Punaiset syyllistyivät maanpetokseen

Ote Suomen laillisen hallituksen julistuksesta 1.2.1918:

Kaikki asestetut järjestöt, jotka eivät empimättä alistu Ylipäällikön käskyihin, kielletään. Jokainen yritys asein vastustaa järjestyksen palauttamista varten hallituksen alaisina toimivia suojeluskuntia ja puolustuslaitokseen kuuluvia henkilöitä, katsotaan maanpetokseksi ja kukistetaan maanpuolustuslaitosta vastaan sota-aikana tehtynä rikoksena.

——

Normaali rangaistus maanpetoksesta oli silloin kuolemanrangaistus.

32 vastausta artikkeliin “Punaiset syyllistyivät maanpetokseen”

  1. Toinen ote siitä Suomen laillisen Hallituksen julistuksesta:

    ”Suomen kaikkien puolustusvoimien korkeimman ylipäällikkyyden on Senaatti, vielä Helsingissä ollessaan, uskonut kenraali Gustaf Mannerheim’ille. Hänen käskyjään ja määräyksiään on kaikkien virkamiesten ja kansalaisten ehdottomasti ja viipymättä noudatettava, niin kauan kuin sotilaallista toimintaa jatkuu.”

  2. Valkoiset syyllistyivät koston kierteeseen.
    Alunalkaen ns punaiset halusivat parempia työoloja.
    Historiaa tulisi käsitellä kiihkottomasti molemmilta puolin.

    1. Historialliset tosiasiat pitää kertoa sellaisenaan, olivatpa ne miellyttäviä tai epämiellyttäviä.

      Huhupuheiden ja valheiden levittäminen historiasta ei ole oikein.

  3. Tahko Pihkalan pimeä puoli – punaisten kenttäsairaalaan lahdattiin ainakin parikymmentä ihmistä: ”Valmistautukaa siirtymään helvettiin

    1. Kenttäsairaala sinänsä ei ole aluetta jossa ei voisi tappaa, jos siihen löytyy riittävä syy.

      Esimerkiksi 10.3.1918 on ilmeisesti tapahtunut Harmoisten kylän hujakoilla tällaista:

      ”Edellinen joukko kohtasi edetessään ammuntaa eräästä punaisten sairaalaksi järjestämästä rakennuksesta. Se valloitettiin, ja kun vuoteista tavattiin ihka terveitä aseistettuja miehiä, tehtiin näistä lyhyt loppu. Sen jälkeen joukkue jatkoi marssiaan Torittuun …” (Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 92)

      1. Sairalaan ei pitäisi mennä lahti hommiin niin van kävi Tampereella josta ei takuulla ammuttu ketään kohti tais asialla olla Rummin jussi itte .
        Nykyisin siinä sairaalan kohdalla seisoo Kustaa Hiekan talo joka on museo terv tepivaari

  4. ”Alunalkaen ns punaiset halusivat parempia työoloja.”
    Osa halusi, mutta se johtosakki halusi nimenomaan kommunistisen vallankumouksen, missä heistä tulisi johtajia ja ”porvarit” tapettaisiin neukkulan lailla.
    Kapinan varsinainen syy oli punaisten vallanhimo eikä suinkaan työolot.
    Sitä kuvaa jo sekin, että selityksen torpparien kapinasta kaatuvat siihen tosiasiaan, että julkisesti saatavissa olevien tietojen perusteella torppareita oli likimain yhtä paljon molemmilla puolilla.

  5. En puhuisi sisällissodasta tai vapaussodasta. Puhuisin Kostonsodasta, kumpikin puoli kosti itseään kohti tuntemaa vääryyttä. Siksi tätä aihetta ei ole oikeasti koskaan avattu ja ainakun tästä kesksutellaan, toinen on vasemmalla ja toinen on oikealla puolella, fiksu on keskellä.

    1. Suomi joutui käymään nimenomaan Vapaussodan Venäjää vastaan säilyttääkseen itsenäisyytensä. Sen Vapaussodan rauhansopimus solmittiin pitkien ja vaikeitten neuvottelujen jälkeen Suomen ja Venäjän välillä.

      Venäjä yllytti osan suomalaisista punaisista nousemaan aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa ja laillista Hallitusta vastaan, aseistaen kapinalliset ja antaen kapinallisille tukea Venäjän asevoimien avulla.

      1. Minusta tämä oli itsenäisyystaistelu joka voitettiin, kostonsotaa oli puolin ja toisin. Siksi vietämme myös itsenäisyyspäivää.

      2. Olipa tuo hallitus kuinka laillinen se teki virheen kun ei auttanut kansaa nälän hädässä ja varmaan sillä olis ollut siihen varaa .
        Siksi sitä hallitusta ja eduskuntaa voi sanoa että ei ollut kansalle hyvä siksi sille sanottiin kansan puolelta ulos .
        Vai oliko tarkoitus tappaa ihmisiä nälkään jota sitten myös oli . terv tepivaari

        1. Montako suomalaista aikuisten oikeasti kuoli Suomessa nälkään tammikuussa 1918 – että se olisi ollut syynä nousta aseelliseen kapinaan vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa ja laillista Hallitusta vastaan venäjän kätyrinä?

          Minä väitän, että Suomessa oli nälänhätä vasta kapinan kukistumisen jälkeen kesällä 1918. Jonkin verran nälkää oli toki myös kapinan aikana – ja siihen taas olivat syyllisiä kapinalliset.

        2. Teuvo: ”siksi sille sanottiin kansan puolelta ulos”

          Valehtelet jälleen minun blogissani. Kapinaan osallistui hyvin pieni (marginaalinen) osa Suomen kansasta. Valtaosa kansasta EI kapinoinut laillista hallitusta vastaan.

          Valehtele omassa blogissasi, eikä MINUN blogissani.

        3. Minulla on käsitys, että lakkoilut ja niihin liittynyt väkivalta vuoden 1917 satokautena ainakin jonkin verran vaikuttivat elintarvikepulan pahenemiseen.
          Lakkoväkivalta aiheutti ärtymystä, joka sitten kostautui lakkoja tukeneille sisällissodassa ja sen jälkeenkin.

          1. Markku: ”Minulla on käsitys, että lakkoilut ja niihin liittynyt väkivalta vuoden 1917 satokautena ainakin jonkin verran vaikuttivat elintarvikepulan pahenemiseen.”

            Ihan varmasti lakot sekä kylvöaikana, että sadonkorjuuaikana, aiheuttivat elintarviketilanteen heikkenemistä. Silloin maanviljelyksessä lähes kaikki tehtiin käsityönä – jos tekijät istuivat perseet penkissä ei voinut tulla elintarvikkeitakaan.

            Ensimmäinen Maailmansota oli käynnissä ja Saksakin näki nälkää. Ei sitä viljaa ollut ostettavissa mistään.

  6. Saattoi olla hyvä, että valkoiset niiku voittivat. Asian niiku jälkipeli hoidettiin kehnosti. Mitä tulee ”maanpetokseen” niin hyvä kun on sellaisia ollut maailman sivu ja toivottavasti tulee lisääkin. Nimittäin kun on päästävä eroon jostain pirullisesta diktaattorista tms. Silloin kannattaa rikkoa diktattorin asettamia lakeja ja syyllistyä myös maanpetokseen.

    1. Punaisten voitto olisi aiheuttanut yhteiskuntajärjestyksen muutoksen, johon liittyvistä seikoista ei kukaan olisi ollut tarpeeksi tietoinen. Seurauksena olisi ollut kaaosta, nälkää ja väkivaltaa ilman järjestäytynyttä vastustustakin.

  7. Suomen väkiluku vuonna 1917 oli 3134000. Punakaarteihin liittyi karkeasti 100000 suomalaista. Siten aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan nousi noin 3% suomalaisista, eikä suinkaan ”kansa”.

  8. Noin ne saivat mutta kelle meni Venäläisten aseriisunnan aseet ei ole kumpikaan osapuoli osaton moisissa ase hommissa .
    Tämä tästä epidosista terv tepivaari

      1. No ei se luonnolista ole ollut vaan aseet olisi pitänyt mennä sotilaiden mukana omaan maahansa . terv tepivaari

        1. Suomen ja Venäjän välillä käytiin sotaa ja Suomi otti sotasaalista. Venäjä myönsi tämän tosiasian rauhanneuvotteluissa Suomen ja Venäjän välillä.

  9. Tässä aikas hyvä artikkeli Suomen Itsenäisyystaistelusta, punaiset saivat aseensa Venäjältä, junalasti tuli Pietarista, valkoiset joutui hamstraamaan erilailla aseet itselleen, sodimme näin ollen itsenäisyydestä venäläisiä ja n 100 000 venäläisten puolella taistelleeseen punaiseen taistelijaan, heillä monella ei ollut käsitystä kokonaisuudesta, moni luuli saavansa paremman tulevaisuuden työläisten vallankumouksen merkeissä, tätähän venäläiset agitaattorit iskostivat näihin kouluja käymättömiin köyhiin.

    https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/uusia-ihmeaseita-kymmeniatuhansia-ruumiita-ja-yli-tuhat-orpoa-nain-kaytiin-suomen-sisallissotaa-1918/

  10. ”En puhuisi sisällissodasta tai vapaussodasta. Puhuisin Kostonsodasta, kumpikin puoli kosti itseään kohti tuntemaa vääryyttä. ”
    Valitettavasti olet pahasti väärässä.
    Valkoiset eivät aloittaneet sotaa millään tavalla, vaikka sittemmin sodan aikana ja sen jälkeen tehtiin ikäviä yliyöntejä.
    Punaisilla taas oli tavoitteena vallankumous ja punainen diktatuuri, missä ”porvarit” olisi poistettu.
    Vääryyksiin vetoaminen on perusteetonta, koska monia vaadittuja uudistuksia oli jo päätetty tai oltiin päättämässä.
    Samoin suurelliset puheet torpparien ”kansannoususta” ovat potaskaa, koska torppareita oli likimain yhtä paljon ihan julkisten tietojen perusteella.

    1. Kostonsodasta sekä itsenäisyystaistelusta puhuisin, taistelimme itsenäisyytemme puolesta (valkoisten puoli) ja sota aiheutti koston kierteen puolin ja toisin, siksi koston sota.

      1. Englanniksi kyseessä oli A War of independence tai independence war. – eli sota itsenäisyydestä.

        Siinä mielessä Markon esittämä itsenäisyyssota pitää paikkansa.

        Suomeksi sitä kuitenkin kutsutaan Vapaussodaksi. Parituhatta suomalaista miestä matkusti ”yli kivien ja kantojen” Saksaan saamaan sotilaskoulutusta, jotta Suomi vapautuisi Venäjän orjuudesta.

        Suomi itsenäistyi, mutta joutui käymään Vapaussodan Venäjää vastaan säilyttääkseen sen nuoren itsenäisyyden.

        Viro joutui vastaavasti käymään Vapaussodan (viroksi Vabadussõda) Venäjää vastaan. Virossakaan sitä ei kutsuta iseseisvussõjaks, vaan Vapaussodaksi. Vapaussodan muistomerkki seisoo Vapaudenaukiolla Tallinnassa (Vabaduse väljak).

  11. ISssa luin tarinoita vuoden 1918 sattumuksista. Matti Kivekäs, Suomen Kuvalehden sotakirjeenvaihtaja Tampereelta totesi mm näin:

    ”Ei mikään ole sen raaempaa ja epäinhimillisempää kuin veljessota. Ei kukaan ole niin katala ja luonnoton vihollistaan kohtaan kuin veli taistellessaan veljeään vastaan”

    Hyvä yleiskuva käsittääkseni tapahtumien julmasta kulusta.

    1. Myllymatti, ryssät eivät olleet yleisesti ottaen suomalaisten veljiä. Punakaartilaiset (punakapinalliset) kuitenkin pitivät punaryssiä – venäläisiä kommunisteja veljinään.

      Suomen armeija joutui taistelemaan Venäjää, ryssiä ja punakapinallisia vastaan.

  12. ”Kostonsodasta sekä itsenäisyystaistelusta puhuisin, taistelimme itsenäisyytemme puolesta (valkoisten puoli) ja sota aiheutti koston kierteen puolin ja toisin, siksi koston sota.”
    Ei edelleenkään ole perusteltua missään mielessä.
    Punaiset aloittivat aseellisen kapinan vallanhimossaan.
    Valkoiset puolustivat laillista hallitusta ja demokratiaa sodan aikana.
    Mahdolliset ylilyönnit eivät tee sodasta valkoisten suhteen kostosotaa missään mielessä, koska mitään ei olisi punaisille tapahtunut ilman kapinaa ja punaisten selviä siviileihin kohdistunutta rikollisuutta.
    Punaisten osalta toki sotaa voi pitää kostosotana, koska aseettomia siviileitä punaiset murhasivat henkilökohtaisten kaunojensa ja porvarivihansa takia.

Vastaa käyttäjälle Juhani Putkinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *