Hybridi-, eli kaksipolttoaineautojen suosio nousussa.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla rekisteröitiin;
Sähkö-/bensiiniautoja 2794 (2401) + 393
Bensiini-/kaasuautoja 745 (433) + 312
Täyssähköautoja 352 (272) + 80
Luvuissa suluissa oleva luku 2017 alkuvuosi.
Luvut näyttävät selkeästi, että täyssähköauto ei olekkaan niin suosittu kuin yleensä annetaan ymmärtää. Sitä vastoin sähkö/bensiini sekä kaasu/bensiini ovat selkeällä kasvukäyrällä, aika merkittävästikkin.
Jos nyt ostaisin auton olisi se todennäköisesti hybriidin jotain teslaa en hankkisi terv tepivaari
Kaasuautolla sen verran ajellut, että eipä hevillä vaihdu. Perinteinen bensiisi vs s-hybridi, hintaero kohtuuton. Tuo kaasu vs bensiini; ei juurikaan merkittävää hintaeroa.
Kohtuuhintainen kotimainen tuotanto (yhdyskuntajätteistä) on ollut olemassa jo yli kymmenen vuotta.
Kaasua sanoi komisario Palmukin aikanaan.
Joitakin aikoja taaksepäin taidettiin kokeilla petrooliakin?
Uusi käyttövoima etsii vielä muotoaan.
Aito pilke olisi kotimaista – huumoria.
Kaasu kyllä jos päästään kotimaiseen tuotantoon kohtuuhinnalla.
Näin suositaan Suomessa biokaasua. Kts päivän uutiset. Sitkeää porukkaa nämä kaasuautoilijat.
Suomessa kallis bensiini, Norjassa ja Kreikassa tosin kalliimpi.
https://www.polttoaine.net/index.php?cmd=maat
On paskalakiporukalta hölmön tölväys edistää verovaroin sähköntuotannolle ja -jakelulle vaarallisen sähköauton leviämistä. Parempi olisi määrätä sille oitis tonnin vuosittainen käyttövoimavero nyt heti eikä vasta sitten, kun sähköauto osoittautuu paskakirnun veroiseksi innovaatioksi.
Tehtiinhän niitä Saabeja ja taisi olla joku Talbottikin petroliautoina. Täysiä susia kaikki.
Sen vähän mitä minä tiedän ja eri lehtien testejä seuranneena, sekä muutaman tuttavan kokemuksien mukaan, minä valitsisin bensa / sähköhybridin. Eivät vaan kohtaa hinnaltaan minun lompakkoani, ainakaan vielä. Polttoaineen kulutus ihan kohtuullinen 2- 3 litraa ja kaikki lyhemmät matkat pystyy ajamaan sähköllä. Niillä on ainakin polttoaineen saatavuus turvattu joka paikassa, ei jää siitä kiinni. No, tulevaisuus näyttää.
Sen vähän mitä minä tiedän ja eri lehtien testejä seuranneena, sekä muutaman tuttavan kokemuksien mukaan, minä valitsisin bensa / sähköhybridin.
Sähköhybriditkin ovat susia syntyessään. Sähköhommelia pitäisi verottaa roimasti, sillä sähköautoilu edellyttää valtion tukitoimenpiteitä toimivan jakeluverkoston luomiseen ja varavoimaloiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Sitä paitsi verotulot autoista alenevat ja siirretään pihtiputaan mummon maksettaviksi.
No, se Talbothan oli museotekniikkaa (Simca-1000). Petroolibuumi hiipui.
Talbotin kone oli legendaarinen. Kestävä. Ajelin tilavammalla korilla ja kattoboksilla lapinreissuja vähän yli kuuden litran keskikulutuksella. Myin museokunnostukseen.
Joo, kone kesti ja rutisi mutta se vetonivelten uusiminen. Museoesine mikä museoesine.
Niin ja tuo kaasu näyttää pitävän pintansa. Kohtuuhintainen liikennepolttoaine. Tuohon bens/sähkö-hybridiin ei meikäläisellä ole varaa.
Kaasu ei oikein ole realistinen täällä pohjoisempana, kun tankkausasemia on Suomen koko ylemmällä puoliskolla yksi tai kaksi.
Ladattavassa hybridissä on latausongelmansa, jos ei asu omakotitalossa. Niin ja tietysti hinnat ovat kovia.
Itselataavassa hybridissä on varmaankin jokunen hyvä puoli. Se kuluttaa vähän, mutta ei kuitenkaan huimasti vähemmän kuin pieni bensakone. Esimerkiksi alle 30.000 euroa maksavien Toyota-mallien (Yaris/Auris) kohdalla ilmoitetussa kulutuksessa ero bensakoneeseen on luokkaa litran satasella. Se, mikä minua noissa houkuttaisi, on hybridin tarjoama välitön vääntö liikkeelle lähdettäessä ja CVT-vaihteisto, minkä arvioisin olevan aika kiva yhdistelmä hitaasti ja alati vahtelevilla nopeuksilla pikkuteillä ajellessa. Tämän päivän mallistoista katsellen juuri tuo Toyotan Auris voisi olla varsin mielenkiintoinen, kun hintaero bensakoneeseen on hyvin pieni, lähes olematon.
Niinkun täälläpäin ei ole niitä kaasuasemia. Siitä tulisi ikiliikkuja, jos kävisin siellä tankkaamassa ja kun pääsisin kotiin, niin lähtisin taas tankkaamaan jne. Noin suurinpiirtein.
Pentti; kommenttisi vastaa, ei lähikauppaa, en osta. On poliittinen kysymys luoda verkosto, kuten esim Eestissä.
Miksiköhän Urjalassa ei kannattaisi valmistaa biodieseliä, raaka-ainetta kyllä löytyy. Entäs innovatiota?
Sähkö on saasteetonta kunhan ei oteta huomioon ydinvoimaa eikä tuontisähköä eikä akkujen valmistusta. Niin ja tukimarkkoja joilla muualla teksi paljon hyvää.
Pelle peloton voisi kehitellä autoon tuulivoimasähköä siitä ilmanvastuksesta?
Sähköautoilu Suomessa on kalliiksi koituvaa muotikotkotusta.
Haukut taas väärää puuta.
Ydinvoima on kansainvälisten tutkimusten mukaan kokonaisvaikutuksiltaan niin saasteiden kuin muiden päästöjen osalta vähiten saastuttava energiamalli.
On turha myöskään valittaa jätevarastoinnista, koska uraani on ollut maassa ennen ylösottoa ja se jätemäärä ei säteile sen enempää kuin se uraani siellä maassa.
Tämmöisen maininnan löysin:
http://www.ydinvoima.fi/ongelmat/ydinjate/
”Jotta ydinjäte olisi yhtä vaarallista kuin luonnonuraani, se täytyisi kyetä eristämään elävästä luonnosta vähintään 100 000 vuodeksi, eli ihmisten kannalta käytännössä ikuisesti. Tämänkään jälkeen jäte ei ole täysin vaaratonta.”
Kun hybridin akut hiipuvat huonon huollon tai väärän käytön puolesta, 8 vuoden takuu laukeaa. Kuka ostaa 5-8- vuotta vanhaa hybridiä, jos akkujen uusimen maksaa n. 2500 €
”Kuka ostaa 5-8- vuotta vanhaa hybridiä, jos akkujen uusimen maksaa n. 2500 €”
Muotitietoinen ostaa. Tytöt tykkää, jos on muotitietoinen. Pihtiputaan mummo ei sähköautoista eikä niitä ostelevista manneista tykkää, koska joutuu sen maksamaan limppunsa arvonlisäverona, kahvinkeittosähkön kalleutena ja taloyhtiön vastikkeen korotuksena, kun muotitietoiset vetelevät latauspiuhoja.
Hyvä pointti.
Tuo on hyvä kysymys. Tietysti sama pätee dieselin hiukkassuodattimeen.
Miksiköhän Mika laine perusti tuotantolaitoksensa juuri Forssaan, yli sata kilometriä lähimpään asemaan?
Kalle, mitä asemaa tarkoitat?
Niin olipa täällä se diesel öljyn tekoyritys, saattaa olla vieläkin. Luulen sen kyllä kuolleen sauhuunsa. Liian kallista niillä tuotantomäärillä.
Tarkoitin Lommilaa, no Riihimäki ei ihan sataa kilometriä, Nekala n 100km. Siis lähimmät asemat.
Jos kaikki on huonoja, sitten on vaan otettava se puhtain energia käyttöön. Taivutellaan putken pätkästä veivi sinne nokalle ja aletaan veivaamaan. Sillai ennenkin tehtiin, minä näin kun isä veivasi IFA 8, eikös sekin ollut auto.
Miksikähän esim Laukaalle yksittäinen viljelijä perusti biokaasuaseman?
Itse kyllä pidän kaasuautoa hyvin mielenkiintoisena ja hyvin todennäköisenä hankintana kun se joskus on edessä, mutta onneksi ajankohta on jossain kaukana tulevaisuudessa.
Itse asiassa meillä emännän työnkuva muuttuu siinä määrin, että hän autonsa pois ja tilalle tulee bussikortti 58€ /kk, siihen hintaan ei pääse millään autolla päivittäistä noin 60 km työmatkaa.
Sähköautot on liian kalliita. Tulevat tuottamaan lisää saastetta sähkön tuotannon ja akkujen takia. Ei mene maaliin. Vetyautoja tehdään mm Japanissa. Putkesta tulee pelkkää vesihöyryä. Tämä on tulevaisuus.
Ei vielä suraavaan kymmeneen vuoteen polttokennoautolla ajella. Meillä Suomessa on nyt tasan kaksi polttokennoautoa ja tankkauspisteitä Vuosaaressa ja Voikoskella, siis kummassakin yksi.
Vetyauto on kallis auto, tankkausasemien rakentaminen vielä kalliimpaa. Itse autohan on lähes saasteeton mutta vedyn tuottaminen sitä vastoin saastuttaa lähes fossiilisten polttoaineiden verran.
Jos vain vähän olisi pidempi kantomatka niin tuo Nissanin sähköinen pikkupaku E-NV200 kiinnostaisi. Monta etua sähköautosta on ja tuo on sopivan järkevä sekä säyseä että sitä voisi harkita.
Mutta vielä on matkaa siihen.
Lainaan tuosta vielä toisen otteen:
”Oman lisähaasteensa luo se, että kaikki ydinjäte ei ole luonteeltaan samanlaista. Mitä enemmän energiaa uraanipolttoaineesta vapautetaan, sitä radioaktiivisemmaksi polttoaine muuttuu ja sitä helpommin vapautuvassa muodossa radioaktiiviset aineet ovat. Esimerkiksi Olkiluotoon rakenteilla oleva EPR-reaktori on suunniteltu käyttämään ydinpolttoainetta entistä intensiivisemmin eli vapauttamaan uraanipolttoaineesta yhä enemmän energiaa. Lopputuloksena reaktorin tuottama ”superydinjäte” olisi seitsemän kertaa vaarallisempaa kuin vanhempien reaktorien.”
———————————-
Atomivoimalaitosten polttoaineena käytetään ”rikastettua uraania”. Rikastettu uraani on se, joka soveltuu voimalakäyttöön. Köyhdytetty uraani on se, mistä rikastettu uraani on otettu pois.
Rikkaussuhteesta ei voi päätellä näiden uraanilaatujen suhteellista säteilyvaikutusta, enkä sitä tiedäkään.
Köyhdytettyä uraania on käytetty panssareita läpäisevissä ammuksissa. Tämä ammuskäyttö tekee uraanin haitat suuriksi, koska uraani leviää hallitsemattomasti ympäristöön. USA myrkytti uraaniammuksillaan Irakin maaperää sadoiksi vuosiksi eteen päin.
Terroristit saattaisivat käyttää eri alkuaineita sisältävää ydinpolttoainejätettä, joka olisi siis huomattavasti vaarallisempaa kuin kuin USA:n levittämä köyhdytetty uraani. (Jos USA halusi hyökkäyksellään levittää pelkoa vastustajissa, niin sen tavoite olisi tismalleen sama kuin terroristeillakin eli pelolla hallitseminen.) Syyriaa vastaankin USA lienee käyttänyt uraaniammuksia kyetäkseen läpäisemään erilaisia panssareita.
Ydinvoimalaitoksissa syntyy mm. plutoniumia, moderneissa laitoksissa käsittääkseni enemmän kuin vanhemmissa.
Edellisen lainaukseni lähde oli siis:
http://www.ydinvoima.fi/ongelmat/ydinjate/