Otin kantaa tosiasiaan, mikä liittyi Mannerheimiin ja Tampereen kansalasissodan taisteluun v. 1918 sekä hänen muistomerkkiinsä, jota ei ole siirretty mihinkään alkuperäisestä paikasta. Sen hra P. deletoi välittömästi.
Mannerheimin muistomerkki on Leinolan metsässä ”Mannerheim”-kukkulalla, josta hän tarkkaili punaisten ja valkoisten menestystä taisteluissa.
Sitä ei ole monien vaatimuksesta huolimatta haluttu siirtää Tampereen keskeisille paikoille, koska Mannerheimin toiminta kiistanalaisena sotilasjohtajana oli tamperelaisten punaisten, mutta myös riippumattomien tutkijoiden mielestä rikos ihmisyyttä vastaan.
Leinolasta käsin hän johti sotilaita takaa ei edestä päin Enrothin tapaan.
Leinolassa muistomerkkiä häväistään ulostuksin ja töhryin jatkuvasti. Se ei ole varmaan kenenkään normaalien ihmisten touhuja, ei punaistenkaan, vaan nuorisorikollisuuden aiheuttama.
https://www.aamulehti.fi/uutiset/vuosi-1918-vareissa-sisallissodan-kuuluisa-kuva-sisaltaa-erikoisen-yksityiskohdan-mika-lippu-liehuu-tampereen-keskustorilla-200890927/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheimin_patsas_(Tampere)
Mannerheim ei johtanut sisällissodan valkoista puolta vaan senaatin puhemies eli valtion päämies Svinhufvud, joka tässä ominaisuudessaan kutsui Saksan sotavoiman Suomeen. Mannerheim oli vain sotaväen ylipäällikkö.
Saksalaisjoukot valtasivat Helsingin ja Salpausselän eteläpuoleisen Suomen punakaartilta ja pitivät sen jälkeen de facto Suomea poliittisesti komennossaan kunnes Saksan antautuminen suursodassa pakotti heidät poistumaan maasta marraskuussa 1918 mikä vasta lopullisesti varmisti Suomen riippumattomuuden itsenäisenä valtiona.
Saksalaiset pitivät Helsingin ensimmäisen voitonparaatin 14.4.1918. Mannerheim tuli saksalaisten valtaamaan Helsinkiin valmiiseen pöytään pitämään oman paraatinsa kuukautta myöhemmin 16.5.1918.
Viljo, Mannerheim oli Leinolan kukkuloilla ja antoi sieltä käsin käskyjä alaisilleen toimia ihan itse taisteluiden aikana.
Hän oli pettynyt porukkaansa, jonka paniikin punaisten panssarijuna aiheutti valkoisten joukossa suurin tappioin lähellä Messukylää.
Valtionjohto toimi taas omalla tahollaan niin kuin sanoit.
Samaten hän tuli Tampereella ”valmiiseen pöytään” sodan päätyttyä.
Katsohan tuo Aamulehden pitkä linkki kopioimalla vangeista Keskustorilla.
Svinhufvud oli keskeinen vaikuttaja, joka halusi Suomesta saksalaisen provinssin; ja Suomeen saksalaisen kuninkaan.
Tämä Markon linkki oli tilanne todellisuudesta, mutta hänen kommenttinsa ovat ankarasti värittyneitä.
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005034833.html
Täytyy myöntää, että on aika kummallinen mielestäni se ideologia, että joukkojen ylipäällikkö olisi joukkojen eturintamassa ”rynnäköimässä”.
Taitaa jollakin olla varsin outo kuvitelma sen aikaisestakin taistelemisesta enkä tiedä, että missään maailmassa olisi ylipäällikkö ollut eturintamassa sotimassa, mutta eihän sitä tiedä, vaikka ihmeitä tapahtuisi.
Eiköhän liene enempi vertauskuvallista puhetta.
Jotenkin ei siltä vaikuta, kun niin kitkerästi kiukuttaa, että Mannerheim oli Leinolassa eikä keskustassa…
Tiettävästi on tarkat säännöt missä komentajan päämaja yms. ovat. Ei niitä käsketä etulinjaan kuolemaan.
Aihe oli Mannerheimin muistomerkki Leinolassa, joka on siellä syystä tai toisesta.
Mannerheim ei osallistunut koskaan itse taisteluihin ei niin Suomessa kuin Venäjälläkään. Hän toimi sodan johdossa kuten v.1939 Mikkelissä, jota sotaa johti strategioineen A.Airo ja muu kenraalikuntamme- onneksemme. Kukaan ei tiedä, mikä oli Mannerheimin todellinenrooli voitoissa kuin voitoissa.
Enroth oli taas taistelu-upseerikin kentällä.
Pysyköön siellä se patsas. Rummin Jussin patsas Hämeenpuistossa riittää.
Johannes From, suojeluskuntalainen, Jämsässä kumppaneineen syyllistyi ilman oikeudenkäyntiä lähes 70 punaisen teloitukseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_From
Mites sattuikaan, tunnen Tampereelta Frommin jälkeläisiä.
Jos patsaiden sijoittelukriiteeri olisi sn mukainen kuinka kansa johtajiaan arvostaa niin parhaille paikoille kuuluisivat Mannerheimit.
Ymmärrettävää sekin että on heitä jotka kovasti mielensä pahoittavat siitä miten on patsaat sijoitettu tai kokonaan jätetty veistämättä, esimerkiksi Forssassa oli päättävässä asemassa olevia mielensä pahoittajia jotka tyrmäsivät hankkeen kun Lotta patsasta sinne meinattiin pystyttää. Heidän vaaassaan painoivat enemmän kuvitelmat Lottien huonoista teoista kuin hyvistä.
Ilman Lottia, Suomen miehet eivät olisi selvinneet koko sodasta. Minun molemmat mummuni olivat Lottia- kunnia heille.
Minun äitini palveli sota-ajan (jatkosota) lääkintälottana ja isäni komppamian päällikkönä JR 36:ssa,.oli aikoinaan innokas suojeluskuntalainen, urheilumies kun oli.
Isäni isä oli ankara suojeluskuntalainen.