Talven viimeiset(?) muikut.

Taisipa tulla talven viimeiset muikut. Kaksi kiloa tarkalleen ja verkkoa 60m. Ei siis paljon mutta ”häkään tapoin”. Kahden kilon savustaminen; puhkotaan, kuivataan ja sivellään hieman öljyä pintaan. Sitten savustumaan. 75 astetta ja kolme tuntia, sillä vauhdilla muikuista tuli mukavan rapsakoita ja savun makuisia.

Savustuksen jälkeen panin lämpimiltään 1/2 tuntia 10% suolaliemeen. Aika hyvin onnistui.

Olen nyt puolitoista kuukautta pyytänyt samasta paikasta muikkua ja nyt näyttää ehtyvän. Muikkuhan liikkuu talvisaikaan kovin vähän koska harppauskerros ei juurikaan liiku.

Olin jo päättänyt alkutalvesta, etten verkkoja jään alle tänä vuonna laita mutta sitten kun tuli hankittua tuo Kivikankaan ”ohjus”, sepä osoittautuikin hyväksi jaitteeksi; uittonuoli jää eläkkeelle. Se tuo ohjus kulkee omalla moottorilla ja siinä on voikakas led-valo osoittamassa uittolaitteen paikan ja yllättävää; laite ei ole herkkä rosoisellekkaan jäälle. Kuten muuten kuvastakin näkyy; muikku on monen kokoista; aivan hottamuikusta 12-13cm pitkään, siis muikkukanta (useita vuosikertoja) on elpymässä.

240m verkkoa on ollut jään alla, joten kalassa on pysytty ja vähän myyntiinkin jäänyt, vaan ei kaupan tiskille eikä tukkurille.

Särkikalaa muuten on tullut yllättävän vähän, elelevät ilmeisestikkin eri syvyydessä kuin muikut tällä hetkellä.

Villikala on ollut tänä talvena melko saamattomissa; vain sitä kassi- ja lammikko”kalaa”. Totesin tuon saman asian tuolla etelänaapurissa käydessäni kolmisen viikkoa sitten. No, ehkä kolisen viikkoa ja sitten alkaa rysäkausi.

5 vastausta artikkeliin “Talven viimeiset(?) muikut.”

  1. Joo noin on ja se toinen asia onkin nyt jäiden nopea heikkeneminen ainakin Tampereen alueella sellasta on havaittavissa .
    Kaikin paikoin en enää suosittele jäälle menemistä vaikka olis kuinka hyvä uimari kesällä . terv tepivaari

  2. Muikku on muuten arvoituksellinen kala liikkeissään. Täälläkin on kolme muikkujärveä vesiyhteydessä toisiinsa, kuitenkin muikkukannat vaihtelevat eri aikaan.
    Eilen kun tuolla jäällä kävin, ajattelin jo nostaa pyytimet pois mutta tuo ohut lumikerros alkanee jo päästää valoa läpi ja se aktivoi kaloja, niin ajattelin, olkoot vielä. Minä kun kuljeskelen pyydyksilläni 500kiloisella mönkijällä + satakiloinen peräkärry, ei sillä kovin heikoille jäille mennä. Pulkan käyttöä en enää vuosiin ole edes harkinnut, kuin ensimmäisillä kerroilla, jos silloinkaan.

  3. Me ajelimme eilen puita jäätä pitkin isolla traktorilla ja painavalla metsäkärryllä. Paksu lumikerros säästää jäätä. Eihän tämä liity mitenkään kalastukseen, kunhan vaan kerroin.

  4. Paksu lumikerros säästää jäätä mutta toimii toisinkin päin; eristää ja siis estää lisäjäätymistä.
    Meillä kun tuolla maastossakin on vain 20cm lunta, tuuli siirtelee järvillä sitä tuulen alapuolelle ja selkäalueet alkavat olla lumettomia. Se on se lumi tänä talvena melko kuivaa. Ei tämä sinällään kalastusta koskeva avaus, sää kuuluu oleellisesti mukaan.
    Omassa mittauspisteessäni oli jäätä n 35cm, tosin kyllä teräsjäätä mutta se aurinko alkaa jo väkisinkin sulattelemaan lumia ja niitä uveavantoja on jo ilmestynyt.

  5. Mies vei varoituskyltin paikalle, jossa opiskelija oli vuosi sitten hukkua: ”Senkin jälkeen virtapaikan yli on ajettu moottorikelkalla”…
    Ihan aamupäivän uutisointia.

    Tuossa uutisessa selvitellään hyvinkin lumen kasinainen vaikutus jäätymisen ja sulamisen yhteyteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *