En tunnustaudu miksikään penkkiurheilijaksi. Seuraan kuitenkin mielelläni nykypäivän naisten ampumahiihtoa; vanhana kilpa-ampujana kun asiasta edes jotain ymmärrän.
Tämän päiväinen kilpailu oli todella positiivinen yllätys ja Mari Laukkanen nousi suorituksillaan selkeästi yli muiden. Laukkanen mm hallitsi mielestäni ”varapatruunoille menon” hienosti, se kun on monen viestisuorituksen tekijän painajainen. Mari hallitsi tilanteen hyvin ja hiihtokin sujui hienosti. Kaisa Mäkäräinen kyllä on kiistämättä huippuhiihtäjä mutta ei paineenkestävyys ampumasuorituksessa kaksinen. Avaaja, suoritti osuutensa, sanoisinko tyydyttävästi mutta kovin kokematon Toivanen mielestäni selvisi aika hienosti ankkuriosuudesta.
Kilpailun aikana muuten ilmeni useitakin oikein mallikkaita ja rytmillisiä ampumasuorituksia; hyvää hermojen hallintaa ja keskittymistä.
7. sija ja olisin veikannut jotain sijalukua 15-20. Kyllä meidän naisampumahiihtäjistä vielä kuullaan, toisin kuin miesten vastaavasta lajista.
Kokonaisuudessaan Suomi onnistui ihan hyvin, vaikka mahdollisuudet oli vielä vähän parempaankin.
Olympia näyttö (8 joukossa) täyttyi, kuten täyttyi jo aiemmin sekaviestissä ennen joulua.
Sen verran korjaan, että Toivasta ei nyt kokemattomaksi voi sanoa, osalllistui jo 2009-2010 kaudella maailmancupiin.
Niin katos Mika; kokemattomaksi lasken, niin kuin kaikessakin ammunnassa, vain tulokset; osallistua tietenkin voi mutta tulokset kertovat ehkä parhaiten kokeneisuudesta.
Hiihto ja ammunta yhdistettynä vaativat vuosien kokemuksen ja tulosten analysoinnit.
Kyllä seurataan ja ammunta tekee siitä seurattavan.
Minua kiinnostaa molempien sukupuolten kisat, vaikka suomalaismenestystä vain naisissa.
Katson myös kohta alkavan miesten viestin.