Patsastelua

Vapaudenpatsaan siirto herättää ja avaa vanhat haavat. Onkohan otettu raitiotekustannuksissa huomioon?

Vapaudenpatsaan kunniaksi voisi jättää siihen ja kiertää ratikalla kunniakierros.

Ehdotan Leinolan kalliota jos siirtää ja sinne marskin kaveriksi.

17 vastausta artikkeliin “Patsastelua”

  1. Patsaan vierellä Aamulehden haastattelijat kysyivät kantaani patsaaseen.

    En vastannut, koska en ollut muotoillut kantaani.

    Patsas on hiukan julkean oloinen. Julkeutta vähentämään se voitaisiin joka kevät tervata ja kattaa höyhenillä.

    Arvelen Mannerheimin pitäneen patsasta mauttomana. Se voitaisiin kyllä myydä huutokaupalla johonkin sotaisempaan maahan.

    Vaihteeksi voitaisiin tuoda tolpan päähän patsas ”Kullervon kirous”, kunhan joku ensin sen saisi tehdyksi.

    https://www.google.fi/search?q=kullervon+kirous+kuva&dcr=0&tbm=isch&imgil=Diwit8zrhfpkiM%253A%253BnA1M0mYcHV2qnM%253Bhttps%25253A%25252F%25252Ffi.wikipedia.org%25252Fwiki%25252FKullervon_kirous&source=iu&pf=m&fir=Diwit8zrhfpkiM%253A%252CnA1M0mYcHV2qnM%252C_&usg=__D8mCXRpRFwSKOOp8RdO_7DAMXmg%3D&biw=1366&bih=612&ved=0ahUKEwia2_bqoMrWAhWGPhQKHVl_DA8QyjcITQ&ei=zSnOWdrAJYb9UNn-sXg#imgrc=Diwit8zrhfpkiM:

    1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kullervon_kirous

      ”Kullervon kirous kuvaa Kullervon tarinan käännekohtaa. Kullervo on suuret voimat saanut orpo. Hän on metsässä paimenessa, ja isännän Seppo Ilmarisen ilkeä vaimo, Pohjolan tytär, on leiponut eväsleivän sisään kiven. Kivi katkaisee isän antaman puukon. Kullervo kerää laulamalla susista ja karhuista oman karjansa, joka syö emännän.[3] Kalevalassa ei mainita Kullervon kirousta, vaan todetaan vain lyhyesti hänen puhjenneen itkuun nähtyään katkenneen veitsensä. Juuri tämä Gallen-Kallelan maalaus lienee syövyttänyt suomalaisten mieleen kuvan nyrkkiä katkerana heristävästä Kullervosta. Aihe toistui myöhemmin monien muiden suomalaisten taiteilijoiden teoksissa.”

  2. Kiukuttelu 100 vuotta sitten hävitystä kapinasta alkaa olla jo naurettavaa.

    1. Älä sitten kiukuttele.

      Patsas on pystytetty Tampereen valtauksen muistomerkiksi, vaikka ei sitä tamperelaiset pöljät tajua, eikä myöskään sitä, että patsaalla juhlistetaan siinä yhteydessä tehtyjä sotarikoksia.

      Vaarini oli vaasalaisten kanssa valtaamassa Tamperetta ja pääsi niillä ansioilla poliisiksi Tampereelle sodan jälkeen.

      Patsas on julkea, rivo ja härski. Ei jatkoon.

  3. Juhak ei niinkään ole kuitenkaan ja eipä tuo Rummin jussi siirry kun muutaman metrin pojoisemmaksi n 20-30 metriä .
    Mutta Tampere on kahtiajakoinen kaupunki kuten olen aina sanonut terv tepivaari

  4. Miksei patsaalta ole kysytty miten hän suhtautuu asiaan? Jos patsas vaatii että tehkää näin tai noin, sitten se pitää pohtia.

    Jos patsas ei esitä vaateita, eiköhän jätetä virkamiehille.

  5. Onkos Tampereellakin sellanen ”Vapaudenpatsas”? Eli ei sitten tarvitsekaan ihan Amerikkaan asti lähteä siirtelemään. Hankalahan sinne olisi kiskojakin viedä.

  6. On meillä ns vapaudenpatsas tavallaan, monelle Tamperelaiselle se vain Rummin Jussi .
    Sijaitsee muuten hämeenpuistossa pääkirjasto metson kohdalla . terv tepivaari

  7. Olen toki Tepi huomannut, että Tampere on kahtiajakautunut.
    Typerästi kiukutellaan 100 vuota sitten tapahtuneista asioista ja vaaditaan tämän päivän ihmisiltä jopa anteeksipyyntöjä asioista, joissa eivät ole olleet mukana eivätkä sukulaisensakaan.
    Jo olisi aika jättää tuollainen idologiseen uskoon perustuva typeryys taakse.

  8. Ehdotan tällaista näkökulmaa myös: vuonna 1921 tapahtuneet olosuhteet joissa patsas pistettiin, eivät muutu mihinkään vaikka miten haluaisimme vuonna 2017 kirjoittaa historiaamme uudestaan. En ole oikein historian uudelleenkirjoituksen ystävä, joten en myöskään ole patsaan poistamisen / radikaalin uudelleensijoittamisen ystävä. Patsas kertoo ns. varsinaisen tarkoituksensa lisäksi siitä ajasta jolloin se pistettiin pystyyn. Se ei poistu historiasta.

    Vähän eri asia on jos patsaan olisi pystyttänyt vihamielinen valloittajavaltio. Tällä kertaa patsas pystytettiin ihan poliittisen prosessin mukaan ja valitukset käsiteltiin.

    Parempi vaan että muistamme historiasta myös vaikeat ajat.

  9. Juhak kyllä minulla on sukulaisina ollut kaksi jotka sai siipeensä melkoisesti vaikka ei veri lentänytkään .
    Kaksi oli vankinvartijana Tampereella tuossa tavarasemalla ja loppu ikänsä he sitten elivät tuossa pitkän sillan kupeessa Nokialla .
    olivat siis valkoisten puolella mutta sekosivat kumpikin .
    Eikä sitä auttanut yhtään että käräsivt kuolleita pois makasiineista molemmat puolet sai varmuudella siipeensä . terv tepivaari

  10. Tässä suhteessa komppaan Kyuuta.
    Historia on, mitä on.
    Ei tänä päivänä ole tarpeen hävittää historiaa, vaikka jotkut tuntuvatkin sitä innolla ajavan.

  11. Historiaa ei kenenkään pidä muutella muuksi mitä se on ollut todellisuudessa .
    Historiaa ei pidä sitten kenenkään toimesta uusia siksi se pitää muistaa vaikka historiaa sinänsä onkin
    jos sellasta tekee on iso mahdollisuus että se uusiutuu ei se nyt yhdestä patsaasta silti ole kiinni eikä sitä siirretä kun n 30 metriä terv tepivaari

  12. Tänään lehdessä ehdoteltiin kuulalaakeria jalustaan niin että miekan suuntaa voitaisiin käännellä osoittamaan haluttuun suuntaan.
    Mutta voiko ratikka muuttaa historiaa eli patsas väistyköön?

  13. Niilo ei se siirry kun n 30 metriä jotenka kyllä se samoilla kulmilla tulee oleen .
    Tais olla hupi homma tuo laakeri hommeli kyllä tuo Rummin Jussi saa seisoo niinkuin on tähänkin asti miekallaan osoitellut työväentalolle .
    Mutta samassa suunnassa on suomen eduskunta talokin kumpaa sitten osoittelee, se jääköön jokahisen mietintään . terv tepivaari

Kommentoi