http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/emme-tarvitse-eu-n-h-p-hybridi-turvallisuus-laitosta
” Kyberturvallisuusasiantuntija:
EU:n ja Naton kumppanuusjulistuksella puututaan hybridiuhkiin vakav…
Naton ja EU:n yhteistyö syvenee viidellä alueilla, joihin kuuluvat muun muassa Suomen kaltaisten kumppanimaiden kapasiteetin kehittäminen ja kyberturvallisuus.
Kyberturvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta pitää EU:n ja Naton kumppanuusjulistusta huippukokouksen tärkeimpänä päätöksenä. Naton huippukokous järjestettiin viikonloppuna Varsovassa.
Naton ja EU:n yhteistyö syvenee viidellä alueilla, joihin kuuluvat muun muassa Suomen kaltaisten kumppanimaiden kapasiteetin kehittäminen ja kyberturvallisuus.
– Ehkä vielä nostaisin siinä sen esille, että tällä julistuksella halutaan tarttua hybridiuh- kiin ja hybiridisodankäyntiin nyt hyvinkin vakavalla tavalla, Limnéll sanoi Ylen Aamu-TV:n haastattelussa tänään maanantaina.
Limnéllin mielestä huippukokous oli onnistunut, myös Suomen kannalta kokous oli hänen mukaansa merkittävä. ”
– Minun silmiini Eurooppa, ehkä koko läntinen maailma, näyttäytyy huippukokouksen jälkeen yhtenäisemmältä kuin ennen sitä. ”
RJK: Hybridisodankänti on NATOn entisen pääsihteerin Jens Fogh Ras- mussenin vuosi sitten käyttöön ottama käsite. Suomessa sitä on toitottanut Limnell.
Kyberturva-asiantuntija Limnéll:
”Suomi on hybridisodankäynnin kohteena – Tätä ei pidä hyssytellä”
– Näen, että Suomella on kyllä paljon annettavaa tähän yhteistyöhön, jota nyt halutaan Naton ja Euroopan unionin kesken voimakkaasti korostaa.
Nato nosti termin esiin Ukrainan takia
Hybridisodankäynnin käsitteen nosti kesällä esiin sotilasliitto Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen, joka sanoi Venäjän käyvän Ukrainassa hybridisotaa.
Ukrainan hybridisodassa käytössä ovat laajan informaatiovaikuttami- sen lisäksi monet muut keinot, kuten tunnuksettomat taistelijat, sota- toimien ulkoistaminen ja taloudellinen painostaminen, Limnéll sanoo. Perinteistä sodankäyntiä muistuttaen Venäjä on myös tuonut Ukrainan-rajalle asevoimia painostusmielessä. ”
RJK:Tarkasti ottaen ”käsitteen” määritteli pääsihteeri Jens Fogh Ras- mussenin puhetilaisuuden juontaja (moderator) Lontoon Chatham Housella :
http://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_111132.htm
Future NATO
Speech by NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen at Chatham House – London, United Kingdom
19 Jun. 2014
” (Moderator):
But may I just raise one issue, just because I was wondering if it would come up in your presentation. And by all means, if people would like to follow up on this question, do. This is not to take our members away from the opportunity for them to ask this question.
But on the collective defence front, and you mentioned at the begin- ning I had the pleasure and honour of chairing this experts group that you convened along with the NATO Parliamentary Assembly Group and North Atlantic Assembly Group, and also the Young Experts, the Young … Emerging Leaders Groups. We all put in papers.
One of the themes that emerged was this idea that collective defence may need to adapt itself to what some people call non-linear threats, some people call hybrid threats, and that the experience of what’s taken place in Ukraine, and could potentially happen in other parts of… of… certainly of… of Europe, is that we may be faced with the types of risk that don’t naturally give themselves to a response that might rely on pre-positioned military equipment or contingency planning kind of military exercises, or even the NATO Response Force perhaps.
And I’m wondering how you and your colleagues are thinking about this particular issue, of the kinds of risks that come from proxy forces. You did mention cyber, but cyber information, economic coercion, etcetera, etcetera. How do we deal with these non-linear risks? Is there more of a role for EU-NATO cooperation in this space, one idea that we put forward?
Could you say just a quick word on that? And then I will draw in the many hands that are going up here in the audience.
ANDERS FOGH RASMUSSEN (Secretary General of NATO): Yes indeed. This is the key question, a very important issue, and we will address it also in the run-up to the summit.
We have seen that maybe we could call it a modern kind of warfare. It has different labels: ambiguous attacks; hybrid warfare; non-linear war- fare, or… whatever we call it, we see a combination of covert military operations combined with sophisticated information and disinfor- mation operations. And it’s of utmost importance that we stand ready to also address such security challenges. You might also call it a full-spectrum deterrence.
MODERATOR: Right.
ANDERS FOGH RASMUSSEN: And we have already started work on that. And it will be addressed at the summit, probably as part of our readiness action plan, because this is indeed also a part of being ready to address all kinds of threats.
MODERATOR: Absolutely. And as you said, it’s a full spectrum. I like this full-spectrum deterrence. It’s an important line. Yeah, sorry.
ANDERS FOGH RASMUSSEN: And let me just add, as a response to your question, yes, it will involve intensified cooperation with other or- ganizations because this goes beyond defence and traditional military capabilities. It will involve close cooperation with other organizations like the European Union, but I could also think of other organizations…
MODERATOR: Absolutely.
ANDERS FOGH RASMUSSEN: …to address the full spectrum of threats. … ”
Joidenkin tietojen mukaan Sauli Niinistö olisi tehnyt aloitteen aloitteen jonkinlaisen kansainvälisen Hybriditurvallisuuslaitoksen perustamiseksi Suomeen.
Koko asia on siis aivan uusi, eikä Fogh Rasmussen ole mikään erityinen auktoriteetti tai asiantuntija tällaisissa asioissa. Se, mitä hän puhuu asiasta, on katsottava politiikaksi.
Tarkoitus saattaa olla, että asiaa tutkittaisiin ja suunniteltaisiin ”tieteel- lisesti” juuri Suomeen perustettavassa laitoksessa, joka olisi EU:n alainen.
Yksi asia, mikä on varmaa, on, että NATO ei pistäisi sellaiselle ”tutki- mukselle” mitään painoa. Sillä on omat laitokset, joissa ei lyödä lujaa rumpua. Tietysti on myös sellaisia laitoksia, jotka tekevät pelkkää propagandaa.
On syytä epäillä, että Limnell ei ole lainkaan aiheen kurssissa.
Sen veraan kummallisia juttuja hän on julkaissut mm. Hesarissa.
Kuka tunnustaa ymmärtävänsä jotakin tästä kyberturvallisuuden pro- fessori Limnellin ”selvityksestä” Hesarissa? MITEN sitä ”ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä pitäisi ymmärtää”? MISTÄ ”vanhasta” pitää luopua (kun se on vielä kuulemma vaikeaakin) ja MIKSI?
Limnellin ”tekoälyesimerkeillä” ei ole mitään tekemistä ihmisälyn eikä ajattelun kanssa. Limnellin tietokoneet eivät ajattele yhtään sen enem- pää kuin esimerkiksi minun tai Barrack Obamankaan. Eivätkä tule koskaan ajattelemaan. Jos yhtään mitään tietää noista ”ihmistieteistä, joiden merkitys kasvaa”, niin sitten tietää tämänkin!
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1459653658727
” Vieraskynä
Pääkirjoitus 4.4.2016 2:00
Helsingin Sanomat
Teknologia edellyttää nyt ihmiskeskeisyyttä
Ihmistieteiden merkitys kasvaa uutta tekniikkaa kehitettäessä.
Kehitystyössä on nykyisin ymmärrettävä ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä.
Teknologiaa kehitetään ja innovoidaan nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Digitalisointi, robotisointi, auto- matisointi sekä keinoälyn ja nanomateriaalien kehitys ovat aikamme valtasuuntauksia.
Kehitykselle on tunnusomaista, että vanhasta luopuminen on vaikeaa. Toisaalta olisi tärkeää ottaa huomioon muutoksen keskellä elävien ihmisten tarpeet.
Monet tutkijat ennustavat, että 20 seuraavaa vuotta muuttavat maa- ilmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Pian kysymys ei ole enää siitä, mitä koneet ja teknologia voivat tehdä vaan pikemminkin siitä, mitä uuden tekniikan annetaan tehdä ja mitä sen pitäisi tehdä.
***Ajatus ihmistä viisaammasta ja nopeammin oppivasta tekoälys- tä*** voi tuntua vielä kaukaiselta nyt, kun alle puolet maailman ihmi- sistä käyttää päivittäin internetiä. ***Tekoälyn lopullinen läpimur- to*** saattaa kuitenkin olla yllättävän lähellä, sillä havaittavissa on jo lukuisia hiljaisia signaaleja.
Tekoäly Alphago voitti ihmiskuntaa edustaneen eteläkorealaisen mes- taripelaajan gossa, maailman mutkikkaimmassa lautapelissä. Kone-yhtiön valmistamien hissien ja liukuportaiden huollon tarvetta arvioi pian internetin kautta toimiva tekoäly. Autoteollisuus pyrkii rakenta- maan robottiautoja, ja niiden prototyyppejä kokeillaan jo muun liiken- teen seassa. Kaiken internet ja 3d-tulostimet ovat todennäköisesti pian samanlaista arkipäivää kuin älypuhelimet nykyisin.
Tällä kehityksellä on laajoja vaikutuksia yhteiskuntarakenteisiin, liike- toimintaan ja elämäntapaamme. Muutosta ei tarvitse pelätä, vaan se pitää ymmärtää mahdollisuutena ja voimavarana. Teknologia voi tar- jota ratkaisuja esimerkiksi ihmiskunnan ekologisen kestävyyden paran- tamiseen. Samalla on välttämätöntä tiedostaa myös teknologian kehitykseen liittyvät riskit.
Teknologian kehittämisen tulokset määrittelevät koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Tärkeimmät turvallisuuteen liittyvät kysymykset eivät koske teknologiaa vaan ihmisyyttä.
Toivottavasti eettiset pohdinnat eivät jää vain teknologian kehittäjien tehtäväksi. Teknologian kehityksen ymmärtäminen on nähtävä nykyi- sin jo yhtenä kansalaisosaamisen alueena: ainakin toistaiseksi vain ihmiset voivat tehdä eettisiä ja moraalisia valintoja.
Ihmisen tulee olla keskiössä myös, kun digitalisoimme suomalaista yhteiskuntaa ja tavoittelemme Suomen tietoturvallisuusstrategian mukaisesti maailman luotettavinta digitaalista liiketoimintaa.
Ihmistieteiden merkitys tulee yhä tärkeämmäksi teknologian kehityk- sessä ja turvallisuudessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekno- logian kehittäjien pitää ymmärtää ihmisten ajattelumalleja, käyttäyty- mistä ja päätöksentekoprosesseja. Ratkaisujen käyttäjälähtöisyys on teknologian toiminnan ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
Ihmisten osaamattomuus ja ymmärtämättömyys lisää turvattomuutta digitaalisessa toimintaympäristössä. Etenevätkö teknologian kehitys ja digitalisointi jo niin nopeasti, etteivät käyttäjät pysy mukana?
Palveluiden digitalisoinnin kannalta huomionarvoista on, että 65 pro- senttia yli 75-vuotiaista suomalaisista ei ole koskaan käyttänyt inter- netiä. Kansalaisen digitaitoja vahvistamalla voidaan lujittaa myös turvallisuuden tunnetta.
Elämme teknologian kehityksessä ja digitalisoinnissa kulttuurin mur- roksen keskellä. Alan vakiintuneiden toimintatapojen muuttuminen vie aikaa, mutta muutosta on ohjattava tärkeinä pidettyjen arvojen suuntaan.
Teknologiakeskeisyydestä on siirryttävä ihmiskeskeisyyteen. Uuden teknisen ja digitaalisen kulttuurin on asetettava ihminen etusijalle sekä vahvistettava luottamusta teknologian kehityksen hyödyllisyyteen. Tämä on mahdollista vain, jos teknologiaa kehitetään eettisesti kestävällä pohjalla ja ihmisten osaamisesta huolehtien.
Myös turvallisuuden on oltava sisäänrakennettuna kaikkiin teknisiin ja digitaalisiin rakenteisiin, laitteisiin, palveluihin ja järjestelmiin.
Jos suomalainen yhteiskunta ja yritykset toimivat näin, niillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää vääjäämättömältä näyttävän kehityksen tarjoamat mahdollisuudet.
Jarno Limnéll
Kirjoittaja on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa. ”
Proffan sanakäänteet antavat aiheen olettaa, että hän kannattaa sellaisia höyrähtäneitä ja ehdottoman epätosia ja tieteenvastaisia ideoita, markkinointitemppuja kuin Googlen Roy Kurzweillin ”teko- älysingulariteetti” (”-alkuräjähdys”), jossa koneet ylittäisivät ihmis- älyn ja alkaisivat kehittyä omin päin ihmiskunnasta riippumattomal- la tavalla, ja Facebookin Mark Zuckerbergin (ja Jyrki Kasvin ja Antti Revonsuon jne.) ”tajunnan tallentaminen kaseteille”!
Tässä olisi taas taatusti pohjaton rahanreikä tiedossa puhtaaseen hölynpölyyn ja pelleilyyn.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/aivokaapelitelepatia-on-…
”Aivokaapelitelepatia” on edelleen humpuukia, kuten ”kaapelitonkin”:
Mutta YLE taas riehaantui!
Telepatiaa toteutettiin käytännössä – aivoista-aivoihin-viesti kulk…
Ajatus välittyi internetin välityksellä. Tutkijat uskovat aivoista-aivoihin siirtyvän kommunikoinnin yleistyvän lähitulevaisuudessa.
Aivotutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet lähettämään viestin ihmisai- voista toisen ihmisen aivoihin ilman, että henkilöt olivat kosketuksissa toisiinsa. Kokeessa käytettiin hyväksi aivojen sähkömagneettisuutta ja internetiä.
Intialaisessa laboratoriossa olleen koehenkilön päähän oli asennettu aivosähkökäyrää eli EEG:tä mittaava laite, joka oli yhdistetty internetiin. Henkilö ajatteli yksinkertaista viestiä, joka oli tässä tapauksessa tervehdys ”hei!”. ”
RJK: Tämä on Hans Bergerin, EEG:n kehittäjän (natsijohdon salatun pää- ideologin, hän kehitti EEG:n alun perin hullujen tunnistamiseksi tapetta- viksi, mutta väitti sen välittävän myös ”telepatiaa” niin langattomasti kuin varmati langallisestikin…) kuningasaajatus!
Tosiasiassa sama fysikaalinen prosessi eri henkilöiden aivoissa EI TAR- KOITA SAMAA AJATUSSISÄLTÖÄ, vaan ajatussisältöjen ”fysiikka” riippu oppimishistoriasta!
AIVOT EIVÄT TOIMI BINÄÄRISESTI, vaan aivoslut toimivat ”analogisesti”!
Laleh ja Ladan Bijanilla oli yhteinen aivokuori, mutta he eivät tienneet telepaattisesti mitään toistensa kunkinhetkisestä ajattelusta tai havainnoista.
Ainakaan tässä suhteessa MITÄÄN ”PARADIGMANMUUTOSTA” EI OLE TULOSSA ITSE PERUSASIAAN, vaikka Suomen ”Akatemia” kuinka hartaasti ”murtaisi mustoa haventa”.
Psykologia-lehdessä kritisoidaan Revonsuon ”fysikalistista” teoriaa:
www.psykologienkustannus.fi/sps/lehti/sisluettelot/sisalto06/sisalt…
Jo ei ”puutu yritystä” FT:ltä, ei sitä puutu Antti Revonsuoltakaan:
Hän ei aja vain ”paradigaman” eli (darwinistis-pavlovistisen) TIETEEL- LISEN IHMISKUVAN, vaan myös ns. (galileilaisen) TIETEELLISEN AJA- TUSTYYLIN muutosta, sen, mitä me ylipäätään tarkoitamme ´tieteellä´!
Kirjoittaja Leo Näreaho kirjoittaa artikkelinsa lopuksi:
” Revonsuon ”biologinen realismi” näyttää sisältävän kovin puutteel- lisen merkitysten teorian. On uskottavaa väittää, että tällainen teoria sisältää ainakin viittausta referentiaalisuuteen (joka vastaa represen- tationaalisuutta ehkä kausaalisen suhteen avulla ymmärrettynä) ja kontekstuaalisuuteen (joka tarkoittaa merkitystä kantavan tilan suhdetta muihin vastaviin tiloihin tai erilaisiin ilmaisuympäristöihin).
Revonsuon tietoisuuden mallintamisideaan sisältyy tässä suhteessa myös eräs toisenlainen ongelma.
Revonsuon mukaan tulevaisuuden neurotiede ei voi ilmaista kaikkia fenomenaalisen tietoisuuden ominaisuuksia perinteisellä propositio- naalisella kielellä. Ne voidaan ilmaista vain niin, että mallintamisväli- neenä on tutkijan itsensä (ensimmäisen persoonan) tietoisuus. Mutta jos fenomenaaliset tilat ovat biologis-fysikaalisia tiloja, miksi niiden olemusta (ainakin kausaalista vaikuttavuutta ja suhdetta muihin fysi- kaalisiin tiloihin) ei voitaisi ilmaista myös kolmannen persoonan tie- teellisellä kielellä? Voidaanko ne ainoastaan kokea? Kaiken kaikkiaan Revonsuon vastaus tutkimukselliseen kysymykseen sisältää monia ongelmallisia oletuksia.
Revonsuon biologinen realismi on kunnioitettava teoreettinen ja myös käytäntöön suuntautuva yritys ottaa kokemuksellinen ensimmäisen persoonan perspektiivi vakavasti tietoisuuden tutkimuksessa. Vaikut- taa kuitenkin siltä, että Revonsuon tutkimusohjelmassa arkipäivan ko- kemuksellisen näkökulman yhdistäminen empiiris-tieteelliseen tutki- mukseen ja toisaalta filosofiseen tietoisuudenteoriaan muodostaa niin laajan kokonaisuuden, että jokin näistä osa-alueista joutuu ristiriitaan toisten kanssa.
Ehkä tulevaisuuden tietoisuudentutkimus joutuu vielä Revonsuon ohjelmaakin selvemmin luopumaan fysikalistisesta paradigmasta. ”
” Antti Revonsuo ideoi ja kehittelee ”koneellista telepatiaa” Tiede-lehdessä.
www.tiede.fi/uusinnumero/?id=102&vl=2007
Revonsuo pitää tajuntaa ”puhtaasti biologisena ilmiönä”, jossa sama fysi-kaalinen kokonaisuus ”edustaa samaa ajatusta” (mitä tuokin sitten eri hen-kilöillä tarkoittaneekin). Biologisen ainoaksi vastakohdaksi hän asettaa ”yliluonnollisen”.
Revonsuo sanoo ”telepatiastaan” seuraavaa, suora lainaus lehdestä:
”Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa. Sen mukaan pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data koodaa) itselle.
Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan. Tällainen tajunnansiirto kulostaa huikean mileikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. ”
Teorian ongelma on, että ainoa rakenne mikä eri ihmisten aivoissa on samanlainen tai poikkeaa vain vähän ovat geenit, ja niiden koodaamat yksittäiset proteiinit.
Tämä johtaisi Matt ”Trofim” Ridleyn teoriaan, että perinnöllisyyden bio-kemiallinen DNA/RNA-mekanismi olisi myös ehdollisten (ja ehdotto- mien) refleksien biokemiallinen mekanismi. Teoria ratkaisisi näppärästi mm. Antonio Damasion ja Steven Pinkerin teorioiden ongelmat, joissa mm. synnynnäistä ja opittua tietoa esiintyy erottamattomana seka- melskana tajunnan sisällöissä ikään kuin sellaisenaan. Että ”yksi Keeni = yksi ajatus” -periaate.
Tuon teorian itsensä ongelma kuitenkin on, että se on satavarmasti epätosi. Geneettisellä ja opitulla informaatiolla on eri biokemialliset mekanismit, jälkimmäisellä ehkä useampiakin sellaisia. ”
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/unet-kasetille-tietoyhte…
” ” Unet kasetille”: Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen Jyrki Kasvin YLEn-antia…
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173076-unet-kasetille…
” Ei todellakaan ole ihme, että Suomelle konkka irvistää…
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi tö-räyttelee jälleen totaalisia järjettömyyksiä, varsinaista YLEn-antia taas:
Lähitulevaisuuden hurja ennuste: Katsot unesi uusintana
” Tekniikan tohtori Jyrki Kasvi visioi, että kymmenen vuoden kuluttua katsomme yöllä näkemämme unen uudestaan tallenteelta. …
Kymmenen vuotta sitten kukaan ei puhunut pilvipalveluista. Kännykän käyttö ajaessa oli vanhanaikaisesti puhelimeen puhumista. Nyt autoili- joita kehotetaan kännykkään puhumisen lisäksi välttämään Facebookin päivittämistä ajon aikana.
Onkin herkullinen ajanviete pohtia, millaista tekniikkaa nykyiset kym- menvuotiaat käyttävät parikymppisinä. Siihen puuhaan hyvä kumppani on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi.
– Kymmenen vuotta on pitkä aika, sillä tekniikka kehittyy niin nopeasti. Yksi todennäköisempiä kehityskulkuja on, että tekniikka ja ihminen ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa, kertoo Kasvi. ”
JNE…
https://asiakas.kotisivukone.com/files/kansanaani.kotisivukone.com/…
Risto hyvä, voisitko sittenkin tuoda esille vain sen oleellisen, niin saisi muutkin lukea näitä. Aiheet ovat usein hyviä, mutta näin esille tuotuna ihan mahdottomia lukea.
Minä ainakaan en pääse kännykällä alkua pidemmälle ja usein käytän vaan sitä.
Näitä ei pysty kännykällä lukemaan, se on totta.
Tämä on kuitenkin blogisivusto eikä sätti.
Suosittelen aktiivisia blogikeskustelijoita hankkimaan pöytätietokoneen.
Jos mää kirjoittaisin sättejä, ne koostuisivat linkeistä, jotka kuitenkin johtaisivat tällaisiin blogeihin.
Ei todellakaan ole mikään chatti, ei twitteri, eikä mikään muukaan ”pikavippipalvelu”.
Kun et halua,että näitä luetaan, minkäs minä sille mahdan.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=365883&contentlan=1&culture=fi-FI
” Uutiset, 1.9.2017
Eurooppalaisen hybridiosaamiskeskuksen toiminta käynnistyy Helsingissä
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on saavuttanut alustavan operatiivisen toimintavalmiuden syyskuun alussa.
Hybridikeskusta koskevan lain astuttua voimaan 1.7.2017 keskuksen johtajana on aloittanut VTT Matti Saarelainen. Keskus on hankkinut tilat Helsingistä, koonnut seitsemän hengen sihteeristön ja suunnitellut tämänvuotisen toiminnan.
”Hybridiuhat ovat tulleet pysyväksi osaksi Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristöä, joten keskuksen perustaminen vastaa hyvin ajankohtaiseen haasteeseen. Heinäkuun alun jälkeen keskuksen käynnistyminen on edennyt nopeasti. Johtokunnan ensi viikolla pidettävä kokous saa katsauksen tilanteesta”, toteaa hybridikeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Jori Arvonen.
Toiminta alkaa 12 osallistujamaan, EU:n ja Naton edustajien yhteisessä käynnistysseminaarissa 6. syyskuuta Helsingissä. Seminaari kokoaa noin 100 osallistujaa. Myös keskuksen viestintäkanava ( http://www.hybridcoe.fi ) avataan toiminnan käynnistysseminaarissa. Isäntämaan edustajina käynnistysseminaarissa puhuvat ulkoministeri Timo Soini ja sisäministeri Paula Risikko. Keskuksen virallisia avajaisia vietetään 2. lokakuuta.
Keskukseen kohdistuu monenlaisia odotuksia tai mielikuvia. Hybridikeskus ei ole esimerkiksi ”operatiivinen hybridisotakeskus” eikä ”kyberpommien purkaja”, vaan sen tavoitteena on edistää ymmärrystä valtiollisten tai ei-valtiollisten toimijoiden hybridivaikuttamisesta sekä hybridiuhkien torjunnasta. Keskuksen johtajan mukaan sillä voi nähdä kolme keskeistä roolia.
”Ensinnäkin hybridikeskus on osaamiskeskus, joka edistää hybridiuhkien torjuntaa strategisella tasolla esimerkiksi tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Toiseksi toimintatapaan kuuluu kokonaisturvallisuuden asiantuntijoiden monikansallisten verkostojen rakentaminen. Ne voivat liittyä esimerkiksi tilannekuvatoimintaan. Kolmanneksi keskus toimii alustana EU:n ja Naton yhteistyölle yhteiskuntien haavoittuvuuksien arvioinnissa ja kriisinkestokyvyn eli resilienssin kehittämisessä”, kuvaa johtaja Matti Saarelainen.
EU ja NATO osallistuvat aktiivisesti keskuksen johtokuntaan ja muuhun toimintaan. EU:n turvallisuuskomissaari Julian Kingin ja Naton tiedustelusta vastaavan apulaispääsihteeri Arndt Freytag von Loringhovenin osallistuminen 6. syyskuuta pidettävään käynnistysseminaariin viestii myös instituutioiden sitoutumisesta yhteistyöhön.
Keskuksen 12 osallistujamaata ovat Espanja, Iso-Britannia, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Viro ja Yhdysvallat. EU- ja Nato-mailla on mahdollisuus liittyä keskuksen osallistujamaaksi.
Lisätietoja: kansainvälisten suhteiden päällikkö Juha Mustonen, puh. +358 400 252 744 @HybridCoE ”
Limanuljaska on kauan ollut infosota”johtaja”putkessa…
http://ylioppilaslehti.fi/2010/04/taydellinen-sotilas/
Täydellinen sotilas
01. huhtikuuta 2010
Teksti: Toimitus
Toimintasankarin näköinen mies seisoo neuvostoaikaisen kartan edessä.
”Mikä takaa, ettei Venäjä enää koskaan käytä aseellista voimaa Suomea kohtaan?” hän kysyy.
Maanpuolustuskorkeakoulun strate gian laitos vuorattu kartoilla. Nämä seinät ovat kuulleet jos jonkinlaista analyysiä Venäjän sotilasopeista.
Sotilaspukuinen mies asettaa YK:n logolla varustetun termosmukin pöydälle ja muistuttaa, mitä tapahtui Georgiassa alle kaksi vuotta sitten. Hän sanoo, ettei halua pelotella vaan muistuttaa, millaisen naapurin kanssa olemme tekemisissä.
Kapteeni Jarno Limnéll tietää uhkista enemmän kuin ehkä kukaan muu Suomessa. Hänet lähetetään paikalle, kun media tai valtiovalta haluaa taas kerran analyysin esimerkiksi siitä, millaisena uhkana Venäjä pitäisi nähdä.
Limnéll työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella, jossa hän analysoi ja opettaa kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaa.
Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen uhkakuvapolitiikkaa 2000-luvun alussa. Sen yksi johtopäätös on, että suomalaista politiikkaa vaivaa Venäjästä puhumisen vaikeus. Venäjää hyssytellään. Ihan kuin naapurimaamme olisi vain iso, mutta kiva ja pörröinen karhu, jollaisena se pilapiirroksissa esitetään.
Vaiva on yleinen etenkin kylmän sodan eläneillä vanhemmilla poliitikoilla, jotka ovat nyt vallankahvassa, sanoo Limnéll.
”Esimerkiksi kaasuputki-episodia en ymmärrä. Valtiojohtomme kiistää, että sillä olisi mitään turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Jokainen vähänkin strategiaa ymmärtävä näkee, että kyllähän sillä niitä on. Miksi se näin jyrkästi halutaan kiistää? Enemmän se vain herättää kysymyksiä, että mitähän tässä nyt salaillaan.” ARKKU ON nostettu pienen lentokoneen matkustamoon. Sitä peittää Suomen lippu. On elokuu 2006.
Arkussa makaa Jarno Limnéllin työtoveri ja hyvä ystävä jo Kadettikoulun ajoilta, kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen. Hän on kuollut Israelin ilmaiskussa, joka osui YK-tarkkailijoiden asemaan Libanonin Khiamissa.
Limnéll istuu Mäkisen arkun vieressä koko viisituntisen matkan Tel Avivista Helsinkiin. Sellainen kokemus ei unohdu.
”Muistelen sitä päivittäin. Se on jättänyt sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä minuun arvet, jotka seuraavat minua aina”, Limnéll sanoo.
Hän omisti viime lokakuussa valmistuneen väitöskirjansa Mäkiselle.
Limnéllin vaalea sänkitukka ja raamikas olemus tuovat mieleen ruotsalaisen actionelokuvien näyttelijän Dolph Lundgrenin 1990-luvun alun elokuvassa Täydellinen sotilas.
Täydelliseltä sotilaalta vuoden kadettiupseeriksi ja Maanpuolustuskorkeakoulun vuoden opettajaksi valittu Limnéllkin vaikuttaakin.
”Hyvä, jos tuollainen vaikutelma jää”, Limnéll kiertelee. Hänet valittiin varusmiesaikana reserviupseerikoulun oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi ja sen jälkeen kadettikurssinsa parhaaksi.
”Myönnän, että mulla on pirun kova motivaatio tehdä asioita. Luonteeni on sellainen, että jos jotain pitää tehdä, niin se pitää tehdä viimeisen päälle”, Limnéll sanoo ja paljastaa poikkeuksen: poliittisen historian gradustaan, joka käsitteli reservin kertausharjoituksia välirauhan aikana, hän sai vain arvosanan C. Mutta sen hän teki nopeasti sotilastöiden ohella.
”Ihminen pystyy juuri siihen, mihin uskoo pystyvänsä”, Limnéll kertoo elämänfilosofi ansa.
Viisauden hän sanoo oppineensa äidiltään. Lapsuutensa Limnéll vietti Espoon Olarissa ”isänmaata ja perinteisiä arvoja kunnioittaneessa perheessä”.
Harrastuksetkin ovat upseerismiehelle sopivia.
Strategiasilmäänsä Limnéll kehittää shakin avulla.
Pitkän matkan juoksu sai jäädä, kun jalat eivät enää kestäneet pelkkää juoksua. Limnèll ei silti alkanut löysäillä, vaan vaihtoi lajia – triathloniin. Sitä hän harrastaa samassa seurassa kuin ulkoministeri Alexander Stubb.
Vaikka kello on vasta yhdeksän, hän on tänäkin aamuna ehtinyt käydä lenkillä ja polkemassa kuntopyörää.
”Kuten kunnon sotilaan kuuluu”, Limnéll sanoo.
Vasta sen jälkeen hän ajoi perheensä luota Kirkkonummen Veikkolasta työpaikalleen Kruununhakaan. Illan uintitreeni jää kuulemma väliin menojen vuoksi.
Paheellisempi harrastus on konjakki.
Maistelun ohella Limnéll kirjoittaa konjakkiaiheista kirjaa, jota on valmiina jo lähes 40 sivua. Valmistuksen, tislaamisten ja muun konjakkiin liittyvän tekniikan ohella Limnéll sivuaa tässäkin teoksessa sotahistoriaa ja politiikkaa.
”Konjakki on ollut mukana monessa maailmanhistorian tapahtumassa. Heti kun Versailles`n rauhansopimukseen oli saatu nimet alle, mentiin juomaan konjakkia verhon taakse.”
Kerran hän on päässyt maistamaan konjakkien kuningasta, Ludvig xiii:tta, joka maksaa tuhat euroa pullolta.
”Se oli sellainen makuelämys, että jossain vaiheessa, kun siihen on taloudelliset edellytykset, aion hankkia sitä pullollisen.”
Ei Limnéll silti ole valtiojohdolle ja puolustusvoimille pelkästään kultakimpale. Täydellisen kuoren alla on suorasuu, joka uskaltaa kertoa mielipiteensä.
Helmikuun alussa Limnéll sanoi A-studiossa, että todellinen syy, miksi Suomi on mukana Afganistanin operaatiossa, on Yhdysvaltojen miellyttäminen.
”Virossa se sanotaan ihan suoraan. Miksi ei meillä? Nyt kun Viro on kokenut tappioita Afganistanissa, kansalaisten on ollut helpompi hyväksyä ne, kun he tietävät, että taustalla on suurempi päämäärä.”
Helmikuun lopussa Limnéll kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Suomen tulisi kertoa selkeästi, mitä se haluaa Natolta. Entisille Itä-Euroopan maille Natoon liittyminen on Limnéllin mukaan ollut pettymys. Ne eivät välttämättä saakaan kansainväliseksi kriisinhallintajoukoksi profiloituvalta sotilasliitolta sitä tukea, mitä ne ovat toivoneet, ja mitä Suomikin Natosta hakisi.
Turvaa Venäjältä. Jos Suomea Naton jäseneksi edes hyväksyttäisiin.
”Suomessa annetaan ymmärtää, että meillä on kassakaapissa jäsenhakemus, jonka voi vain laittaa sisään, ja paraatitorvet alkavat soittaa Welcome Finland!”
Natolla on jo nyt vaikeuksia pitää aisoissa isoksi ja heterogeeniseksi paisunutta jäsenmaakavalkadiaan.
”Naton on myös aika vaikea perustella, että jos Ukraina ja Georgia hakevat jäsenyyttä Suomen kanssa, niin miksi Suomi otetaan, mutta muita ei. Heidän on helpompi sanoa kaikille ei.”
Limnéll on myös todennut, että Suomen puolustuspolitiikkaa linjaavat turvallisuus ja puolustuspoliittiset selonteot eivät toimi. Niitä ohjaavat liiaksi poliittiset väännöt ja raha – eivät todelliset uhkat.
Muun muassa nämä ovat asioita, joita ei jostain syystä saisi sanoa Suomessa ääneen.
”Minulle on muutamakin kerta tultu sanomaan, että tiedäthän, ettei näistä asioista saisi puhua. Siihen minä kysyn, että miksi ei?”
Limnéll ei halua kertoa, ketkä häntä ovat yrittäneet vaientaa, mutta rivien välistä voi päätellä, että käskyt ovat tulleet ylhäältä päin – valtiojohdolta ja ylempiarvoisilta sotilailta.
Jotkut pitävät pahana, että ansioitunut, mutta silti vasta 36-vuotias ja vain kapteenin natsat saanut upseeri kertoo mielipiteensä.
”Meillä on puolustusvoimissa jonkin verran sellaista kulttuuria, että pitäisi olla tietty määrä nappeja kaulassa ja virkavuosia mittarissa ennen kuin saa puhua.”
Jos Limnéll ajattelisi pelkästään kehitystä upseerin uralla, hänen kannattaisi olla hiljaa. Sen hän tietää itsekin. Vaikeneminen ei kuitenkaan sovi sotilaalle, joka pitää esikuvanaan Mannerheimin luottomiestä, suorapuheista kenraali Paavo Talvelaa.
Ehkä ei ole pelkkää sattumaa, että Talvela teki sotilasuransa lisäksi näyttävän uran myös paperiteollisuudessa.
Esikuvansa tavoin Limnéll harkitsee toisenlaisessa puvussa palvelemista.
”Tarvitsen työtehtäviä, joissa voi laittaa itsensä likoon, ja odotan, että siitä saa myös tunnustusta. Rehellisesti sanottuna en ole varma pystyykö puolustusvoimat tarjoamaan minulle riittävän haasteellisia tehtäviä lähitulevaisuudessa.”
Hyppy ei tapahtuisi tuntemattomaan. Limnéllin uskomaton ansioluettelo kertoo, että hän on jo ehtinyt tehdä kolmen vuoden ajan päätyönsä ohella liiketoiminnan konsultointia.
Suomen armeijalle lupaavan upseerin lähtö olisi menetys. Kriitikkojen ohella Limnéllillä on joukko kannattajia, jotka ovat povanneet miehestä puolustusvoimien komentajaa.
Sen kunniaksi voisi ottaa hieman Ludvig xiii -konjakkia.
Matti Markkola
Kuva Teemu Granström