USA:n mielestä Karjala on miehitetty

Finland
Suomi luonnollisessa koossa

 

 

 

Tätä mieltä on Karjalan Kuvalehden päätoimittaja Veikko Saksi. Mahtaakohan Trumpin hallinto yhtyä USA:n ulkoministeri James Bakerin  Moskovassa 1991 esittämään mielipiteeseen?
 

 

 

USA:n mielestä Karjala on miehitetty
– USA ei ollut osallisena Pariisin rauhansopimuksessa. Sen mielestä Karjala on miehitetty, sillä USA tunnustaa vain Neuvostoliiton rajat vuodelta 1939. Tämän seikan toi selkeästi esiin USA:n ulkoministeri James Baker vieraillessaan Moskovassa 1991.- Asian julkisti näyttävästi Pravda, mutta Suomessa vain Turun Sanomat ja Yleisradion uutiset 07.03.1991. Uutista eivät julkistaneet mm. Uusi Suomi ja Helsingin Sanomat, eivät myöskään televisiokanavat.- Yhdysvaltalaiset yritykset eivät voi investoida Karjalaan ja Petsamoon, koska alueilla ei toimi Suomen virkavalta ja laki, koska vain nämä USA tunnustaa laillisiksi toimijoiksi alueilla. Tämä ei lupaa hyvää tulevaisuutta kyseisille alueille, koska kaikkia mahdollisuuksia talouden kehittämiseksi ei voida hyödyntää

Lähde [Veikko Saksi]: KTT Heikki Urmas tykittää väärästä politiikasta ja vallan väärinkäytöstä — Avoimuuden puolesta

21 vastausta artikkeliin “USA:n mielestä Karjala on miehitetty”

  1. Kaipa se joidenkin suomalaistenkin mielestä on aikanaan miehitetty.

  2. Venäjä miehitti Karjalan, Sallan, Suursaaren, jne. Talvisodan jälkeen. Suomi vapautti ne Venäjän miehittämänä olleet alueet vuonna 1941 vastahyökkäyksessään itään.

    Venäjä miehitti ne uudelleen ja lisäksi Petsamon Jatkosodan jälkeen. Valitettavasti alueet ovat edelleen Venäjän miehittäminä ja raiskaamina.

  3. Pariisin rauhansopimus on YK:n vahvistama yleinmaailmallinen laki. Yleiskokouksen päätöksellä Turvallisuusneuvoston esityksestä.*

    USA:laisten yksityiset mielipiteet eivät vaikuta asiaan.

  4. Moskovan pakkorauha ei antanut Suomen alueita imperialistiselle roistovaltiolle Venäjälle, vaan tapahtui ryöstö. Siksi USA ei tunnustanut niiden Suomen alueiden kuuluvan Venäjälle.

    Pariisin sanelurauha ei antanut Suomen alueita imperialistiselle roistovaltiolle Venäjälle, vaan tapahtui ryöstö. Siksi USA ei tunnustanut niiden Suomen alueiden kuuluvan Venäjälle.

    Vapaussodan rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä Tartossa sen sijaan solmittiin pitkien ja vaikeitten neuvottelujen jälkeen molempien osapuolten suostumuksella – vapaaehtoisesti. Siksi se on oikea rauhansopimus, jossa on myös määritelty oikeat Suomen rajat.

    http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Tarton_rauhansopimus.htm

    1. YK päättää viime kädessä rajat, kunhan se tekee sen asianomaisessa demokraattisessa järjestyksessä ja tieteellisesti perustellusti asianomaisten maiden kansalaisten edun kannalta.

      http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171762-paattaako-yk-jasenmaiden-rajoista

      Mitään ”vapaussodan rauhaa” ei ole ollut, koska Suomi julisti sodan Venäjälle vasta (oman) sisällissodan jälkeen:

      https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/suomen-ja-nln-tartton-rauhaa-ei-tehty-mistaan-vapaussodasta/

      http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Finland

      ” From 1918 to 1945. The suppression of the revolution in Finland was followed by the establishment of a regime of White terror. On May 15, 1918, Parliament voted to break relations with Soviet Russia. In August the Finnish government declared that peaceful relations between the two countries would be established only after Karelia and the Kola Peninsula had been incorporated into Finland. Moreover, Parliament passed several laws to aid the formation of a political alliance with Germany; it voted on Aug. 1, 1918, to make Finland a monarchy and on October 9 to elect the German prince Friedrich Karl of Hessen as king of Finland. The German revolution of 1918 and Germany’s defeat in World War I saved Finland from becoming a vassal of Germany. Finland was proclaimed a republic on July 17, 1919, and K. Ståhlberg was elected president of the bourgeois republic.

      From 1918 to 1920, Finland supported the interventionist plans of the imperialist powers, although it did not actually take part in the intervention. The victories of the Red Army, the growth of the working-class movement in the country, and economic difficulties forced Finland to accept the peace proposals of the Soviet government. A peace treaty between the RSFSR and Finland was signed on Oct. 14, 1920. Nevertheless, Finnish foreign policy retained an anti-Soviet bias that was consistent with the class interests of the bourgeoisie and with the desire of the reactionary circles to create a Greater Finland. White Finnish “volunteer” detachments made frequent raids on Soviet Karelia until 1922, and political, economic, and cultural ties with the USSR were at a minimum. ”

      Tartton rauhansopimuksen teksti Kansainliiton englanninnoksena löytyy täältä:

      http://www.worldlii.org/int/other/LNTSer/1921/13.html

      Aivan samaa kuin Sovjetskaja sanoo myös Helsingin yliopiston historian tutkija tohtori Jari Hanski, joka on vertaillut I maailmansodan jälkeen itsenäistyneiden maiden tuolloisia taphatumia.

      http://vapaussota.com/wp-content/uploads/2014/02/Hanski.pdf
      TAULUKKO 2:
      .
      OLIKO VALLANKUMOUSTA/VALLANKAAPPAUSTA/KAPINAA, SISÄLLISSOTAA TAI SOTAA ENTISTÄ ISÄNTÄMAATAA/ ENTISIÄ ISÄNTÄMAITA VASTAAN?
      .
      Maa: Suomi
      .
      Oliko vallankumous/vallankaappaus/ kapina?
      .
      Kyllä: Punakaarti aloitti 28.1.1918 sosialistisen
      vallankumouksen.
      .
      Oliko sisällissota?
      .

      Kyllä: 28.1.1918 alkoi sisällissota ns. punaisten ja valkoisten kesken. Vasemmistolaiset punaiset saivat haltuunsa Suomen eteläosan, mutta menettivät sen toukokuun alkupuolella taisteluissa maan … hallituksen joukoille.
      .
      Oliko sota entistä isäntämaata … vastaan?
      .
      Kyllä: Eduskunnan kokoonnuttua toukokuussa 1918 julistettiin sotatila Suomen ja Venäjän kesken, mutta valtio ei käynyt taisteluja Venäjää vastaan. Sen sijaan vapaaehtoisia joukkoja oli taistelemassa Karjalassa.
      .

      Tarton rauha 14.10.1920.

      http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/neuvosto-ven-j-n-armeija-ei-tapellut-suomen-sis-llissodassa

  5. Itse haluaisin tuon Petsamon käsivarren ennemmin takaisin, kuin Karjalan.

    1. Niin, Petsamossa on ympäri vuoden sulana pysyvä satama. Siitä olisi taloudellista hyötyä sekä koko Pohjois-Suomelle, että myös koko Suomelle.

      Minä kuitenkin katson mikä on oikeus ja oikeudenmukaisuus.

      Myös Karjala (Viipuri, Sortavala, Käkisalmi, jne.) on Suomen laillista aluetta – aivan kuten Krimi ja Donbas ovat Ukrainan laillista aluetta, ja Abhasia, ns. E-Ossetia sekä Akhalgor ovat Georgian laillista aluetta. Kaikki toki ovat tällä hetkellä Venäjän laittomasti miehittämiä alueita.

  6. Niin, se tuo termi miehittäminen, ei ole mitenkään yksiselitteinen aina. Jos nyt otetaan esimerkiksi tuo avauksessa oleva kuva; nuo korostetut alueet, Suomi on hallinnut noita alueita ainoastaan n 20 v. Sitä ennen tuo itäraja oli keisarillisen Venäjään kuuluneen Suomen melkoisenkin epämääräinen alue. 20-luvulla solmittu (Tartossa) rajasopimus ja Suomen hallituksen mielestä rauhansopimus, joka sekään ei ole alkuunkaan yksiselitteinen. Bolshevikkien hallinnon kanssa tehty sopimus, jos oli rauhansopimus kun Suomen pohjoisrajalla (Petsamo, Murmansk jne, sodittiin edelleen, Neuvosto-Venäjä oli sotatilassa ja suomalaisetkin lähettivät Äänisen Karjalaan, Vienan-Karjalaan sekä Petsamon, Murmanskin alueille hyökkäysjoukkojaan (heimosodat).

    1. Vapaussodan rauhansopimus

      Koska vasemmiston piiristä on pulpunnut esiin sellaisiakin kummallisia väitteitä, että vuoden 1918 sodassa ei olisi oltu sodassa Venäjän kanssa, niin lainaan Mikko Uolan Jääkärikenraalin vuosisataa: ”Suomi oli vuonna 1918 saanut venäläisiltä määrällisesti suuren sotasaaliin, joka lähes kaikissa aselajeissa muodosti seuraavina vuosina kalustollisen perustan maanpuolustuksen kehittämiselle. Venäläisiltä Suomeen jäänyttä sotamateriaalia pidettiin niin merkittävänä, että venäläiset olivat Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920 yrittäneet kiistää sotatilan olemassaolon Suomen ja Venäjän välillä estääkseen tällä tavoin Suomea saamasta sotasaalista. Todisteet sotatilasta olivat kuitenkin niin kiistattomat, että sotasaaliin jääminen Suomelle legitimoitiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän Tartossa solmimassa rauhansopimuksessa.”[i]  

      Rauhansopimus: ”Suomen Tasavallan hallitus ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan hallitus, ottaen huomioon, että Suomi vuonna 1917 on julistautunut itsenäiseksi ja että Venäjä on tunnustanut Suomen valtakunnan, Suomen Suuriruhtinaanmaan rajoissa, riippumattomaksi ja täysivaltaiseksi, ja haluten lopettaa molempien valtioiden välillä sittemmin syntyneen sodan — 1. Artikla – Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”[ii]  

      Lainaus: ”Kun Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 Neuvosto-Venäjän edustajat aluksi kiistivät, että maiden välillä olisi vallinnut sotatila, voitiin Suomen puolelta lyödä pöytään asiakirjoja, jotka todistivat, että venäläiset joukot olivat osallistuneet sotatoimiin neuvostohallituksen nimenomaisten käskyjen perusteella. »Trotskin ja Podvoiskin käskyt ovat meille murhaavia», venäläiset neuvottelijat raportoivat Moskovaan. Trotski oli silloin sotaneuvoston puheenjohtaja ja Podvoiski sota-asiain komissaari [puolustusministeri – jp].”[iii]

      Vapaussodan rauhansopimus solmittiin 14.10.1920.
      Siten ei Venäjä, eikä Lenin suinkaan ”lahjoittaneet” Suomelle itsenäisyyttä vaan yrittivät silloinkin parhaansa mukaan riistää Suomelta itsenäisyyden – siinä kuitenkaan onnistumatta, kiitos Mannerheimin, jääkäreiden ja suojeluskuntalaisten (lopulta lähes koko Suomen kansan).

      [i] Mikko Uola – Jääkärikenraalin vuosisata; 2001; sivu 154
      [ii] http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Tarton_rauhansopimus.htm
      [iii] Max Jakobson, Väkivallan vuodet, 1999, sivu 55

  7. Venäjä miehittää parhaillaan mm.:

    – Japanin Kuriileja.
    – Ukrainan Krimiä ja osaa Donbasista.
    – Georgian Abhasiaa, ns. E-Ossetiaa ja Akhalgoria.
    – Moldovan Transnistriaa.
    – Suomen Karjalaa, Petsamoa, Sallaa, Suursaarta, jne.
    – Viron Jaanilinnaa ja Petseriä.
    – Latvian Abrenea.
    – Saksan Königsbergia (Itä-Preussia).
    – Lähes koko Tshetsheniaa.

  8. Suomen itäraja oli jo ennen Tarton rauhansopimusta erittäin tarkoin määritetty. Se oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välinen raja, joka oli myös tulliraja.

    Raja oli muuten hyvin tarkasti sama kuin Tarton rauhan raja, paitsi että Petsamo oli vasta luvattu Suomelle ja Tarton rauhassa Suomi sai sen sitten virallisesti itselleen.

  9. Enhän minä mitään luuloja kirjoita. Perustan käsitykseni dokumentteihin. Niitä netistä kyllä löytyy.
    asenteellisuuteen en syyllisty, kirjoittelen omia käsityksiäni erilaisten dokumenttien kautta. En suinkaan luule.

  10. Venäjän välinen raja, joka oli myös tulliraja.
    Olisi muuten mielenkiintoista nähdä perusteet ”tullirajaan”, ns rajan ylihän kuljettiin melko vapaasti, vielä Tarton rauhankin jälkeen aina tuonne 30-luvulle saakka.

  11. No, onhan se aivan eri asia perustettiinko tullilaitos. Kuka valvoi tavaran kulkua maasta toiseen, ei kukaan. Ihmiset ja tavarat kulkivat aivan kuin aina ennenkin. Karjalaiset ns ”laukkuryssät”, kulkukauppiaat kulkivat rajan yli kuten vuosisatoja. Ei ollut tulliasemia, ei rajavartioita, näin se oli.

    1. Se on aivan sama Pohjola, valvoiko kukaan.
      Virallisesti siinä oli tulliraja ja se on ainoa pätevä asia.

  12. Pohjola esittää taas todella kummallisia väitteitä.

    Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välillä oli tarkasti määritelty raja. Sen rajan ylitse kuljetettavista tavaroista piti maksaa Suomen tullilaitokselle tullia. Tullimaksut Suomi sai käyttää kuten halusi.

    Se sama raja määriteltiin Tarton rauhansopimuksessa itsenäisen Suomen Tasavallan ja Venäjän väliseksi rajaksi – paitsi että Vapaussodan voittanut Suomi vaati ja sai lisäksi Petsamon.

Vastaa käyttäjälle Timo Lennart Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *