Työttömyyden seurauksia kivihiilikaivoksen sulkemisen jälkeen Abhasiassa

Google-käännös:

”Akarmara on entinen kaivoskylä Abhasiassa, joka sijaitsee 10 kilometriä Tkuarchalin kaupungista itään. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Georgian-Abkhza-sota ja kivihiilikaivosten sulkeminen putosivat huonosti. (Saat lisätietoja ottamalla käyttöön tekstitykset.) Akarmara – entinen kaivosalue Abhasiassa. Sodan jälkeen se oli lähes hylätty. (Lisätietoja saat tekstityksistä) Asunto koostuu kymmenestä viisikerroksisesta asuinrakennuksesta, joissa on kaikki tarpeellinen infrastruktuuri kaupunkikylään – siellä oli hotelli, koulu, sairaala, ravintola, kulttuuritalo, elokuvateatteri, täysihoitola ja markkinat. Lähistöllä on entinen rautatieaseman paviljonki. Päärakennukset, kuten Tkuarchalissa, rakennettiin sotien lopulla vangittujen saksalaisten rakentajien ja arkkitehtien toimesta. Tämän paikan arkkitehtuuri tai sijainti ei ole samanlainen kuin tavanomaisen edustuksen yksinkertainen kaivoskylä. 1900-luvun lopulla oli noin viisi tuhatta asukasta. Nyt asuu useita kymmeniä ihmisiä, ja tien varrella on yksi pysähdyspaikka, joka toimii myös paikka uutisten vaihtamiseen.”


EU-liittovaltion aika voi johtaa samanlaisiin seurauksiin ympäri Eurooppaa, päätösvallan erkaannuttua päätettävistä asioista.

Дорога в Акармару / Road to Akarmara – YouTube

8 vastausta artikkeliin “Työttömyyden seurauksia kivihiilikaivoksen sulkemisen jälkeen Abhasiassa”

    1. Niin…. Suomeksi: heikko kulttuuri venäläisillä. Ryssä ei rakenna mitään, se valtaa, tuhoaa ja ryöstää. Ei tässä muuta.

    1. Venäjä hyökkäsi Ruotsin vallan alla olleeseen Suomeen yllättäen sotaa julistamatta 21.2.1808 tarkoituksenaan valloittaa koko Suomi itselleen. Venäjä sai miehitettyä Suomen ja Suomesta tuli Venäjän keisarin alainen suuriruhtinaskunta. Siis ei osa Venäjää, mutta Venäjän keisari oli Suomen suuriruhtinas.

      Ryssät olivat ovelia, eivätkä heti aloittaneet pakkovenäläistämistä ja suomalaisten sortamista – sillä halusivat ”vierottaa” Suomen Ruotsista. Sorto ja pakkovenäläistäminen alkoi myöhemmin ja johti lopulta Suomen itsenäistymiseen ja Vapaussotaan Venäjää vastaan.

      Georgian Abhasiasta joutui paljon georgialaisia pakolaisiksi tynkä-Georgian puolelle jo vuonna 1991 ja he ovat edelleen pakolaisia. Haastattelin erästä pakolaista Georgiassa muistaakseni vuonna 2008:

      http://jput.fi/Georgialaisen_pakolaisen_tar.htm

      On yhtäläisyyksiä Suomen Karjalan pakolaisiin.

  1. ”Ryssät olivat ovelia, eivätkä heti aloittaneet pakkovenäläistämistä ja suomalaisten sortamista – sillä halusivat ”vierottaa” Suomen Ruotsista.”

    Bryssät ovat yhtä ovelia. Ovat pari vuosikymmentä vieroittaneet meitä itsenäisyydestä. Lopulta viimeiset kansallismieliset pannaan häkkiin.

  2. Mutta oli se onni, että päästiin irti Ruotsista. Ruotsin vuosisatojen varrella harjoittamat integrointitoimenpiteet olivat härskempiä kuin venäläisten.

  3. Kyllä tuollainen autioittava kehitys aiheuttaa surun tuntemuksia.
    Voi olla, ettei asuntokanta Akarmarassa ollut yksityistä. Ehkä hiilikaivoksen tuotto ei ollut tarpeeksi hyvä. Ja ehkä työntekijöitä tarvittiin muualla. Taloista pistettiin sähköt ja vedet poikki jossakin aikataulussa.

    Rakennuskanta oli vanhaa ja remontit olisivat tulleet kalliiksi. Ehkä oli niin, että asumisolot olivat kelvottomat eikä hiilikaivoksen takia kannattanut uusiakaan rakentaa. Kaivoksen sulkeminen lienee lopullinen. Rautatiekin on purettu. Rakennusten purkamisesta ei paljoa hyötyä saa. Jos rakennuksissa on vaikkapa asbestia, niin purkaminen olisi vaarallistakin

    Ehkä tulee halvemmaksi asua muualla.

    ———————————-

    Suomessakin on hylättyjä rakennuksia. 1970 -luvulla rakennetut alkavat vaatia putkiremontteja. Kalliita purkutöitä on tiedossa ehkä sadoilla paikkakunnilla. Rakennusjätettä syntyy valtavat määrät. Toivottavasti kaikki menee hallitusti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *