En ole alan asiantuntija, mutta sallittaneen silti pohdiskella.
Ongelmajätteet eivät tietenkään saa joutua luontoon tai edes kaatopaikoille. Jäteöljyt, akut, loisteputket, jne. on kerättävä ja hävitettävä asianmukaisesti.
Paperinkeräys ja pahvinkeräys saattaa olla järkevää, sillä niitä tulee runsaasti ja niitä voidaan käyttää raaka-aineena.
Biojätteen kerääminen kotitalouksilta tuntuu typerältä. Hyvin pieniä määriä noudetaan suurella jäteautolla ja ajetaan ties minne saakka.
Metallinkeräys saattaa olla järkevää, mutta jos se on lähinnä kaljatölkkejä, niin niidenkin rahtaaminen erikseen herättää ajatuksia.
Elektroniikkaromut voi viedä kauppaan samalla kun ostaa uutta krääsää.
Lasinkeräystä ei ole yleensä järjestetty kotitalouksilta erikseen vaan lasitavarat pitäisi viitsiä viedä jonnekin kauemmaksi. En tiedä onko se järkevää.
Muovit? Erilaisia muoveja pitäisi erikseen lajitella sinne sun tänne, eikä niillekään ole yleensä erikseen jäteastioita kotitalouksien käytettävissä – ainakaan tavallisissa jätekatoksissa.
Onkohan siinä jätteiden lajittelussa hirveästi järkeä?
Vein käyttämättömiä reseptilääkkeitä apteekkiin hävitettäväksi.
Pirkanmaan jätehuolto kuulemma suunnittelee keskitettyjen jätelaatikoiden sijaan joka mökkiin omaa pönttökokoelmaa.
Tulee todella kalliiksi kierrellä joka mökillä ja hakea se meilläkin kuukaudessa tuleva muovikassillinen kerran viikossa.
Lasku asukkaille tulee olemaan vastavasti järjetön.
Palautetut alumiinitölkit sulatetaan ja materiaalista tehdään uusia juomatölkkejä. Sen valmistus uusiokäyttöön vie vain 5 prosenttia ensivalmistusprosessin energiasta.
International Aluminium Institute (IAI) esitteli joulukuussa 2009 lukuja alumiinin ympäristövaikutuksista: kaikilla mittareilla mitattuna alumiini on yksi ympäristöystävällisimmistä materiaaleista.
Kauppoihin palautetut alumiinitölkit ovat ihan eri asia kuin yleinen metalliromu. Palautetut tölkit menevät helposti kierrätykseen ilman suuria kuluja.
Metallinkeräysastioissa sen sijaan on mitä sattuu, rautaa, kuparia, alumiinia, bakeliittia, muoveja, jne. Onkohan se suurella jäteautolla tapahtuva pienen määrän noutaminen ja lajittelu aikuisten oikeasti järkevää.
Kuparia en heittäisi metallijätteeseen, sillä sehän on arvometallia.
T L
Jaa, että onko, tietenkin on. Pitää vaan olla hyvin suunniteltu keräysjärjestelmä. Meillä hoitaa täällä Pirkanmaalla Loimi- hämeen jätehuolto ja hyvin hoitaakin. Kerran kuussa käy auto tyhjentämässä sekajäteastian, eikä ole kallis. Kolmen kuukauden tyhjennys veroineen 29.11€.
Isot tavarat ja ongelmajätteet, lasit, maalipurkit, kodinkoneet jne. voi viedä kunnalliseen 5km päässä olevaan keruupisteeseen ilmaiseksi, Siellä on isot vaihtolavakontit johon kyllä mahtuu. Biojäte kompostoidaan kotona ja taas luonto kiittää.
Olen nähnyt paikallista jäteautorallia ja en voi olla ihmettelemättä sitä.
Sekajäteastia tyhjennetään viikoittain, niin näyttäisi olevan myös metalliromuastian kanssa, tietysti eri auto. Paperinkeräyspaperi haetaan eri autolla, pahvit taas erikseen eri autolla. Biojätteelle on oma astia ja sitäkin tyhjennetään vähänväliä – ja varmaan pitääkin ettei haise ihan mahdottomasti.
Metalliromuastia näkyy täyttyvän lähinnä litistämättömistä olut ja siideripurkeista, säilykepurkeista, paistinpannuista, valaisimista, jne. Vaikka astia olisi täysi, niin metallia siinä on vähän ja ilmaa paljon.
Itselläni on oma komposti puutarhassani.
Minä poljen pantittomat tölkit (viron tuomiset) aivan linttaan, ennenkuin heitän roskiin.
Kyllä itse uskon, että mahdollisimman pitkälle viety kierrättämin on erittäin järkevää. Varmasti on vielä asioita, jotka voidaan tehdä paremmin, mutta lähtökohtaisesti vanhan uusiokäyttöä tulisi suosia vaikkei muuna kuin raaka-aineena.
Itse kyllä vältän kaiken turhan uuden ostoa ihan viimeiseen asti, enkä ihan suoraan sanoen ymmärrä, että ihan todellako ihmiset tarvitsevat kaikkea sitä mitä he vapaa-aikanaan ostoskeskusmatkoillaan hankkivat?
No meitä on moneksi ja hyvä niin, kukin tulkoon onnelliseksi.
Ehdotan blogaajalle tuoretta jaksoa radio-ohjelmasta Mikä maksaa, sillä tätä asiaa on käsitelty laajalti siinä:
http://areena.yle.fi/1-4151704
Tottakait jätteiden lajittelussa on järkeä; pääsääntöisesti. Muuten elektroniikkaromua ei voi viedä liikkeeseen, pl kodinkoneet. Oluttölkit kuuluvat (myöskin laivatuontitölkit) asianomaiseen automaattiin, ei vaadi paljon vaivaakaan. Metalliromun kierrätyksessä vasta järkeä onkin.
Meillä on kolme kompostoria; ruokajätteille (ei tule paljon), lintujen lannalle sekä risukomposti. Osan risuista haketan.
Ongelmajätteille (maalit, liuottimet yms) sekä pahvijätteelle meillä on ilmainen keräyspiste, sinne menevät muovitkin, sekä metallit.
Jos emme henkilökohtaisesti huolehtisi jätteistämme ja kuten Mika oivallisesti ilmaisi; harkitsisi ostokäyttäytymistämme, olisi se paluuta 60-luvulle ja kaatopaikoille.
Elektroniikkaromu pitää nimenomaan viedä elektroniikkaa myyviin kauppoihin, vanha autoradio kun ostaa uuden, vanhat kännykät, tietsikat, telkkarit, mikroaaltouunit, printterit, jne., jne.
Toki saa viedä myös erillisiin keräyspisteisiin, mutta se on jo turha mutka, kun kaupassa käy kuitenkin.
Kalle, kyllähän se Tammelakin kuuluu ihan samaan alueeseen.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Akaa, Eura, Forssa, Huittinen, Humppila, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Sastamala (pois lukien Suodenniemi ja Mouhijärvi), Somero, Säkylä, Tammela, Urjala ja Ypäjä.
Jossain vaiheessa nuo automaatit eivät meinanneet pantittomia tölkkejä huolia.
En ole nyt vähään aikaan kokeillut, onko asia muuttunut.
Kyllä ne nykyään huolivat ja sinne nekin aina vien.
Muuten ainoastaan alle 25cm laitteen saa viedä SER-pisteeseen, muutoin vain, ostaessaan uuden samasta pisteestä.
Muuten ainoastaan alle 25cm laitteen saa viedä SER-pisteeseen, muutoin vain, ostaessaan uuden samasta pisteestä.
Esimerkiksi Gigantti suorastaan pyytää tuomaan heille elektroniikkaromua ilman minkäänlaisia rajoituksia ja ilman ostovelvollisuutta.
Minulla on huomattavasti lyhyempi matka (5km) tuonne keskustaan. El-kaupat ovat 15km päässä ja kun noita härpäkkeitä varsin harkitusti ostelen, ei ole mitään syytä muuttaa käytäntöjä.
Tämän aamun uutisoinnissa muuten oli tästä kertakäyttökulttuurista hyvä artikkeli. SER-pisteistäkin oli juttua. Monet kodinkoneet, mm kännykäs ovat sellaisia, että korjaaminen ei kannata. Sama koskee mm jääkaappeja, pakastimia, pesukoneita yms.
Tämä SER-kierrätys muuten mielestäni on aivan oivallinen järjestelmä.
Entä muovijäte? Onko kukaan laskenut sitä energiamäärää joka syntyy, kun palautettavat muovit on pestävä ennen jätteisiin viemistä. Pelkkä vedellä huuhtelukin saattaa viedä kuukausi tasolla kymmeniä litroja vettä + sähkönkulutus vielä lisäksi…