Eesti ja siellä kulkeminen,

Kun nyt minua kerittiin jo viinaturistiksikin tituleeraamaan; pitänee vähän selvitellä sitä, miksi siellä suhteellisen usein vierailen.

Asia ykkönen on se, että minulla on ympäri Eestiä melkoinen tuttavaverkosto, ollut jo vuodesta 1988, pitkin maata. Ystäviä kaikenlaisilta yhteiskuntatasoilta.

Eestissä käyn huollattamassa autoni, jo vuodesta 1995 asti, laadukas työ ja kustannusten hinta-/laatusuhde kohdillaan. Eestistä ostan pääasiassa rakennustarvikkeeni, kuten juuri uusimani harvia-kiuasjärjestelmäni. Asennustyön toki teki tuttavani mökkitalkkari.

Ostoskeskuksissa en vieraile; niissä kun ei minulle ole juurikaan mitään tarjottavaa.  Samoja kauko-idän rättejä kuin Suomen markkinoillakin intialaisten kauppiaiden tarjonnassa, laatua on turha etsiä. Toisaalta isot tavaratalot, esim Stockman, elävät turisteilla. Stockmanin tiedän kun alakerrassa on parkkitalo ja joudun läpikulkemaan Kliini32:selle.

Turisteilla elävät myöskin isot ostoskeskuksetkin, vaikkapa vuosi sitten avattu Nautica, kuin myöskin Narvamaanteen ostoskeskus T1. ûlemiste antaa kuvan asiakasvilkkaudesta mutta siellä et montaa eestiläistä tavallista eläjää tapaa pl ökyrikkaat.

Kalustettu vuokra-asunto nykyisin minulla on Põhja Puiesteen varrella, vanha talo ja siten edullinen, vuosittaiset kustannukset maksan ja silti asun halvemmalla kuin esim hostelleissa. Matkaa vanhaan kaupunkiin n 300m, tosin ei ole tullut käytyä kuin pari kertaa viimeisen 10 vuoden aikana.

Yksi syy on eestiläinen kulttuuri; parhaimmillaan sen olen kokenut juurikin maaseudulla, Prangli, Peipsijärvi, Kihnu ja Ruhnu.

Vielä kauppiaana ollessani toin mm kuivakalaa myyntiin (ei saa Suomesta), itse kun en riittävästi ehtinyt valmistaa. Tuon myöskin itselleni kalajalosteita; kilu-/räimerullid, würtsikilu, suitsukala, külmsuitsukala, … monia muita, joita, tai joiden veroisia Suomesta ei saa. Saaremaalta toin aikoinaan paljonkin katajatöitä, Viljandista toin muokattuja lampaantaljoja ja myin kauppiaskavereilleni.

Se mitä Matti mainitsi yltäkylläisistä aamiaisista Saaremaalla; alleviivaan. Nämä Bed und Früstyck- paikat ovat aivan saksalaisten veroisia.

Kun taas mennään Peipsille, Viljandiin… jne, on turha etsiä, eikä kannata, muuta kuin eestiläistä perinneruokaa etsiskellä; possua, juureksin, erilaisin kylmin ja lämpimin salaatein ja aitoa eestiläistä kotileipää.

Latvian Ikla ja Vaalga, ovat minulle käymättömiä paikkoja, vaikka Ikklan läheltä ajoinkin käydessäni Old Rigan tehtailla Latviassa viime kesänä. Sellainen viinaturisti minä.

Jaa käyttäen:


4 Replies to “Eesti ja siellä kulkeminen,”

  1. Viro ei vedä entiseen malliin, eikä syynä ole yksin kallistunut alkoholi – ”Kun Suomella menee hyvin, suomalaiset matkustavat kauas”
    Poiminta tuoreista uutisista. Turismi on Eestille tärkeä mutta ei elintärkeä (n 7%). Aasialaiset turistit eivät tunnetusti merkittävästi osta, siksi, esim suo malainen turismi on naapurille tärkeä.
    Tämä olisi oikeastaan kuulunut tuonne Markon avaukseen; kuitenkin kommenttieni vastaanotto oli siksi nihkeä, että liitin sen tänne. Aasinsillan kautta se tännekkin ehkä sopinee.

  2. Takavuosina tuli paljon käytyä ja oleskeltua Eestissä, hieno maa ja hienoja ihmisiä. Monia hyviä eestiläisiä kavereita on vuosien varrella tullut, joista osa on sittemmin muuttanut Suomeen.

    Nyt en ole hetkeen käynyt, enkä todennäköisesti käy vastakaan, ellei nyt mitään pakottavaa tarvettu tule.

    Ilmastomuutoshössötyksessä on se hyvä puoli, että saa hyvällä omallatunnolla pidättäytyä kaikenlaisesta reissaamisesta ja nautiskella kotimaisemista.

  3. Siinä niitä syitä Kallelta miksi itsekkin käyn mm Tallinnassa mutta on sitä tullut poikettua muuallakin viimeiksi tutustuin Eestissä Pärnuun .
    Kiva uusi tuttavuus jonne menen toistekkin oen pärnua pitänyt vain kylpylä paikkana mutta se on paljon muutakin
    Ostoksia en paljonkaan tee Tallinassa tosin ei tarvitse isoja kilometri määriä ajaa kaupunkista ulos kun on hinnasta puolet poissa .
    Nyt se on entistä helpompaa kun pussit ovat ilmaisia liikkua .
    On minulla siellä oikeita ystäviä jotka taas on tullut kuoro harrastukseni vuoksi Eestissä kun on kuoro laulu kansan suosiossa .
    Ensi juhannuksen paikkeilla siellä on laulujuhlat jota suosittelen kokemaan ette kadu sillä kokemus on sitä luokkaa jollasta ette muualla koe .
    Ehkä Latviassa saman kokemuksen voi saa .
    Rapiat 500 kertaa Eestissä on tullut poikettua tähän mennessä eka reissuni vanhalla vanamuisella joka oli nyky laivojen rinnalla soutu paatti terv tepivaari

  4. Hyvin mielenkiintoisen näkymän tarjoaa esim Peipsijärven pienkalastajien kaluston laatu. Eestiläinen kalastaja panostaa ensisijaisesti kalustoon. Vaikka kalastajan palkka ei päätä huimaa, niin esim Peipsijärven Kallastessa veneet ovat silmiinpistävän uusia, perämoottorit suuria, jopa 150 hk. Miettineeksi tulee tuon kaluston hinta/kalastustulo; kulttuurilla tämänkin voi ehkä sanoa selittyvän. On totuttu ankaraan työstekoon, säästäväisyyteen mutta ei väärissä paikoissa. Kalastuksen jatkojalostaminen, työtunteja ei lasketa, työtä on ja sitä tehdään, eikä valitella turhista.
    Olen paljon Peipsillä oleskellut ja jopa perinpohjin tutustunut kalastajien elämään.

Kommentoi