Uskontokritiikki – sillä se lähtee millä se tulikin

Olen ollut ja yhä olen uskontokriitikko, vaikka välillä kommentointi onkin osaltani mennyt pahasti sivuraiteille. Uskonto on aihe joka herättää nopeita reaktioita ja siten uskontokritiikki kaipaa tuon tuosta kertausta, niin itselleni kuin muillekin. Kyse ei ole uskonnon kieltämisestä tai summittaisesta vastustamisesta. Terve uskontokritiikki on skeptiseen pohdiskeluun pohjautuvaa rakentavaa kritiikkiä minkä tahansa uskonnon varjolla tapahtuvista lieveilmiöistä.

Sama viiva tai ei viivaa

Uskontokritiikki voi toimia vain niin kauan kun uskontoja käsitellään samoin kriteerein. Aiheesta on tarjolla Kari Salmisen erinomainen artikkeli. Uskontokritiikin pitää perustua malttiin, järkeen sekä tieteeseen. Tänä päivänä sen pahimpia uhkia on laajalti poliittiselle kentälle levinnyt tiedevastaisuus, josta Aamulehden juttu löytää runsaasti esimerkkejä. Sen sijaan uskonnoista yllättävän monet ovat avoimia rakentavalle kritiikille sekä debatille oman toimintansa tulevaisuudesta. Tästä parhaana osoituksena lienee Ylen Horisontti-ohjelma tai hieman toiselta kantilta lähestyvä Mahadura & Özberkan.

Tämä johtaa blogini otsikon pointtiin. Uskonnon parista saattaa lähteä liikkeelle radikaali, vihamielinen voima, vaan yhtä lailla saman uskonnon parista voi lähteä myös korjausliike vihan hillitsemiseen. Juuri tässä Laura Huhtasaari teki pahimman mahdollisen virheen leimatessaan koko islamilaisen kentän. Todennäköisesti islamin sisällä on parhaat mahdolliset välineet radikaali-islamin sekä länsimaisen oikeusvaltion vastaisen vihasaarnaamisen hillitsemiseksi. On toki tarpeen varmistaa toimiiko esimerkiksi Suomen islamilainen yhteisö tässä parhaalla tapaa, en tiedä onko asiaa täällä tutkittu missä laajuudessa. Yhtä lailla on tarpeen keskustella hillitseekö evlut-kirkkomme tarpeeksi tehokkaasti vaikkapa lestadiolaisten ihmisvastaisuutta. Jos vastaus on kieltävä, on reaktion silti oltava muuta kuin vihanpitoa. On puhuttava niin ongelmista kuin myös ratkaisuista.

Kunnioittamani kosmologi Kari Enqvist ehdottaa, että tieteen on ryhdyttävä puolustuksen sijaan hyökkäykseen tieteellisen maailmankatsomuksen puolesta. Itse haluaisin lähteä asiaan perustuslaki edellä. Näin tiivistetysti sanoisin että uskontojen pitäisi toimia perustuslain alaisuudessa eikä sen yläpuolella. Voimme kunnioittaa tinkimättömästi yksilön uskon- ja uskonnonvapautta kuitenkin varmistaen että esimerkiksi sukupuoli-identiteetin tai muun synnynnäisen ominaisuuden perusteella syrjiminen on aina kiellettyä. Juuri tämä aihe on minulle kaikkein tärkein. Usko on korvien välissä mutta uskonto on organisaatio, yritys tai yhdistys. Etenkin jos organisaatio käyttää julkista valtaa tai rahaa, sen toimintaa on voitava katsoa erityisen kriittisesti. Tällöin kriteerien pitäisi olla lähestulkoon samat oli organisaatio sitten uskontokunta, urheiluseura tai joku muu.

Uskontoa voi myös kiittää

Se, että lestadiolaisten piirissä toimitaan epäinhimillisesti ei poista valtionkirkkomme erinomaista työtä inhimillisyyden puolesta vaikkapa perheiden, senioreiden tai maahanmuuttajien kanssa. Se on arvokasta työtä joka ansaitsee kunnioituksen. Myös monet islamilaiset yhteisöt ovat tehneet hyvää työtä, edesauttaneet integraatiota, eikä yhden saman uskonnon jäsenen hirmuteko vähennä hyvien tekojen arvoa. Hyvyydestä on huutava pula tänä päivänä ja katson että maailmaan mahtuisi vähän enemmänkin kiitosta. En koe sen vähentävän asiallisen kritiikin tehoa millään muotoa, vaan vaikutus on usein peräti päinvastainen. Ystävä kun vastaanottaa kritiikin vihamiestä paljon paremmin.

Dialogissa ja arvomaailmojen sovittamisessa uskonnon ja valtion välillä on ikuinen haaste joka jatkuu aikakaudesta toiseen. Haasteita tulee nostaa pöydälle, mutta tällaisen vihapuheen ja ääripäiden aikana paras tapa ei ole hyökkäys uskontoja vastaan. Jos ongelmat ilmaisee rakentavasti löytää myös nopeasti ne vastapuolet jotka ovat valmiita asialliseen keskusteluun. Aion muistuttaa itseänikin yhä tiuhemmin siitä, miten viisas kritiikki on työtä hyvän puolesta, vihasta kohti parempaa.

Jaa käyttäen:


14 vastausta artikkeliin “Uskontokritiikki – sillä se lähtee millä se tulikin”

  1. Salmisen juttu ei ole hyvä: Tieteenväärentäjät hyökkäävät Huhtasaarella ”tieteenvastaisuutta” vastaan, vaikka fuskaaminen ja väärentäminen on myös nimenomaan tieteenvastaisuutta.

    Enqvistin Höpsis Ry edustaa nimenomaan yhtä tieteenväärennystä: antipavlovismia.

    Tämä koko kuvio on NATO:n vanhaa homehtunutta infosodan arsenaalia, joka on ollut NATOLta karmea virhe ja materilaisoitunut mm. ISISin muodossa, ja josta NATO sellaisenaan on luopunut jo yli 10 vuotta sitten.

    http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/265667

    ” ”ID-kreatinismi” on NATO:n (epäonnistunut) juoni

    PLa kirjoitti 09.02.2009 (265651)…

    >Niiniluoto ottaa kantaa Puolimatkan
    >esittämiin väitteisiin ja toteaa mm.
    >ettei ID kreationismi ole tiedettä.

    Sotilasliitto NATO lanseerasi ”tieteellisen kreatinionismin” edeltä käsin antipavlovistisen ”sosiobiologian/ evoluutipsykologian” sellaiseksi ”(vale)vastustajaksi”, jolle tämä pärjää toisin kuin todelliselle tieteelliselle ihmiskuvalle.

    Sotilasliitto NATOn johtava huumausaineasiantuntija, farmasiakenraalimajuri A. E. ”Villimpi-Seppä” Wilder-Smith (suomessakin usein luennoinut arkkihörhö tai huippudisinformaattori) formuloi ”Tieteellisen kreationismin” eli ”Älykkään suunnittelun” (ID, ”intelligent desigan”) opin valtaisan mediamyllytyksen säestämänä. Ei niin, että NATO tähän oppiin ”uskoisi” tai edes NIMENOMAN SITÄ kauheasti haluaisi levittää, vaan Naton levittämän ”sosiobiologia/ evoluutifeminismin” SELLAISEKSI ”VASTUSTAJAKSI” MEDIAAN (ja jopa ”yliopistoihin!) JOLLE ”SOSIOBIOLGIA PÄRJÄÄ”, eli

    täyshouruille ”kreationismia”,

    tavallisille mänteille ”sosiobiologiaa/ evoluutiofeminismiä” ja vain

    omille huipputieteilijöille ja suurteollisuuden tuotekehittäjille ”monopolina” ”oikeaa tiedettä”!

    Tuossa kuviossa ei siis ollut olennaista ”se, mikä siinä on”, vaan päin vastoin ”se, mikä siitä puuttuu”: tieteellinen ”pavlovilaisvygotskilainen” ns. TOIMINNANPSYKOLOGINEN ihmiskuva. ”

  2. Enpä tuosta nyt juuri sitä olennaista kyllä löytänyt mutta syy lienee minussa.
    Politiikka ja uskonto liittouma on mielestäni se ihmiskunnan hirvittävin uhka, on ja on ollut.
    Erilaiset uskonnot sinänsä ovat kukin tavallaan hyvääkin sisältäviä vaan eivät kyllä täysin.

  3. Uskontokriittinen myös ja kaikki ääriuskonnot ovat yhteiskunnalle vaaraksi.
    Oma pääuskontomme harhailee ehkä liiankin avarakatseisesti.
    Eri uskontojen vapaus saman maan rajojen sisällä saattaa hyvinkin luoda jännitteitä joista ei hyvää seuraa.
    Uskonnolla voidaan luoda turvaa ja yhteisöllisyyttä.

  4. Uskonnot sinällään eivät liene pahoja mutta ns.siihen liittyvät ”kylkiäiset” saattavat olla jo sitten toinen juttu varjopuolineen.

    Vähän kuin Kallea lainaten – politiikka että uskonnot – voivat olla ”suljetussa kategoriassaan” hyvinkin se kuuluisa kaksiteräinen miekka ihmiskunnalle.

    Hiukan ohi itse aiheen mutta siihen liittyen,ehkei kylmä sota nykyisyydessään ole se vaarallisin,vaan terrorismi sen eri muodoissaan, lisättynä siihen se ”tavallinen väkivalta”.

  5. Mihin uskonto loppuu ja mistä politiikka alkaa – siinäpä kysymys. Jos politiikassa käyttää kultaista sääntöä, onko se väärin?

    Heitän vaihtoehtoisen ajatuksen: uskonnon ja rahan liitto on myös vaarallinen. Kun uskonnosta tehdään bisnestä, voi käydä heikosti. Ehkei tule terroria, mutta tulee inhimillistä tragediaa ja uhreja yhtä lailla, ks. USA.

  6. islamin maltillisuudesta.
    ”Indonesian väestö: muslimeja noin 80 prosenttia eli noin 190 miljoonaa.
    Nopeasti laskien noin 146 miljoonaa indonesialaista halaa sharian olevan maan laki, 95 miljoonaa haluaa sharian koskevan myös ei-muslimeja ja reilu 90 miljoonaa kannattaa kivitystä eli kuoliaaksi kivittämistä rangaistuksena aviorikoksesta. Kumpaa kannattaa uskoa, valtamedian toimittajia ja liberaalipoliitikkojen puheita vai maailman laajinta islamilaisia maita koskevaa PEW-tutkimusta, jossa haastateltiin kasvotusten 38 000 muslimia 39 maassa yli 80 kielellä?
    Lopuksi: Islamisaatio ei tarkoita sitä, että enemmistö kansalaisista on muslimeja. Islamisaation katsotaan alkaneen, kun yhteiskunta alkaa lainasäädännön ja/tai tapakulkultuurin kautta muuttamaan käytäntöjään islam-myönteisiksi. Jokainen voi päätellä itse missä vaiheessa Suomen ja Euroopan islamisaatio on, kun miettii poliitikkojen puheita, valtamedian hyökkäyksiä maidensa kanta-asukkaita vastaan, muslimeille annettuja eri- ja etuoikeuksia sekä ”vihapuheiden” kyttäämisen intoa. ”
    Lainauksen lähde: Oikea Media 26.2.2017, otsikko sama kuin tässä. Kirjoittaja Heikki Porkka.
    —————————————
    ”Perusuomalaiset tuomitsevat terroristien vihapuheen suomalaisia kohtaan. Radikaalin islamin uhka Suomessa on kohonnut ja samalla sisäinen turvallisuus on heikentynyt.
    Käynnissä oleva i s l a m i s a a t i o etenee koko ajan.
    Koska islamin normit poikkeavat länsimaisen yhteiskunnan normeista, laajamittainen muslimien maahanmuutto johtaa muslimien kasautumiseen omille alueilleen, jossa valitsevat islamilaiset arvot.
    Eurooppalaiset johtajat ja poliitikot vain katselevat, kun Euroopan kaupunkien kokonaisia alueita muutetaan ulkomaisiksi vöhykkeiksi.” – Laura Huhtasaari eduskunnan kyselytunnilla. Jk. islamisaatio-sanan korostaminen Huhtaaren puheessa on minun käsialaa.

  7. Yksinkertaisia tosiasioita:
    1. Islam on Suomessa ja EU:ssa
    2. Emme voi kieltää islamia, tai sen puoleen muitakaan uskontoja, ei länsimaisessa demokratiassa (tiedän; on maita joissa kristinusko on kielletty)

    Ym. asiat eivät voi tapahtua. Kun eliminoidaan mahdottomat, pitää katsoa mitä jää. Jäljelle jää katsoa positiivisia esimerkkejä. Vuosia sitten luin palestiinalaisalueilta juttua, kun siellä naisia on sallittu tuomarin tehtäviin – ennenkuulumatonta islamissa. Kiinassa puolestaan oli sallittua naisia imaameiksi – yhtä lailla ennenkuulumatonta. Saksassa on toiminut islamin reformaatioryhmä, joka hakee yhteensopivuutta länsimaiseen oikeusjärjestelmään.

    Ehkä nämä ovat pieniä mahdollisuuksia, mutta ne ovat mahdollisuuksia – eivätkä mahdottomuuksia. Pelatkaamme mahdollisuuksien puolta.

  8. On totta, että islamilaisia on Suomessa ja EU:ssa. On myös totta että emme voi kieltää islamin uskoa kuin myöskään muitakaan uskontoja.
    Mietin vain, että onko nykyisen kaltainen länsimaissa vaikuttava islamisaatio jokin luonnonvoima, vai voimmeko sille itse jotakin.
    Näyttää siltä että nykyään politisoidaan asia kuin asia. Ilmastonmuutos on politisoisu ja on myös ruvettu politisoimaan tiedettä. Mitä muuta tuo Kari Enqvistin kirjoitus on, jonka tarkoitus oli osoittaa Laura Huhtasaari pöljäksi, kuin tieteen politisoimista islamisaation nimissä (en muista nyt Enqvistin kirjoituksen otsikkoa). Enkä usko että Suomi on tässä mielessä ainoa maa.
    Helpolla ei pääse myöskään ateistit tässä islamisaation leikissä.
    Esimerkiksi riittäkään evoluutibiologi Richard Dawkins, joka on islamisaation vastustaja.

  9. Edellinen kommenttiini tuli kirjoitettua ”tostavaan- tyylillä ”(aamuväsy), joten täydennän sitä tässä. Seuraavassa otanta Lapin Kansan artikkelista 5.9.2017 otsikolla ” Jumala vai Darwin: ” Richard Dawkins on saanut tuntea akateemisen liberaalin vasemmiston ja mediaväen vimman nahoissaan. Ei ole sopivaa moittia islamia nyt kun kamppaillaan rasismia, populistista oikeistoa ja maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvia vastaan. – Heinäkuussa Dawkinsin vierailu kalifornian Berkeleyssä sijaitsevan radiokanavan ohjelmassa peruttiin, ja syyksi ilmoitettiin miehen kommentit islamista. Evoluution asianajajan oli määrä esitellä uutta kirjaansa Science of the Soul (2017). ”
    Tarkoittamani Kari Enqistin kirjoituksen otsikko kuuluu ”Me tiedämme, että alkuräjähdys on totta”. 23.8.2017, Yleuutiset.

Vastaa