Akselivalloilla ei ollut missään vaiheessa todellista mahdollisuutta voittaa II maailmansodassa.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/akselivalloilla-ei-ollut-miss-n-vaiheessa-todellista

Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (15. helmikuuta 2017, 23:30)

Timo Gottlieb poisti kommenttini ja lähteeni jutustaan,jossa speku- loidaan millainen ”Saksan voitto” olisi saattanut olla ”Suomen kan- nalta”. Häneltä puuttuvat aiheesta paikkansapitävät taustatiedot, kuten useimmilta muiltakin asiaa kommentoineilta.

Akselivalloilla ei ollut missään vaiheessa mitään mahdollisuutta selvitä voittajana maailmansodassa. Syynä olivat Liittoutuneiden atomiaseet, joilla ne olisivat aina pystyneet kääntämään sodan lopulta voitokseen. Saksa taas oli vuosina 1941 tai 1945 paljon KAUEMPANA atomiaseen aikaansaamisen mahdollisuudesta, kuin se oli ollut 1938. Hitler oli savustanut todelliset asiantuntijat jo ”jo hyvissä ajoin” pois, he eivät halunneet eleelläänkään auttaa Hitleriä vaan päin vastoin kusettaa tätä (erityisesti Vichyn vallan alaiset ranskalaiset). Yhteistyö haluisia oli jäljellä yksi käytännölle vieras teoreetikko Werner Heisenberg, ja teoriavihamielistä ”natsitieteel- listä” laboratoriohenkilökuntaa. Japanissa tutkittiin muita asioita, erityisesti biologista sodankäyntiä. Siinä ei juurikaan saavutettu ennestään jo tunnettuja ”parempia” tuloksia. Oli eteviä saksalaisia tiedemiehiä, mutta he olivat natsien vihollisten hommissa kuten ydinteknologian Albert Einstein, Robert Oppenheimer, Rudolf Peierls, Klaus Fuchs, tutkateknologian John G. Trump (Donald John T:n setä) USA:ssa ja sähköhitsauksen keksijä Eugen Oskarovitsh Paton Neuvostoliitossa!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/mit-jos-saksa-olisi…

Mitä jos Saksa olisi voittanut II maailmansodan…

” Olisimmeko yli-ihmisiä Saksan rinnalla vai olisimmeko palvelijoita, toisen luokan kansalaisia.

Olisko meillä omat rajat vai olisimmeko joku liittovaltio Suur-Saksan, Germaanian sisällä?

Puhuisimmeko suomea vai olisiko kielemme sulautettu olemasta ja puhuisimme saksaa, vai puhuisimmeko suomen kieltä salaa, jossain pirtissä ja piilossa.

Mikä maa olisi idässä naapurivaltiomme, vai olisiko sekin vain Germaanian itäinen osa.

Kuinka pitkään olisi Germaania ollut vallassa, olisiko se vielä vai olisiko romahtanut ajan saatossa, millainen Eurooppa olisi.

Kuinka tekniikka olisi kehittynyt, olisiko tavallisia tietokoneita vai olisi- ko vallan muita laitteita, olihan Saksalla sähköelektroniikassa monta kehitystä menossa ennen sotaa ja sodan aikana, siellä katsottiin jo 30-luvulla ensimmäisiä tv lähetyksiä, samaan aikaan meillä soiteltiin viulua pelimannien säestyksellä pirtissä…

Kuinka olisi käynyt USA:lle, olisiko Saksa tehnyt ydinpommilla tuhojaan siellä, varmasti olisivat sellaisen kehittäneet tai vielä muitakin ennenäkemättömiä aseita.

Mielenkiintoista miettiä näin, jos, olisi näkökulmasta, koska maailma voi muuttua nyttenkin riippuen ihan siitä mihin suuntaan maailman päättäjät tätä maailmaa ajaa, käännetäänkö ruoria vasemmalle, oikealle vai jatketaanko suoraan, monasti se historia muuttuu hiuksenhienosta muutoksesta täysin. ”

Pojat ilmeisesti myöntävät että Suomi oli saksan liittolainen eikä käynyt mitään ”erillis- sotaan”, ja kyse olisi siitä, millainen ”siivu” Suomelle olisi ”voitosta”  ollut luvassa….

Katsotaan asiaa tuon vanhemman myytin, ”erillissodan”, valossa:

Usarin palstalta:

http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75395-suomi-k%C3%A4vi-e…

Risto Koivula 9.6.2011 06:53

Matti Kyllönen: ” Veikko Meriläinen väitti kirjoituksessaan “Jatkosota liitossa Saksan kanssa“ (Kaleva/Lukijalta 5.6.2011) Suomen olleen liittosuhteessa Saksan kanssa 2. maailmansodassa. Väite on väärä. ”

RK: Ei ole vaan tosi. Suomi oli Saksan toiseksi tärkein liittolainen Japa- nin jälkeen, ja sellainen Barbarossa, jossa Suomi ja (siihen liittyen) ”poh- joinen ulottuvuus” (NL:n kannalta luoteinen, sen ja myös Kiinan huollon kannalta koillinen sellainen ajoi ihan saman asian, mutta sitähän Saksa ja Japani eivät tuolloin tienneet…) olisi ollut täysin toisenlainen muutenkin.

Suomen sotaklikki oli Hitlerin vannoutunut liittolainen ennen talvisotaa ja sen aikanakin, vaikka Saksa esti toisaalta Italiasta aikaisemmin kau- pallisesti tilattujen Fiat-lentokoneiden (ihan hyviä vehkeitä) aivan vas- taavalla tavalla kuin Englanti esti Ranskaa toimittamasta Suomelle so- tilasapua. Nuo episodit vain osoittivat, että Hitler ei ollut vihkinyt Mus- solinia juoniinsa muutoin kuin tämän osalle tulevien tehtävien osalta, ja (ja koko ajan tiiviisti yhteen pelanneet) Englanti ja USA suhtautuivat samoin Ranskaan. Suomen sotaklikki (ainakin Ryti, joka kuitenkaan ei ollut talvisodan alussa hallituksessa, vaan Suomen pankin johtaja, Tanner ja Walden, venäläisten mukaan ainakin nämä) olisi viety Nürnbergiin, jos Suomi ei olisi tuominnut.

http://www.tiede.fi/comment/830273#comment-830273

Englannin atomi(pommi) tutkimushanketta johti saksalainen Rudolf Peierls, joka oli siirtynyt Englantiin töihin jo ennen Hitlerin valtaannou- sua tutkimusaiheenaan metalliseosten mekaanisten ominaisuuksien muodostumisen kvanttimekaaninen perusta atomiteoriassa. Häntäkin epäiltiin NL:n vakoilijaksi, koska hän oli tuonut projektiin mukaan 1937 Klaus Fuchsin, joka oli kuitenkin välillä poissa Hitlerin aikana muutta- neiden muidenkin saksalaisten tapaan huipputiedetehtävistä, kunnes varmistettiin, ettei hän ole natsivakooja. Häntä ei osattu kuvitellakaan Neuvostoliiton vakoojaksi, vaikka kaksi hänen sisarustaan oli kuollut Hitlerin rotuvainoissa. Englannin atomihankkeen koodinimi oli sitten myöhemminkin ”Tube Alloys” ikään kuin Pierls ja Fuchs olisivat jatka- neet vanhan alansa tutkimuksia. Saksaahan ei voitu millään estää heidän uraansa seurailemasta.

New Yorkissa Robert Oppenheimer johti USA:n vastaavaa projektia, ja hän oli ensimmäinen, joka alkoi varsinaisesti suunnitella atomipommia 1938. Tämä ja englantilaisten projekti yhdistettiin sitten USA:n Manhattan-projektiksi.

Pavel Sudoplatovin mukaan myös Oppenheimer oli alun perin NL:n va- kooja. Hän oli mm. naimisissa Espanjan sisällissodassa ammutun USA:n kommunistipuolueen yhden näkyvimmän johtajan Joe Dalletin lesken Katerine Pueningin kanssa.

http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/SPopenheimer.htm

Sekä Oppenheimer, Puening että Dallet olivat syntyisin USA:an tuoman- sa ja siellä yritystoiminnalla hankkimansa omaisuuden pörssiromah- duksessa menettäneistä siirtolaisperheistä, ja ainakin kaksi ensimmäis- tä pitivät USA:n kapitalismia ”suurena puhalluksena ja huijauksena” (mutta eivät olleet kallellaan fasismiin).

Jos hän oli vakooja, hän oli tullut tähän asemaan täysin muuta teitä kuin Fuchs, eivätkä herrat välttämättä edes tienneet toisistaan tuossa suhteessa.

Lisäksi NL yritti värvätä Niels Bohria vakoilijakseen, jossa yhteydessä he vakuuttuivat, että tämä on jo, Ruotsin, vakoilija. Bohr oli tuosta poru- kasta selvimmin dialektinen materialisti, vaikka oli hyvin oikeistolainen henkilö. Hän oli perehtynyt siihen vasta huippufyysikkona, kun taas Ein- stein oli siihen perehtynyt nuorena, mutta vanhemmiten etääntyi siitä yhä kauemmaksi. Bohr halveksi ikänsä avoimesti kotimaataan, mutta ihaili Ruotsia. Matematiikassa Bohrille nimetyt kaavat ovat hänen nuoremman veljensä matemaatikko Haraldin käsialaa, joka oli myös Tanskan jalkapallomaajoukkueen olympiamitalistimaalivahti.

MK: ” Sotaa käytiin yhdessä, kanssasotijana, niin kauan kuin se oli Suomen etujen mukaista ”

RK: Kuten sanottu SOTA OLISI OLLUT TÄYSIN TOISEN NÄKÖINEN IL- MAN SUOMEA, sillä Saksalla oli kaksi täysin erilaista strategista vaih- toehtoa: ns. eteläinen vaihtoehto 1. oli hyökkäys NL:n energiateolli- suuden ja keskeisen strategisen raaka-aineen tuotannon ytimeen Ba- kuun, mieluiten Kaspian ITÄISTÄ rantaa katkaistuaan ensin Kaukasian ja muun NL:n alueyhteyden (mihin valtaaja aina pyrkii: valtaaja, joka ei käytä tilaisuutta jakaa vihollisen alue kahtia jne., ei ole edes ”uskottava” …)…

Hitlerin parhaan strategisen vaihtoehdon ongelmia olivat:

1. Bakun öljyistä piti varautua tappelemaan paitsi NL:n myös Englan- nin ja Turkin kanssa. Mutta kuten sanottu jos nuo maat olivat myös NL:n potentiaalinen ongelma ehkä vieläkin enemmän: jos vaikka Turkki olisi vienyt NL:n öljyt, tämä olisi ollut avuton ja kusessa. Vaihtoehtoisia lähteitä oli vähän ja nekin Kaspian tuntumassa.

2. Toinen vaara oli Saksan joukkojen joutuminen mottiin Kaukasuk- sen ja Kaspian taakse. Jos meinasi öljyä, sinne oli päästävä. Ratkaisu tähän oli Japanin ”naapuriapu”:Japanin Mantshurian armeijan oli mää- rä tulla Mongolian Halhin Golin kautta vähin äänin Keski-Aasiaan. NL olikin jostakin syystä siirtänyt n. 10 % sotaa edeltäneen ajan parhaista panssareistaan,500 kpl,Ulko-Mongolian itäkärjen Halhin Golin tienoille n. 500 km:n (Vaasasta Joensuuhun) päähän Pekingistä. Marsalkka Georgi Zhukov,joka ”ansaitsi” tuolla taistelullaan NL:n panssarivoimien komentajuuden II maailmansodassa, ei kerro muistelmissaan, koska ja miten tämä oli tapahtunut, mutta kyllä sekin joskus vielä selviää. Taistelussa oli ensiarvoisen tärkeässä asemassa myös Ulko-Mongolian 58000 pääasiassa konetuliaseistettua ratsumiestä.

Saksan toinen, strateginen vaihtoehto 2. oli hyökätä NL:n aseteolli- suuskeskuksiin pohjoiseen tasan päinvastaiseen suuntaan kuin Baku.

Saksalla oli kuitenkin mm. väärä käsitys siitä, missä NL:n aseteollisuuden keskus sijaitsee.

NL pelkäsi eteläistä vaihtoehtoa 1. yli kaiken, sillä se olisi tehnyt Kau- kasian myös täydellisesti sotilaallisesti riippuvaiseksi Persiassa isän- nöivästä Englannista. Tuon alueen johtajaksi olisi tullut sen sotilas- komentaja, 1. varapuolustusministeri, ratsuväen veteraanimarsalkka Semjon Budjonnyi, joka olisi toiminut parhaaksi katsomallaan tavalla englantilaisten kanssa. (Tavasta voi vain sanoa kaksi varmaa seikkaa: se olisi taatusti ollut kiero, ja yhtä taatusti Stalinin hyväksymä niin kauan kuin tämä oli hengissä. Kaukasiassa ei arvosteta eikä totella ”liian avoi- men suoraviivaista” toimintaa, ei ainakaan silloin arvostettu. Budonnyi Kaukasian venäläisenä tunsi seudun, engelsmannit eivät.)

http://www.tiede.fi/keskustelut/post673902.html#p673902

Juuri tuon takia Budjonnyi kuului hallitukseen ja sotilasjohtoon. Myös NL:n Suomelle kesällä 1938 tekemä ehdotus ”etupiirijaosta” Itämeren alueella, joka joutui Hitlerin käsiin ennen kuin presidentti Kallion, oli noin 100%:n varmasti Budjonnyin käsialaa.

MK: ” ja vain siihen asti kuin sodasta irrottautuminen maan itsenäisyyden säilyttäen oli mahdollista.

Tämä hetki tuli vasta kesällä 1944, kun NL:n suurhyökkäys oli pysäy- tetty ja Saksa oli niin heikko, ettei sen mahdollista miehitysuhkaa Suomessa ollut olemassa. ”

RK: HÄRSKIÄ VALEHTELUA: Englanti tarjosi syyskuussa 1941 (aivan varmasti kaikkien Liittoutuneiden nimissä) Suomelle rauhaa ja Karja- laa takaisin, jos Suomi pysähtyy vanhoille rajoilleen. (Tuo tarjous tie- dettiin myös sotaväen keskuudessa, ns. Hevosmiesten tietotoimistos- sa.) Varmasti olisi diili käynyt vanhoista rajoista vielä tuon jälkeenkin, sillä Englanti julisti Suomelle sodan vasta itsenäisyyspäivänä 6.12. (Se oli myös Japanin hyökkäyspäivä Pearl Harboriin, ei todellakaan mikään ylläri USA:lle sekään… ja edelleen päivä, jolloin Stalin marssitti 300000 mm. Japania vastaan ”passissa” ollutta Pohjoisten ja itäisten kansojen talvitaistelun erikoisjoukkojen valiosotilasta Siperiasta purkamaan Saksan hyökkäyksen Moskovaa vastaan (kts.Aleksandr Bek, Baurdzhan Momyish Uly: ”Volokolamskin valtatie

http://www.tiede.fi/keskustelut/post673902.html#p673902 )

 

MK: ” Jatkosota (1941-45) oli jatkoa talvisodalle (1939-40),joka puoles- taan oli seurausta NL:n ja Saksan välisestä Molotovin-Ribbentropin so- pimuksesta (23.8. 1939). Moskovan rauha (13.3. 1940) koettiin epäoi- keudenmukaisena ja vääränä, kun NL vei paljon enemmän kuin mitä oli asein kyennyt valtaamaan, mm. kaikki Karjalan kaupungit olivat rauhan tullessa Suomen armeijan hallussa. ”

RK: NL jyräsi kannaltaan optimaalisen puolustuslinjan, joka oli täysin sen koko sodan aikana noudattaman strategisen linjan mukainen pitkine ja mutkikkaine rintamineen, joista vihollinen aina kärsi kuitenkin enemmän. Sillähän Budjonnyi oli voittanut jo sisällis- ja interventio- sodassakin! Zhukov tähän kehitti vielä mallin, että rintaman pitää olla paitsi pitkä ja mutkikas, myös ”SYVÄ”, jopa 40 km. Takimmaisina olivat usein parhaat vaunut, jotka pystyivät liikkumaan huomaamattomasti rintaman pituussuunnassa vihollisen kärkien eteen, tai sitten taktisesti sivummalle, jos kärki oli tarkoitus motittaa.

MK ” Pahinta oli kuitenkin se, että Suomi joutui keväällä 1940 kahden meille vihamielisen suurvallan saartamaksi. Kauppa sekä itään että länteen oli jumissa; ei saatu aseita eikä leipää.

NL pyysi syksyllä 1940 liittolaiseltaan Saksalta lupaa likvidoida Suomi. Saksa ei antanut tähän lupaa.

RK: TAAS TULI ÄÄRIOIKEISTON HISTORIANVÄÄRENTÄJIEN HELVETIN PAKSU ELÄMÄNVALE:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/02/molotov-ei-pyytanyt-hit…

MK: ” Saksa tuli auttajaksemme lopusta vuotta 1940 lähtien. ”

RK: Hitler päätti tuolloin Barbarossan suunnitelmaksi suunnitelman 2.

MK: ” Viljan ja aseiden saanti turvattiin. Suomen ei auttanut jäädä puukko kurkulla odottamaan NL:n viimeistä iskua, joka oli koko ajan vakava uhka, vaan alettiin valmistella hyvitystä koetulle vääryydelle. ”

RK: Just kuten mm. Joosu, Budjonnyi ja Zhukov olivat meinanneetkin…

Saksalaiset joutuivat ottamaan Romanian armeijan osaksi Saksan armeijaa, ja korvaamaan sillä alppijääkärit ja muut sellaiset ”ylikoulutetut” Eteläisellä Rintamalla…

Vaikutus ei ollut ihan pieni, se oli n. miljoona miestä… tärkeästä etelästä lopultakin toisarvoiseen pohjoiseen… Vähän kuin ”tunturihaukan persiiseen”…

MK: ” Suomi varustautui ja valmistautui ottamaan omansa pois. Jokainen itseään kunnioittava kansakunta ja valtiojohto tekee niin. ”

RK: Juu…

MK: ” Suomi ei lähtenyt sotaan Saksan rinnalla 22.6.1941, vaan vasta NL:n pommitettua Suomea 25.6.1941. ”

RK: Suomi teki täyttä päätä hyökkäystä valmistelevia Hitlerin määrää- miä toimia jo viikkoja ennen SAKSAN hyökkäystä… Sattuipa olemaan mukana minun jo silloin harmaissa olevaksi vahvasti yli-ikäinen isäpap- panikin, joka ei ollut edes kelvannut Talvisotaan (kuin työjoukkoihin)…

MK: ” Puolustukseen ryhmitetyt joukkomme ryhmitettiin hyökkäyk- seen, joka alkoi vasta heinäkuun alkupuolella. Näin korostettiin erillissodan luonnetta. ”

RK: Tämäkin jo on asiantuntevasti oikaistu, tuo syy meinaan, että KOSKA pantiin varsinainen täysrähinä päälle…

MK: ” Otettiin haltuun puna-armeijan ryhmitysalueet idässä; nämä valloitusmaat olivat pantti tulevaa rauhantekoa varten. ”

RK: NL oli tarkoitus hävittää ja sen asujamisto tappaa.

Vai MITÄ ”sopimuksia” meinaat?

MK: ” Näin Suomi siirsi sodan pois Suomesta. Jos Saksan kanssa ei olisi ryhdytty yhteistyöhön, olisimme aseettomina ja vailla ruokaa jauhautuneet kahden jättiläisen välissä omalla maaperällä. ”

RK: Entäs jos olisi tehty se NL:n v. 1938 ennen Münchenin sopimusta, todellisessa kusessa esittämä diili?

NL valmistautui silloin sotaan Saksan kanssa liittolaisestaan Tshekkoslovakiasta.

MK: ” Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto johti sotaamme koko ajan. ”

RK: ”Sotaamme” ollen sekä partitiivi että illatiivi…

MK: ” Pohjois-Suomen itärintamalla vähäiset joukkomme olivat alistetut Saksan sodanjohdolle, mutta Suomi saneli tahtomme myös siellä. ”

RK: JA KISSAN PASKAT!!!

MK: ” Erillissodan osoitus on mm. se, ettei Muurmannin rataa katkaistu eikä lännen apua Stalinille estetty. ”

RK: Venäläiset väittävät, että suomalaiset olisivat sen kerran katkaisseet. Mutta eivät toki niin, että olisivat siitä pätkän vallanneet.

MK: ” Kauaskantoisin valtiojohtomme viisaus ja erillissotamme todistus oli se, ettei Suomi sulkenut Leningradin saartorengasta, vaan antoi avun mennä sisään. ”

RK: Kyllä sitäkin yritettiin katkaista, mutta Mannerheim tiesi jo silloin hyvin, mitä tuleman pitää. Hänelle on Halhin Golin tulos täytynyt olla varsinainen kauhunpäivä… Hän sitten kannattikin aluevaihdoksia, mutta joutui Rytin ja Tannerin ja Erkon ja Waldenin jyräämäksi…

MK: ” Tämä on niin armelias teko NL:oa kohtaan, että se olisi ansainnut tulla paremmin Suomelle palkituksi.

Jos Suomi ja Saksa olisivat olleet liittosopimuksessa, Saksan ase- ja viljatoimitukset Suomeen olisi turvattu pitkäjänteisin sopimuksin. ”

RK: Suomi ja Saksa olivat toiminnallisessa sotilaallisessa liitossa, jossa toinen ei olisi voinut ilman toista tehdä juuri sitä, mitä teki. Tämä koskee täysin myös Saksaa Suomen suhteen. Sen lujempaa liittoa ei juuri voi olla.

Ja Hitler piti suomalaisia paremmin ajan tasalla suunnitelmistaan kuin Mussolinia tai jopa Hirohitoa, sitten, kun oli Barbarossan suunnan päättänyt.

MK: ” Mutta koska sopimusta ei ollut, Saksa antoi apua vain tipoittain sen mukaan miten Suomen sota palveli Saksan sodanpäämääriä. ”

RK: Saksa päätti siinä liitossa kaiken, paitsi ehkä Suomen urautumista.

MK: ” Tämä väljä yhteistyö sopi Suomelle. ”

RK: Yhteistyö ei olisi voinut olla enää tiiviimpää.

Ja tämäkin oli jo niin tiivistä, että Saksa hävisi viime kädessä Suomen takia ainakin Moskovan ratkaisutaistelun.

MK: ” Suomi irrottautui sodasta heti, kun se oli mahdollista. ”

RK: Ei irrottautunut. Viittaan ylle.

MK: ” Suomen kansan puolustustahto, lujatahtoinen, lyömätön armeijamme ja Saksasta saatu materiaaliapu tekivät sen mahdolliseksi. ”

RK: NL:n tarkoitus ei ollut missään historiallisessa vaiheessa liittää Suomea itseensä, eikä se myöskään pyrkinyt valtaamaan Suomea.

Se sai talvisodassa just optimaalisimman vaihtoehdon, mitä oli ajanutkin, vastaisen varalle. Vain hinta oli oli kova.

MK: ” Suhde toimi kannaltamme niin hyvin, ettei Suomi ole hyvältä kaveriltaan vaatinut korvauksia Lapin tuhoista. ”

Keskustelua (Alkkarista):

Ahti Pontinen kommentoi_ 16. helmikuuta 2017

Saksa olisi saanut edetä pidemmälle varsinkin Venäjän suhteen. Jos rankan hyökkäys ei olisi tehty vähän aiemmat toimet olisiko englanti jättänyt sodan julistamatta?

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/mit-jos-saksa-olisi…

Juhani Putkinen: ” Saksa oli nöyryytetty ja orjuutettu Ensimmäisen Maailmansodan rauhansopimuksessa ja sen jälkeenkin. Valitettavasti voittajat, lähinnä Ranska, eivät olleet sisäistäneet Sun Tzun oppeja.

Sun Tzu opetti, että voitettua vihollista kohtaan on oltava jalomielinen.

Saksa silvottiin, mutta nousi sieltä vihan voimalla. Saksan tavoitteena ei suinkaan ollut valloittaa koko Maapalloa, kuten Venäjän tavoite oli (ehkä on vieläkin). Saksan täysin ymmärrettävänä tavoitteena oli yhdistää saksankieliset alueet yhtenäiseksi Saksan Valtakunnaksi.

Nimenomaan Venäjä halusi saada aikaan molemmat Maailmansodat – ei suinkaan Saksa vaikka niin väitetään. ”

RK: Saksan ja Japanin raja oli sovittu kulkevaksi Jenisei-jokea pitkin Ulaanbaatarista Jäämerelle.

History

Ancient nomadic tribes such as the Ket people and the Yugh people lived along its banks. The Ket, numbering about 1000, are the only survivors today of those who originally lived throughout central southern Siberia near the river banks. Their extinct relatives included the Kotts, Assans, Arins, Baikots, and Pumpokols who lived further upriver to the south. The modern Ket lived in the eastern middle areas of the river before being assimilated politically into Russia during the 17th through 19th centuries. [15]

Wheat from the Yenisei was sold by Muslims and Uighurs during inadequate harvests to Bukhara and Soghd during the Tahirid era. [16]

Russians first reached the upper Yenisei in 1605, travelling from the Ob River, up the Ket River, portaging and then down the Yenisei as far as the Sym River. [17]

During World War II, Nazi Germany and the Japanese Empire agreed to divide Asia along a line that followed the Yenisei River to the border of China, and then along the border of China and the Soviet Union. [18]

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017

Juhani Putkinen: ” Historia on toteutunutta historiaa – toivoisin, että se toteutunut historia tunnettaisiin mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tarkasti. Jossittelu on vain jossittelua.

Kuitenkin kun Timo nimenomaan kysyy, niin itse kuvittelen että olisi voinut mennä myös näin:

1. Saksa teki ennakoivan iskun itään juuri ennen kuin Venäjä olisi iskenyt länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin. Se on toteutunutta historiaa. ”

RJK: Kissan pissat! NL oli HELVETIN KAUKANA MISTÄÄN ”HISTORIAN SUURIMMASTA ARMEIJASTA”!

NL:lla oli kyllä tuotannossa niin T-24-panssarit, MiG-hävittäjät kuin Kat- jusha panssarintorjuntaraketitkin, mutta SARJATUOTANTO oli vielä al- kutekijöissä, ja mm. T-34-panssareissa ei ollut RADIOLÄHETTIMIÄ lainkaan, ja vastaanottimetkin vain johtovaunuissa. Ne eivät ollet hyök- käyskelpoisia, kuten eivät muutkaan hyvätkään panssarit, kuten ras- kaat kaupunkipanssarit Klim Voroshilovit (hitaita, vaativat kovaa poh- jaa), tai keskiraskaat BT-7:t (eivät kestäneet saksalaisten panssareiden ammuksia, vaikka olivatkin jo hitsattuja).

Hyökkäyskelpoinen panssariarmeija länteen NL:llä olisi ollut kesällä 1943. Nyt se viivästyi vuoden Sodan takia.

Asiaa on käsitelty Putkisen kanssa ennenkin, mutta hän ei muista mitään.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/02/molotov-ei-pyytanyt-hit…

http://vilhojuntunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138872-miksi-suomi-a…

Keskustelua:

Putkinen: ” Spammia: ”NL valmistautui piirustukynät, sorvit ja hitsit savuten nimenomaan Saksan hyökkäykseen”

—–

Todellisuudessa Venäjän  yksinvaltias Stalin oli täysin varma siitä, ETTEI Saksa ole hyökkäämässä Venäjälle, eikä Venäjä siksi valmistautunut lainkaan puolustukselliseen sodankäyntiin:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Stalin_oli_varma_ettei…

Sen sijaan Venäjä valmistautui hyökkäämään länteen maailmanhisto- rian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941, valloittaakseen koko Euroopan – aluksi.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_aikoi_hyokata_l…

—–

Spammia tulee hirmuista vauhtia – väärällä nimellä – ja samaan aikaan tämä tekeläinen solvaa omalla nimellään kirjoittajia. Tämä on se inter- netin normaali taso. Minun mielestäni Aamulehden pitäisi edellyttää jokaisen kirjoittavan omalla oikealla nimellään ja identifioivan itsensä pankkitunnuksilla.

” Täysin järjetöntä kaakatusta: Ettei NL muka ollenkaan valmistautunut puolustautumaan…

MUTTA SEN SIJAAN SE MUKA OLISI SUUNNITELLUT MAAILMAN- HISTORIAN SUURINTA PANSSARIHYÖKKÄYSTÄ (ja ylipäätään siihenastista sotatointa)  LÄNTEEN!!!???

SENKÖ HELVETIN TAKIA SELLAISELLA MASSALLA I SITTEN MUKA OLISI MYÖS PUOLUSTAA VOINUT!!!???

Molo-Ribbe EI OLLUT SOTILASLIITTO (JOLLAISTA HITLER KYLLÄ MYÖS TARJOSI!), vaan kahden vastakkaisen sotilasliiton NORMAALITILA SILLOIN, KUN NE EIVÄT SODI.

Täällä on NL:n panssarintuotanto malleineen. Niistä tärkeimmät ovat T-34:n eri tyypit ja Klimit. NL nosti panssarintuotantonsa vuonna 1942  10-kertaiseksi vuoteen 1941 verrattuna. Samoin lentokoneiden tuo- tannon. Tietysti sitä oli valmisteltu jo vuodesta 1938 mm. räätälöimällä uudet mallit Espanjan sisällissodan perusteella saksalaisia vastaa, ja siirtämällä näiden panssareiden, MUTTA EI KLIMIEN, valmistus länsirajalta Moskovan taakse. Itäisin linnoitettu kaupunki oli Gorki, joka oli myös parhaiden  T-34-85-panssareiden valmistuspaikka. MiGejäkin siellä tehtiin ja tehdään yhä.

Liittoutuneiden intressinä oli siirtää hyökkäystä mahdollisimman kauaksi eteenpäin, NL:n asema koko ajan vahvistui. Vasta vuonna 1943 se olisi kuitenkin pystynyt todennäköisen voitollisesti hyökkäämään, kuten se nyt teki 1944.

” Soviet combat vehicle production during World War II

From Wikipedia, the free encyclopedia
(Redirected from
Production of KV-1 heavy tanks

 

Soviet combat vehicle production during World War II from the start of the German invasion of the Soviet Union on 22 June 1941 was large. Although the Soviet Union had a large force of combat vehicles before the German invasion, heavy losses led to a high demand for new ve- hicles. Production was complicated by the loss of production facilities in the western part of the Soviet Union,and entire factories were moved east of the Ural Mountains to put them out of reach of the Germans. Soviet industrialization in the pre-war years (starting in the 1920s) had been rapid, but quantity was given priority over quality and Soviet engi- neers were comparatively inexperienced as the Soviet Union started off as a primarily agricultural society. Therefore, the quality of Soviet combat vehicles was inferior to western Allied and German vehicles.

(Although the T-34 was better armed and armored than any German tank at the start of the invasion, early-war T-34s could only drive for an average of 200 km before the engine was worn out. At the same point, German and American tanks needed only an oil change to keep run- ning.) The situation improved after the hard years of 1941 – 1942 when the situation was especially strained as the Soviet industry was in dis- array after the move to the east. In general, Soviet tanks had less inte- rior space than the tanks of other nations (which made them smaller targets) – this was possible because the Red Army only employed soldiers of small stature in their tank forces.

Combat experience in the Spanish Civil War (1936-1939), the Battles of Khalkhin Gol (1939) and the Winter War (1939-1940) showed the So- viet military that light tanks (such as the T-26) were too lightly armored and that multi-turreted tanks (such as the T-35) were inferior to single turret tanks which guided the switch to the later vital T-34 medium and KV-1 heavy tanks.

Figures are up until the first half of 1945 and only include new pro- duction. The Soviet Union had 25,664[2] or 25,481[3] armoured fighting vehicles on 1 June 1941 before it entered the war.

Not shown here are armoured cars, aerosans, artillery tractors and armoured trains.

Light armoured fighting vehicles

Armoured vehicles under about 15 tonnes could be produced and rebuilt in many light industrial installations, such as automotive, streetcar, and light tractor factories. Most were driven by standard automotive engines.

For these reasons light tank production continued well into the war, even though the medium T-34 was much more cost-effective. Foreign light tanks continued to be delivered under Lend-Lease, but domestic production would be replaced by cheaper armoured cars and the plentiful SU-76M self-propelled gun, which was simpler but packed a bigger high-explosive punch.

 

Type 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Total
Tanks T-26 1,601[4] 1,613[5] 116[6] 47[7] 1,717 or 1,660
BT-7 779[8] 780[9] 779 or 780
T-40 41[10] 668[11][12] 675[13] 180[14] 709 or 896
T-50 48[15] 60[16] 15[17][18] 63 or 75
T-60 1,388[19] 1,366[20] 4,477[21] 4,352[22] 55[23][24] 5,920 or 5,773
T-70 4,883[25][26] 3,348[27][28] 8,231
SP guns ZiS-30[29] 101 101
SU-76[30] 25 1,908 7,155 2,966 12,054
SU-76i[31] 201 201
Total 2,422 or 2,433 2,321 or 2,249 9,580 or 9,455 5,512 7,155 2,966 29,956 or 29,770

The SU-76 was a 76 mm gun mounted on a lengthened version of the T-70 chassis.

Medium armoured fighting vehicles

Building and overhauling heavier armoured vehicles required specia- lized heavy machinery. Their main components were produced and assembled in facilities which also built heavy tractors, artillery, locomotives, and ship components.

The T-34 tank’s basic design was optimal, and continual development of industrial processes allowed it to be produced in greater numbers than any other armoured vehicle during the war.

Medium self-propelled guns were reasonably successful in the pure antitank role, but larger-calibre guns would become more common on heavier chassis, which could better handle their heavy recoil and carry an adequate provision of their large ammunition.

Type 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Total
Tanks T-28 12 12
T-34 115 2,800 12,553 15,812 3,500 34,780
T-34-85 10,449 12,110 22,559
T-44 200 200
SP guns SU-122 25 630 493 1,148
SU-85 750 1,300 2,050
SU-100 500 1,175 1,675
Total 127 2,800 12,578 17,192 16,242 13,485 62,424

 

The T-28 was an older tank reaching the end of its production in 1940, and there were several hundred fielded already.

The T-34 was originally armed with a 76-mm gun; this was upgraded to a higher-velocity 76-mm, then finally to an 85-mm gun in a bigger turret. The production given for the T-34/85 in 1945 is the full production of that year.

The SU-85,SU-122 and SU-100 were all self-propelled guns mounted on the chassis of the T-34. The SU-85 and the later SU-100 mounted high-velocity guns and were designed for anti-tank work. The SU-122 mounted the lower-velocity 122-mm M-30 howitzer, and was mainly used as battlefield assault artillery against infantry.

Heavy armoured fighting vehicles

Soviet heavy tank production was constantly in danger of cancellation during the war, and only continued thanks to constant improvement and liberal doses of political interference. These vehicles required significantly more resources to produce than the T-34 medium tank, and were always outmatched by it in some significant way. The most successful were the later IS-2 tank and heavy self-propelled guns, whose large-calibre firepower was generally useful against both soft and hard targets. [32]

Type 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Total
Tanks KV-1 141 1,121 1,753 3,015
KV-1S 780 452 1,232
KV-8 102 35 137
KV-85 130 130
IS-2 102 2,252 1,500 3,854
IS-3 350 350
SP guns KV-2 102 232 334
SU-152 704 704
ISU-122/152 35 2,510 1,530 4,075
Total 243 1,353 2,635 1,458 4,762 3,030 13,831

Heavy tanks

The KV-1 (after Kliment Voroshilov) was armed with a 76 mm gun; as with the T-34, the length of the gun was increased during production. The KV-1S was a version of the KV-1 with lighter armour (making it faster) and a new turret (still with a 76 mm gun). KV-85 was a KV-1S fitted with an 85 mm gun in the same turret as the IS-1.

KV-8 was a flamethrower tank.

Heavy self-propelled guns

The KV-2 used the same hull as the KV-1 but was armed with a 152 mm howitzer in a huge turret, and was intended for use against fortified targets and infantry. The SU- 152 was a 152 mm howitzer on a KV-1S hull. Like the KV-2 it was intended for use as an assault weapon against infantry, but in a hull mount would have a much lower profile, and be cheaper and easier to produce.

See alsoList of Soviet tank factories ”

Et tosin taida osta englantia.

Vastaavanlainen tilanne oli lentokoneissa: MIg-hävittäjiä oli Saksan hyökätessä 1400, Bakun ympärillä. Määrä nousi kohta 10-kertaiseksi ja sitten tahti jatkui. Määrät olivat vastaavia kuin panssareilla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Neuvostoliiton_ilmavoimien_kalusto

EIKÄ PIDÄ UNOHTAA,ETTÄ NL TIESI ENGLANNIN ATOMIPOMMISTA, MUTTA SAKSA EI TIENNYT!

SENKÖ HELVETIN TAKIA NL OLISI ”LIITTOUTUNUT” TIETÄMÄNSÄ VARMAN HÄVIÄJÄN KANSSA!!!???

Länsiliittoutuneet tiesivät Barbarossan alkuajankohdan vielä tarkem- min kuin NL JA ESTIVÄT AKSELIA POMMITTAMASTA BAKUA SYY- RIASTA KÄSIN valtaamalla Damaskoksen ja Vichyn Ranskan viimeisen lentokentän yksi (1) vuorokausi ennen Barbarossa alkua 21.06.1941:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/syyria-kesakuu-1941-ii-…

Syyrian operaatio Exporter, kesäkuu 1941, II maailmansodan eräs ”un…

 

JP: ” 2. Saksan tarkoitus oli hyökätä jo muutamaa viikkoa aiemmin, mutta myöhästyi aikataulustaan kun Saksa joutui pelastamaan idioottimaista liittolaistaan Italiaa häviämästä aloittamiaan sotia. ”

Totta!

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Operation+Barbarossa

”  Operation Barbarossa

(“Barbarossa Fall”; named after Frederick I Barbarossa, emperor of the Holy Roman Empire), conventional name for the fascist German plan for aggressive war against the USSR. The idea of militarily liquidating the Soviet Union was a paramount programmatic task of German imperialism and fascism en route to world hegemony.

The initial date for the attack — May 1941 — was set back to June 22 (the final order was issued June 17) as a result of the operations carried out against Yugoslavia and Greece.A number of documents were wor- ked out to supplement the directive of the OKH, such as an evaluation of the Soviet Armed Forces, a directive on misinformation, an estimate of the time needed to prepare the operation, and special instructions.

… ”

JP: ” Samalla Saksan muutenkin suhteellisen vähäisiä joukkoja hajotet- tiin sinne sun tänne. Tämäkin on vielä toteutunutta historiaa käännekohtineen. ”

RJK: ÄLÄ MUUTA VISERRÄ! KUTEN SUOMEEN… 😀 !!!

JP: 3. Saksa iski Venäjän melkein polvilleen, mutta valitettavasti USA toimitti Venäjälle aivan valtavan määrän materiaalia, jonka turvin Venäjä ei hävinnyt sotaa Saksaa vastaan – kuten Venäjä hävisi Saksalle aloittamansa Ensimmäisen Maailmansodan. Se oli USAlta aivan valtava virhe. Edelleen toteutunutta historiaa. ”

RJK: USA ja NL olivat tehneet mittavaa sotateollista yhteistyötä vuo- desta 1929, siitä alkaen kun NL:n ratsuväkiarmeija vaihdettiin maailman ajanmukaisimpaan panssariarmeijaan, ja USA:n oma samoin… Tosin USA rakensi aivan erityisesti laivistoaan.

JP: ” 4. Nyt menee sitten jossittelun puolelle – kun avaaja välttämättä halusi. Jos USA ei olisi auttanut aggr essiivista, murhanhimoista kommunistidiktatuuri Venäjää, niin Venäjä olisi kemahtanut. ”

RJK: USA oli jäänyt ilman sähköhitsattuja laivoja , lentokoneita ja panssareita.

JP: Suomi olisi saanut pitää omat oikeat lailliset Tarton rauhan mukaiset alueensa. Suomen itäpuolella olisi todennäköisesti ystävällismielinen Saksan valtio – eikä meidän rajanaapurina olisi imperialistista roistovaltiota Venäjää. ”

RJK. Kissanpissat.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017

Ahti Pontinen: ” Saksa olisi saanut edetä pidemmälle varsinkin Venäjän suhteen. Jos rankan hyökkäys ei olisi tehty vähän aiemmat toimet olisiko englanti jättänyt sodan julistamatta? ”

Englanti olisi julistanut sodan joka tapauksessa, se kyttäsi vain tilaisuut- ta.Se julisti kaikkien sotaoppien vastaisesti Puolan takia sodan,jossa se ei pystynyt tekemään mitään,ainakaan ilman Neuvostoliittoa (tai Ruot- sia,joka ei ollut mahdollisuuksien rajoissa).Ranska julisti sodan, jossa se ei AIKONUT tehdä mitään, paitsi ehkä huudella Maginot-linjalta, ja jos hyvin sattuu vallata pari saksan siirtomaata.Hitler oli ulalla,samoin ken- raalit. Hitler ei missään vaiheessa aikonut tosiasiassa nousta maihin Britanniaan, vaan se yritti hikisesti tehdä erillisrauhan, jollaista ei ollut tarjolla. Taustalla oli ensinnäkin Englannin atomipommi ensinnäkin voi- ton varmistimena ja toisekseen uhkana (joka oli turha), että Saksakin voisi tehdä sellaisen. NL:sta Englanti ei sellaista osannut kuvitellakaan.

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 16. helmikuuta 2017

Juhani Putkinen: ” Venäjä oli syyllinen Ensimmäiseen Maailmansotaan, eikä suinkaan Saksa. Jos faktat historiasta kiinnostavat, niin tästä sitä tulee:

Yksi.

Kaksi.

Kolme. ”

Tässä saattaa sikäli olla ripsaus totta, että Nikolai (joka oli tyhmä) tar- vitsi sotaa, joka on riittävän iso,vauhdittaakseen Stolypinin maatalous- reformia, pakkokulakisointia, jossa maaseudun keskivarakkaat perhe- viljelijät ja köyhät talonpojat oli tarkoitsus ”vapauttaa” kokonaan maan ja muiden tuotantovälineiden omistuksesta valtion virkamiesten valit- semien, asepalveluksesta vapautettujen KULAKKIEN sekä kaupunkien teollisuuden työvoimaksi, joka on helposti liikuteltavissa. Maaorjuus oli lakkautettu jo 1960-luvulla, mutta maita ei ollut jaettu kuin osittain: val- taosa viljelijöistä viljeli ns. zemstvo-yhteismaita. Heillä oli osuus maata zemstvossa,josta he olivat kuitenkin valtiolle velkaa.He saattoivat myy- dä sen osuutensa pois, jos joku vain osti, ja maksaa velkansa, jolloin he olivat suurin piirtein omillaan, mihin siis nimenomaisesti pyrittiin, mutta ilman maata. Ostajiksi järjestettiin KULAKIT, jotka saivat lainaa valtion kulakkipankista. Valtio keskitti hankintansa mm. armeijalle kulakeille, jolloin keskivarakkaatkin joutuivat myymään tuotteensa heidän välityksellään.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Stolypin+Agrarian+Reform

Tämä systeemi oli nimenomaan Venäjällä, kun taas Ukrainassa oli suur- tiloja ja kasakka-alueita, Baltiassa suurtiloja, Puolassa myös. Suomi ei ollut mukana sotatalousjärjestelmässä paitsi verojen maksajana.

Nikolai kutsui aseisiin MYÖS KESKIVARAKKAAT JA KÖYHÄT TALON- POJAT nimenomaan köyhdyttääkseen heidät kulakkien ja muiden työvoimaksi!

Nikolai kutsui aseisiin KAKSI KERTAA NIIN SUUREN ARMEIJAN KUN OLISI OLLUT SOTILAALLISESTI OPTIMAALISTA, PUHUMATTAKAAN JOS OTETAAN VIELÄ SE RUOA TUOTANTOKIN HUOMIOON. Sitten rintamataudit aivan turhaan harvensivat näitä raskaalla kädellä, sitä pahemmin levisivät, mitä ahtaampaa kasarmeilla.

Ei ole kaukaa haettu,että koko sotakin oli ”keksitty” ja kehitelty UUDEN-LAISEN SOTATALOUSSYSTEEMIN LÄPIVIEMISEKSI JA VIILAAMI- SEKSI JA TESTAAMISEKSI. Kaikki toiminta palveli feodaalivaltiossa viime kädessä aina sotilaallisia pointteja…

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 19. helmikuuta 2017 00:38

USA:n ja NL:n sotateknologia- ja tiedeyhteistyöstä II maailmansodan aikana, menee meikäkäisen ammattiasian puolelle:
 .
 .
” Puolaa asiassa korventaa aivan erityisesti sellainen seikka 1920-luvun lopulta, että Suur-Puolan suunnaton sotilasmahti kaatui erittäin nololla tavalla ennen kuin oli ehtinyt syntyäkään, kun puolalaiset Sikorskit ja muut eivät pystyneetkään valmistamaan heille Ukrainan olosuhteita silmällä pitäen suunniteltua Christie-, venäläisittäin BT-, keskiraskasta ns. nopeaa panssarivaunua, maailman ehdotonta ykköstä tuolloin lajis- saan, ja panssarinsuunnittelija Christien toimistoakin uhkasi konkurssi, kunnes NL:n ulkomaankauppaministerin ja sotatalouspäällikön Anas- tas Mikojanin ja amerikkalaisen suurkauppiaan Armand Hammerin (1898-1990) tiimi tarjosi Puolan tilalle varmaa maksajaa ja vakaata suurvalmistajaa (kyse oli lisenssistä) Neuvostoliittoa… Lisäksi Christie saattoi suunnitella edelleen mielin määrin USA:lle,Englannille, Ranskal- le jne. (Puolasta, Saksasta ja Japanista en tiedä…) Kaikki NL:n kunnolli- set panssarit mukaan lukien T-34, paitsi raskaat Klim( Voroshilov)it, perustuivat sittemmin BT:n perusratkaisuille niin tornin, telapyörästön kuin jousituksenkin suhteen. Päällystetyn hitsauspuikon käsihitsaukseen kehittivät vähän myöhemmin ruotsalaiset.
 .
 .
Edelleen tuo lamasta pelastanut unelma-asiakas toi tuotantoprosessiin mukaan mullistavan parannuksen: akateemikko Jevgeni Oskarovitsh Patonin kehittämän sähköhitsauksen, joka tapahtui aluksi veden alla.
 .
 .
 .
Nyt kun passarientuotanto on aiemmin käsitelty, niin tämä lentokonepuolen tarina jatkui siis seuraavaan tapaan:
 .
” Kun isoveli Anastas Ivanovitsh (1895 – 1978) teki ministerinä loistavia teknologiakauppojaan, tuolloin 24-vuotias ikäisekseen (hänkin) hyvin menestynyt metallimies Artjom Ivanovich Mikojan (1905 – 1970) oli lentokonetehtaan sorvausoperaattori, puolueaktiivi ja Puna-armeijasta kotiutuva lentokoneenasentajaerikoisupseeri. Vaikka työtilanne oli am-mattimiehelle taatusti kuuma, ja armeijakin varmaan heilutteli hienoja natsoja nenän edessä, hän haki ja pääsi v. 1931 Ilmavoimien Insinööri-akatemiaan, josta valmistui v.1936 lentokoneensuunnittelijaksi, ja siirtyi lentokonetehtaan suunnitteluryhmän varajohtajan ja sotilasedustajan tehtävään. Pian joillakin lentokoneiden kuten panssareidenkin suunnit- teluryhmillä oli käytössään Espanjan sisällissodasta haravoidut tiedot saksalaisten viimeisintä huutoa olevista koneista, joita vastaan voitol- lisiksi uudet koneet piti suunnitella. Ensimmäisenä v. 1940 lensi saksa- laisia pommikoneita vastaan ylhäältä päin hyökkäämään suunniteltu MiG-1 ideanaan mahdollisimman tehokas moottori mahdollisimman pienessä koneessa. Kone ei ollut sellaisenaan pitkäaikainen menestys, mutta pääasia olikin yllätys saksalaisille (ja italialaisille, joilla oli parhaat pitkän matkan pommikoneet): mistä suunnasta ja miten hyökkäys tulee pommikoneita vastaan (matkalla vaikkapa Bakuun). Pommikoneisiin ei ollut tuosta vaan järjestettävissä ylöspäin ampuvaa aseistusta, ja jokai- nen lisäteräskilo myös niiden ”selkäpuolen” panssarointiin oli poissa niiden kuljettamasta pommikuormasta ja sen lisäksi lyhensi vielä erik- seen toimintasädettäkin, koska koneiden piti tavallisesti pystyä lentä- mään takaisinkin polttoainemäärällään.Jo toisella mallilla Mig-3 saavu- tettiin potkurikoneille ennätyksellinen 12000 m:n lentokorkeus ja 680 km/h huippunopeus, mikä tarkoitti, että kone pystyi lentämään kaikkien vuoristojen kuten Himalajan ja Kaukasuksen yli mistä tahansa, kun pommikoneiden piti puikkelehtia laaksoja pitkin.
 .
 .
 .
 .
Artjom Mikojanin esimies oli aluksi ensimmäisen varsinaisen hävittäjä- koneen suunnittelija 1933 Nikolai Polykarpov (1892 – 1944), joka oli istunut 1930-luvun taitteessa linnassa jossakin trotskilaisjutussa, mistä lähti liikkeelle legenda, että ”NL olisi käyttänyt vankityövoimaa suunnit- telussa”. (Senhän nyt tietää, mitä siitä ”suunnittelusta” olisi vähänkään tiukemman paikan tullen tullut, kaikkienhan täältä kuitenkin kerran on lähdettävä…). Artjom Mikojan sai sekä Stalinin teknologiapalkinnon että vastaavan Leninin palkinnon kummatkin kuusi (yht. 12) kertaa, mikä oli NL:n ennätys ainakin yhteismäärässä, joten hän oli tunnettu henkilö, mutta tuon tason vaikuttajien sukulaisuussuhteet olivat sotilassalaisuuksia, joten Sovjetskajakaan ei mainitse asiasta mitään, edes kuoleman jälkeen.
 .
Mitä siihen akateemikkopuoleen tulee,silloin kun rakenteita kevenne- tään ja optimoidaan kantavuudeltaan painoonsa nähden, niin akatee- mikko Vasili Zaharovitsh Vlasov julkaisi v. 1940 ensimmäisen version perusteorian sisältävästä teoksesta ”Ohutseinämäiset kimmoiset sauvat” ja vuonna 1949 teoksen ”Yleinen kuoriteoria ja sen teknisiä sovellutuksia”.
 .
 .
(Jääköön mainitsematta,kuka on kammannut viimeiset epätäsmälli- syydet akateemikko Vlasovin avoprofiilisten sauvojen teoriasta eli saattanut sen siten nykyiseen muotoonsa ja osoittanut, miten avoimien ja suljettujen profiilien teoriat yhdistyvät eksaktisti ainakin eräillä tärkeillä perustapauksilla. Osa on vieläkin persetaskussa, ja kaikkein pahimmassa tapauksessa voi vaikka ”unohtuakin” sinne…
 .
 .
”NATO” näyttää nyt kuitenkin aikojen päästä pläjäisseen nuo ”stalinisti-mekaniikat” nettiin, Euroopan Aerospace-tutkimuksensa pääpaikan sen tieteenalan johtajan persoonassa (tosin osin pimennettynä) siellä juhannuksena 2004 maailmankonferenssin pitämäni esitelmän, jolle hän ehdotti sille jopa parhaan esitelmän palkintoa. Se meni kuitenkin romanialaiselle kokeelliselle tutkimukselle, jollainen on maailmalla ollut joidenkin mielestä aliarvostetussa asemassa (toisin kuin Suomessa, jossa sillä on yritetty ”syrjäyttää teoriamuodostus” (mikä osoittaa, ettei tieteestä ymmärretä mitään):
 .
 .
Tuossa on paljon enemmän asiaa takana, perusteorian uudelleenjärjes- tely, tuo on vain yksi raflaava sovellutus. Tuo Nicola Hajdin, joka teorian kumoan, Serbian Tiedeakatemian puheenjohtaja, Kroatian serbi, joka on tehnyt työuransa pääasiassa Sveitsissä, on heilunut ”eurotieteen” johtopiireissä, vaikkei Serbia jäsenmaa olekaan. Mihinkään yhteyden- ottoon teoriansa korjaamisesta tai yhteistyöstä ei vastannut. Suuttui tietysti kuin perkele, mikä on tyypillistä vilpillisille tieteilijöille.
 .
 .
Samoin on nettiin ilmaantunut Singaporen vastaavan 2. maailmankonferenssin julkaisu joululta 1998.
 .
 .
Toivottavasti tuo on merkki sen seikan palautuvasta ymmärtämisestä, että tieteen on edetäkseen oltava julkista.
 .
Samalla se on muistutus noiden noissa konferensseissa esillä olleista alan teorioiden virheellisyyksistä ja puutteista, siitä, että ne ovat yhä korjaamatta.
 .
Ei voi kuin todeta, että ei mitään niin pahaa (NATO), ettei jotakin hyötyäkin… ”

 

 

 

Yksi vastaus artikkeliin “Akselivalloilla ei ollut missään vaiheessa todellista mahdollisuutta voittaa II maailmansodassa.”

  1. Kovin huipputiteelliseltä ei vaikuta Max Hastigs…

    http://www.ksml.fi/kulttuuri/Max-Hastings-%E2%80%93-Maailma-tulessa.-Rivisotilaiden-ja-siviilien-toinen-maailmansota./194419

    ” Max Hastings – Maailma tulessa. Rivisotilaiden ja siviilien toinen maailmansota.

    Max Hastings tunnetaan Suomessa Winston Churchillin sotavuosia kuvanneesta teoksestaan, mutta maailmanpalon historiaa hän on tutkinut yli kolmen vuosikymmenen ajan.

    Jyväskyläläinen kustannusyhtiö Docendo tarjoaa lukijoille aatelisarvolla palkitun historioitsijan lähes 800-sivuista toisen maailmansodan aikajärjestyksessä etenevää järkälettä tekijänsä pääteoksena. ”

    RK: Hölynpölykustantamo:

    https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/4808/

    JL: ” Kahden diktatuurin, aluksi liittolaisina kauhut valloilleen päästäneiden Hitlerin Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton miljoonia ja taas miljoonia uhreja vaatineen kamppailun loppuun vaikutti siihenkin USA:n talouden vahvuus. Puna-armeija söi Chicagon säilykkeitä ja ajoi Berliiniin Detroitin kuorma-autoilla, kuten Hastingskin huomauttaa. ”

    Saksa ja NL eivät olleet liittolaisia:

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/03/molotov-ribbentrop-sopimus-ei-ollut-sotaliitto-vaan-kahden-vastakkaisen-sotilasliiton-normaali-olotila-silloin-kun-ne-eivat-sodi

    NL voitti omilla aseillaan eikä USA:n kuorma-autoilla. NL toimitti aseita myös Kiinaan Maon joukoille.

    https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/vasen-kaista-vaaraa-tietoa-nln-ja-saksan-sotateknologiayhteistyosta-1930-luvulla/

    JL: ” Mutta mitään suurta determinismiä, puhumattakaan ”tieteellisen sosialismin” paremmuudesta rotuoppeihin verrattuna, tästä kaikesta kauhusta ei voi erottaa.

    Professori Yrjö Ruudun muistiinpanojen mukaan presidentti C.G.E. Mannerheim sanoi vuonna 1945, että Saksa olisi voinut voittaa maailmansodan, jos sillä ei olisi ollut täysin hullua johtajaa. ”

    Johan pomppas!

    Tuskinpa hastings todella tuoillaista kirjoittaa…

    JL: ” On tietenkin suomalaista nurkkakuntaista nipotusta huomauttaa, että talvisotamme kuvaus on ohut karrikatyyri ”kukushkoineen” ja narulla räjäytettävine jäämiinoineen. Molemmat ilmiöthän ovat rikkaan venäläisen mielikuvituksen tuotetta.

    Mutta omituisena voi pitää sitä, että Hastings kertoo suomalaisten talvisodan surmansa saaneiksi tarkan luvun 48234, kun todelliset ihmismenetykset olivat noin 23000 hengen luokkaa.

    Tämä ilmeisesti toveri Hrutshevilta kotoisin oleva väärä luku esiintyi jo Simon Sebag Montefioren muuten hienossa Stalin-elämäkerrassa. ”

    RK: Jäämiina on täyttä totta. Sitä ei ”räjäytetä narulla”, vaan polloräjähteet ovat narussa kuin pitkänsiiman koukut. Esimmäinen pullo räjäyteään lauksisimella ja loput laukeavat painallosta, niissä on sellainen painekorkkilaukaisin. Olen ollut tekemässä ja räjäyttämässäkin Hämeenlinnan lehijärvellä. Kapiaiset vielä provoisoimat mua komppanian pienimpänä miehenä menemään suksilla sen rikotun jäälauttasojon yli, mutta en mennyt. Nauja voidaan jättää vesitön pojaan ennen jäätymistä, jotta näitä paukkunaruja voidaan sitten vetää sinne niillä tilalle.

    ” Sotilastekninen tarkastus olisi tässäkin parantanut laatua: kovin monissa viime vuosien kirjoissa paukutellaan mörssäreitä ja ladataan konepistooleihin ammuksia. ”

    JUHANA LEPOLUOTO

Vastaa käyttäjälle Risto Koivula Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *