Virheillä on kusta päässä: ”ötököiden tietoisuus”…

… vaikka puolueena ei olekaan Suomen kes-kusta…

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706082200194414_u0.shtml

Vihreät torjuvat hyönteisravinnon – vetoavat lakiin ja eettiseen ongelmaan: ”Osa kognitiivisesti kyvykkäitä”

Torstai 8.6.2017

Vihreiden mukaan tilannetta on syytä harkita uudelleen, kun hyönteisravinto hyväksytään elintarvikkeena.

  • Puoluekokousaloite hyönteisravinnon tarjoamisesta vihreiden puoluekokouksissa ei ole etenemässä.
  • Vihreiden puoluehallituksen mukaan asiaa on syytä harkita uudelleen, kun hyönteisravinto hyväksytään elintarvikkeena.
  • Vihreiden puoluehallitus hyväksyi sen sijaan muun muassa järjestäytyneen rasismin kieltämistä ja aloiteoikeuden muuttamista koskevat puoluekokousaloitteet.

http://httpcache0-80157-cachedown3.dna.qbrick.com/80157-cachedown3/…

Hyönteisiä ei vielä suomessa saa myydä elintarvikkeena, vaan tois- taiseksi niitä myydään sisutussomisteena. Iltalehti testasi uuden ruokailmiön.

Hyönteisruokaa ei tarjota jatkossakaan vihreiden puoluekokouksissa. Näin linjasi vihreiden puoluehallitus, joka esittää vihreiden puolueko- koukselle, että tilannetta on syytä harkita uudelleen, kun hyönteisravinto hyväksytään elintarvikkeena.

– Eettisestä näkökulmasta asia ei ole yksinkertainen. Viimeaikaisen tut-kimuksen valossa hyönteiset tai osa niistä on kognitiivisesti kyvykkäitä, vihreiden puoluehallitus huomautti vastauksessaan.

Esityksen asiasta teki Matinkylän-Olarin Vihreät ry, joka toivoi vihreiden ottavan edelläkävijän roolin hyönteisruuan tarjoamisessa ja järjestävän puoluekokouksen tarjoilut vuodesta 2018 alkaen siten, että hyönteisra- vintoon olisi mahdollista tutustua esimerkiksi somisteiden muodossa.

Vihreiden puoluehallitus torppasi myös turkis-, liha- ja maidontuotan- non lomituspalveluiden lakkauttamista koskevan puoluekokousaloit- teen, jonka allekirjoittajiin kuuluivat muun muassa kansanedustaja Antero Vartia sekä Helsingin kaupunginvaltuutetut Leo Stranius ja Hannu Oskala.

Vihreiden on puoluehallituksen mukaan ”syytä muodostaa ensin näke- mys ruuantuotannon moniulotteisen tukijärjestelmän uudistamisesta kokonaisuutena ja johtaa kokonaisnäkemyksestä kantansa yksittäisiin tukiin”.

Kuuden vuoden säännöstä eroon?

Vihreiden puoluehallitus näyttää sen sijaan vihreää valoa aloitteelle, jonka mukaan vihreiden on vaadittava järjestäytynyttä rasismia rikoslaissa kiellettäväksi.

– Monitulkintainen laki ei anna viranomaisille kaikissa tapauksissa tarpeeksi vahvaa selkänojaa ja velvoitetta puuttua järjestäytyneeseen rasismiin, puoluehallitus arvioi vastauksessaan.

Ville Niinistön palvelus vihreiden puheenjohtajana päättyy reilun viikon päästä Tampereen puoluekokouksessa. Vihreät aikovat selvittää, voisiko rotaatiokautta pidentää jatkossa.

Ville Niinistön palvelus vihreiden puheenjohtajana päättyy reilun viikon päästä Tampereen puoluekokouksessa. Vihreät aikovat selvittää, voisiko rotaatiokautta pidentää jatkossa. (AOP)
.

Puoluehallitus hyväksyi myös aloitteen, joka koski sukupuolineutraalien vessojen järjestämistä julkisiin tiloihin sekä aloitteen, joka käsitteli sukupuolineutraalien henkilötunnusten käyttöönottoa.

– Tärkein tavoitteemme on uudistaa translaki, joka sisältää monia perusoikeuksia loukkaavia säädöksiä. Tämän ohella olisi syytä edetä kohti sukupuolineutraalimpaa lainsäädäntöä muun muassa vanhemmuuden merkinnän tekemisellä sukupuolineutraaliksi, puoluehallitus linjasi.

Lisäksi puoluehallitus hyväksyi Tieteen ja teknologian vihreät ry:n esityksen, jonka mukaan puolueen puheenjohtajan rotaatiokauden pidentämisestä on syytä teettää selvitys. Tällä hetkellä vihreiden on sääntöjensä mukaan vaihdettava puheenjohtajaa vähintään kuuden vuoden välein.

Puoluehallitus hyväksyi myös puheenjohtajaehdokas Mika Flöjtin esityksen aloite- oikeuden muuttamisesta. Tällä hetkellä kuka tahansa vihreiden henkilöjäsen voi tehdä aloitteen puoluekokoukselle. Jatkossa aloitteen tekijöitä tulisi olla enemmän kuin yksi.

– Tätä kautta aloitteiden voidaan olettaa jalostuvan, puoluehallitus muotoilee vastauksessaan.

Vihreiden puoluehallituksen päätösesityksen mukaan hyönteisruokaa ei ole tarpeellista tuoda vihreiden tilaisuuksiin, mutta tilannetta on syytä harkita uudelleen, kun hyönteisravinto hyväksytään elintarvikkeena.

Vihreiden puoluehallituksen päätösesityksen mukaan hyönteisruokaa ei ole tarpeellista tuoda vihreiden tilaisuuksiin, mutta tilannetta on syytä harkita uudelleen, kun hyönteisravinto hyväksytään elintarvikkeena. (ANTTI MANNERMAA)
.
.

maanantai, 24. kesäkuu 2013

Höyrähtänyt Cambridgen ”Mustekalojen tietoisuuden julistus”…

Eräät julkisuuden henkilöt, josta tunnetuimmat ovat muuan Cam- bridgen kosmologi ja eräs tunnettu papukaijankasvattaja ovat anta- neet geneettisen koodin keksijän Francis Crickin nimeä kantavassa konferenssissa ”Tietoisuuden julistukseen”, jonka mukaan ”mustekalat- kin ovat tietoisia”, ja tämä on muka ”tutkittu” neuroneja kuvaamalla.

Allekirjoittaneita ovat mm. Stephen Hawking, Christof Koch, David Edelman, Edward Boyden, Philip Low, Irene Pepperberg.

Tässä vielä asian tiimoilta olleen konferenssin kotisivu puhujalista sivun oikeassa ylälaidassa; puheenvuorot kuunneltavissa Youtuben kautta.

The Cambridge Declaration on Consciousness*

On this day of July 7.2012, a prominent international group of cognitive neuroscientists, neuropharmacologists, neurophysiologists, neuroana- tomists and computational neuroscientists gathered at The University of Cambridge to reassess the neurobiological substrates of conscious experience and related behaviors in human and non-human animals. While comparative research on this topic is naturally hampered by the inability of non-human animals, and often humans, to clearly and readily communicate about their internal states, the following observations can be stated unequivocally:

The field of Consciousness research is rapidly evolving. Abundant new techniques and strategies for human and non-human animal research have been developed. Consequently, more data is becoming readily available, and this calls for a periodic reevaluation of previously held preconceptions in this field. Studies of non-human animals have shown that homologous brain circuits correlated with conscious experience and perception can be selectively facilitated and disrupted to assess whether they are in fact necessary for those experiences.Moreover, in humans, new non-invasive techniques are readily available to survey the correlates of consciousness.

The neural substrates of emotions do not appear to be confined to cortical structures. In fact, subcortical neural networks aroused during affective states in humans are also critically important for generating emotional behaviors in animals. Artificial arousal of the same brain regions generates corresponding behavior and feeling states in both humans and non-human animals. Wherever in the brain one evokes instinctual emotional behaviors in non-human animals, many of the ensuing behaviors are consistent with experienced feeling states, including those internal states that are rewarding and punishing.

Deep brain stimulation of these systems in humans can also generate similar affective states. Systems associated with affect are concent- rated in subcortical regions where neural homologies abound. Young human and non human animals without neocortices retain these brain-mind functions. Furthermore, neural circuits supporting behavioral/ electrophysiological states of attentiveness,sleep and decision making appear to have arisen in evolution as early as the invertebrate radiation, being evident in insects and cephalopod mollusks (e.g., octopus).

Birds appear to offer,in their behavior,neurophysiology, and neuroana- tomy a striking case of parallel evolution of consciousness. Evidence of near human-like levels of consciousness has been most dramatically observed in African grey parrots.

Mammalian and avian emotional networks and cognitive micro-cir- cuitries appear to be far more homologous than previously thought. Moreover, certain species of birds have been found to exhibit neural sleep patterns similar to those of mammals, including REM sleep and, as was demonstrated in zebra finches, neurophysiological patterns, previously thought to require a mammalian neocortex. Magpies in par- ticular have been shown to exhibit striking similarities to humans, great apes, dolphins, and elephants in studies of mirror self-recognition.

In humans,the effect of certain hallucinogens appears to be associated with a disruption in cortical feedforward and feedback processing. Pharmacological interventions in non-human animals with compounds known to affect conscious behavior in humans can lead to similar perturbations in behavior in non-human animals.

In humans, there is evidence to suggest that awareness is correlated with cortical activity, which does not exclude possible contributions by subcortical or early cortical processing, as in visual awareness. Evidence that human and non-human animal emotional feelings arise from homologous subcortical brain networks provide compelling evidence for evolutionarily shared primal affective qualia.

We declare the following:“The absence of a neocortex does not appear to preclude an organism from experiencing affective states. Conver- gent evidence indicates that non-human animals have the neuroanato- mical, neurochemical, and neurophysiological substrates of conscious states along with the capacity to exhibit intentional behaviors. Conse- quently, the weight of evidence indicates that humans are not unique in possessing the neurological substrates that generate consciousness. Non-human animals, including all mammals and birds, and many other creatures, including octopuses, also possess these neurological substrates.”

*The Cambridge Declaration on Consciousness was written by Philip Low and edited by Jaak Panksepp, Diana Reiss, David Edelman, Bruno Van Swinderen, Philip Low and Christof Koch. The Declaration was publicly proclaimed in Cambridge, UK, on July 7, 2012, at the Francis Crick Memorial Conference on Consciousness in Human and non-Human Animals, at Churchill College, University of Cambridge, by Low, Edelman and Koch. The Declaration was signed by the conference participants that very evening, in the presence of Stephen Hawking, in the Balfour Room at the Hotel du Vin in Cambridge, UK. The signing ceremony was memorialized by CBS 60 Minutes. ”

Tuon hörhölän ”idea” on, että jos neuronissa näkyy jotakin tapahtuvan, niin ”se on sitten tietoisuus”.

Tuolla keinolla saadaan mihin tahansa soluun ”tietoisuus”, vaikka hammassoluun.

Hörhölään ei ole onneksi enää eksynyt yhtään lääketieteilijää, eikä siellä ole hajuakaan nykyaikaisesta neurofysiologiasta eikä hermoston evoluutiosta:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tieteellinen-vallankumou…

Ei voi todellakaan sanoa, että ”menisi hyvin” Cambridgessäkään. Hulina vaan käy kun esimerkiksi Francis Bacon pyörii haudassaan…

www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3230906/

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3031134/merietanalla-ja-banaani…

Vahinko, kun se mustekala Paul kuoli, joka osasi ennustaa ottelutkin… olisi meinaan voinut kysyä…

http://www.tiede.fi/keskustelu/48198/ketju/hesarin_viikon_neuropier…

Hesarin Viikon Neuropieru: ”Banaanikärpäsetkin näkevät unia”

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=Revonsuo

Kaikki eläimet nukkuvat

Kaikki eläimet nukkuvat ja nähtävästi näkevät unia, myös esimerkiksi banaanikärpäset. Vieläkään ei tarkalleen tiedetä, miksi ihmisen näkevät unia. Muinaisessa Egyptissä ajateltiin, että unet ovat viestejä jumalilta.

. . . tutkija Antti Revonsuo. Se tulee. . .

2.11.2010 Tiede
HAE HS DIGILEHDEN ARKISTOSTA >

Vierailija

Selvähän tuo.. banaanikärpäset näkevät unia banaaneista!

jepajee

 
Viestejä 22001
Liittynyt 29.12.2009

Onkohan banaanikärpäset muuten immuuneja kankkuselle?

https://en.wikipedia.org/wiki/Free_speech_zone

Vierailija
jees
Onkohan banaanikärpäset muuten immuuneja kankkuselle?

Kyllä, mutta ne ovat valitettavasti oikeasti myös allergisia banaaneille ja näkevät painajaisia tästä vakavasta ristiriidasta -> banaanikärpäset ovat univelkaisia/masentuneita, voidaan sanoa jopa avohoitopotilaita.

Keräänkin rahaa banaanikärpästen uniapneatutkimukseen, jos joku on kiinnostunut lahjoittamaan voi tiedustella yv:llä.

Japetus

 
moulinex
Selvähän tuo.. banaanikärpäset näkevät unia banaaneista!

Tuosta palautuikin mieleeni eräs asiasta joskus lukemani artikkeli otsikolla: ”Do fruit flies dream of electric bananas?” Se löytyikin melko nopeasti:

http://www.romanpoet.org/223/NewSci.PrimitiveCog.pdf

Tuossa ei ole kuitenkaan kyse niinkään banaanikärpästen unennäöstä, vaan niiden aivoista havaitusta tarkkaavaisuuteen viittaavasta aktivaa- tiosta. Myös banaanikärpäsen NREM-unen aikaisen aivoaktivaation on havaittu muistuttavan nisäkkään aivorungon vastaavaa. Banaanikärpä- set voivat myös oppia ehdollistumalla ja reagoivat anestesiaan samalla tavalla kuin ihmiset.

jussipussi: ”Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää ’mutta kun minusta tuntuu siltä että’.”

Think: ”Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani.”
Keijona: ”kertaus on opintojen pänttääjän emätin.”’

sapetix
jees
Onkohan banaanikärpäset muuten immuuneja kankkuselle?

Kyllä, mutta ne ovat valitettavasti oikeasti myös allergisia ba- naaneille ja näkevät painajaisia tästä vakavasta ristiriidasta -> banaanikärpäset ovat univelkaisia/masentuneita, voidaan sanoa jopa avohoitopotilaita.

Banaanikärpästen AA-kerholle lienee myös tarvetta.

Vierailija

Ja lisää banaalikärpäsanalogioita:

Tutkimus: Kärpäsen bakteerit päättävät puolison valinnasta

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+K%C3%A4rp%C3%A4sen+bak…

” Kärpäsnaaraat eivät tarvitse deittipalvelua, sillä niiden parinvalinnasta vastaavat suolistobakteerit. Tuoreen tutkimuksen banaanikärpäset suo- sivat kumppaneita, joilla on samanlaiset bakteerit kuin niillä itselläänkin.

….valitsivat lähes aina koiraan, joka oli syönyt samaa ravintoa kuin ne itsekin.”

Vierailija

Nyt pitää olla tarkkana tässä kielenkäytössä! Kärpäsiä ei saa halventaa tai syrjiä liittämällä heidän lajiinsa etuliitettä ”banaani”, tai englanniksi ”fruit”. Sehän olisi räikeää homovastaisuutta.

Kännikala112
Japetus
sapetix
Kyllä, mutta ne ovat valitettavasti oikeasti myös allergisia ba- naaneille ja näkevät painajaisia tästä vakavasta ristiriidasta -> banaanikärpäset ovat univelkaisia/masentuneita, voidaan sanoa jopa avohoitopotilaita.

Banaanikärpästen AA-kerholle lienee myös tarvetta.

Varsinainen kevätkankkunen on ruutanalla, joka muuttaa tal- vella veressään sokerit alkoholiksi ja näin lisää pakkasenkes- tävyyttään, minimoi ravinnontarvettaan. Ja unikin varmaan maistuu, kunnes…

Hesarissa oli viikko sitten että se ruutanan anaerobisen aineenvaihdun- nan lopputuotteena syntyvä alkoholi poistuu kidusten kautta veteen, eli ei se mitään kännissä ole.Normistihan tuo anaerobinen toiminta tuottaa maitohappoa (mikä ei ole hyväksi pitemmän päälle), jonka ruutanan spesiaalientsyymit muuttaa etanoliksi. Ja jos ruutana ei ole kännissä, ei sen pakkasenkestokaan parane alkoholin takia.

edit jumankekka ihmiset muuttelee kirjoituksiaan ennenku kerkee edes vastausta pistää

IFEUN_2.0
Nyt pitää olla tarkkana tässä kielenkäytössä! Kärpäsiä ei saa halventaa tai syrjiä liittämällä heidän lajiinsa etuliitettä ”banaa- ni”, tai englanniksi ”fruit”. Sehän olisi räikeää homovastaisuutta.

Heh. Tarkalleen ottaen banaanikärpänen ei olekaan täysin sama kuin fruit fly, jolla viitataan koko Drosophila-sukuun. Banaanikärpänen on spesifisti Drosophila melanogaster.
Etenkin neurobiologisissa tutkimuksissa käytetään pääsääntöisesti Drosophila-nimitystä – ilmeisesti juuri hienotunteisuuden vuoksi. Moraalinen suuttumus kun saattaa vaikeuttaa häiritsevästi banaanikärpäsen EEG:hen.

Vierailija
Japetus
Tuossa ei ole kuitenkaan kyse niinkään banaanikärpästen unennäöstä,vaan niiden aivoista havaitusta tarkkaavaisuuteen viittaavasta aktivaatiosta. Myös banaanikärpäsen NREM-unen aikaisen aivoaktivaation on havaittu muistuttavan nisäkkään aivorungon vastaavaa.Banaanikärpäset voivat myös oppia eh- dollistumalla ja reagoivat anestesiaan samalla tavalla kuin ihmiset.

Tästä kai voidaan päätellä, että myös hyönteisten ja selkäjänteisten yhteiset esi-isät näkivät unia?

Banaanikärpäsistä tuli mieleen, kuinkahan Banaanikotka -tutkimus etenee?

http://www.banaanikotka.fi/

mvd
Japetus
Tuossa ei ole kuitenkaan kyse niinkään banaanikärpästen unennäöstä,vaan niiden aivoista havaitusta tarkkaavaisuuteen viittaavasta aktivaatiosta. Myös banaanikärpäsen NREM-unen aikaisen aivoaktivaation on havaittu muistuttavan nisäkkään aivorungon vastaavaa.Banaanikärpäset voivat myös oppia eh- dollistumalla ja reagoivat anestesiaan samalla tavalla kuin ihmiset.

Tästä kai voidaan päätellä, että myös hyönteisten ja selkäjänteisten yhteiset esi-isät näkivät unia?

Ei aivan suoraan. Banaanikärpästen nukkuminen muistuttaa nisäkkäi- den nukkumista sikäli, että siihen liittyy EEG-käyrän taajuuden alene- mista, eri geenien ilmenemistä vuorokaudenajasta riippuen sekä res- ponsiivisuutta samoille kemikaaleille (Mm. kofeiinille). Banaanikär- päsillä ei kuitenkaan ole havaittu nisäkkäille tyypillisisä univaiheita. Niillä ei ilmeisesti ole REM-vaihetta, joka on unennäön kannalta olennaisin, joskaan sen puuttuminen ei sulje unien näkemisen mahdollisuutta pois.

Fundamentaalisella tasolla ihmisen ja banaanikärpäsen aivojen osat ovat kuitenkin hyvin samanlaiset, mikä on edistänyt suuresti mm. neu- roplastisiteetin tutkimusta. Neuronaalisten yhteyksien muokkausta on havaittu vielä banaanikärpästikin yksinkertaisemmissa hermover- koissa, etenkin merietanalla. Nukkuminen on kuitenkin yksinkertaista oppimista kompleksisempi prosessi ja sen fylogeneettisen kehityksen määrittäminen on siksi vaikeampaa.

Vierailija
Japetus
mvd
Japetus
Tuossa ei ole kuitenkaan kyse niinkään banaanikärpästen unennäöstä,vaan niiden aivoista havaitusta tarkkaavaisuuteen viittaavasta aktivaatiosta. Myös banaanikärpäsen NREM-unen aikaisen aivoaktivaation on havaittu muistuttavan nisäkkään aivorungon vastaavaa.Banaanikärpäset voivat myös oppia eh- dollistumalla ja reagoivat anestesiaan samalla tavalla kuin ihmiset.

Tästä kai voidaan päätellä, että myös hyönteisten ja selkäjänteisten yhteiset esi-isät näkivät unia?

Ei aivan suoraan. Banaanikärpästen nukkuminen muistuttaa nisäkkäiden nukkumista sikäli, että siihen liittyy EEG-käyrän taajuuden alenemista,

Olet maailman ainoa ”neurotieteilijä”, joka ”ottaa EEG:n banaanikärpäseltäkin”?

Oletko jo kokeillut ottaa myös bakteerilta sellaista?

eri geenien ilmenemistä vuorokaudenajasta riippuen

Olet maailman ainoa ” neurotietelijä”, joka on mitannut banaanikär- päsen yksittäten keenien aktiivisuudet sen ”nukkuessa” tai ylipäätään….

Kun Fieldskin on laitteineen vasta päässyt tai pääsemässä mittaamaan ionisignallien liikeitä neuronissa…

sekä responsiivisuutta samoille kemikaaleille (Mm. kofeiinille).

On myös suuria eroja, aivan erityisesti opiaatit, joille aivokuorettomat eivät ole moksiskaan.

Banaanikärpäsillä ei kuitenkaan ole havaittu nisäkkäille tyypil- lisisä univaiheita. Niillä ei ilmeisesti ole REM-vaihetta, joka on unennäön kannalta olennaisin, joskaan sen puuttuminen ei sulje unien näkemisen mahdollisuutta pois.
Fundamentaalisella tasolla ihmisen ja banaanikärpäsen aivojen osat ovat kuitenkin hyvin samanlaiset, mikä on edistänyt suuresti mm. neuroplastisiteetin tutkimusta.

Juu, muuten kyllä, mutta banaanikärpäsellä EI OLE AIVOJA OLLENKAAN!!!

Että sellainen ”pikku ero”…

Sillä on gangliohermosto kuten kastemadolla.

Tampereen radion tyhmä toimittaja yksi aamu lallasi vähän väliä ”banaa-nikärpäsen aivoista” niin että harkitsin heittää radion seinään. Suoritin kuitenkin vain kanavan kestovaihdoksen tällä kertaa…

Neuronaalisten yhteyksien muokkausta on havaittu vielä ba- naanikärpästikin yksinkertaisemmissa hermoverkoissa, etenkin merietanalla. Nukkuminen on kuitenkin yksinkertaista oppimista kompleksisempi prosessi ja sen fylogeneettisen kehityksen määrittäminen on siksi vaikeampaa.

Ei se oo mittäää ”banaanikärpäsen yksittäisten keenien unenaikaisen pesiaaliaktiivisuuden ”mittaukseen” ” verrattuna…

superaivopää
Japetus
Ei aivan suoraan. Banaanikärpästen nukkuminen muistuttaa nisäkkäiden nukkumista sikäli, että siihen liittyy EEG-käyrän taajuuden alenemista,

Olet maailman ainoa ”neurotieteilijä”, joka ”ottaa EEG:n banaanikär-päseltäkin”?Oletko jo kokeillut ottaa myös bakteerilta sellaista?

Ja nyt se sitten alkaa taas. Kohta tulee neuvostohöpöpediaa suu vaahdossa.

Ihanko todella olen ainoa, joka tästä on maininnut?

http://www.romanpoet.org/223/NewSci.PrimitiveCog.pdf:

It began during lunch one day as Greenspan and van Swinderen chatted with colleague Douglas Nitz, a mouse neuroscientist. For a lark, they decided to try recording an EEG from a fly’s brain. The first run was as garden-shed science as it gets: Nitz, who is blessed with bomb-squad hands, held the electrode steady in the fly’s brain with his fingers. Unbelievably, it worked, and soon they had recorded the first EEG of fruit fly sleep: its brain quietened down and produced fewer spikes, like a mammal brainstem during non-REM sleep. After sleep, it was only natural for the team to look for attention in the fly. After all, they are opposite ends of the same spectrum.

Ja tämä on sitten taas tietysti jonkin oikein hirmuisen suurta ja mahtavaa vastaan suunnatun salaliiton tuottama artikkeli.

eri geenien ilmenemistä vuorokaudenajasta riippuen

Olet maailman ainoa ” neurotietelijä”, joka on mitannut banaanikär-päsen yksittäten keenien aktiivisuudet sen ”nukkuessa” tai ylipäätään….

Jälleen melkoisen omituinen käsitys ainoasta.

http://www.cell.com/current-biology/retrieve/pii/S0960982202013003

Extended periods of rest in Drosophila melanogaster resemble mammalian sleep states in that they are characterized by heightened arousal thresholds and specific alterations in gene expression [[1, 2]].

Lienee sanomattakin selvää, että vastaavia tuloksia löytyy lukuisia muitakin.

Kun Fieldskin on laitteineen vasta päässyt tai pääsemässä mittaamaan ionisignallien liikeitä neuronissa…

Taitavat sitten tosiaan ollakin valehtelijoita kaikki tyynni.

sekä responsiivisuutta samoille kemikaaleille (Mm. kofeiinille).

On myös suuria eroja, aivan erityisesti opiaatit, joille aivokuorettomat eivät ole moksiskaan.

Banaanikärpäsillä ei kuitenkaan ole havaittu nisäkkäille tyypillisiä univaiheita. Niillä ei ilmeisesti ole REM-vaihetta, joka on unennäön kannalta olennaisin, joskaan sen puuttuminen ei sulje unien näkemisen mahdollisuutta pois.

Mitä hittoa? Unia kyllä voidaan nähdä NREM vaiheessakin.

Fundamentaalisella tasolla ihmisen ja banaanikärpäsen aivojen osat ovat kuitenkin hyvin samanlaiset, mikä on edistänyt suuresti mm. neuroplastisiteetin tutkimusta.

Juu, muuten kyllä, mutta banaanikärpäsellä EI OLE AIVOJA OLLENKAAN!!!

Banaanikärpäsen silmien takana olevasta suuresta hermoganliosta puhutaan yleensä aivoina, kuten esimerkiksi yllä olevista linkeistä käy varsin selvästi ilmi. Fundamentaalisella tasolla kyse kuitenkin on neuroneista, jotka ovat hyvin samanlaisia kaikissa hemostotyypeissä.

Että sellainen ”pikku ero”…Sillä on gangliohermosto kuten kastemadolla.

Tampereen radion tyhmä toimittaja yksi aamu lallasi vähän väliä ”banaanikärpäsen aivoista” niin että harkitsin heittää radion seinään. Suoritin kuitenkin vain kanavan kestovaihdoksen tällä kertaa…

Banaanikärpäsen aivoista puhutaan hyvin yleisesti, kuten yllä jo sanoin. Tässä on nyt sitten vielä muutama esimerkki. Itse kyllä meinasin heittää tietokoneen seinään kun huomasin sinun tuolla toisessa ketjussa ihmettelevän kuinka RNA ei muka ole proteiini ollenkaan.

http://www.columbia.edu/cu/biology/faculty/yuste/reprints/m/marin_l…
http://www.jneurosci.org/cgi/reprint/15/3/1951.pdf
http://www.cell.com/neuron/abstract/S0896-6273%2805%2901105-0
http://lib.semi.ac.cn:8080/tsh/dzzy/wsqk/Nature/vol439/nature439-55…
http://www.jneurosci.org/cgi/reprint/13/5/1852.pdf

Neuronaalisten yhteyksien muokkausta on havaittu vielä ba- nanikärpästikin yksinkertaisemmissa hermoverkoissa, etenkin merietanalla. Nukkuminen on kuitenkin yksinkertaista oppi- mista kompleksisempi prosessi ja sen fylogeneettisen kehi- tyksen määrittäminen on siksi vaikeampaa.

Ei se oo mittäää ”banaanikärpäsen yksittäisten keenien unenaikaisen pesiaaliaktiivisuuden ”mittaukseen” ” verrattuna…

Tähän vastasin jo yllä. Ja jos näin lopuksi saisin kauniisti pyytää sinua painumaan helvettiin terrorisoimasta palstaa, jolta sinut on jo useam- paan kertaan pysyvästi bannattu. Tahalla ym. sentään on ymmärrystä olla tunkematta tusinalla multinikillä takaisin jankkaamaan tasan samasta asiasta tasan samalla älyttömällä herjalla hyöstettynä.

Vierailija
Japetus
superaivopää
Japetus
Ei aivan suoraan. Banaanikärpästen nukkuminen muistuttaa nisäkkäiden nukkumista sikäli, että siihen liittyy EEG-käyrän taajuuden alenemista,

Olet maailman ainoa ”neurotieteilijä”, joka ”ottaa EEG:n banaanikärpäseltäkin”?
Oletko jo kokeillut ottaa myös bakteerilta sellaista?

Ja nyt se sitten alkaa taas. Kohta tulee neuvostohöpöpediaa suu vaahdossa.
Ihanko todella olen ainoa, joka tästä on maininnut?

http://www.romanpoet.org/223/NewSci.PrimitiveCog.pdf:

It began during lunch one day as Greenspan and van Swinde- ren chatted with colleague Douglas Nitz, a mouse neuroscien- tist. For a lark, they decided to try recording an EEG from a fly’s brain. The first run was as garden-shed science as it gets: Nitz, who is blessed with bomb-squad hands, held the electrode steady in the fly’s brain with his fingers.Unbelievably,it worked, and soon they had recorded the first EEG of fruit fly sleep: its brain quietened down and produced fewer spikes, like a mam- mal brainstem during non-REM sleep. After sleep, it was only natural for the team to look for attention in the fly. After all, they are opposite ends of the same spectrum.

Ja tämä on sitten taas tietysti jonkin oikein hirmuisen suurta ja mahtavaa vastaan suunnatun salaliiton tuottama artikkeli.

Banaanikärpäsellä ei ole aivoja.

Sillä on erikseen pääganglio, joka vastaa erityisesti tuntosarvista ja syömisestä, siipiganglio, joka vastaa liikkumisesta ja veren ja ilman- kierrosta, sillä sydäntä ja keuhkojakaan sillä ei ole, vaikka jossakin aina välillä mainitaan sillä ”sydäntautejakin tutkitun”, kuten tässä ”aivoasioita”, ja lisäksi sillä lienee peräganglio hoitelemassa mm. lisääntymisen hermostollista ohjausta…

Tuo ganglio, joka ”on rauhoittunut” on ilmeisimmin ollut siipiganglio (eikä päägnaglio).

Maailmalla on taatusti hartaasti yrittetty osoittaa ”psyykkistä kuvan- muodostusta” hyönteisillä liittyen Richard Dawkinsin teoksessaan ”Sokea kelloseppä” (suosittelen!) esittämään tutkimusohjelmaan, johon hän etsi yhteistyökumppaneita, mutta minkäänlaista tulosta ei ole näkynyt. Kaikki tulokset viittaavat siihen, että psyykkinen kuvan- muodostus liittyy ainoastaan ja vain ehdollistumisjärjestelmään, ja tuo oli myös Neuvostoliiton tutkimulaitosten kanta.

              eri geenien ilmenemistä vuorokaudenajasta riippuen

Olet maailman ainoa ” neurotietelijä”, joka on mitannut banaanikärpä- sen yksittäten keenien aktiivisuudet sen ”nukkuessa” tai ylipäätään….

Jälleen melkoisen omituinen käsitys ainoasta.

http://www.cell.com/current-biology/retrieve/pii/S0960982202013003

Extended periods of rest in Drosophila melanogaster resemble mammalian sleep states in that they are characterized by heightened arousal thresholds and specific alterations in gene expression [[1, 2]].

Lienee sanomattakin selvää, että vastaavia tuloksia löytyy lukuisia muitakin.

Tuo on täyttä puutaheinää: ei mitään ”gene expressioneita” ole muidenkaan lajien neuroneita mittaamaan!

Kun Fieldskin on laitteineen vasta päässyt tai pääsemässä mittaamaan ionisignallien liikeitä neuronissa…

Taitavat sitten tosiaan ollakin valehtelijoita kaikki tyynni.

Nuo ovat vanhentuneita skitsojorinoita.

 

sekä responsiivisuutta samoille kemikaaleille (Mm. kofeiinille).

On myös suuria eroja, aivan erityisesti opiaatit, joille aivokuorettomat eivät ole moksiskaan.

Banaanikärpäsillä ei kuitenkaan ole havaittu nisäkkäille tyypil- lisisä univaiheita. Niillä ei ilmeisesti ole REM-vaihetta, joka on unennäön kannalta olennaisin, joskaan sen puuttuminen ei sulje unien näkemisen mahdollisuutta pois.

Mitä hittoa? Unia kyllä voidaan nähdä NREM vaiheessakin.

Ei ole pystytty osoittamaan psyykkistä kuvanmuodostusta millään hyönteisillä vaikka kovasti on yritetty.

Lue ”Sokeasta kellosepästä”, miten sellaisen pitäisi ilmetä, jos sellaisia on!

Pääasiassa on löydetty reagointia väreihin ja (muihin) taajuuksiin (sitä muuten hajujenkin mittaaminen perimäiseltä luonteeltaan on, ne riippuvat atomien sidosten eräänlaisista taajuuksista), joita sitten mm. kukkien muotokin on omiaan saattaamaan mahdollisimman suurella todennäköisyydellä asianomaisten lajien aistimiin.

Fundamentaalisella tasolla ihmisen ja banaanikärpäsen aivojen osat ovat kuitenkin hyvin samanlaiset, mikä on edistänyt suuresti mm. neuroplastisiteetin tutkimusta.

Juu, muuten kyllä, mutta banaanikärpäsellä EI OLE AIVOJA OLLENKAAN!!!

Banaanikärpäsen silmien takana olevasta suuresta hermoganliosta puhutaan yleensä aivoina, kuten esimerkiksi yllä olevista linkeistä käy varsin selvästi ilmi.

Ei käy ilmi. Minä ainakin ymmärsin noissa ”motorisissa rauhallisuuksissa” olevan kyse siipigangliosta! Mutta ei sitä siellä kyllä taidettu mainita, kuin ”aivoista” puhuttiin…

Minkä helvetin takia päägangliosta pitäisi puhua ”aivoina”?

Fundamentaalisella tasolla kyse kuitenkin on neuroneista, jotka ovat hyvin samanlaisia kaikissa hemostotyypeissä.

Kaikki solut ovat huomattavan samanlaisia….

Että sellainen ”pikku ero”…Sillä on gangliohermosto kuten kastemadolla.

Tampereen radion tyhmä toimittaja yksi aamu lallasi vähän väliä ”banaanikärpäsen aivoista” niin että harkitsin heittää radion seinään. Suoritin kuitenkin vain kanavan kestovaihdoksen tällä kertaa…

Banaanikärpäsen aivoista puhutaan hyvin yleisesti, kuten yllä jo sanoin.

Se on virhe, joka osoittaa lallattajan joko tietämättömyyttä, tyhmyyttä tai vilpillisyyttä.

Tässä on nyt sitten vielä muutama esimerkki. Itse kyllä meinasin heittää tietokoneen seinään kun huomasin sinun tuolla toisessa ketjussa ihmettelevän kuinka RNA ei muka ole proteiini ollenkaan.

Ai, kuka? Mítä? Häh? Linkkiä!!!

http://www.columbia.edu/cu/biology/faculty/yuste/reprints/m/marin_l…
http://www.jneurosci.org/cgi/reprint/15/3/1951.pdf
http://www.cell.com/neuron/abstract/S0896-6273%2805%2901105-0
http://lib.semi.ac.cn:8080/tsh/dzzy/wsqk/Nature/vol439/nature439-55…
http://www.jneurosci.org/cgi/reprint/13/5/1852.pdf

Neuronaalisten yhteyksien muokkausta on havaittu vielä ba- naanikärpästikin yksinkertaisemmissa hermoverkoissa, etenkin merietanalla.Nukkuminen on kuitenkin yksinkertaista oppimista kompleksisempi prosessi ja sen fylogeneettisen kehityksen määrittäminen on siksi vaikeampaa.

Ei se oo mittäää ”banaanikärpäsen yksittäisten keenien unenaikaisen pesiaaliaktiivisuuden ”mittaukseen” ” verrattuna…

Tähän vastasin jo yllä.

Ei selvinnyt…

Ja jos näin lopuksi saisin kauniisti pyytää sinua painumaan hel- vettiin terrorisoimasta palstaa, jolta sinut on jo useampaan kertaan pysyvästi bannattu.

Ei mua o bannattu.

Tahalla ym. sentään on ymmärrystä olla tunkematta tusinalla multinikillä takaisin jankkaamaan tasan samasta asiasta tasan samalla älyttömällä herjalla hyöstettynä.

Ai kenellä? Kuinkas ”vahingossa” sitten voi tunkea?

http://www.tiede.fi/keskustelu/48198/ketju/hesarin_viikon_neuropier…

Vierailija
Kännikala112

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=Revonsuo

Kaikki eläimet nukkuvat

Kaikki eläimet nukkuvat ja nähtävästi näkevät unia, myös esimerkiksi banaanikärpäset. Vieläkään ei tarkalleen tiedetä, miksi ihmisen näkevät unia. Muinaisessa Egyptissä ajateltiin, että unet ovat viestejä jumalilta.

. . . tutkija Antti Revonsuo. Se tulee. . .

2.11.2010 Tiede
HAE HS DIGILEHDEN ARKISTOSTA >

Selitätkö vielä, miksi kyseessä olisi aivopieru? Mielestäni tutkimus vahvistaa olettamusta, että unien näkeminen olisi yhteydessä pitkäkestoisen muistin toimintaan.

Vierailija (mode…)
Vanha Musti
Ei mua o bannattu.

Nyt on.

Vanha Musti
Japetus

Ja nyt se sitten alkaa taas. Kohta tulee neuvostohöpöpediaa suu vaahdossa. Ihanko todella olen ainoa, joka tästä on maininnut?

http://www.romanpoet.org/223/NewSci.PrimitiveCog.pdf:

It began during lunch one day as Greenspan and van Swinde- ren chatted with colleague Douglas Nitz, a mouse neuroscien- tist. For a lark, they decided to try recording an EEG from a fly’s brain. The first run was as garden-shed science as it gets: Nitz, who is blessed with bomb-squad hands, held the electrode steady in the fly’s brain with his fingers.Unbelievably,it worked, and soon they had recorded the first EEG of fruit fly sleep: its brain quietened down and produced fewer spikes, like a mam- mal brainstem during non-REM sleep. After sleep, it was only natural for the team to look for attention in the fly. After all, they are opposite ends of the same spectrum.

Ja tämä on sitten taas tietysti jonkin oikein hirmuisen suurta ja mahtavaa vastaan suunnatun salaliiton tuottama artikkeli.

Banaanikärpäsellä ei ole aivoja.

Kuten olen jo sanonut, banaanikärpäsellä erotetaan keskus- ja ääreishermosto.

Täällä on yksi selväkielinen lähde, jossa asiaa on selvitetty. Tosin sinun kohdallasi kaikki muinaisesta neuvostosanakirjasta tekemiäsi tulkintoja vastaan on lähtökohtaisesti väärin, mikä ei juuri jätä keskustelulle sijaa.

Jälleen melkoisen omituinen käsitys ainoasta.

http://www.cell.com/current-biology/retrieve/pii/S0960982202013003

Extended periods of rest in Drosophila melanogaster resemble mammalian sleep states in that they are characterized by heightened arousal thresholds and specific alterations in gene expression [[1, 2]].

Lienee sanomattakin selvää, että vastaavia tuloksia löytyy lukuisia muitakin.

Tuo on täyttä puutaheinää: ei mitään ”gene expressioneita” ole muidenkaan lajien neuroneita mittaamaan!

Aivan asiallinen tutkimus. Juuri tätä yllä tarkoitin: aivan yhtä hyvin minä voisin joka ikisen kommenttisi ja linkkisi kohdalla huutaa salaliittoja, puuta heinää tai hstapskakakaterrorismia. Usko sinä mitä haluat, suotavinta olisi päästä häiriköinnistäsi eroon, kuten on jo useaan kertaan banneilla yritetty tehdä.

Kun Fieldskin on laitteineen vasta päässyt tai pääsemässä mittaamaan ionisignallien liikeitä neuronissa…

Taitavat sitten tosiaan ollakin valehtelijoita kaikki tyynni.

Nuo ovat vanhentuneita skitsojorinoita.

Eivät tasan ole. Painu nyt jo helvettiin tälläkin multinikilläsi.

sekä responsiivisuutta samoille kemikaaleille (Mm. kofeiinille).

On myös suuria eroja, aivan erityisesti opiaatit, joille aivokuorettomat eivät ole moksiskaan.

Ei pidä tuokaan paikkaansa. Mm. täällä ja täällä on osoitettu banaanikärpäsillä olevan opioidireseptoreja.

Ei ole pystytty osoittamaan psyykkistä kuvanmuodostusta millään hyönteisillä vaikka kovasti on yritetty.

Kuka sanoo, että unen pitää olla kuvia, on osoitettu, että banaanikär- päsillä on eri univaiheita, jotka saattaaisivat korreloida unennäön kanssa. Ei tuo Hesarissa haastateltu tutkijakaan aivan turhaan maininnut, että banaanikäpäset unia näkisivät. Tuskinpa vain hän sitä hatusta veti.

Juu, muuten kyllä, mutta banaanikärpäsellä EI OLE AIVOJA OLLENKAAN!!!

Banaanikärpäsen silmien takana olevasta suuresta hermoganliosta puhutaan yleensä aivoina, kuten esimerkiksi yllä olevista linkeistä käy varsin selvästi ilmi.

Ei käy ilmi. Minä ainakin ymmärsin noissa ”motorisissa rauhallisuuk- sissa” olevan kyse siipigangliosta! Mutta ei sitä siellä kyllä taidettu mainita, kuin ”aivoista” puhuttiin…Minkä helvetin takia päägangliosta pitäisi puhua ”aivoina”?

Ks. linkki yllä.

Fundamentaalisella tasolla kyse kuitenkin on neuroneista, jotka ovat hyvin samanlaisia kaikissa hemostotyypeissä.

Kaikki solut ovat huomattavan samanlaisia….

Eivät tietenkään ole. Mitä hittoa taas selität. Hermosolut ja lihassolut esimerkiksi ovat varsin erilaisia kasvien ja eläinten soluista puhumattakaan.

Banaanikärpäsen aivoista puhutaan hyvin yleisesti, kuten yllä jo sanoin.

Se on virhe, joka osoittaa lallattajan joko tietämättömyyttä, tyhmyyttä tai vilpillisyyttä.

Koko hiton tutkimusala on siinä tapauksessa vilpillinen. Älä viitsi jauhaa tuota roskaa.

Tässä on nyt sitten vielä muutama esimerkki. Itse kyllä meinasin heittää tietokoneen seinään kun huomasin sinun tuolla toisessa ketjussa ihmettelevän kuinka RNA ei muka ole proteiini ollenkaan.

Ai, kuka? Mítä? Häh? Linkkiä!!!

Tarvitseeko muka todella laittaa? Katso ”kysymyksiä DNA:sta” -ketjusta.

Tähän vastasin jo yllä.

Ei selvinnyt…

Jääköön sitten selvittämättä.

Ja jos näin lopuksi saisin kauniisti pyytää sinua painumaan helvettiin terrorisoimasta palstaa, jolta sinut on jo useampaan kertaan pysyvästi bannattu.

Ei mua o bannattu.

Kyllä sinut on bannattu ainakin RJK:na ja Arkkiksena. Epäilen tosin vahvasti, että muillakin nikeillä, koska näytät niitä niin tolkuttomasti tarvitsevan.

Tahalla ym. sentään on ymmärrystä olla tunkematta tusinalla multinikillä takaisin jankkaamaan tasan samasta asiasta tasan samalla älyttömällä herjalla hyöstettynä.

Ai kenellä? Kuinkas ”vahingossa” sitten voi tunkea?

Taha on eräs juuri bannattu nimimerkki. Toisin kuin sinä, hän ei tee multinikkiä jokaisen bannatun perään ja tule sitten jatkamaan samaa palstan terrorisointia.

Vierailija
Kännikala112

Ja lisää banaalikärpäsanalogioita:Tutkimus: Kärpäsen bakteerit päättävät puolison valinnasta

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut … 5261366407

” Kärpäsnaaraat eivät tarvitse deittipalvelua, sillä niiden parin-valinnasta vastaavat suolistobakteerit. Tuoreen tutkimuksen banaanikärpäset suosivat kumppaneita, joilla on samanlaiset bakteerit kuin niillä itselläänkin.

….valitsivat lähes aina koiraan, joka oli syönyt samaa ravintoa kuin ne itsekin.”

No löytyihän tästä päivän tiedepilleristä vanhaakin keskustelua…Eipä voi sanoa, että tietelijät aina vaan tylsiä jauhaisivat!

http://www.penttihuovinen.fi/

Bakteeriopin professori Pentti Huovinen, YLEn Radio Suomen Taustapeilissä, 24.01.2012, klo 17.45:

Klepsiella(clepsiella?)-bakteerin poissaolo banaanikärpäskoiraan suolistobakteerien joukosta hävittää naaraiden kaiken seksuaalisen ”mielenkiinnon” (reagoimisen) kyseistä koirasta kohtaan.

Muuten: banaanikärpäskoiras (ainakin) tarvitsee ”palautteen” naarailta ”herätäkseen” seksuaalisesti.

Näytä aiemmat lainaukset (1)

Vierailija kirjoitti:

No löytyihän tästä päivän tiedepilleristä vanhaakin keskustelua…

Eipä voi sanoa, että tietelijät aina vaan tylsiä jauhaisivat!

http://www.penttihuovinen.fi/

Bakteeriopin professori Pentti Huovinen, YLEn Radio Suomen Taustapeilissä, 24.01.2012, klo 17.45:

Klepsiella(clepsiella?)-bakteerin poissaolo banaanikärpäs- koiraan suolistobakteerien joukosta hävittää naaraiden kaiken seksuaalisen ”mielenkiinnon” (reagoimisen) kyseistä koirasta kohtaan.

Muuten: banaanikärpäskoiras (ainakin) tarvitsee ”palautteen” naarailta ”herätäkseen” seksuaalisesti:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/19/suoliston-bakteerit-ja-miel…

Suoliston bakteerit ja mielen terveys

Julkaistu 19.02.2014 – 15:29. Päivitetty 13.11.2015 – 09:58

Ihmisessä on miljardeja bakteereita, joista suurin osa majailee suolis- tossa. Monilla sairauksilla ja suoliston kunnolla on yhteys, se tiedetään. Se, että suoliston bakteerit vaikuttavat myös keskushermostoon ja sitä kautta muun muassa mielen ongelmiin ja tunteisiin, perustuu uusiin havaintoihin.

– Vielä kymmenen vuotta sitten kukaan ei ehkä olisi uskonut, että suoli, suolen mikrobit ja keskushermosto löytävät toisensa. On tiedetty kau- an, että ihmisen hyvinvointi ja psykologiset seikat, kuten ahdistunei- suus, voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Mutta se, että informaatio kulkee myös toiseen suuntaan, ja että suolen sisällöllä, mikrobeilla, voi olla vaikutusta keskushermoston kehitykseen, on kyllä varsin uutta tietoa, huomauttaa integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta.

– Kun aloitin bakteriologian rintamalla tutkimukset, ei ollut lainkaan ymmärrystä, kuinka suuri merkitys suoliston bakteereilla voi olla ter- veyteen. Nyt tämä yhteys on liitetty hyvin moneen erilaiseen tautiin. Ei niin että bakteerit sinällään aiheuttaisivat tautia, vaan bakteerit ovat myötävaikuttavina tekijöinä silloin, kun tapahtuu erityisesti suoliston pinnan muutoksia, rikkoutumista, toteaa puolestaan Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

Suolistossa asustelee satoja erilaisia bakteerikantoja, joiden välillä normaalisti vallitsee tasapaino. Eri syistä tasapaino saattaa horjua. Puhutaan dysbioosi-ilmiöstä, joka voi syntyä antibioottien, dieetin, muuttuneen hygienian, erilaisten ympäristömyrkkyjen tai infektioiden seurauksena, ja joka aiheuttaa vääristyneen immuunivasteen. Dysbioosissa syntyy suolessa tulehdusreaktioita, ja stressissä nämä ovat todennäköisesti yleisempiä. …

Suolisto – toiset aivot

Turhaan ei sanota, että suolisto on toiset aivot.

– Tutkijat ovat sanoneet, että 90 prosenttia aivojen välittäjäaineista olisi suoliston alueella. Suolistossa on tietysti oma hermostoverkkonsa, mutta myös bakteerit tuottavat tiettyjä aivojen välittäjäaineita ja niiden esiasteita. Tämä on yllättävä juttu, joka antaa ihan uuden perspektiivin siihen, millä tavalla meidän pitäisi pitää huolta tästä bakteeristosta, Pentti Huovinen jatkaa.

Suolen seinämässä on iso joukko hermosoluja, joka kuitenkin on pieni osa verrattuna keskushermoston hermosolujen määrään.

– Siellä on hermosoluja, jotka käyttävät samoja välittäjäaineita kuin keskushermoston hermosolut. Tiedetään, että suolen mikrobit voivat vaikuttaa tiettyjen aivojen välittäjäaineiden esiasteisiin, muun muassa tryptofaanin saantiin, joka on tavallaan aivojen välittäjäaine serotonii- nin esiaste. Voi olla, että on suoleen liittyviä tekijöitä, jotka pystyvät säätelemään sitä, millä tavalla keskushermosto saa käyttöönsä tiettyjä välittäjäaineita ja miten ne siellä toimivat, kuvailee Hasse Karlsson mekanismia.

Eräs suolen ja keskushermoston yhdistävä tekijä näyttää olevan, että suoliston mikrobisto saattaa aikaansaada immuuniaktivaatiota.

– Immuuniaktivaatio saattaa johtaa sytokiinien, tulehdusmarkkereiden, tuotannon lisääntymiseen ja ne voivat suoraan vaikuttaa keskusher- moston toimintoihin. Tiedetään, että depressiossa inflammaatiomeka- nismit ovat käynnissä. Puhutaan subkliinisestä inflammaatiosta, joka itse asiassa voi yhdistää tiettyjä keskushermostosairauksia aika mo- neen muuhunkin sairauteen, jossa on samanlaisia ilmiöitä. Tiedetään, että esimerkiksi liikalihavuuteen ja sydän- ja verisuonitauteihin liittyy inflammaatiota. Saattaa olla avautumassa näköala, että tiettyjä erilli- sinä pidettyjä sairauksia voi olla yhdistämässä tietyt perusmekanismit, kuten immuniteettihäiriöt, jotka sitten voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin, mutta joiden juuret olisivat yhteiset, Karlsson selvittää.

Rikas suoliston bakteeristo hyväksi aivoille

– Esimerkiksi mikrobittomat hiiret laboratorioissa ovat levottomampia kuin hiiret,joilla on normaali bakteeristo suolistossa.Tämä antaisi viitet- tä siihen, että kun kaupungistumisen tapahduttua me emme möyri puu- tarhaa, aja eläimiä takaa tai hali kanoja, on tämä aiheuttanut meille var- maan yhteisönä bakteeristovajauksen, joka sitten voisi olla teoriassa esimerkiksi levottomuuden tai ahdistuneisuuden yksi syy, pohtii Huovinen.

FinnBrain on käynnissä oleva laaja ja monipuolinen kliininen tutkimus, johon osallistuvat perheet rekrytoidaan mukaan ennen lapsen synty- mää. Seuranta alkaa jo äidin ollessa raskaana ja ajatuksena on tutkia syntyvän lapsen aivojen kehitystä monelta eri kannalta. Vauvoja toivo- taan voitavan seurata aikuisuuteen asti – jopa vuosikymmenien ajan.

Koska FinnBrain -tutkimuksessa seurataan muun muassa lapsen aivojen ja keskushermoston kehitystä, kiinnostuivat tutkijat oitis myös keskushermoston ja mikrobien välisestä liikenteestä. Tutkimuksen vastuullinen johtaja, professori Hasse Karlsson kertoo:

– Haluamme katsoa, onko mikrobiston rakenteella vaikutusta myös syntyvän lapsen keskushermoston kehitykseen jollakin tavalla: onko sillä yhteyksiä esimerkiksi lapsen stressiherkkyyteen tai tunne-elämän säätelyyn, joka on toinen keskeinen alue FinnBrainissä.

Muun muassa autismiin vaikuttavista tekijöistä on viime vuosina esitetty useita hypoteeseja.

– Viimeinen on, että Sutterella-bakteeri olisi yliedustettuna autististen lasten suoliston bakteeristossa. Nämä ovat alustavia tutkimuksia. Se, onko kyseinen bakteeri mukana tämän taudin aiheuttamisessa, on ihan toinen juttu, professori Huovinen toteaa.

– Ihmisillä osoitettiin, että autististen lasten suolen mikrobifloora on hyvin erilainen kuin ei-autististen lasten. Se on ollut hyvin kiinnostava havainto. Sen ongelma on ollut, että ei ole tarkkaan tutkittu, mikä näiden lasten ruokavalio on ollut. Autistiset lapset saattavat olla hyvin tarkkoja siitä, mitä he syövät, lisää Hasse Karlsson.

Stressi ja vatsa

– Kun hermostumme, suolistossa maha saattaa möyriä ja kouristella. Nyt eläinkokeissa on havaittu, että stressi muuttaa suolen käyttäyty- mistä. Kun rotta laitetaan veden ympäröimälle alueelle, se alkaa kärsiä stressistä. Samaan aikaan on havaittu, että suolen läpäisevyys muuttuu ja suolen läpäisevyyttä voidaan muuttaa antamalla bakteereita näille koe-eläimille, esimerkiksi maitohappobakteereita, professori Huovinen kuvailee.

Krooninen stressi vaikuttaa siihen minkälaisia mikrobeja suolistos- samme elää. Voitaisiinko stressiä siis jopa hoitaa hoitamalla suoliston bakteeristo kuntoon?

– Probiootit näyttävät olevan yksi keino, jolla voidaan stressioireilua tai stressireaktiota vähentää, pohtii professori Karlsson.

– Villeimmät arvaukset ovat, että tulevina vuosina tai vuosikymmeninä tiettyjä psykiatrisia häiriöitä,vaikka ahdistuneisuushäiriötä ja masen- nusta,voitaisiin hoitaa muokkaamalla suolen mikrobistoa.Jos ihan villik- si heittäytyy, niin ulosteensiirtojahan käytetään joissakin sairauksissa jo nyt, jossa siirretään tietynlaista bakteerikantaa potilaan suolistoon.

Onko tämä sitten koskaan todellisuutta psykiatristen häiriöiden hoidossa, on tietysti ennenaikaista mennä sanomaan. Tämän tyyppisiä perspektiivejä tämä tietysti herättää, visioi Karlsson.

Asiantuntijat:

HASSE KARLSSON, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, FinnBrain -tutkimus, Turun yliopisto

PENTTI HUOVINEN, bakteeriopin professori, Turun yliopisto ”

5 vastausta artikkeliin “Virheillä on kusta päässä: ”ötököiden tietoisuus”…”

  1. Risto, nyt on pitkääkin pidempi avaus. Minä en loppua löytänyt, en ainakaan kännykällä ja jouduin oikopolkua tulemaan tänne kommenttiosioon. Turhan paljon linkkejä ja vieraskielisiä lainauksia, aikani selasin ja selasin, ilman tulosta. Onko tästä pituudesta kellekään iloa? En ainakaan minä lukenut alkua pidemmälle.

  2. Ei noita tuommoisia kopiointihirviöitä kukaan jaksa lukea ja vielä linkkeineen.
    Kyllä minulta jäi täysin selaukseksi, siis pelkät otsikoinnit ja niitäkin aivan liikaa.

  3. Tämä on blogit eikä tshätti (sätti).

    Siellä alussa se varsinainen asia on, loppu on täydentävää tietoa.

    Ongelma on että kaikki tieto, mitä tässäkin on varsinkin jaettavassa kuten blogi- ja keskustelupalstamuodossa on perin hupaa katoamaan, kun meedian jääskeläiset komentavat siivoamaan milloin mitäkin mahdollisimman kokonaan piiloon.

    Tuollaisten väärien ulkomaisten ”auktoriteettien” töräytysten käännöksillä ei ole juurikaan merkitystä tieteestä tapellessa, koska niiden puolustajat rupeavat heti vänkäämään vain siitä käännöksestä, että ”eihän siinä mitään TUOLLAISTA sanota ollenkaan!”.

  4. Tuo Raamatun Baalin-palvontaa muistuttava uususkonto myy hyvin ja vaikuttaa kaikenlaisiin muihinkin asioihin, joissa sillä taas myydään lisää uutta paskaa jne.

  5. EI JUMALAUTA!!!!

    http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/07/12/emma-kari-metsien-ja-

    Emma Kari: Metsien ja ilmaston ystävät saavat jälleen olla kiitollisia Euroopan unionille!

    12.7.2017 Jko 5999 Views Emma Kari, Eu

    Emma Kari (Vihr) Facebook:

    Sipilän hallituksen intohimoisin lobbauskampanja EU:ssa on ollut vesittää ilmastopolitiikkaa niin, että metsien massiivinen hakkaaminen olisi mahdollista. Tänään Suomen linja kaatui Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa. Ja hyvä niin!

    Emma Kari Facebook

    Tästä on kyse:

    Suomi hävisi kantansa Eu-parlamentin ympäristövaliokunnassa

    11.7.2017 nin 890 Views Eu, hiilinielu, ympäristövaliokunta

    Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti tiistaina metsien hiilinielujen laskentatavasta.

    Tällä laskentatavalla metsien määrän kehitystä vertaillaan vuosiin 2000-2012. Suomen kannalta ajallinen vertailu ja laskentatapa on epäedullinen, sillä metsien hakkuita ollaan tuntuvasti lisäämässä. Tämä saattaa johtaa siihen, että EU ei laske Suomen metsiä hiilinieluksi päästölaskelmissaan.

    Suomi yritti myös saada läpi argumentinsa koskien uuden metsän istutuksen ja hoidetun metsän kasvun nopeuttamisen huomioon ottamista laskelmissa.

    Metsän hiilinielulla tarkoitetaan, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. Suomen metsävarat ovat vähentäneet ilmakehässä olevaa hiilidioksidin määrää jo vuosikymmeniä.

    Lähde: Aamulehti

Kommentoi