Omavaraisuutta.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Päivän uutinen. Näin sitä pitää. ei mitään hörhöilyä omavaraistaloudesta (mallia Tammelan Karhun kansa), vaan jalat tukevasti maassa. Ei Suomessa oikein kukaan pysty omavaraistalouteen 100%:sesti, mutta pieniä askelia oman ruokalaskun pienentämiseksi. Se on ollut mottoni vuosikymmeniä.

Kaikenlaiset lihajalosteet (ainakin ns lenkkimakkarat) kannattaa vähentää minimiin, lihan osittain korvaaminen omapyytämällä kalalla, marjat , sienet (näköjään uusimaalainenkin oppii), villiyrtit, omat kanat ja ylijäämäruoka niille….pitkä lista.

Riistan suhteen; kustannukset/lihakilo, kaupan luokkaa, laatu ehkä parempi. Siis metsästys ei näitä kriteerejä täytä.

Vihannesten (juuresten) osalta kotimaisuuskin on helpohko täyttää, monien muiden elintarvikkeiden osalta, kuten uutisointikin on osoittanut, se kotimaisuus on helposti ”kotimaista”. Puhumattakaan marjoista.

5 vastausta artikkeliin “Omavaraisuutta.”

  1. Kalle, kyllähän nuo pienet askeleet ovat meille tuttuja. Ne vaan eivät oikein toimi kaupunkien parvekkeilla, vaikka siellä aina joskus olisi niitä ”kanojakin”.

  2. No, niinhän niitä on mutta pienperheelle esim amppelitomaatti on hyvä ratkaisu samoinkuin pienet salaattilaatikot, …mutta siihen se sitten tahtoo jäädäkkin.
    Sanokoon nyt sitten joku, ettei maaseutu toisi kaikenlaisia mahdollisuuksia yritteliäälle. Tämä Inkoon esimerkki on minusta loistava osoitus nuorilta ihmisiltä kaventaa pienin askelin ruokalaskuaan mutta se täysomavaaisuus; se on haihattelijoiden puuhastelua.
    Yli kolmessa vuosikymmenessä sen olen oppinut.

  3. https://yle.fi/uutiset/3-9734341
    Tarkempi osoite.
    Tuollainen oli aiemmin itsestään selvää, kunnen kaupungistumisen myötä kaikki ”hävisi” ja opittiin ostariuunoiksi.
    Kanoja ja muita kotieläimiä ei ole, mutta muuten tuota meillä aika paljon tehdään.
    Sieniä on syöty iät ja ajat ja kaikenlaista rehua kasvaa siellä ja täällä.
    Kalaa saadaan aika läheltä ja liha pääosin metsästä – paljon halvemmalla kuin kaupan liha, koska omalle ajalle ei hintaa lasketa, kun siitä ei muutenkaan saisi rahaa.
    Laatu taas on ihan oma lukunsa tehotuotettuun verrattuna.

  4. Tuosta ”omavaraistaloudesta”, edullisimpia ja laadultaan parhaita ovat villiyrtit, sienet, marjat, tosin keräilykin jättää oman kustannuseränsä (logistiikka), kalastuksessa se minulla on polttoaineiden suhteen n 3€/pyyntipäivä. Riistanlihaan suhteutettuna minun kalastukseni ns logistiikkakulut ovat minimaaliset vs metsästys. Tosin, en ole vuosiin enää metsästänyt.
    Aiemmat kokemukseni mm hirvijahdista; kyllä polttoainetta kului. Lintualueille, paloi siihenkin polttoainetta ihan kohtuullisesti.
    Se saatavan lihan laatu (hirvieläimet), kulminoituu, paljonko pyyntiponnistus, saaliseläimen stressitila( muuten aivan uskottava pointti), …monia seikkoja.
    Sitä vastoin kun aikoinaan ”pillitin” pyitä, teeren ammuin maahan/puuhun, siinä ei stressitilaa synny kuten ajometsästyksessä sorkkaeläimelle. Poikkeus sitten ruokintapaikalle ammutut, kuten myöskin villisiat; siinä ei stressiä synny..

  5. Kaupunki + omavaraistalous kaipaa vähän luovuutta, mutta ei sen tarvitse olla mahdotonta. Ehkäpä joku päivä kerrostaloissakin on yhteisöllä yhteiset kanat pihalla, yhteistä viljelyä niinikään. Yhden henkilön on kaupungin tiiviydessä vaikea tehdä, useamman ei.

Vastaa käyttäjälle juhak Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *