Nimi ”Tampere” merkitsee kuuriksi ”VENEVINSSIÄ”

Nimi saattaa olla myös vasarakirveskieltä, sikäli kuin noiden välillä edes on selvää eroa, sillä kuuri on ilmeisimmin ollut vasarakirveskielen suora perillinen toisin kuin mikään nykyinen balttikieli. Kuurilaisiakin aivan var- masti on kuten Inkere (ankkurijoki) ja Imatra (erikoinen, silmiinpistävä paikka) ja Vanaja,joka on takoittanut kuurilaisia itsään (vesiväki,-heimo).

Myös Näsijärvi saattaa tulla vasarakirveskielen sanasta *nati = verkko, joka on lainattu myös goottiin (kantagermaaniperäisenä sen pitäisi olla **hneti < *knet- > engl. net). Saameksi sana on nuohtti, nuod´de, josta tulee nuotta. Tosin sana pitäisi oletusarvoisesti silloin taipua **Näden, mutta erisnimet eivät useinkaan noudata sääntöjä.

Fraenckelin liettuan etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa sanoista, joille paikannimi ”Tampere” eräänä lukuisista Suomen ja Hämeen balttilaisista paikannimistä perustuu.

Suomen kuurilaisia yhteyksiä on tutkinut erityisesti professori Eino Nieminen

http://www.helsinki.fi/venaja/tietoa/kolari.htm

Vanhoista ja ikivanhoista balttilainoista mm. täällä:

http://www.suduva.com/virdainas/proto.htm

Kuurilainat ovat kuitenkin uusia, samanikäisiä kuin germaanilainat.

(Tuo Fraenkelin liettuan etymologinen sanakirja ei valitettavasti ole tällä hetkellä netissä.)

Lithuanian: tampýti (tampo, tampė) = vetää jotakin t. jokin jostakin, venyä kimmoisesti,

Etymology: ’durch mehrfaches Ziehen, Zerren oder Spannen dehnen = venyä vedon tai jännityksen lisäämisestä, venyä kimmoisesti; auseinander-, auf-, hochziehen = vetää irti toisistaan, ylös maasta; sich recken = ulottua’,

įtampas ’Anspannung, Anstrengung’ = valjaat, į’tampas dass. = em.

Seuraavat kaikki -(e)r-johtimelliset muodot ovat liettuassa LAINAA KUURISTA (lietuan oma johdin on -(e)l-):

Mit r– Erweiterung tamprùs ’zäh = sitkeä, sisukas, saita, hartnäckig = uppiniskainen, sisukas, elastisch’ = joustava, kimmoinen,

Adv. tãmpriai = lujasti, sitkeästi, itsepäisesti

tamprus daikts ’eine Sache, die schwer zu begreifen ist’ = vaikeasti käsitettävä asia,

(Sana on ollut alun perin kuurissa ”*tamperus” (mask.), ”tamperi” (fem.).

Tampere ei kuitenkaan siis tule tästä, vaan vetoLAITETTA tarkoitta- neesta sanasta ”tamperis”! Sitä ei valitettavasti ole tässä sanakirjassa mainittu.

Nykyliettussa ”tampris” tarkoittaa jännitystä, painetta, teknisesti myös jousivakiota ja jousen ruuvikiristintä.

http://www.zodynas.lt/terminu-zodynas/T/tampris

” tampris. tamprumas 1 = jännitys, paine: Kai indo viduje oro tampris didesnis už išorinio oro spūdį, tai skystis kyla tuo vamzdeliu aukštyn.

(Kun astian sisällä paine nousee suuremmaksi kuin ilmanpaine, niin neste nousee tätä putkea ylöspäin.)

http://www.tiede.fi/comment/1798085#comment-1798085

” Vierailija

Liettuassa pyritään kuitenkin nyppimään kuurismeja pois, vaikka ne vilisisivät arki- ja sanomalehtikielessä.)

tamprà, -ễ ’Hartnäckigkeit = itsepäisyys, Zähigkeit = sisukkuus, Elastizität = kimmoisuus’ und ’(Sprung)feder’ = vetovieteri,

tamprýbė ’Festigkeit = lujuus, Standhaftigkeit = kestävyys, kauaskantoisuus’

tamprùmas = tamprýbė; tamprė’ti ’elastisch = kimmoistua, zäh werden = itsepäistyä’.

Lett. (latvia) tamprs ’sehr zäh’ = erittäin uppiniskainen (Kuronismus = kuurismi, od. Lituanismus, sana on siis myös liettuassa kuurismi!).

Abltd. mit tẽmpti = venyttää, (s.d. mit Etymologie), tĩmpti = saada ulottumaan,

į’tumpas = lisä- .

Tämä seuraava edustaa hieman vanhempaa muotoa, ja ”neutraalia as- pektia”, josta edellinen, iteratiivinen aspekti on johdettu kantabaltissa, samasta sanaparvesta.Tuo ”timpti (timpsta)” = venyä on kertaluontei- sen, itse nruun kohdistuvan toiminnan aspekti. Kaikki nämä ovat myös johtimella -p- kantabaltissa johdannaisia vielä yksinkertaisemmista verbeistä.

 

Lithuanian: tẽmpti (tẽmpia, tẽmpė) = vetää, jatkaa

 

Etymology: ’durch Ziehen spannen oder dehnen = jännittää tai venyttää vetämällä, ausdehnen = venyttää pitkäksi, recken = ulottua, den Zügel anziehen = kiristää ohjaksi(st)a, straffzie- hen = kiristää; ziehen = vetää, schleppen = vetää perässään’,

ištempìmas ’Anspannen’ = valjastus, valjaat, vgl. Daukantas dieł isztempimo tas patios mentos und ’Ausstrecken = ojenta(utu)minen, Recken = kurkotus, Hinaus-, Herauszerren = kiskominen, Fortschleppen = laahaaminen’,

įsitẽmpti ’sich ausdehnen = venytellä, sich recken = ojennella (jäseni- ään), sich ausstrecken = venytellä (itseään); eindrängen = omistautua’,

ištempė’ti ’ausstrecken = ojentaa,recken = kurkottaa; anspannen,-strengen = valjastaa, straffen = kiristää, pingottaa, hinaus-, herauszerren = kiskoa, fortschleppen = laahata’,

atsitempti in atsìtempau pýva ’ich habe mich an Bier satt getrunken’ = jonkin vaikutuksen alaisena,

templễ  ’(Bogen)sehne = (jousen) jänne, Saite = (soittimen) kieli’,

temptùvas ’was spannt; Spanngerät’ = jännitin (oikeastaan VENYTIN, s. ”Dehngerät” = vetolaite),

(vgl. jedoch temptyva = jousenjänne).

Lett. tiept (-pju, -pu) ’recken = ojentaa, kurkottaa, venytellä (jäseniään), steifen = pyyhkäistä, samoilla, tempoa, tempaista, naarmuttaa, juovittaa, stramm halten = pysyä lujana, behaupten = käsittää’,

tiepša = tiepa ’Rechthaber, zänkischer, streitsüchtiger Mensch’ = itsepintainen, riitaisa mies

tiepa noch ’Eigensinn = itsepäisyys, Widerstreben = vastarinta’.

Preussin kuurismeja:

Hierher wohl auch preuss. (adj.) tēmpran (neutri) ’teuer’ = kallis, kireä (aika),

(Adv.) tēmprai = kalliisti, lujasti

Pers.-Namen Temperbunz (*Tempra-butas), erinimi ”Isotalo”, ”Komeatalo”.

Im Ablaut mit tampýti (Iter. zu tẽmpti ), tĩmpti, -tumpas.

Lit. temp- ’spannen = jännittää, dehnen = venyttää’ ist Erweiterung der Wz. *ten- ,

zu der noch die s.v.v. tandus, tenė’ti, tẽsti , tę’vas, tìngti, tiñklas genannten Wörter gehören.

Noita kaikkia sanoja tarkastellaan tuonnempana erikseen.

Urverw. mit npers. tēftan ’drehen = pyörittää (levyä), wenden = kääntää; spinnen = kehrätä lankaa’ ,

arm. t’amb ’(Saum)sattel’ = (päärmätty) satula, das weiche Fleisch der Beine der Tiere = eläinten jalkojen pehmeä liha’,

toch. (tokaari) camp-, cämp- ’können’ = osata, A tampe ’Macht = valta, Gewalt = voima’,

lat.templum ’der vom Augur mit dem Stab am Himmel und auf der Erde abgegrenzte Beobachtungsbezirk’ = (ennustajan sauvalla rajaama) tarkastelunäköpiiri; Aussichtsplatz für die Vogelschau = tarkkailupaikka lintuperspektiivistä’,

(Tästä todennäköisesti tulee sana ”temppeli”, mutta ei ole ehdottoman mahdotonta, etteikö se tulisi baltista latinaan, kreikan kautta tai suoraan. Tuleehan baltista, preussista, ”caupus”:kin, viinakauppias, kapakoitsija.

Sanalla ”temppeli” on tasan samat rakennuspalikat kuin sanalla ”TAM- PERE”, mutta noin 1000 vuotta aikaisemmalta ajalta. [HM: tai sitten 1000 vuotta myöhemmältä, jos Tampere onkin vasarakirveskieltä, kuten Koitere, Akaa ja Saimaa.] On huomattava, että baltissa oli jo ennen latinaa sana ”temp(e)le” = ”vetokappale” merkiten ”(katon) kiristettyä kannatinta”.

Ja se on molemmissa merkinnyt myös katon taivutettuja kannattimia, kuten tuosta hieman alempaa huomataan.

Kuurin ”Tampere”/”tamperis” on kuitenkin muunlaista, liikenteellistä ’ylösvetämistä’. Se on dynaamista eikä stabiilia….

tempus ’Zeitspanne = aikajänne, -punkt = ajahetki, -alter = ikä, Zeit = aika’,

anord. þambr ’dick, geschwollen’ = paksu, pullistunut,

þømb ’dicker Bauch = iso maha; Bogensehne = kaarenjänne’,

þėmbi-þrjætr ’Hochmutiger’ = ylpeä, kopea,

norw. temba ’stopfen’ = sulloa, ahtaa, parsia,.

Zum Vergleich von lit. tẽmpti mit slav. *tętiva in aksl. (kirkkoslaavi) tętiva ’Sehne’ = jänne,

russ. tjativa, poln. cięciwa.

Auch slav. *tōpú in serb.-ksl. tōpú ’pacúj’, russ. tupoj ’stumpf’ = tylsä, pätkä, poln. tępy,

skr. (sanskriti) tūp usw. wird mit lit. tẽmpti verglichen.

Lithuanian: temptyva = jousen jänne

Etymology: ’(Bogen)sehne’ , wohl Lituanisierung nach tẽmpti aus tetyva.

 

Lithuanian: tĩmpti (tĩmpsta, tĩmpo) = venyä, ulottua

Etymology: ’sich dehnen = venyä (riittävästi), recken ulottua’,

įtĩmpos (mon.) ’dauernd, ununterbrochen’ = jatkuva, ištimpaĩ (mon.) dass. = em.,

tìmpa ’Sehne (auch des Körpers) = jänne, Gummi elasticum, Gummiband = kuminauha’,

įtimpa ’Anspannen = jännittäminen, Anstrengen = kiristäminen, Straffen = pingotus’,

tĩmpinti ’langsam mit vorgestrecktem Halse und langgestreckten Bei- nen gehen; langsam schreiten, schleppend gehen’ = laahustaa, vitkastella,

Frequ. timpinė’ti ’schleppend umherwandeln, gehen’ = laahustella,

timptioti ’sich bewegen, schreiten’ = liikahtaa, vähän.

Seuraava johdin -(e)l- on nyt muinaisliettuaa (ja sitäkin vanhempaa), jonka kuurissa korvaa -(e)r- (ihan varmaa ei ole kumpi todella on vanhempi):

Mit l- Erweiterung timplioti ’ausspannen, ausstrecken’ = pingottaa naru,

nułuput skúrą, nutimplojut ’das Fell abziehen, ausspannen’ = virittää ansa,

Zum l- Suffix vgl. noch lat. templa ’die über die Dachsparren gespann- ten Querhölzer, auf denen die Schindeln befestigt sind’ = kattoparrujen varaan asetetut poikkipuut, joihin paanut (päreet) kiinnitetään.

Abltd. mit den s.v.v. tẽmpti, tampýti, -tumpas (s.s.v.v.) genannten Wörtern.

Vgl. ausserdem lett. tīpt (-pstu,

-pu) ’sich bewölken’ = mennä pilveen, synkistyä. ”

Täältäkin löytyy kuurismeja ainakin pakannimissä:

Seuraavat tähän liittyvät nimet ovat kuurilaisia:

Lithuanian: Timbrė, joki preussilaisessa Liettuassa

Etymology: Bach in preuss. Litauen,

Tìmbra, Fluss und Dorf, virta ja kylä Liettuan rannikolla,

dazu timbrìnė ’Timberkahn’ = puuvene, ”timbralainen”, voi viitata myös puun taivutukseen venettä tehdessä.

vielleicht auch timbryti ’arbeiten, wirken’ = tehdä puuhun liittyviä töitä.

Myös sana ”timperi”,”timpuri” näyttäisi tulevaan suomeen kuurista, eikä ruotsin sanasta ”timmerman”, joka sekin taitaa tulla kuurista!

[RJK: Tarkasti ottaen timpuri lienee sanasta dimti (dimba) = latoa (tukki, tiili), josta se on ”lipsahtanut” t-puolelle. Kts. *dambere]

Vgl. preuss. See Tymer (jetzt Dimmer-See), Nebenfluss Temra (Gouv. Grodno).

Nach Būga a.a.O. aus aruss. *T’múra.

http://www.etymonline.com/index.php?search=temple&searchmode=non

temple (2) = ”side of the forehead,” early 14c., from O.Fr. temple ”side of the forehead” (11c.), from V.L. *tempula (feminine singular), from L. tempora, pl. of tempus (gen. temporis) ”side of the forehead = ohimo,” probably originally ”the thin stretch of skin at the side of the forehead.”

Possibly associated with tempus span ”timely space (for a mortal blow with a sword),” or from the notion of ”stretched, thinnest part,” which is the sense of cognate O.E. ðunwange, lit. ”thin cheek.”

[RK: Myös liettuan sana laikas tarkoittaa nimenomaan aikajännettä, kestoa, kirjaimellisesti (hallussa)pitoa. Sillä ei ole tekemistä suomen sanan aika, vasarakirveen aiga, liettuan eiga = meno, käynti, kanssa.]

temple (1) = ”building for worship,” O.E. tempel, from L. templum ”piece of ground consecrated for the taking of auspices, building for worship,” of uncertain signification.

Commonly referred either to PIE base *tem- ”to cut,” on notion of ”place reserved or cut out,”

or to PIE base *temp- ”to stretch,”

on notion of cleared space in front of an altar. Figurative sense of ”any place regarded as occupied by divine presence” was in O.E. Applied to Jewish synagogues from 1590s. ”

Itse asiassa eräät saamen tutkijat (jotka tosin eivät kuulu kumpikaan yleisen kielitieteen penaalin terävimpiin kyniin), ovat esittäneet, että Tampere oli ollut myöhäiskantasaameksi *Tempel

http://fi.meteotrend.com/city-article/134718/

Nimen Tampere etymologia

Paikannimeä Tampere on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kie- listä (muinaisruotsin damber ’pato’). Viimeaikaisessa kielentutkimuk- sessa tätä etymologiaa on kuitenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemmin saamelaisia eikä ruotsalaisia. Saamelaista alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kun A. V. Koskimies ehdotti, että sana Tammerkoski olisi voinut lainautua saamen kielen (pohjoissaamen) sanasta dabbal ’koskessa sijaitseva suvantokohta’. 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sana Tampere juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodosta tḙmpḙl. ”

Tämä on erittäin mahdollista, tämä on balttilaina, ja tarkoittaa aivan samaa, mutta kieli on muinaisliettua, jota on ilmaantunut Baltiasta noin vuoden 1000 aikoihin, eli ”laivahautojen” aikoihin Baltiasta. Ero on sama kuin Keiteleen (uskokaa täi älkää: ”Keittelyjärvi”!) ja Koitereen välillä: toinen muinaisliettuaa, toinen vasarakirvestä (Koitere ei voi olla kuuria).

 

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots#.C7.B5

*ténh₂us = thin

Lat. tenuis, Ir. tanae/tanaí, OCS tĭnŭkŭ, Russ. тонкий (tonkij), Skr. तनु (tanu), Gk. τανυ- (tany), Eng. þynne/thin, Gm. thunni/dünn, Pol. cienki, ON þunnr, Av. tanū, Pers. tanuk/tan,

Lith. tévas (= isä, Ltv. tiêvs, jtv. tovas, pr. tavs < *tenwas = vetävä, ohjaava, tētis = isä)

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:Proto-Indo-European/t%C3%A9nh%E2%82%82us

http://www.etymonline.com/index.php?search=tenet&searchmode=none

” tenet = ”principle,” properly ”a thing held (to be true),” early 15c., from L. tenet ”he holds,” third person singular present indicative of tenere ”to hold, to keep, to maintain”

from PIE base *ten- ”to stretch”

(cf. Skt. tantram ”loom = kangaspuut, kiristin, lt. tampris,” tanoti ”stretches = venyy, lasts = kestää;” Pers. tar ”string;”

Lith. tankus ”compact = tiivis,” i.e. ”tightened = tiivistetty;”

Gk. teinein ”to stretch,” tasis ”a stretching, tension,” tenos ”sinew = jänne,” tetanos ”stiff = tiivis, rigid,= jäykkä” tonos ”string = naru,” hence ”sound = ääni (jännitetystä kielestä), pitch = teltta;”

L. tendere ”to stretch,” tenuis ”thin, rare, fine;” O.C.S. tento ”cord = nuora, köysi;” O.E. thynne ”thin”).

Connection notion between ”stretch” and ”hold” is ”to cause to maintain.” The modern sense is probably because tenet was used in M.L. to introduce a statement of doctrine. ”

http://www.etymonline.com/index.php?search=tension&searchmode=none

tension = 1530s, ”a stretched condition,” from M.Fr. tension, from L. tensionem (nom. tensio) ”a stretching” (in M.L. ”a struggle, contest”), from tensus, pp. of tendere ”to stretch,”

from PIE base *ten- ”stretch” (see tenet).

The sense of ”nervous strain” is first recorded 1763. The meaning ”electromotive force” (in high-tension wires) is recorded from 1802. ”

Seuraavissa sanoissa vartalo on kantaindoeuroopasta ilman kantabaltin vartalojohtimia:

Lithuanian: tenė’ti (tẽna, tenė́jo) = hyytyä, jähmettyä

Etymology: ’gerinnen = hyytyä, erstarren = jäykistyä, fest werden = lujittua, sich verdicken= saeta, paksuta, sich verdichten = tihetä’,

(Sana tina (”jähmetys”) saattaa tulla täältä.)

aptenė’ti ’sich mit Schleim bedecken’ = limoittua,

teniūgoti ’etwas aus dem Wasser ungeschickt ziehen’ = vetää vedestä jotakin, ”onkia”,

tenễsiai ’Gallerte, Sülze, Gelatine’ = hyytelö, liivate, gelatiini, tenesiaĩ dass. = mt.

Zur Wz. *ten- wie tãnas = tana ym.,sutanioti = kietoa,tandus = veltto ym.,

tẽmpti = ve(nyt)tää, tęsti = vetää, venytellä tę’vas = isä, tìngti = laiskistua, tiñklas = verkko, tìnti = lyödä (”tintata”).

Urverw. mit lett. tanis ’Spinne’ = hämäkki (s. auch s.v. tiñklas),

ai. (muinaisintia) tanæ’ti ’dehnt (sich), spannt, erstreckt sich, dauert’ = venyä, jännittyä, kestää, tāna- ’Faden = lanka, Ton = savi, sävel, sävy’,

griech. teīno ’strecke , dehne’ = venytän,

lat. tenere ’halten = pitää, richten = suunnata, behaupten = käsittää’,

anord. tenja ’dehnen = venyttää, spannen = jännittää, ausstrecken = vetää (ulos, suoraksi)’,

got. uf-þanjan ’ausstrecken = kurkottaa, trachten nach = katsoa perään’,

ahd. (muinaisyläsaksa) dėnnen ’dehnen’.

Lithuanian: tenė = joen rannan paikka, joka ei liiku, muutu virtaamisen vaikutuksesta (=”tekee tenää”), pidäke, este, häm. ”tenä”, ”tena”,

Etymology: ’die Stelle in einem Fluss, besonders am Ufer, welche von der Strömung nicht bewegt ist’ (nach Kurschat tėnẽ in poln. Litauen).

Zu lit. tenė’ti, tìnti, s.d. und Skardžius ŽD 74, anders Būga RFV, Raštai 1, der es zu lit. -tíenis in at(t)íenis = merenlahti, poukama, (s.d.) stellt.

Lithuanian: tìnti (tìnsta (tį’sta)…tìno) = paisua, pullistaa, hengittää vaikeasti

Etymology: 1. ’(auf)schwellen = (ylös, esiin)pullistaa/ua, schwer atmen = hengittää vaikeasti, syvään’,

tinìmas ’Schwellen’ = paisunta,

aptinìmas ’Anschwellen, -lung’ = turvotus (ympäriinsä tasaisesti), und ’Geschwulst, Wassersucht’ = vesipöhö,

sutinìmas ’Beule’ = pullistuma, kuhmu, paise.

Lett. tīt (tinu od. tiņu, Praet. tinu) ’winden = tuulla, ”vetää (ilma)”, wickeln = kääriä, flechten = kietoa’,

Refl. -ties ’sich winden = kiertyä, kietoutua, kiemurrella, sich wickeln = kääriytyä, sich entwickeln = kehittyä’,

tīšana ’Winden = tuul(em)i(nen), Wickeln = kietominen’.

Tiefstufe der Wz. *ten- ’dehnen = venyttää, spannen = jännittää’,

zu der noch die s.v.v.tãnas,sutanioti,tandus, tẽmpti, tenė’ti, tę’vas 2., tingùs, tiñklas = laite, genannten Wörter und wohl auch tánkus = tiheä, tymas = vaatenahka, pr. kymis 1., tìnti 2. = ”vetää teräväksi” gehören.

 

Lithuanian: tìnti (tìna, tynė) = lyödä (”tintata”), kal(l)ita = hioa, teroittaa lyömällä, ”vetää” tai työntää (tönätä) jotakin (työkalua) jotakin (kohdetta) pitkin

Etymology:2.'(die Sense) durch Klopfen mittels eines Hammers schärfen’= teroittaa (viikate, kuurin ”*vīkaptes”= ”kaikenleik- kaava”) vasaralla koputtamalla, = ’dengeln’ = KAL(L)ITA (kal(l)itsen, lt., kur. < kalti > kalistaa, ”kalu” (kalus = tako- = pajavasara), takoa = und ’schlagen = lyödä, prügeln = piestä (kepillä)’,

(Viikate on kuurilaisten tuotekehityksen tulos, se oli yksilölli- nen työkalu, kuten mm. miekkakin, ja samoin usein jopa hau- dattinkin käyttäjänsä mukana.Ammattiniittäjien malli Hämees- sä oli ns.suora- eli pitkävarsiviikate,jonka tappi on terän suun- tainen, ja varsi on yksilöllinen siten, että viikate on osapuilleen tasapainossa käsiotteiden yhdyslinjaa pitkin. Tasapainoa ja si- ten viikatteen kärjen pyrkimystä nousta pystyyn (tai upota pel- toon) voidaan säädellä sekä tappiotteen että takakäden hukka- pääotteen paikalla. Ennen teräkin oli yksilöllinen, niittäjän it- sensä tai sepän hänen toivomustensa mukaan tekemä. Mitä pi- tempi terä,sitä kokeneempi ja tehokkaampi niittäjä,ja sitä terä- vämpi terän myös piti olla,että sillä ei väsähdä kättelyssä. Use- ampi niittäjä niitti yleensä kilpaa vielä minunkin lapsuudessa- ni, vaikka silloin viikatetta käytettiin päätyökaluna enää poikkeustapauksissa, jos vilja oli laossa tai korjaussäät todella huonot.)

tynìmas ’Schlagen = lyöminen, Geisseln = ruoskinta, Dengeln = kallitseminen’ und ’Schleifen, Dengeln (einer Sense)’ = viikatteen hiominen, kallitseminen

tìntuvas ’Gerät zum Schärfen der Sense’ = viikatteen teroitus- laite (tahko? -uvas viitt kinteäänlaitteseen,kun taas -klys viit- taa usein käsityökaluun),tintuvis dass.= em.,Pl. tìntuvai dass. = em. (mon., tuo on tintuvas- eikä tintuvis-sanan monikko).

Vgl. noch perẽtinti ’schlagen, besiegen’ = lyödä, voittaa, ”höyhentää”.

Urverw. mit ursl. (kantaslaavi) *tęti (*t’ną) in poln. ciąc’ (tnę) ’schneiden = leikata, hauen = hakata, schlagen = lyödä’,

sloven. té·ti (tnem) ’hacken’ = hakata,

aruss. (vanha venäjä, usein kuin valkovenäjä) tjati (t’nu) ’schlagen’ = lyödä = russ. tjat’,

ačech. (vanha tshekki) tieti (tnu), čech. títi (tnu) ’hauen’ = hakata, piiskata

abltd. mit nsorb. ton ’Aushau’ = (avo)hakkuu,

slov. drvotón (= ”puunhakkuu”) ’Platz, wo Holz gespalten wird’ = liiteri =,

čech. náton ’Hauklotz’ = tuolin selkänoja,

poln. dial. natonia ’Platz zum Holzhauen, Holzkammer, -stall’ = puuliiteri.

Nach Trautmann a.a.O. geht tinù auf idg. *t^emnæ, griech. tömnō zurück, abltd. mit

(Tämän lähteen ”baltin kreikkaetymologioihin” ei ole aina luottamista…)

tēmnō ’schneiden = leikata, verhauen = hakata palsiksi, zerspalten = paloitella’,

tòmoj ’(Ab)schnitt’ = (pois)leikkaus,

ir. tamnaim ’verstümmele’ = typistää, katkaista, silpoa.

Dagegen stellt Skardžius ŽD 468 tìnti 2. mit tìnti 1. zusammen.

 

Lithuanian: tãnas = kasvain, pullistus (> ”tana”?)

Etymology: ’Geschwulst = kasvain, Wassersucht = vesipöhö, Gelenk-, Gliedejwasser’ = nivelvesi,

tanùs ’geschwollen’ = pullistunut.

Abltd. mit tenė’ti, tĩnti.

Lithuanian: sutanioti (-ja, -jo) = kietoutua, takertua (verkkoon ym.)

Etymology: ’verwickeln’, kad sutaniojai, tai man ir suvyk siūlą ’da du ihn verwickelt hast,wickele mir den Faden wieder auf!’ = ”selvitä minkä olet sekoittanutkin!”.

Gehört zu lit. tìnti, tenė’ti.

 

Lithuanian: tiñklas = verkko, ansalanka, lankapyydys, laite

Etymology: ’Netz = verkko, Fischernetz = kalaverkko, Falle = loukku, ansa, Schlinge = naru, Strassennetz = katuverkosto’ und ’Fischergarn’ = kalastajanlanka,

vortinklas ’(Spinn)gewebe’ = hämähäkinverkko, vortinklis, vorãtinklis (DabLKŽ; im 1. Gl. zu vóras ’Spinne’ = hämähäkki),

rãdijo tiñklas ’Rundfunknetz’ = radioverkko;

tinklẽlis ’kleines Netz’ = pieni verkko,

tinklingas ’netzartig,zum Netz gehörig’ = verkkomainen, verkkoon kuuluva,

tinklìnis, tiñklinis dass. = em.,

tinklìnis ’Flugbair = lentopallo (verkkopallo), (eig. ’Netzball’; vgl. poln. siatkówka ’Netzballspiel’); tiñklinis dass. = em.,

tinklaĩnė, ’Netzhaut (des Auges)’ = silmän verkkokalvo,

tinklúoti (-úoju, -avaũ) ’ein Netz binden’ = sitoa verkko, verkostoitua.

Zu tìnti 1. gehörig, Wz. *ten- ; zum kla- Suffix s. Skardžius ŽD 193.

Lett. tìkls ’(Setz)netz’,

tìkluot ’mit Spinngewebe überziehen’,

tìklene ’Netzhaut’,

zirnekļa tìkls ’Spinngewebe’ = kehruulaite, rukki, värttinä;

preuss. sasintinklo ’Hasengarn’ = jäniksenpaula.

Von der Wz. *ten- sind mit verwandten Bedgn. noch gebildet

lett. tina = tikls, tineklis ’Gewundenes = sidottu, kiedottu, Gewickeltes = kääritty, (Garn)gebinde = (lanka)sidos; Netz = verkko’,

abltd. mit tanis ’Spinne’ = hämähäkki (vgl. noch s.v. tenė’ti),

r.-ksl. teneto, tonoto ’Netz = verkko, Falle = ansa(kuoppa)’,

russ. teneto ’(Vogel)netz, Jägergarn’,

sloven. tenet ’hintere, grossmaschige Wand am Zugnetz’,

čech. slovak. teneto ’Netz = verkko, Jägergarn = metsästyslanka’,

ai. tántu- ’Faden’,

griech. tēnoj ’Sehne, straff angezogenes Band’,

lat. tenus ’(beim Vogelfang) Schnur mit Schlinge’,

kymr. tant, air. tėt ’Saite’ = (soittimen) kieli.

Lithuanian: tandus = laiska, hidas, veltto

Etymology: ’faul = huono, träge = hidas’,

vgl. Szyrwid Dict. s.v. gnius’ny, piger-tundus = ”patalaiska”(?) (ostlit. für tandus),

Petras Arminas tandiems moksłas isz to liko ’dies gereichte den Faulen zur Lehre’ = ”laiskoille opiksi”.

Dentalerweiterung der Wz.*ten- (vgl. s.v.v. tẽmpti, tęsti, tę’vas, tìngti, tiñklas, tenė’ti usw.) wie

ai. (muinaisintia) tándate ’lässt nach = antaa periksi, ermattet = uuvuttaa’,

tandrā ’Mattigkeit = hervottomuus, Erschlaffung = löystyminen, veltostu- minen, Abspannung = höltyminen, valjaiden riisuminen, Trägheit = haluttomuus, hitaus’,

(huom: -r- pääte kuin kuurissa, muimaisliettuassa kuitenkin -l- …)

tandrā¢yate ’wird matt , müde’ = hervahtaa, väsyä,

tandrayú- ’lässig = huolimaton, träge = hidas’,

tandrālu-, tandrāliván- ’matt = hervoton, abgespannt = löysä, höllä, müde = väsynyt’,

lat. tendere ’spannen = jännittää, ausdehnen = venyttää, ausstrecken = vetää ulos’,

tenda ’Zelt’ = teltta.

Seuraava on kirjaimellisesti ”yli-, överiksivetää”:

Lithuanian: tìngti (tìngsta, tìngo) = laiskistua, väsyä, kyllästyä, venähtää

Etymology: ’träge werden’ = laiskistua.

aptìngti = löysätä, löystyä, laiskistua,

įtìngti = vaipua laiskuuteen, DabLKŽ, bei Kurschat [ ] tìnkti),

tingė’ti (tìngi, tingė’jo) ’träge sein = olla haluton, faulenzen = laiskuroida’, > tinkiä = ”downsiftata”, alentaa tasoa, hintaa; sana on voinut tulla kahdesta suunnasta: germaaninen sopia, ja balttilainen alentaa suoritustasoa. Näm käyvät aivan sattumalta hintojen kohdalla yksiin.

Kaus. tinginti ’zum Faulenzer machen = laiskistaa; müssig gehen = ryhtyä joutilaaksi’

(Szyrwid s.v. leniwem czynię, Nesselmann 105, Kurschat [ ]. Juškevič s.v. įtìnginti = laiskistaa),

tingáuti ’faulenzen = laiskuroida, müssig gehen = lorvailla, schmarotzen = loisia, kuokkia juhlissa’, tingúoti dass. = em., tinginiúoti und tinginiáuti = em.

Nomina: tingễ ’Trägheit = vaikeus,hankaluus, Faulheit = laiskuus, välinpitä-mättömyys, lahous’,

tingė’jimas = laiskottelu, joutilaisuus, tingystė = laiskuus,

tinginỹstė = laiskuruus, laiska mielenlaatu.

Der ’Faulenzer = laiskuri, Träge = hidastelija’ wird tinginỹs = laiskuri,

tiñgis genannt, das auch ’Faulheit = laiskuus, Liederlichkeit = välinpitämättömyys’ bedeuten kann

tinginỹs = laiskuri

Lituanismen sind (s. M.-Endz.) lett. tiņġens ’faul’ = laiska,

tiņġība ’Angewohnheit = tottuneisuus, tottumus, träges Wesen = hidas olemus, olento’.

 

Lithuanian: -tumpas = -lisä

Etymology: in įtumpas ’Ansatz zum Sprunge’ = vauhdinotto hyppyyn,

víenu į’tumpu ’mit einem Ansatz’ = kertaloikalla

(R., R.-M. s.v. tempti), į’tumpu kuliù (R., R.-M. s.v. fortsetzen) ’fortsetzen’ = jatkaa aikaa.

Abltd. mit tampýti, tẽmpti , tĩmpti (s.s.v.v.).

Jotvingin asiaan liittyvät sanat

http://www.suduva.com/virdainas/

tansīt = to pull (Inf) = vetää

temparas = dear (sg.,m.)
tempra = dear (fem)
temprai = dearly, expensively

tempt = to stretch = venyttää, increase = lisätä (Inf)
ten = thee (acc.) [ Komi ” teno ” ] (ei välttämättä liity tähän)
tengt = to pull, draw, extend (Inf) = vetää, pidentää
tenst = to attract (Inf) = vetää puoleensa
tenstīsna attraction
tenti now
tept to daub (Inf) = vetää, sivellä pinnalle (maalia ym.)

 

tosis bark (birch bark) < *tensis = ”(irti)vedettäv(iss)ä (oleva)”?

liett. tošis > sm.”tuohi”?

tingt to tire (Inf) = väsyä, laikistua
tint to extend (Inf) = laajentaa, laajeta, ulottaa, ulottua

Seuraavissa on –p– johtimen tilalla johdin –s-, joka merkitsee mm. edestakaista toimintaa

 

Lithuanian: tęsti (tęsia, tęsė) = venyttää vetämällä, venytellä, pitkittää, epäröidä (< *tensti, kantabaltti)

Etymology: ’durch Ziehen dehnen = venyttää vetämällä;

recken = ojentaa, venytellä, ”oikaista” (maate), spannen = jännittää, zie- hen = vetää, zögern = hidastella (venyttää ajallisesti), zaudern = epäröi- dä, den Termin hinausschieben = vedättää (siirtää termin merkitystä); fortsetzen = edellyttää’

(vgl. auch Juškevič Wb. s.v.v. da-tę’nsti, ílginti = pidentää, drė’kti = liata, loata, rämpiä),

tęstis ’sich hinziehen’ = vetäytyä kokoon, takaisin, kutistua,

tęsiamas ’langgezogen’ = pitkäveteinen,

ištęsti ’ausstrekken, -recken; anspannen, -strengen, straffen; hinaus-, herauszerren, fortschleppen’,

tęsìmas ’Strekken = venytys, Dehnen = venyminen; Zögern = viivytys, Zaudern = epäröinti’,

tęsinỹs ’Fortsetzung’ = jatko,

tęsė’jas ’wer fortsetzt’ = jatkaja,

tęstìnis ’dehnbar, streckbar’ = venyvä

tęstùvas ’wer streckt, spannt, dehnt’ = venyttäjä (esim. laite).

Vgl. noch pratęsà ’Verzug = viivytys, Aufschub = lykkäys’,

aptęstuvė ’Tapete’ = tapetti,

užtęsas ’Leichentuch’ = käärinliina.

Abltd. mit tąsýti, tįsti, vgl. noch pértįsa.

