Energiamuotoja Suomessa ovat; uusiutuvat, aurinko-, tuuli-, vesi-, bioenergia. Käsittelen bioenergiaa.
Bioenergia tuotetaan mädättämällä anaerobisessa tilassa mm lietteitä, karjanlantaa, eloperäisä jätettä jne. Syntynyt tuote on puhdistuksen ja paineistuksen jälkeen metaania = liikennepolttoaineeksi soveltuvaa kaasua.
Tuolla toisaalla kritisoitiin Jyväskylän Mustankorkean kaatopaikan yhteydessä sijaitsevaa pilottivaiheessa toimivaa biokaasulaitosta ja yleistettiin koko biokaasutuotantoon. Siis yhtä ainoata laitosta, jolla kieltämättä on ollut vielä käynnistysvaikeuksia mutta se ei toki ole biokaasun eikä biokaasuntuotantolaitoksen vika. Tukiaiset, tottakait uuden laitoksen investointituet ovat kohtuullisen korkeat mutta niinhän se on kaikessa energiantuotannossa alkuvaiheessa, siis aivan kaikessa.
Olen biokaasun tuotantoon tutustunut Forssan Envor Biotekillä, sekä omaan kohtuullisen kokemuksen biokaasun käytöstä liikennepolttoaineena oman biokaasukäyttöisen automme kautta.
Suomihan on vielä eräänlainen kehitysmaa, mitä biokaasun valmistukseen tulee. Vajaat kymmenen tuotantolaitosta, onneksi lisää tulossa. Vasta 2011 liitettiin hallitusohjelmaan biokaasun käytön edistäminen liikennepolttoaineena. Etelänaapurimme on biokaasun valmistus- ja jakelutekniikassa edennyt vauhdikkaasti. Tallinnassa, Tartussa ja Pärnussa asemia liki kolme kertaa enemmän kuin Suomessa. Surugas tankla-asemia on jo koko maankin kattavasti.
Tankkaan yleensä Pärnu maanteen vieressä Tehnika-kadulla ja hinta on miltei puolet halvempaa kuin Suomessa. Suomessa 1,50/kg, Eestissä 81snt/kg.
Biokaasuhan on 100% uusiutuva energianmuoto, kotimainen (työllisyys, jätteiden hyötykäyttö, yms), se ei saastuta polttoaineena käytettäessä kuten esim bensiini. Kaiken lisäksi se on edullinen liikennepolttoaine, kaasutekniikka on yksinkertaista, vähentää auton huoltotarvetta jne.
Olen nyt ajellut kaasuautolla vajaan vuoden, meillä Envorin asemalla kaasu maksaa 1,40/kg ja aina on kaasua ollut saatavissa.
En siirtynyt kaasuautoiluun mistään vihersyistä vaan aivan käytännön syistä ja taloudellisuudesta. Sähkö-, enkä hybridiautoa koskaan en edes ajatellut (kalliita). Sähköautohypetys muuten Suomessa on kohtuullisen korkealla tasolla ja kun sähkö on osin tuontitavaraa, ihmettelen perusteita.
Vesivoimaa sähköntuotannossa perustellaan mm puhtaudella; näinköhän on jos oikein asiaan paneutuu eikä vain kiihkoile. Vaelluskalakantoja vesivoima säätöaltaineen vuorenvarmasti tuhoaa.
Kuten sanottua; energiantuotantoa on helppo arvostella ja varsinkaan kun asioihin paneutuminen (esim bioenergia) näyttäisi olevan enemmän kuin heppoista. No, Suomessahan saa mielipiteensä esittää, vaikka perustelemattomankin.
Taisi eilen tulla tietoa kaasun jalostuksesta ja vielä sitä kehitellään – no aika näyttää.
Envor Bioteck Forssassa on myynyt jo liki 10v biokaasua liikennepolttoaineeksi.
Tänä aamuna tankkasin, 227km, 11kg = 15,40€.
Jospa kasvihuoneilmiön aiheuttaja onkin ollut veden lisääntyminen ilmakehässä. Vesikaasu on ilmaa keveämpää, ominaispaino on 16+2 eli 18, kun ilman ominaispaino on vähän suurempi kuin 2*14 eli 28. Kaasua poltettaessa syntyy paljon kuumaa vesikaasua, koska siinä on paljon vetyä. Vedyllä kulkevat autot tuottaisivat kuumaa vesikaasua vielä enemmän.
Jos kylmää ilmamassaa ei osu sille tienoolle, missä vesikaasua on ilmassa runsaasti, niin pilviä ei muodostu eikä vettä sada. Niinpä saattaisi kenties olla mahdollista, että Välimeren seudun tuhoisat rajut hellejaksot ja kuivuus onkin johtunut ilman suuresta vesimäärästä yläilmakehissä. Kun sitten kylmää ilmaa sattuu tulemaan paikalle on vuorostaan seurauksena tuhotulvat ja myrskyt.
