Korkeapaine – normaalipaine – matalapaine.
Korkeapaine; n 1030 hpa ja sen yli.
Normaalipaine; n 1030 hpa ja sen ali
Matalapaine; n 1000 hpa ja sen ali.
Tänään Jokioinen ilmanpaine normaali, 1022,8 hpa, tyyntä, ilmankosteus, 98,2%
Tuommoinen se sää sitten yleensä kriteerien mukaan on.
Millään ilmanpainetyypillä ei ole ominaista tuulennopeutta. Esim trooppisen hirmumyrskyn keskus on täysin tuuleton.
Olen seuraillut tuuli-, sade- ja ilmankosteuslukemia vuosikymmenin. Ne kertovat mm sateen todennäköisyyden jos tuulenkin mittasuhteet.
Tuo ilmanpaineen luku kertoo jotain, mm tuulista.
Kyllä säätiedotuksia löytyy vaikka miten mutta niitä pitää osata vertailla. Esim sateen todennäköisyys löytyy usein sarakkeesta ilmankosteus. Ajantasaiset säätutkatkin ovat hyviä komponentteja, kaikkia pitää osata lukea ja mahdollisesti yhdistellä lähes oikean lopputuloksen suhteen.
Sain kauppiasaikanani kohtuullisen maineen ”ennustajana”, monet tulivat aamuisin kysymään, mites Kalle sää. Vastaus oli tulkintani mukainen, ei suinkaan aina nappiin osunut.
Säätutkakuva sitä vastoin on lahjomaton; monesti olen kauppiaskaverilleni sanonut, ala pakkaamaan, joku uskoi joku ei.
Yksi vaikein asia olivat nämä okluusiorintamat; silloin saattoi sattua mitä hyvänsä niiden rajamailla; mm tämmöiset rajut pystyvirtaukset, aivan mahdottomia ennustaa mutta todennäköisyys…ehkä.
Tämmöinen okluusiorintama lähestyy Suomea nytkin.
1020.
Lapsuuden kotopuolessa oli eräsvanhempi mies joka ennusti säätä kaikenlaisten merkkien perusteella. Siitä tuli sitten aikanaan oikein julkinen puhe, että ennuste on useimmiten juuri päinvastainen.
Ilman parhain ennustin on kuolleen lehmän häntä .
Kun se laitetaan roikkumaan johonkin vaikka koivun oksaan .
Jos se heiluu siellä ulkona tuulee .
Jos se on jäykkä ulkona on pakkasta .
Jos se on märkä ulkona sataa vettä .
Jos se on aivan paikoillaan ja kuiva eikä se ole jäykkä ulkona on hieno kesä sää . terv tepivaari
Miten se olikaan siten, että sukulasiviljelijä katseli illalla taivasta, kopautti ilmanpuntaria ja teki arviot yleensä oikein seuraavan päivän säästä. Ja toimittiin myös etukäteen sen mukaisesti.
Jos kopauttaessa viisari nytkähtää matalampaan päin on ilman kosteusprosentti nousemassa, sillä vesikaasuinen ilma on kevyempää. Vesikaasun ominaispaino on noin 1+1+16=18. Kuivan ilman ominaispaino on typen mukaan laskettuna 14+14= 28.
Korkeapaineella savu nousee ylös päin, koska siinä on usein mukana vesikaasua ja ilmakin on tyynempi. Pakkasella myös savun ja ulkoilman lämpöeron vaikutus korostuu.
Savun nousu pakkasella talojen piipuista on mielestäni nätti näky.
Niin sitä Heikki kopautin juuri nyt minäkin; 1015 hpa. Siis normaalipaine, ei mikään korkeapaine.
Se muuten tuo ilmapuntari oli merenkulkijoille ja on edelleenkin todella tärkeä laite. Ilmanpaineen muuttumissuunta kertoo paljon.
Minulla on tuommoinen pieni digitaalinen sääasema, se kertoo; tuulennopeuden, ilmankosteuden, lämpötilan, ilmanpaineen, luotan siihen kohtuullisen paljon, joskaan en täysin. Muuttujat kun voivat muuttua todellakin nopeasti.
Alueella vallitsevan ilmanpaineen tila vertautuu ympärillä olevien alueiden ilmanpaineisiin. Ei absoluuttisiin lukuihin.
Jos Suomessa vallitsee ns. normaalipaine (1013 hPa) ja ympärillämme on selvästi matalampi ilmanpaine, niin silloin Suomessa on korkeapaine ympäristöön verrattuna.
Korkeapaineen tilanteessa olevalla alueella vallitsevat tuulet ovat yleensä heikkoja, koska ylipaineiseen tilaan eivät tuulet pääse.
Tuo on ihan totta mutta kun tänään tuo okluusiorintama on noinkin lähellä luoteessa; tuulien suhteen saattaa tapahtua miltei mitä vaan.
No, pitipä kyllä kirjoittaa; lounaassa
Meillä paikkakuntakohtainen paine Forecan mukaan on nyt juuri 1025mb ja kosteus niinkin suuri kuin 90%. Pakkasta on -10 astetta ja aika tyyni, mitään ei sada, toistaiseksi.
Oma sääasemani näyttää nyt 1024,1 hpa, -10,6, 2ms, puuskat 3, kosteus 89%, ei sada. Eli siinä korkeapaineen rajoilla ollaan.
http://cdn.fmi.fi/weather-analysis/products/europe/2018021712_eu_analyysi_fi.png?t=1518876143
Yllä tuo tuorein Euroopan sää; korkeapaine (1035) idässä Uralilla, etelässä pieni matalan keskus ja luoteessaNorjan rannikolla matalan keskus; saas nähdä.