Lett. tuošāties (-ājuos) ’zaudern’ = hidastella, kuhnailla, epäröidä, tuostīties dass.,

tuoša ’Zauderer’ = kuhnus, tuošķis ’wer langsam, ungeschickt arbeitet’,

preuss. tenseiti, Imper. zu tiēnstwei (Inf.) ’reizen’ = ärsyttää,

teausis (lies: teansis) ’Deichsel’ = aisa, Voc. 254.

Zur Wz. *ten- (über diese s.v.v. tãnas, tandus, tẽmpti, tenė’ti, tę’vas, tìngti, tiñklas, tìnti) mit s- Erweiterung.

Urverw. mit ai. tam·sáyati ’schüttelt, bewegt hin und her’,

lat. tēnsa ’Prozessions-, Götterwagen’ = juhlakunkue-, saattovaunut,

got. atþinsan ’heranziehen’ = vetää esiin, puoleensa, ahd. thinsan und dansæn,

nhd. gedunsen, und, wenn aus *tenslom, dann auch

lat. prætēlum ’Zugseil für Ochsen’ = härkien vetoköysi,

prætēlāre ’forttreiben, -jagen’ = ajaa (eteenpäin). Nicht zu pãtisas (s.d.).

 

Lithuanian: tễšti (tễšia, tễšė) = paisua, pullistua

Etymology: ’anschwellen (von einem Körperteil); strotzendes, straffes Euter bekommen (von einer trächtigen Kuh kurz vor dem Kalben), sich mit Flüssigkeit anfüllen’,

tėšìmas ’Biestmilch, Kolostrum’.

Hierher auch tešlà, tešmuõ. Endzelin bei M.-Endz. s.v. tasla stellt hierzu noch

griech. tekeīn ’gebären’ = synnyttää

(wenn die urspr. Bed. ’schwanger werden’ = tulla raskaaksi, ist).

Lithuanian: tešmuõ = utare

Etymology: (-meñs) ’Euter’ = udar, tešmenìnga ’mit grossem Euter’, vgl. tešmenìnga karvė,

lett. tesmen(i)s ’Euter’ und synon. desmens mit d von dēt ’saugen’ (zu diesem s.s.v. dėlễ).

Wie tešlà usw. zu tễšti .

 

Lithuanian: tąsýti (tąso, tąsė) = kiskoa, tempoa, raahata (kohdetta narusta)

Etymology: Frequ. zu tęsti, ’mehrfach zerren, recken, dehnen, zwacken; schwer tragen, schleppen; (sich) quälen, peinigen’,

žem. tousyti, vgl. noch Daukantas Darb. 29 (die Frau, die der Ehemann ungerecht beschuldigt hatte) nu kaima iki kaimo kuli tousioiy ’schleppte einen Stein von Dorf zu Dorf’, tą’sioti dass. = em.,

tąsymas ’Umherzerren, Recken, Schleppen, Peinigen = kiusaaminen’,

tąsinỹs ’Qual’ = piina,

tąsùs ’dehnbar = venyvä, reckbar, zäh = sitkeä, elastisch = kimmoinen’,

žem. tunsras, tonsras, ostlit. tosus, tąsa° ’Fortsetzung, was sich dehnt, nicht endet’, tąsùmas ’Dehnbarkeit = venyvyys, Zahigkeit = sitkeys’.

Mit l- Formans tąsloti ’die Worte dehnen’ = venyttää sanoja, tąslùs = tąsùs.

Abltd. mit tęsti, tįsti.

 

Lithuanian: tįsti (tįsa, tįso) = venyä, kasvaa

Etymology: 1. ’sich dehnen = venyä, rekken = ojentua; länger, grösser werden, wachsen = isota, pidetä ’,

tįsìmas ’Sichdehnen = venyminen (itsestään), Recken = ojentuminen, Wachsen = ksvu’,

tį’soti (tį’so, tį’sojo) ’ausgestreckt (lümmelhaft) daliegen = olla leveellään’,

tį’sioti ’sich dehnen = venyä, sich ausbreiten = laajeta, höher werden = tulla korkeammaksi’,

tįsė’ti (tį’si, tįsė’jo) ’ausgebreitet sein, auseinanderziehen, zerren, schleppen’ = levitä hajota.

Interj. tį’st, beim Zupfen an den Haaren,Kleidern, das Ziehen, das Strecken bezeichnend, davon tį’sčioti ’ein wenig ziehen, ruckweise ziehen, zucken’ =  vetä(ist)ä (vähän, esiin, takaisin, takaperin)

tį’sterėti und tį’stelėti ’ein wenig ziehen, zupfen, spannen, zerren; ein wenig (heran)wachsen, grösser werden’.

Lett. tīst (-stu, -su) ’sich dehnen’ aus dem Lit.

Abltd. mit tąsýti, tęsti (s.s.v.v.), pértįsa, -tįsa = ”(yli)veny(nyt)”, tįsla; zur Etymologie vgl. noch pãtisas.

Lithuanian: tį’sla = hujoppi, hoiloppi, haistari (< kur. zaizdras = savupiippu)

Etymology: ’lang aufgeschossene, hagere Person’ = pitkä laiha henkilö,

tisliavà dass. = em. (beides žem.),

tįslinti ’ausgestreckt gehen’ = venähtää pitkäksi.

Mit l– Formans zu lit. tįsti 1. usw.

 

Tampere vai Dambere?

Dambere on ainakin kuuria, ja tarkoittaa ”patomaista” tai patoaltaseen (damba, alunp. ”rakennelma”, ”latomus”) liittyvää. Se on tietysti hävä kakkonen arvailujen joukossa…

Sellainen käännös kuin ”germaanilaina” Lauhkeakoski ei käy miten- kään, sillä germaanikielten balttilainat zahm, tame, domestic = kesy, kotieläin EIVÄT TARKOITA LAUHKEAA, vaan ”TALOELÄINTÄ, navetta- eläintä (osan vuodesta). Kotieläimelle kuten kalliille sonnille tai pässille, tai koiralle edes ollut mikään erityinen ”kunnia” olla lauhkea, vaan sen piti olla vihainen ja voimakas puolustaakseen laumaansa petoja vastaan kesällä niin, että ne saivat ruokaa helpommin muualta.

 

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/71044-lopettakaa-nimikina-tampereen-nimi-tulikin-ruotsista

” Tuore kirja lopettaa vuosikymmenten spekulaatiot Tampereen nimestä. Ruotsista se tulee – ja Tammerkoski on Lauhkeakoski.

Perjantaina julkaistiin Museokeskus Vapriikin kustantama upea 324- sivuinen Tammerkoski ja kosken kaupunki -teos. Tietokirja tarjoaa tuoreita näkökulmia Tampereen historiaan ja nykypäivään.

Tampereen ja Tammerkosken nimenkin alkuperän teos selvittää. Sitähän on yritetty jo vuosikymmeniä, mutta mikään sepustus ei ole ylimmäiseksi yltänyt.

Mysteeri alkoi selvitä pari vuotta sitten, kun Tamperelaisessa Tuomo Allen kirjoitti pariinkin kertaan asiasta ja viittasi Tammerkosken nimen juontuvan muinaisruotsista. Tuoreessa teoksessa Tampereen yliopiston tutkija Tapio Salminen vahvistaa Allenin johtopäätökset. Ennen vuotta 1544 Tammerkoskesta ja sen kylästä on käytetty pelkästään nimitystä Koski. Salminen päättelee, että sanat tamber ja tammer ovat jokin myöhäinen koskeen liitetty tarkoite. ”

Helvetin helvetti, mikä aivopieru!

Nimitystä ”Koski” siitä nytkin välittömässä läheisyydessä tavallisessa puheessa käytetään, esimerkiksi koko Tampereella! Aivan kuten käyte- tään paikan päällä Valkekoskesta, Imatrankoskesta, Kyröskoskesta, on käytetty entisestä Sarsankoskesta Kangasalla, ja varmaan Niagarastakin lähiympäristössä!

LÄHES JOKAINEN SUOMALSINEN SUOMENKIELINEN PAIKANNIMI VOITAISIIN TODETA ”AIVAN UUDEKSI” SILLÄ, ETTÄ ”SE ON VASTA RUOTSINVALLAN AIKANA TULLUT RUOTSINKIELISIIN KIRJALLISIIN ESITYKSIIN!!!!

Mutta KAUEMPANA oli TAATUSTI KÄYTÖSSÄ NIMI mm. saamessa, kuurissa, venäjässä ja suomessakin, joilla tehtiin ero noihin lukuisiin naapuri- koskiin nähden! Ja se nimi on saattanut olla saamessa *Tempel/*Dabbal, kuten Heikkilä ja Rahkonen sanovat. Mutta Tampere Ei tule siitä. Ne ovat rinnakkaismuotoja, jotka ovat mekinneet samaa.

” Kesyistä kotieläimistä ja liian lauhkeista sotahevosista 1400-luvun ruot- salaisissa riimikronikoissa ja 1500-luvun hengellisessä kirjallisuudessa on käytetty termiä tamber. Se on tarkoittanut lauhkeaa, kesyä ja palvelual- tista, ja on jo tuolloin esiintynyt myös kirjoitusmuodossa tammer, selvittää Salminen. ”

Ainoa tamber, mitä netistä löytyy, ranskalaisella aksentilla äännetty englannin timbre = puutavara, joka on alun perin baltin *dimber- = rakennustavara.

Se on kuitenkin saattanut tarkoittaa ”valjashevosta”. Ratsut ja valjas- hevoset ovat erikseen. Hevosia on myös käytetty pyörittämään erilaisia laitteita kuten noita *tampere-vinssejäkin. Kyntöhevoset ja kuormahevoset olivat rotevampia ja lihavampia kuin ratsut. Latvian ja kuurin tamprs = sitkeä, päättäväinen, uppiniskainen, yllä:

” Lett. (latvia) tamprs ’sehr zäh’ = erittäin uppiniskainen (Kuronismus = kuurismi, od. Lituanismus, sana on siis myös liettuassa kuurismi!). ”

Kuten yllä huomataan muinaisnorhjan anord. þambr ’dick, geschwollen’ = paksu, pullistunut, mahakas on ilmeistä balttilainaa sekin vaikka sana on lainantajakielssä tarkoittanut lujaa ja voimakasta.

þømb ’dicker Bauch = iso maha; Bogensehne = kaarenjänne’,

þėmbi-þrjætr ’Hochmutiger’ = ylpeä, kopea,

norw. temba ’stopfen’ = sulloa, ahtaa, parsia,.

Tämäkin ”Mahakoski” on yksi etymologia, joka Tammerkoskesta on esitetty, sen on arveltu mm. tarkoittaneen putouksen muotoa.

Se ei poikkea olennaisesti Lauhkeakoski-etymologiasta. Ne ovat kaukaa haettuja ja estetisoivia.

” – Ehkäpä onkin niin,että myöhäiskeskiajalla kosken itärannalle kruunun uudisasukkaiksi asettuneet ruotsinkieliset Kyttälän ja Siukolan isännät tai heitä muuttamaan suostutelleet voudit huomasivat, että koski oli voimakas, mutta samalla lauhkea ja palvelualtis. Niinpä se alkoi asukkai- den suussa ja voutien keskusteluissa kulkea nimellä Tamberkoski. ”

”Valjaskoski” olisi tarkoittanut jo padottua ja voimanlähteenä hyödynnettävää koskea.

” Näin voitaisiin ajatella, että Tammerkosken rinnakkaisnimi voisi olla Lauhkeakoski. ”

Ei se ollut mikään ”lauhkea” suurella virtaamallaan ja 20 m:n pudotuksella.

Sitä paitsi, kun ruotsista lainataan e-loppuinen sana, se taipuu kuten ”Kaarle” tai ”nukke”.

Jopa hämeen murteellinen ”äite” taipuu (minun äidinkielelläni) ”äiren”, eikä ”äiteen”. Sanoisin, että edellinen on näitä alkuperäisempi, vaikka jälkimmäistäkin esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.

” Uusi teos käy sujuvasti luettavalla otteella läpi Tampereen historiaa, teollistumista sekä uudistumista innovatiiviseksi kosken kaupungiksi.

… Tuomo Allen esittää Tampere-nimen taustaksi ruotsin ”kesyä” ja ”lauh- keaa” tarkottavaa sanaa ”tam”, muinaisruotsiksi ”dam(b)r” ”Kesytetty” saattaa tarkoittaa myös ”padottua” koskea koskien, ja tämä on yksi mahdollinen selitys ylipäätään germaanisten kielten ”pato”-sanoille.

Herää kuitenkin mm. kysymys, onko tuollaista islantia muistuttavaa loppu-ärrällistä muinaisruotsia koskaan puhuttu Suomessa. Edelleen Tampere– nimiä ja niihin liittyviä balttikielten vokaalinvaihtelun puitteissa liittyviä joen- nimiä (Tembra, Timbre) on paikoilla joissa ei varmasti ole koskaan puhuttu ruotsia, eikä ollut Ruotsin valtaa kuin ehkä aivan ohimenevästi.

RK: ”Taamattu” tulee ”padotus” tai dometkoidusta eli ”talotetusta” eikä toin päin.

Muinaisruotsin ”dambr” tulee kantaindoeuroopan sanasta ”*dem-” = (koti)talous.

” tame (adj.) = kesy(tetty), ”talotettu”, ”navetoitu”

O.E. tom, tam ”domesticated, docile,” from P.Gmc. *tamaz (cf. O.N. tamr, O.S., O.Fris., M.L.G., M.Du. tam, O.H.G. zam, Ger. zahm ”tame,” Goth. tamjan ”to tame”),

from PIE (proto-Indo-European) *deme- ”to constrain, to force, to break (horses)”

(cf. Skt. damayati ”tames;” Pers. dam ”a tame animal;” Gk. daman ”to tame, subdue,” dmetos ”tame;” L. domare ”to tame, subdue;” O.Ir. damnaim ”I tie up, fasten, I tame, subdue”).

Possible ulterior connection with PIE *dem- ”house, household” (see domestic).

Meaning ”spiritless, weak, dull” is recorded from c.1600. The verb is M.E. teme, from O.E. temian ”make tame;” form altered 14c. by influence of the adjective. ”

” domestic (adj.) = koti- (eläin)

early 15c., from M.Fr. domestique (14c.) and directly from L. domesticus ”belonging to the household,” from domus ”house,”

from PIE *domo-/*domu- ”house, household”

(cf. Skt. damah ”house;” Avestan demana- ”house;” Gk. domos ”house,” despotes ”master,lord;” L.dominus ”master of a household;” O.C.S. domu, Rus. dom ”house;” Lith. dimstis ”enclosed court, property;” O.E. timber ”building, structure”),

from *dem-/*dom- ”build.” The usual IE word for ”house” (It., Sp. casa are from L. casa ”cottage, hut; ”Germanic *hus is of obscure origin). The noun meaning ”household servant” is 1530s (a sense also found in O.Fr. domestique). Domestics, originally ”articles of home manufac- ture,” is attested from 1620s. Related: Domestically. Domestic violence is attested from 19 c. as  ”revolution and insurrection”; 1977 as ”spouse abuse, violence in the home.”

(Liettuassa ei ole sanaa ”dimstis”, mutta jotvingissa on.)

” *dem-h₂- = to domesticate, tame

Skr.दाम्यति(dāmyati),Gk. δαμνάω (damnaō), Ir. damnaim, Hitt. damaašzi, Av. dam, Lat. domō, Eng. tam/tame, Gm. zemmen/zähmen, Goth. gatamjan, ON temja, Osset. домын (domyn, ”educate, bring up”), Pers. /دام (dām), Welsh addef ”

Tuosta juuresta tulee myös balttisanoja, kuten jotvingin aivan samaa merkitsevä ”dimstis” ja mahdollisesti myös liettuan huomiota ja näkö- kenttää tarkoittava ”demesys”, sulkemista ja peittämista tarkoittava sana ”dengti” (< *dem-k-ti, jossa johdin -k/g- tarkoittaa tavallisesti pakkoa; jopa sanat ”dangus” = taivas, jonkinlaiseksi ”kanneksi” joskus uskottu sekin (vaikka myöhäiset preussilaiset pakanat uskoivatkin äärettömään ikuiseen Ainawarst = Yksi kierros, Universum -maailman- kaikkeuteen, jonka keskellä Maa pyörii, eikä Kaikkeus Maan ympärillä … nimenomaan tästä pyörimisestä sitten tappelivat Paavit ja Kopernikuk- sen, jonka nimi tarkoittaa ”kuurilaista”, seuraajat, eivätkä niinkään siitä, onko kaikkeuden keskellä Maa vai Aurinko.

http://www.tiede.fi/keskustelu/43840/ketju/aanestys_etymologiasta?page=1

Sanan IE ”*dem-t-” = asettaa, pinota, rakentaa johdannaisista enemmän Fraekelin Liettuan etymologisesta sanakirjasta:

Lithuanian: dė’ti (dė’da, dė’jo) = panna, asettaa, laittaa, sijoittaa

Etymology: ’setzen = istuttaa, asettaa paikalleen, stellen = asettaa, si- joittaa, legen = asettaa paikalleen, makuulle, latoa, hineintun = asettaa sisään jhkn, säen = kylvää, pflanzen = istuttaa’,

Frequ. dėdinė’ti, dėlinė’ti, dėstinė’ti, dė(d)lióti, dė’styti = tehdä toistuvasti, töikseen, teheskellä, latoa, ladella, pinota, asetella jne.

(letzteres auch in übertr.Bed. ’vortragen = esittää, unterrichten = opettaa, neuvoa, dozieren = annostella’),

Kaus. dẽdinti, dė’dinti ’legen machen (z.B. eine Henne), zum Legen bringen’ = asettaa, asettua makuulle, makuuasentoon,

dazu dedẽklė, dėdẽklė ’Legehenne’ = hautova kana

(cf. lett. dēdināt ’eine Henne an einem bestimmten Ort Eier legen lassen’ = munittaa).

Das Praes.wurde alit.(muinaisliettua) noch athematisch flektiert (demì, 3. Pers. dest etc.), heute heisst es meist thematisch dedù, jedoch hat sich die athematische Flexion auch schriftsprachlich in dem partikelhaft gewordenen

dẽstis ’je nachdem’ erhalten;

lett. dēt…dēj…dēja ’(Eier) legen’ = munia,

dēt ’Stück Eisen oder Stahl anlegen, anschweifen’ ,

dēties ’sich bergen = ”pärjätä”, pelastua, tulla toimeen, sich machen = tehdä itsensä, tekeytyä (tyhmäksi ym.), geschehen = tapahtua, herkommen’.

Lett. duori (drawn) dēt ’einen Waldbienenstock anlegen, einen Baum zum Bienenstock herrichten’= asettaa villimehiläispönttö, hat im Praes. dial. deju statt dēju, im Partic. Praet. pass. diets statt dets. Es handelt sich wahrscheinlich um Analogiebildung nach leju, lēju, liets ’giessen’ = valaa; daher ist eine Trennung von dēt ’legen’ und eine Anknüpfung an russ. del’ ’Waldbienenstock’,

ahd. zīdalweida ’Waldbezirk, wo Bienenzucht betrieben wird’ = mehiläis(hoito)- metsä

sowie an die Sippe von slav. délú ’Teil’ = osa, (s.s.v. dailýti).

Auch lett. dēstīt heisst ausser ’pflanzen’ = istuittaa, noch ’einen Waldbienenstock anlegen’.

Preuss. entspricht dem lit. dė’ti,

lett. dēt etc. sen senditmai rānkān ’mit gefalteten Händen’ = kädet ristissä

Ench. 53,12, das Endzelin FBR 14,103 ff, SV 130.246 in sen sendītaim rānkā (= rānkam) verbessert (Ench. 53, 22 steht sen senditans [d.i. sendītans] rānkans, Endzelin FBR 8, 7 undüber preuss. ī aus ē SV 26 ff.).

Ausserbaltische Verw. dieser Wz. sind abg. déti (Praes. deždą, déją) ’legen’,

skr. djēti ’tun = tehdä, stellen, legen = asettaa’,

russ. det’ (Praes. denu) etc.,

1. dádhāti ’legen, setzen, sitzen machen = asettaa, schaffen = lahjoittaa’,
2. dadāiti,

toch. tā-, tas-, täs-, tes- ’setzen, legen’ = asettaa,

het. dāi-, tāi- ’setzen, legen, stellen’ = asettaa,

phryg. ēdaej ”ēqhke”,

arm. dnem (Aor. edi) ’setze, lege’ = asettaa (prees.),

ā. tiqénai (aor. ēqhka, ēqemen) ’hervorbringen, setzen, stellen, legen’ = tuoda, asettaa,

lat. fācere, fēci ’tun, machen’ = tehdä, -dere in Komp. wie condere ’gründen’ = perustaa, eig. ’zusammensetzen’ = asettaa yhteen,

abdere ’verbergen’ = kätkeä, eig. ’weglegen’ = laittaa pois, sivuun,

sacerdīs ’Priester’ = pappi, eig. ’Opfer veranstaltend’ = ”uhrin tarjoileva”,

osk. prúftú ’posita’, prúffed ’posuit’, fakiiad ’faciat’ usw.,

umbr. fas’ia, factud usw.,

1. as. dīn, ahd. (muinaisyläsaksa) tuon ’tun’ = tehdä, etc.

Abltg. und weitere Zushg. lit. dėklễ ’Ranzen’ = juoksuaika

(daraus w.-russ. (valkovenäjä) djaklo),

dė’čios, dė’tys ’Eierstock der Vogel, Ort, wo die Hühner, Enten, Gänse ihre Eier legen’ = linnun munat pesässä, (siipikarjan) munintapaikka

Sg. dė’tis dass. sowie ’Last = kuorma, Ladung = lasti, Fracht = rahti’, zur Bildung vgl. aksl. (kirkkoslaavi) blagodét’ ’Wohltat, Geschenk, Gunsterweisung’ = laupeudentyö, johdatus, autuus,

got. missadeds ’Missetat’ = pahatyö, ilkityö, karhunpalvelus

ahd. tāt ’Tat’ = teko;

lit. dėmễ ’Flecken, Kleks, Mal’ = tahra, luomi

und neol. dėmesӲs ’Aufmerksamkeit, Beobachtung, Berücksichtigung’ = huomio,

dėmė’tis ’auf etwas achten’ = kiinnittää huomioita jhnkn,

domė’tis dass. und ’sich interessieren’ = em., harrastaa

dómautis ’wählerisch, heikel sein’ = valikoida, olla kronkeli,

dõminti ’interessieren, Interesse einflössen’ = harrastaa, dazu retrograd demễ, domễ ’Aufmerksamkeit, Obacht, Interesse’ = huomio, intressi

Mit sn- Suffix dė’snis ’Gesetz’=laki,asetus,säädös.(< *demsnis)

įdomùs, įdėmùs ’achtsam, aufmerksam, beachtenswert, interessant’ = mielenkiintoinen, kiinnostunut;

vgl.zu diesen Bildg. įdem, ìdėm, ýdėm, įdemnai, ydėmnaĩ  ’absichtlich = tahallinen, tahallaan, vorsätzlich = aikomuksellinen, mit Fleiss = ahkerasti’,

nuodemai(s), –u und prãdėm, tuo prãdėmu ’in einem fort, sogleich’ = yhtäkkiä, auch verkürzt zu prám;

nuódemė (seit Szyrwid Diet. s.v. grzech) ’Sünde = synti, Vergehen = erehdys’,

auch nuodŽià dass.= em.,

ebenso gebildet wie pradžià ’Anfang, Beginn’ = alku,

nuodžiótas (Daukša) ’sündig’ = syntinen

(cf. nusidė’ti ’sich vergehen, sündigen’ = tehdä syntiä);

mit l-Formans lit. į’dėlis, -Ӳs ’Einlage, Einsatz, Zutat = lisäys, Beitrag, Reiseproviant = lisuke’,

padėlӲs, padėlis, pódėlis ’Verwahrungs-, Aufbewahrungsort = suojapaikka,

(der Henneunterlegtes) Nestei = pesämuna(t), untergelegtes Stück,Unterlage = alusta,”peti”,Lagerbalken = kannatinpalkki’,

padễlkas ’untergelegtes Ding (z.B. unter die Brotschaufel)’,

auch padis ’der Henne untergelegtes Nestei’ (Kvédarna),

pãdžiai ’Untergestell einer Tonne, eines Backtrogs, Schragen’,

1. padė’ti ’unterlegen’ = auttaa, tukea,

sowie preuss. paddis ’Kummet’ = länki,

Aus dem Balt., vielleicht FINN. paatsa(s) ’Sattelkissen, das lose Kissen am Kummetstock’ = satulatyyny, länkityynyt.

Komp. mit Wz. *dhē- im Hinterglied sind lit. ìšdas, ìždas ’Schatz = aar- re, Schatzkasse = aarrekammio,Fiskus = valtionkassa,Ausgabe = (osa- ke)anti, Aufwand = ylellisyys, tuhlaus, Spesen = kustannukset’ (kann aberteilweise zu dúoti ’geben’ gehören);

vgl. aksl. ob’do ’Schatz’ = aarre,

lit. išdė’ti pìnigus ’Geld beiseitelegen, sparen’ = panna rahaa säästöön,

iñdas, indà ’Gefäss’ = astia(t),

1. abg. sądú ’Gefäss’.

Urspr. Wz.-Nomina mit *dhē- sind alit. avìdė ’Schafstall’ = lammasläävä,

alùdė ’Bierfass’ = oluttynnyri,

dailìde ’Zimmermann’ = puuseppä, puunveistäjä, timpuri (s.s.v. dailễ = taide) etc.

Über atìdė ’Aufmerksamkeit’ = tarkkaavaisuus usw.

(cf. atsidė’ti ’sich hingeben, sich widmen’ = antautua, omistautua jllkn) s.s.v. atìdė.

Preussi:  http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Lie.pdf

http://www.lexicons.ru/extinct/p/prussian/_pdf/borussica-nova.pdf

(DĪTUN (dīma, dīt, dīja) [Dastun VM] žįsti = imeä, imeskellä, imettää, ei liity tähän, mutta sekoittaa)

DĪTUN (demma, dest, dīja) [audeínsts 93, senditans 83 MK] dė’ti = asettaa

dītun ps dest 2. dessei 1. demma 6. demmai 7. destei pt dīja

DĀTUN [daton 51] duoti = antaa

DĀTUN SI [dātunsi 65, d`twei drv] pasiduoti = omistautua, antautua (jllkn)

DĀTWEI dat + if <118> [Dātwei drv] leisti (leidimà duoti) = antaa löysiä, lomaa, vapauttaa

dātun ps dāst 2. dāsei 1. dāma 6. dāmai 7. dāstei, pt dāi 2. dāi 1. dāi 6. dāimai 7. dāitei

DĪMENS [Diemen DIA MK] guba (javų) = kupo, kasa

DIMSTIS [JB MK] priemenė, prieangis = eteinen

Jotvinki:

dimstis home = koti, homestead = pihapiiri, ”porch” = ”porstua”, eteinen, veranta, vilpola

Dimstis (jorvinki)

dimt to fashion = muotoilla, kuosittaa, make = tehdä, build = rakentaa, (Inf)

[ Gothic ” ga-timan = rakentaa, timrja = timpuri” ] =

dimtojas carpenter = puuseppä, builder = rakemtaja

(Venäjän ”dat’, pr. yks. 1. dam, 2. daš’, 3. dast, pl. 1. dadim, 2. dadite, 3. dadut, pret. dal, (-a, o, -y)” = antaa, liett. ”duoti (duoda, davė)”, latvian ”dot (dod, deva)”,

Sanan kantabaltoslaavilainen muoto on ”*dem-”, josta kantabaltissa aspektit ”*dam(b)-”, kokonaisobjekti, esim. padota ja ”*dim(b)-”, osaobjekti, vaikka toistuvastikin, esim. ”veistellä hirsiä”.)

dēt to place, put (Inf) = asettaa
dētas put in place
dētis load = kuorma

dība stake = pylväs, tolppa, paalu, osuus, sijoitus, post = karmi, kehys, raami, hirsi, posti, vartiopaikka, asema, virka < ”*dimba” < ”*demba” > damba = (keinotekoinen, säännösteltävä) patoallas,

*damberis (kur.) = patomainen, pato-

Johdin -b/p- on erityisesti kantabaltille tyypillinen, ja tarkoittaa edesta- kaista, jak- sottaista, toistuvaa toimintaa, kun kantaindo-euroopassa johden -s/t(d)- tarkoittaa toistuvaa toimintaa.

dobtun (< *demb-) to injure (Inf) = satuttaa, aiheuttaa, loukata (etuja ym.) < *demptun (jotvingissa kantabaltoslaavin -em- > o, ō)
dōite! give! (Imp.)
doja gift = lahja
donis gift = lahja, tribute = kunnianosoitus, maine (Viimeinen, loppu-)tuomio > sm. Tuoni, tuomio?)
dōtun to give (Inf) = antaa
dōtunsi to declare oneself = selviytyä jstkn

Jotvingissa ja preussissa esiintyy balttikielille poikkeuksellinen tammipuuaine(ks)en nimitys

DAMRAWA [Damerouwe ON GN] = damrava (jt) = *damb(e)rava (kur., konstr.), kirjaimellisesti ”patoon kelpaava” = ąžuolynas (lt) = ozolozolājs (lv) oak-wood,

eikä suinkaan niin, että sana ”pato” tulisi ”suomalais-kelttiläisestä” sa- nasta *tamn = tammi, josta tuleen parkitsemista tarkoittavava sana ”tan” ja mm. tanniini, parkkihappo.

Slaavikielten ”dub(r) = tammi(nen) varsin mahdollisesti tulee patopuus- ta. Ihmiset ovat menneisyydessä suhteellisesti paljon suuremmassa määrin eläneet soilla kuin nykyään, varsinkin balttien leveysasteilla. ”Tammipuinen” ”Dubr-, dupr- saattaa tarkoitta sekä ”hyvää” (venäjän dobryj) että ”typerää”: ransk, dupré, suomi).

Liettua-latvia sanakirjasta asiaan liittyviä sanoja

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=937845&r=10631062&lid=937845&g=2&q=&h=2940

” dámba (1) dambis = patoallas

Jostakin syystä hälytyssignaali = ”patosignaali”:

dambrà (4) stabule = soittomerkki, merkkisoitto; svilpe = sireeni
paleisti dambras – palaist dūdas (sākt raudāt) = päästää poru
dambrelis (2) mūz. dambrelis (sens lietuviešu pūšamais mūzikas instruments) = puhallinsoitin

dam̃bros (4) dsk. mutes ermoņikas = huuliharppu”

(Ranskassa esiintyy myös vastaava ilmiö:”tambour”= eteinen, tampuu- ri > tambourine = tamburiini, anat ovat luultavimmin tätä samaa perua, vaikka niitä on pidetty myös arabialaisina: ne ovat tulleet alun perin baltialaisilta visigooteilta espanjaan, eivätkä maureilta.)

demblỹs = (kirj. ”tekele”) punos, palmikko, keino(tekoinen olio), (taika ym.) temppu (4) salmu pītenis = olkipunos (paklājs); maša = letti, pitko ym.

Sana on aivan sama kiellisesti liettuan kautta kuin ”*damb(e)ris,– e” on kuurin kautta. Sana ”temppu” on yhdistetty sanaan ”tempti” = vetää: ”(välistä ym.) veto”, mutta se voi tasan yhtä hyvin olla verbistä ”*dempti” = teheskellä, askarrella. Niin tai näin ”Tampere” on myös ”Temppupaikka”, enemmän tai vähemmän arveluttavassakin mielessä.

dėmuõ (~eñs) (3a) = (kirj. pinottava) osa (kokonaisuudesta), palikka,
1. komponents = komponentti, sastāvdaļa = rakenneosa

dimba (lt) = laiskuri, lorvi

dimba (lv) = umpikuja

http://en.academic.ru/dic.nsf/enwiki/5767040

Curonian grammar

Curonian grammar describes the grammatical features of extinct Curonian language. The Curonian language is highly inflected and archaic language. Its grammar is reconstructed basing on Latvian, Lithuanian and Old Prussian grammars and known Curonian place-names and New Curonian texts and vocabulary.

Nouns

Curonian nouns are divided into seven declensions (three masculine and four feminine). But there are several nouns which are declined irregularly. The declension of noun is determined by its ending and gender.

Curonian nouns have eight grammatical cases: nominative case, accu- sative case, genitive case, dative case, ablative case, instrumental case, locative case and vocative case.The locative case has four forms: ines- sive (the regular and most common form), illative (iekš(k)an tan pirman vietan ’in the first place’,āran ’outdoors,outside’,priekšan ’for’, laukaisnā ’to country’), allative (only used in a few idiomic expressions like: mājump, kalnump, šurp, turp), adessive (namaip, namaisump). The later three are adverb-forming cases.

Following table shows nominative endings for all regular declensions:

Masculine						Feminine
1.decl.		2.decl.		3.decl.		4.decl.		5.decl.		6.decl.		7.decl.
Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.
-as	-āi	-is	-jāi	-us	-ūs	-ā	-ās	-ē	-ēs	-is	-īs	-us	-ūs

Masculine nouns

1.decl.: vīr-as ’man, husband’;
2.decl.: skap-is ’shelf’;
3.decl.: turg-us ’market, bazaar’.

	1.decl.		2.decl.		3.decl.
	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.
Nom.	vīras	vīrāi	skapis	skapjāi	turgus	turgūs
Acc.	vīran	vīrāns	skapin	skapjāns	turgun	turgūns
Gen.	vīras	vīrūn	skapjas	skapjūn	turgaus	turgūn
Dat.	vīraj	vīrams	skapjaj	skapjams	turgav	turgums
Abl.	vīrā	vīrams	skapjā	skapjams	turgaus	turgums
Ins.	vīrami	vīrais	skapimi	skapjais	turgumi	turgumis
Loc.	vīrai	vīraisu	skapīju	skapjaisu	turgūju	turgusu
Voc.	vīru!	vīrāi!	skapi!	skapjāi!	turgau!	turgūs!

Feminine nouns

4. decl.: saiv-ā ’woman, wife’;
5. decl.: ap-ē ’river’;
6. decl.: nakt-is ’night’;
7. decl.: vilt-us ’guile = petos, deceit = petos’, dzirn-ūs ’mill = mylly, kirnu’.

	4.decl.		5.decl.		6.decl.		7.decl.
	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.	Sing.	Plur.
Nom.	saivā	saivās	apē	apēs	naktis	naktīs	viltus	dzirnūs
Acc.	saivān	saivās	apin	apēs	naktin	naktīs	viltun	dzirnūs
Gen.	saivās	saivūn	apēs	apjūn	naktijas	naktjūn	viltuvas	dzirnūn
Dat.	saivāj	saivāms	apēj	apēms	naktijai	naktīms	viltuvai	dzirnūms
Abl.	saivās	saivāms	apēs	apēms	naktijas	naktīms	viltuvas	dzirnūms
Ins.	saivaju	saivāmis	apeju	apēmis	naktiju	naktīmis	viltuvu	dzirnūmis
Loc.	saivāju	saivāsu	apēju	apēsu	naktīju	naktīsu	viltūju	dzirnūsu
Voc.	saivu!	saivās!	ape!	apēs!	nakti!	naktīs!	viltu!	dzirnūs!

Dual number

Curonian also had a dual number. It was mainly used in the words representing body parts, e.g. duvi rankai, kājai, ausī, aksī, nāsī  ’two hands, legs, ears, eyes, nostrils’.

The Dual endings of all cases:

	Masculine			Feminine
	1.decl.	2.decl.	3.decl.	4.decl.	5.decl.	6.decl.	7.decl.
Nom. Acc. Voc.	-au	-jau	-ū	-ai	-ei	-ī	-ū
Dat. Abl. Ins.	-amu	-imu	-umu	-āmu	-ēmu	-īmu	-ūmu
Gen. Loc.	-aj	-jaj	-ū	-āj	-ēj	-ī	-ū

 

Pronunciation

In rapid speech there occur some changes in vowel quality, the final long vowels and diphthongs get shortened, but –aj, –aju turn into [ui], and –ami into [um(i)], as also –ijas and –uvas turn into [ies] and [ūs], –ijai and –uvai turn into [ij]/[ei]/[ie] and [ui].

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/05/viikinkiajan-kuurilaisten-dzauna-loydetty-pirkkalasta

http://jeful.ut.ee/index.php/JEFUL/article/download/jeful.2014.5.1.09/47