Lentoliikenne pitää yllä ilmaa raskaamman hiilidioksidin (ominaispaino 12+2*16 eli 44) pitoisuutta yläilmakehässä. Hiilivetyjen palaessa syntyy samalla vesihöyryä, joka usein näkyy hälvenevänä pakokaasujuovana taivaalla. Lentoliikenne vie kasvihuonekaasut sinne, missä niistä on eniten haittaa. (Paradoksipuolue vihreät suosii globalismipolitiikkaa, mikä on omiaan lisäämään lentoliikennettä, vaikka lentoliikennettä verottaisivatkin.)
Voi olla, että ihmisen osuus vesikaasun lisääntymiseen ilmakehässä on häviävän pieni, mutta kyllä ihmisen toiminnoilla voi jotakin merkitystä olla. Merkitystä on vaikea arvioida, koska vesikaasun vaikutus on epävakaa jäätymisen, pilvien ja sateiden takia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuonekaasu
”Kasvihuonekaasujen vaikutuksesta Maan pinnan lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin se olisi ilman niitä. Maassa merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, joka aiheuttaa noin 36–70 % kasvihuoneilmiöstä (pilvet eivät sisälly lukuun); hiilidioksidi (CO2), joka aiheuttaa 9–26 %; metaani (CH4), joka aiheuttaa 4–9 %, sekä troposfäärin otsoni (O3), joka aiheuttaa 3–7 %.”
Liittyisiköhän biokaasuprosessiin mitenkään.
Ei liity mitenkään prosessiin. Olen vain paheksunut pidemmän aikaa sitä, että kaasuautoille paskalainkin takana ollut ympäristöministeriö on järjestänyt kaasuautoille käyttövoimaveron tilanteessa, jossa sähkönjakelulle ja -tuotannolle varmasti haitallisia sähkökulkuneuvoja tuetaan. Sähköautoilu käy myös kalliiksi veronmaksajille ja sähköllä lämmittäville ja osakeasunnoissa asuville.
Ja sähköautoilu alentaa myös valtion verotuloja fanaattisuuden alkuvaiheessa. Älyn kehittyessä ja haittojen paljastuttua veroja luonnollisesti korotetaan merkittävästi.
Kerrohan Kalle, mitenkäs tuommoinen auto pärjää vähän heikommilla teillä, sorateillä siis yms. Olen lukenut tuoreitakin varoituksia että ne kaasutankit pohjassa eivät oikein tykkää jos on muuta kun asfalttia.
Vielä tuosta artikkelista ja varoituksista; cng-laitteistossa on moninkertaiset turvalaitteet, toisinkuin lng-laitteissa. Usein nämä sekoitetaan.
Tehdasasennetussa CNG-autossa säiliöt sijaitseva tavaratilan sisällä.
Niin jäi vielä kertomatta, että asun haja-asutusalueilla; sorateitä riittää.
Itseäni kyllä biokaasu auton polttoaineena viehättää kovastikin ja uskon, että seuraava auto tulee olemaan sen mukaan.
Aina kun jätteestä tehdään jotain hyödyllistä niin nostan peukkua, enkä ”viherrä” millään tavalla.
Samaa mieltä. Minulle edullisuus on ykkösasia, sitten ympäristöystävällisyys. En usko, että minun elinaikanani sähköautosta tulisi haja-asutusalueiden kulkinetta.
Jos jätteestä tehdään liikennepolttoainetta; Sehän on 100% kierrätystä, ilman jätteitä.
Tämäkin on niitä ikuisuuskysymyksiä. Toiset vastustajat tietämättömyyttään, toiset taas periaatteesta.
Muistan hyvin, kun siirryttiin näihin vihreisiin polttoaineisiin, kyllähän silloinkin oli vastustus melkoisen kovaa. Toiset olivat sitä mieltä, että eihän ne voi toimia, ei kestä edes polttoainejärjestelmän tiivisteet ja kaikkea muuta. Nyt, kun niitä vikoja ei tullutkaan, ollaan oltu hyvin hiljaa.
Ennakkoluulo on sellainen ihmisen perusominaisuus, jota ei helpolla ohiteta.
Hiljaa on oltu siitäkin, että Ruotsissa biodiesel hyytyy tankeissa pidemmällä seisonta-ajalla eikä sitä siksi kannata käyttää venemoottoreissa, jotka seisovat pääosan ajastaan ja pitkän talven.
Siellä on dieselmoottoreiden polttoainekaluston purkamista ja putsausta tehty oikein urakalla ja haetaan maaöljydieseliä Viroa myöten.
Sanoppas Pentti muuta. Se periaate: Olen ehdottomasti oikeassa, moneen kertaan olen sen joutunut pyörtämään. Jotkut kuitenkin näyttävät olevan aina oikeassa.
Kaikki eivät jaa biokaasun puoltavia kantoja, kuten esimerkiksi ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, ks. politiikkaradio. Hän näkee vain sähköautot hyväksytyiksi optioiksi lähitulevaisuudessakin.
Tämä on juuri ikävintä, kun on monta tekniikkaa mutta kun ei kuluttaja uskalla ostaa hevillä. Näkeehän sen Saksasta, ensin lobataan kovasti että osta diesel, sitten sanotaan ettet saa enää kotikaupungissasi sillä ajaa.
Pitkäjänteisyys puuttuu.