitää osata sanoa : ”ih vais niht” eli ”en tiedä”, eikä mennä möläyttämään: ”ih vais nihts”, joka lienee ”en tiedä mitään”.
Kyllä kaavaillussa liittovaltiossa tulisi hirveät tappelukset siitä, mikä tai mitkä kielet määrättäisiin pakollisiksi opintokieliksi. Ruohtia ei kuitenkaan määrättäisi.
Suomi on unionin virallinen kieli, joten RKP:n äärinationalisteja mukaillen voisimme joka käänteessä vaatia pakkosuomea unioniin uhkaillen, että muuten voi tulla turpiin.
Euroopan virallinen kieliraportti (EU-25) Kieli Äidinkieli Yhteensä
englanti 13% 51 %
saksa 18 % 32 %
ranska 12 % 26 %
italia 13 % 16 %
espanja 9 % 15 %
puola 9 % 10 %
hollanti 5 % 6 %
kreikka 3 % 3 %
tšekki 2 % 3 %
ruotsi 2 % 3 %
unkari 2 % 2 %
portugali 2 % 2 %
katalaani 1 % 2 %
slovakki 1 % 2 %
tanska 1 % 1 %
suomi 1 % 1 %
liettua 1 % 1 %
sloveeni 1 % 1 %