Vaikuttaako sianlihan makuun se mitä sika syö?

Sika syö ilmeisesti lähes kaikkea mitä sille syötäväksi annetaan, sikaa, ihmistä, kalaa, ruoantähteitä, viljaa, …

Paistoin erinomaisella kotimaisella Fiskarsin Hardface paistokasarilla runsaassa voissa ”viljapossun fileepihvejä”. Voisi ainakin luulla että kyseisille sioille, joiden ulkofileepihvejä paistoin olisi syötetty viljaa, eikä sitä sun tätä.

Minua kiinnostaa kuitenkin vaikuttaako sian ruokavalio sen lihan makuun. Syömäni pihvit olivat todella hyvän makuisia, mutta voiko sian ruokavalion maistaa sen lihasta?

Kukahan tekisi sokkotestin asiasta? Aivan samalla tavalla valmistettuja pihvejä, samasta kohtaa sikaa, suunnilleen saman ikäisistä sioista, mutta eri ruokavaliolla. Pihveistä leikattu saman näköisiä palasia numeroiduille lautasille ja sitten lautaset testaajien eteen syötäväksi. Testaajat eivät tietäisi mitä kyseisen numeron takaa löytyvä sika on syönyt – pitäisi kuitenkin arvioida eri numeron omaavia lihapaloja.

11 vastausta artikkeliin “Vaikuttaako sianlihan makuun se mitä sika syö?”

  1. Minä en ainakan erota, mitä lautasella oleva sika on syönyt, jos ei ole ruostuneita rautanauloja mukana.

    Nythän ainakin yksi teurastamoketju mainostaa ”viljasikaa”. Sitäkin olen syönyt, mutta tietoisena ja silmät auki, joten helppo sanoa. En lähtisi isosti kuitenkaan mainostamaan.

  2. Kyllä se vaikuttaa, koska riistaeläimissä se ruuan maku maistuu ”riistamakuna”.
    Myös villisiassa se riistan maku on jossain määrin , vaikkakaan ei alkuunkaan niin voimakkaana kuin hirvieläimissä, jäniksessa ja metsäkanalinnuissa.
    Villisikahan syö merkittävästi monipuolisempaa ruokaa kuin nuo muut lajit.

  3. Pentti, minua kiinnostaakin miksi mainostetaan nimenomaa viljasikaa? Onko vilja kalliimpaa sapuskaa kuin muut? Onko liha parempaa jos sika on syönyt viljaa?

  4. Juhani, varmaan mainostetaan senkin vuoksi, kun on uuden viehätystä. Luulisin siinä maussakin olevan hiukan sitä uutuuden vaikutusta. Jostain olen kyllä lukenut sen terveellisyydestä, oikein tutkitusti. Saattaa olla terveellisempää, mene ja tiedä.

    Nykyäänhän pitäisi sikojenkin elää ”onnellista elämää”, sen vaikutusta makuun en tiedä.

  5. Kyllä se maistuu, mutta moni muukin asia maistuu, esimerkiksi kuinka vanha ja lihava se sika on ja mitä rotua. Ennen kasvatettiin rodullisin keinoin samatyyppistä lihaa kuin nykyinen rypsiporsas, eli sen rasva ei jähmety huoneenlämmössä, kun se kerran on sulatettu. Lisäksi hyvä matiaissika piti silloinkin olla melko nuori < 7kk, ja lihava, noin 100 kg. Sitten tuli kappoihin halvalla sellaista "selluloosapossua", jossa ei ollut rasvaa, ja joka maistui ainakin savustettuna sahanpurulle. Se maatiaissika hävisi laajasta tuotannosta joskus 60-luvun puolessa välissä. Vilja jota sialle syötettiin oli usein lesettä eli se oli pääasiassa jyvän kuorista hienoksi jauhettua. Sialle syötettiin lisäksi perunaa, lanttua, ruohoakin se söi ainakin keväällä ja omenoita, raakileita, jotka saivat sen syömään kaikkea muutakin.

  6. Ken on takavuosikymmenin syönyt sianlihaa, siat kun ruokittiin kalajauhoperusteisella rehulla, ei tulos kyllä herkullinen ollut.
    Tavallaan brändäyksenä sika nimike on korvattu viljasialla, viljapossulla yms trendikkäillä nimityksellä.
    Kasvatusolosuhteet ja eläinten käsittely ja rehustus vaikuttavat luonnollisesti lihan laatuun.
    Eestissä, varsinkin etelässä ja idässä löytyy vielä laidunkasvatettuakin sikaa, sika kun on eestiläisen keittiön perusliha, se laidunkasvatus on tietoista laadun vuoksi.
    Unkarin Pustalla laidunnetaan tänäkin päivänä sikoja ja siellä paimentaen, siat vapaina. Myöskin Unkarissa sika kuuluu keittiön peruslihoihin.

  7. Kalle, eihän niitä sikoja ennewanhaan syötetty millään kalajauhoilla, ei ainakaan meillä. Olihan niitä kymmeniä vuosia sitten useampiakin ja sianliha syötiin aina omista. Enää ei ole jäljellä sikalasta muuta, kuin kivijalan rääppeet. Ei ole myöskään rakennuksesta, jossa siat ja muut teurastukset tehtiin. Niin se maailma vaan on muuttunut meilläkin, ei ole edes 40 lypsävää navetassa, vaikka se vielä onkin pystyssä.

  8. Kyllä jossain vaiheessa muualla syötettiin kalarehulla, koska sika – ei kotimainen – maistui aivan kalalta.
    Se kyllä loppui aika nopeasti.

  9. Se, millä pannulla file paistetaan, ei ole kovinkaan sama asia.
    Pinnoitetut pannut häviävät mennen tullen esim valuraudan suhteen. Aina paistan valurautapannulla; oli sitten kyseessä liha mikä hyvänsä. Paras pannuni on kirpputorilta ostettu venäläinen pannu, siinä on ikään kuin olympiarenkaat mutta vain kolme. Näitä pannuja minulla on viisi.
    Ihmettelen muuten ”runsaassa voissa” termiä. Sianliha on itsessäänkin rasvaista. Minä paistan aina 1/2rkl voita ja sama määrä öljyä. Näin neuvovat huippukokitkin.
    Kun pihviä paistettaessa alkaa läpi tulla lihasnestettä; käännän pihvin. Sitten pari minuuttia ja pihvi on valmis mutta niin pitää olla syöjienkin. Vanha totuus; syöjät odottavat, ei pihvi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *