Olemme nyt jo vuosia ihmetelleetkin ehkä näitä Motivan DI-tyyppejä, jotka väittävät, että tuli pitää sytyttää puupinon päältä???
Jokainen, joka tätä päivittäin tekee kyllä ymmärtää, että sytyt ladotaan puupetin päälle, sytytetään ja tehdään väljä puuristikko siihen ympärille. Asia, mikä ei tosiaankaan vaadi DI-tutkintoa; arkipäivää ja käytännön kokemusta.
Tuli, syttyäkseen vaatii runsaasti happea mutta alta ei saa tulla kylmää (uunin pohja/arina), siksi se puupeti.
Näille DI-tyypeille ei kyllä koskaan onnistuisi tulenteko talvihangelle ranteen paksuisista jäisistä koivunpätkistä. Minä olen tuon sadat kerrat tehnyt.
Puupeti, sitten ns tulkuset, syttyaines ja sitten tehdään kalikoista ilmava ristikko ja kyllä syttyy (minulla aina oli tervaskalikka koirareessäni, rekipussissa) paljon niitä syttyjä ei tarvita.
Tein kerran pinotulen n 2m pitkästä maapuusta; kesän aikainen tuulenkaato koivu ja oli helmikuu. Puun paksuus oli n 30-40cm. Sanoin eräopasopiskelijoille, että tässä keitän viiden aikaan aamulla aamusaikkani ja niin teinkin. Märkä puukin palaa kun osaa.
Mahtanevatko olla DI:tä?
Epäilen enemmin sekalaisiksi maistereiksi.
No, minäpä en oikeasti tiedä mutta eivätköhän nuo Motivan asiantuntijat liene sitä DI-tasoa, ainakin asiantuntijalausunnoistaan päätellen.
Minä se nyt vain pitäydyn näihin talonpoikaisiin käytännön opettamiin.
Enpä minäkään tiedä, mutta olen kyllä huomannut, että kaikenlaisissa lausunnoissa nuot maisterismiehet ovat enemmistönä .
Onneksi typeryyksiä ei tarvitse uskoa, vaan tulen voi sytyttää oikein lausunnoista huolimatta.
Sanotaanhan sitä, että vesikin palaa, jos vaan saa syttymään.
Kyllä minä olen vanhanaikainen ja sytytän pääosin alhaalta. Ensin muutama puu ”hajareisin” alle ja sytykkeet niiden väliin ja kyllä palaa.
Päältä sytyttäminen ei onnistu alapolttopesässä lainkaan. Meillä on tuolla verstaassa alapolttopesällä varustettu uuni. Pitää kai sanoa pannu, tai kuinka vaan, siinä on puhallin joka kierrättää lämmintä ilmaa, jota termostaatti ohjaa.
Kerran sanoin naapurille, että lyödäänkö vetoa, jos laitan kympin setelin puiden päälle, niin puolen tunnin päästä otan sen ehjänä pois. Pesässä oli täysi valkea ja niin kävi, että seteli ei ollut edes savuttunut.
5- 7 tuntia siinä pesällinen palaa, hiukan puista ja vedosta riippuen. Täydellä vedolla ei okein voi polttaa, kuin kovalla pakkasella.
Pentti; ei ole vanhanaikaista sytyttämistä tuon puupedin pääsltä. Se on ikiaikuinen pohjoisen kansoilla.
Noista alapolttopesistä en ymmärrä mitään.
Minun kokemukseni perustuvat kymmenien vuosien aikana suljettujen tulisijojen käyttöön.
Taas; luonnossa sytyttyjen tulien kanssa minulla jonkin verran kokemusta on.
Olen poikkeava. Panen kakluuniin pohjalle, josta tuhkat on otettu pois, pari pikittäistä tukevahkoa klapia reunoille, sitten poikittain päälle halkaisuja ohuita reilun kerroksen. Tuohet alle, ja tuli perään. Aina varma.
Sitten vain hiilloksen tultua pari kertaa lisäystä ja pellien ja luukkujen säätöä.
Luonnossa on taas omat niksinsä niinkuin Kalle sanoi.
Katos Heikki; nämä Motivan insinöörit, taistelevat hiukkaspäästöjä vastaan kuten jotkut muutkin täällä Don Quijoten tapaan tuulimyllyjä vastaan.
Tämä esittämäni sytys mekanismi on opittu ulkona, talvisissakin olosuhteissa, joissa pätevät aivan muut opit kuin Motivan laboratorioissa.
Tuo Sinun esittämäsi perustuu juuri siihen runsaaseen happeen, jota puun tulee saada. Ei siis oikeastaan mikään poikkeava systeemi.
Toivotan ilolla Motivan väen vaikkapa tänne Sastamalaan mökille sytyttelemään ekotultaan kiukaan alle niin katsotaan sitten. Toistaiseksi heidän ehdotus tuntuu hitusen teoreettiselta.
Ja kas – minun saunani, se on ihan aktuaalinen ja todellinen, eikä asu vain labrassa.
Minä voisin Motivan väen tulevan meille kun sytytän hellan (arina). Ladon Briketin kyljelleen ja toisen lappeelleen; sytyt ja sitten yksi pala siten, että se kantaa reunastaan, siis happea riittää. Aina on syttynyt 100%:sesti. Siinä on sitten hellassa lähimmän kahden tunnin tuli.
Ellen ole aivan väärässä niin tässäkin asiassa on loppujen lopuksi kyse ns. haitallisista päästöistä ?
Kysynkin mikä merkitys noin globaalilla tasolla on sillä, että sytyttää tulen kuten Kalle ohjeistaa, että se oikeasti syttyy tai tavalla jota ”asiantuntijat” ohjeistavat ?
Mikäli ajatellaan suomalaisia tulisijankäyttäjiä niin montako nollaa tulee 0,0…jälkeen ?
Mökillä kiukaan sytytän ohuilla koivuklapeilla ja tuohella. Alkutulen jälkeen ei enää koivua, vaan leppää, haapaa ja närettä. Koivua jos pelkästään, niin siitä tulee liian tirvakat löylyt. Pehmeämmällä puulla
sopivan pehmeät ja jaksaa istua lauteilla.
Päästöistähän juuri onkin kysymys. Se sitten on toinen kysymys, miten oikein kaikki haitat on tutkittu ja mikä on seuraus, jos kaikki siirtyvät sähkökiukaisiin jne.
Johan aikanaan Stefan Wallin ollessaan ympäristöministeri sanoi, että puukiukaat pitäisi lailla kieltää, hän tosin ei koskaan siitä luovu. Se on osa suomalaista kulttuuria ja se ajaa kaiken edelle. Silloinhan se aiheutti valtavan kohun, kukaan ei sen jälkeen ole uskaltanut siitä puhua. Ei edes Hautala, eikä Pietikäinen.
Jospa ne DI odottaa että salama iskis siihen puukasaan silloin voi syttyä päältäkin .
No itse tyydyn sytytteleen alta ja tuntuu se toimivan hyvin terv tepivaari
Oikeastaan, tuo esittämäni sytyttämismalli ei ole, ei alta, eikä päältäkään. Se on pitkän kokemuksen tuoma tapa tehdä tehokkaasti tulet ja saada palaminen nopeasti kuumaksi.
Minulla on edelleenkin käytössä suomalainen innovaatio (valmistuspaikka Pello), siinä on tuplavaippa; sisempi reiällinen, vaipan lämpiäminen nostaa alhaalta ilmaa palotilaan ja samalla sinne tuleva ilma lämpiää. Siinä ei tarvita kuin pari kourallista puuta, vähän syttyjä valmiiksi pönttöön sisälle. Sitten vain tarvittaessa sytytys ja kahvit valmistuvat tosi nopeasti.
Pönttö on n 45cm korkea ja palotilan halkaisija n 25cm. Pätevä laite kaiken kaikkiaankin ja kulkee näppärästi mönkijän lavatta käyttövalmiina.
Päästöistä todella on kysymys:
Lämpötehoissa(tilavuus) koivu, pihlaja ja omenapuu ovat ylivertaisia vrt. haapa ja paju.
Sen huomaa konkreettisesti siitä, kun on saman kokoinen puukori näitä eri puita vertailussa. Koivu lämmittää yhdellä pesällisellä sen mitä 2-3 krt haapaa tai pajua. En ota nyt kantaa korin painoon, jota painoa käytetään lämpötehovertailuissa.
Minun lämpötehovertailu on yksi puukori kutakin, ei paino.
… ja vielä: kirves saa heilua esim. haapapuun tekemisessä, kolme kertaa useammin kuin tarvitaan koivun tekemiseen.
… mutta onhan se jotain, kun talvella tyynellä pakkasella, lumisessa, ympäristössä koivusavu kiuruaa pystysuoraan taivaalle. Ja se tuoksu.
Tärkeä verrokki on myöskin poltetusta kilosta muodostunut tuhkan määrä. Aikanaan sahapintoja kun polttelin (minulle ilmaisia), tuhkaa tuli kyllä mittavasti, lämpöarvo kesällä hellapuuna menetteli mutta talvella se ei jaksanut toimia. Tarvittiin leivinuuniin ja saunaan juuri noita Heikin mainitsemia kovia puulajeja.
Yhtenä kriteerinä pitäisin myöskin sitä, että lämmittäjä vilkaisee sinne savupiippuun, minkä väristä savua ja kuinka kauan tulee; kertoo paljon päästöistä. Puun tuohi, kaarna jne, ne muodostavat ison osan hiukkaspäästöistä, tosin niin vihreä en ole, että sitä globaalisesti ajattelisin vaan kriteerini on polttopuusta saatava lämpöarvo/kg.