Tali-Ihantalan muisto ei himmene koskaan

Ylelle vaihteeksi kiitokset, kun esitti dokkarin Tali-Ihantalan torjuntataisteluista tänään. Se dokumentti ei jätä ketään kylmäksi, kun Suomi kävi olemassaolonsa taistelua suurta ylivoimaa vastaan.

Tarvittiin valtiomiesteko, että oli ylipäätään mahdollista ryhtyä torjuntataisteluun. Presidentti Risto Ryti ja lupasi, että Suomi ei tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa saadakseen apua Saksasta. Ja Suomi sai mm. panssarintorjunta-aseita, joilla oli ratkaiseva merkitys torjuntavoitossa.

Se, että Suomi sitten kuitenkin teki erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa on historiaa.

Tali-Ihantalan torjuntataistelu Suomen itsenäisyyden puolesta on juuri tänään sikäli merkittävä, että taas on Suomen itsenäisyys vaarassa. Nyt on vain se ero taistelussa Suomen itsenäisyydestä, että toisella puolella on runsaasti suomalaisia, joiden joukossa on merkittäviäkin vaikuttajia.

Nämä ns federalistit suomalaiset haluavat luovuttaa itsemääräämisoikeutemme EU:lle. Suuri osa päätösvaltaa on jo siirtynyt Brysselin byrokraateille kaikessa hijaisuudessa. Taktiikkana on pienten askelten politiikka, että kansalaisia ei ärsytetä ja järkytetä.

Nyt on kuitenkin EU:ssa tultu vaiheeseen matkalla kohti liittovaltiota, että on tehtävä isoja ratkaisuja. Yhteisvaluutta euro ei toimi kunnolla muutoin, kuin yhdistämällä taloudenpidot yhteen EU:ssa. Se tarkoittaa, että Brysseliin perustetaan jälleen uusi suuri virasto EU:n valtiovarainministeriö, jota johtaa EU:n valtiovarainministeri. Samalla se tarkoittaa, että esim. Suomella ei ole enään sanavaltaa dubjettitalouteen. Mitä jää jäljelle itsenäisyydestä, kun ei ole omaa rahaa, ei omaa budjettitaloutta ja ajanoloon ei verotusoikeutta. EU määrää kaikesta.

Antaako Suomen kansa tapahtua sen, mikä on odotettavissa vai ryhdytäänkö torjuntataisteluun Tali-Ihantalan hengessä?

Seuraavat eduskuntavaalit ovat itsenäisyytemme ajan tärkeimmät vaalit. Annammeko äänemme puoleille, jotka kannattavat EU:n syvenevää integraatiota vain puolueille, jotka haluavat säilyttää Suomen itsenäisenä kansallisvaltiona.

6 vastausta artikkeliin “Tali-Ihantalan muisto ei himmene koskaan”

  1. Totta – taistelukentät ovat muuttaneet muotoaan entisajoista globaalimpaan muotoon.

    En tiedä mitä nykyaikana tuon ajan vielä olemassa olevat veteraanit & ent.sukupolvi käyttäytyisi äänestyskopissaan kun tuota puolueettomuuttakaan ei ole enään ”kansien välissä” ?

    Ehkä Itsenäisyyskin on muuttanut muotoaan !

  2. Jatkosodan loppuvaiheessa Suomi saavutti useita suurenmoisia torjuntavoittoja jääden niiden ansiosta itsenäiseksi, demokraattiseksi valtioksi. Tali-Ihantalan torjuntavoitto oli vain yksi niistä:
    http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/T_I_torjuntavoitto.htm

    Karjalan Kannaksella oli sen lisäksi torjuntavoitot: Äyräpää-Vuosalmi ja Viipurinlahti.

    Laatokan pohjoispuolella saavutettiin torjuntavoitto U-asemassa.

    Viimeisin sen sodan torjuntavoitto saavutettiin Ilomantsissa. Siellä Suomi löi kaksi venäläisdivisioonaa jääden voittajana taistelukentälle. Suomi sai suuren sotasaaliin, mutta osa venäläisistä pääsi karkuun. Kaikkia ei saatu listittyä.

  3. Kaksi enoani taisteli suomen jääkärien rinnalla samoilla alueilla ja ei ne unhoon jää .
    Kuten ei raatteentienkään taistelut . terv tepivaari

  4. ”Seuraavat eduskuntavaalit ovat itsenäisyytemme ajan tärkeimmät vaalit. Annammeko äänemme puoleille, jotka kannattavat EU:n syvenevää integraatiota vain puolueille, jotka haluavat säilyttää Suomen itsenäisenä kansallisvaltiona.”

    Akat kannattavat syvenevää integraatiota.

  5. ”Syvenevä integraatio” on EU-uskovaisen eliitin kiertoilmaisu liittovaltiosta. Liittovaltio taas merkitseen itsemääräämisoikeuden siirtämistä Brysselin byrokraateille.
    Sitäkö Suomen kansa haluaa, kun se juhlii 100 vuotista itsenäisyyttä?

  6. Katselinhan minäkin tuon dokumentin tänä aamuna.
    ”Kansa taisteli, kenraalit kertovat”, siitä tuli mieleen. Kovin oli TK-tyyliin tehty dokumentti, kovin siloiteltua kertpmaa.
    Olisi voinut olla myöskin aivan rivimiesten osuuskin vahvempi. Ei sodanjohto ko aikana aivan moitteettomasti toiminut ja se osuus, että Neuvostoliiton kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkanut ja se helpotti osaltaan suomalaisten tukalaa tilannetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *