Artikkeli Suomen energiapolitiikasta

Olen tehnyt melko suuren työn saadakseni kotisivuni toimimaan uudessa osoitteessaan. Nyt tein sinne uudelle sivulle ensimmäisen artikkelin, jossa käsittelen idioottimaisten päättäjiemme energiapolitiikkaa.

Suorastaan lapioidaan veronmaksajien pussista rahaa tuuleen, eikä anneta lupia rakentaa Suomelle hyödyllistä sähköntuotantoa.

Juhannus

 

 

Juhannuksena mikään ei lannista suomalaisia

juhannuksena suomalaiset sulautuvat iloisina maanteiden ruuhkiin

juhannuksena suomalaiset hammasta purren pitävät sisällään mielipiteen

edellä ajavasta ääliömäisestä audikuskista

 

Juhannuksena suomalaiset näyttävät säille keskisormea

käyden reippaina

yhtenäisenä kansakuntana

varvassandaalein jalat savessa

päin kaatosateessa rypevää

juhannusaattoa

sen monia juhlia

 

Juhannuksena suomalaiset sukuloivat

tapaavat rasittavia sukulaisia

koska sukulaisilla mökki

koska sukulaisilla rantasauna ja laituri

koska juhannuksena laiturilla kuuluu kännissä hoilata

pitkin järven selkää

hoi laari laari laa kaikuu mun suloinen Suomeni maa

 

Juhannuksena suomalaiset hylkäävät periaatteitansa

vannoutuneet ikisinkut tekevät taikojaan

toivossa löytääkseen elämänkumppanin

juhannuksena lihaa syövä heteromies grillimakkaran kylkiäisenä nieleskelee

kaninruokaa

vegaanisuudella ylpeilevä

kasvisruokaa puputtava

tiedostava kaupunkilaisnuori

pureksii hiiltynyttä siankylkeä

 

Juhannusaattona suomalaiset sietävät toisiaan

raivoraittiit hymyilevät kännisille örveltäjille

kaatokännissä toikkaroivat ottavat osaa säälien selvin päin viettäviä juhannusjuhlijoita

vasta hyväksytään vihdaksi

tuima suolattomaksi

lavatansseissa tangoa vääntävät kompurajalat

sietävät kuin sietävätkin

elvisteleviä ammattilaisina pitäviä

käden alta pyörähteleviä tanssijoita

onhan juhannus

siedettävästi

vain kerran vuodessa

 

Turvapaikanhakijoiden uhka on tosi

Tutun voivottelun, valittelun ja ”voisiko joku muu tehdä jotain” asenteen siivittämänä keskusteltiin ikuisuusaiheesta mm. 20.6. ykkösaamussa. Keskustelu etenee lähinnä alati syvempiin poteroihin joten ehdotan uutta näkökulmaa: turvapaikanhakijat ovat todellinen uhka, mutta turvapaikanhakijat eivät itse ole siihen syyllisiä.

Oikeusvaltiota ja prioriteetteja

Sanovat, että oikeusvaltiossa turvapaikkaprosessin venyminen kahteen-kolmeen vuoteen ei ole oikein. Ei se olekaan. Entäpä ne jotka ovat velkavankeudessa vuosikymmeniä? Entäpä ne jotka ovat hoitojonossa vuositolkulla? Entäpä ne, jotka eivät saa hoitoa koskaan? Entäpä pitkäaikaistyöttömyys? Nämä ovat yhtä kivuliaita, pitkällisiä, täysin oikeusvaltioperiaatteen vastaisia ongelmia jotka kohdistuvat syntyperäisiin Suomen kansalaisiin. Annanpa uutisia teille: turvapaikanhakijat ovat vain yksi oire oikeusvaltion puutteesta. Rehellisyyden nimissä kaikkiin näihin ongelmiin ollaan paneutumassa päättäjien toimesta, mutta se ei lohduta tässä ja nyt – ehkä ei koskaan.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he osoittavat pelkällä olemassaolollaan esimerkiksi terveydenhoitopalvelujen surkean jaman. He ovat ihmisiä siinä missä matit ja liisatkin, hekin tarvitsevat lääkäriä eikä se ole heidän syytä. He kuitenkin tuovat esille terveydenhoidon karmean nykytilan. He ovat ongelma, koska heistä liian harva kotoutuu. Ilman heidän syytä kotouttamisjärjestelmämme on huono vitsi ja vastaanottokeskukset ovat lähinnä SPR:n rahantekokoneita, joissa tulijoita ei yritetäkään opastaa järkipohjalla. Se, että tulijoita ei kohdata oikein, ei ole tulijoiden vika, mutta muodostaa selvän uhan. Tokihan kotoutus on kaksisuuntainen tie, mutta voisimme keskittyä korjaamaan sen osan joka on käsissämme.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he vääristävät työmarkkinoita. Sekään ei ole heidän vika, että joku on keksinyt ruveta rekryämään ihmisiä etnisin kriteerein, tuoden mukavan tuulahduksen Freudenthalin rotuoppeja nykypäivään. Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä huono kotoutus antaa mahtavat mahdollisuudet rikollisille kohdella heitä väärin työmarkkinoilla, oikeusavussa ja monessa muussa paikassa. Sekään ei ole heidän syytä. He ovat myös uhka firmoille, jotka tietävät montako kilotonnia turhaa paperisotaa, vääntöä ja jopa uhkailua TE-toimistolta tulee heti kun palkkalistoille ilmestyy yksikin mamu. Tässäkin syy kohdistuu tulijan sijaan byroslavian valtaistuimelle.

Ylikorostettu uhkakin löytää syynsä peilistä

Tietenkin osa uhasta johtuu siitä, että emme ole millään lailla pitäneet kirjaa tulijoista, selvittäneet heidän taustoja tai edes identiteettejä. Sen johdosta maahan on päässyt myös kourallinen aivan suoraa, henkilökohtaista uhkaa tuovia tahoja – terroristeja ja muita rikollisia. He ovat kuitenkin vähemmistö ja tämäkin uhka on tullut maahamme koska oma järjestelmämme on farssi vailla vertaa. Emme liene EU:n surkein tapaus, mutta surkea kuitenkin joten aika turha on omakehua harjoittaa virkamiesten toimesta. Tämäkin on osa järjestelmää jolla myös vilpittömästi turvaa hakevat, kotoutumiseen hyvin motivoituneet tulijat muuttuvat mahdollisuudesta uhaksi. Itse olemme petimme petanneet.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, koska he ovat paljastaneet kyvyttömyytemme mukautua edessä oleviin haasteisiin. He ovat kuin pankkien stressitestit, osoittaen heikoimmat lenkit koneistostamme. Tuli heitä tänä tai ensi vuonna vähän tai paljon, he ovat jatkuva osoitus tästä, ellemme osaa ottaa päätämme pensaasta. Aloitetaan vaikka tästä: lobbarit kuuseen, järjestöt tarkkailuun, numerot pöytään, faktat fiilisten edelle ja ihmiset ihmisinä.

Avoimeen myyntiinkö

https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201806200124813_v0.shtml

Nämä kohteet kuuluisivat puolustusvoimille eikä niitä pitäisi myydä kenellekään ulkopuoliselle taholle.
Turun päätöstä ei sitäkään voi pitää järkevänä sillä jo kaupunki tarvitsee väestönsuojaa itse.
Mitä sanoo viisas hallituksemme?

Nyt puhutaan ”siirtolaisista” ei maahanmuuttajista

EU:ssa on nyt alettu puhumaan elintasopakolaisista ”siirtolaisina”. Maahanmuuttaja saa kantaväestön takajaloilleen. Onko ”siirtolainen” sitten jotenkin hyväksyttävämpi, kuin maahanmuuttaja eli mamu?

Jokatapauksessa maahanmuuttajia haluaa sisäministeri Mykkänen (kok) Suomeen lisää ainakin kymmenkertaisesti. Huh huh! Kukahan heidätkin elättää täällä kylmässä pohjolassa?  Mykkänen vai? Meitä kantasuomalaisia on jo kurjistettu liikaakin, lisä kurjistaminen voi aiheuttaa jo levottomuuksia.

Ensi kevään vaaleista tulee mamuvaalit, katsotaan sitten miten Mykkäsen käy?

Viron Suojeluskunnalla upea paraati

Viro ja Viron Suojeluskunta (Kaitseliit) viettävät tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan.

Siksi tänään oli Tallinnassa kaikkien aikojen suurin Suojeluskunnan järjestämä paraati. Viidestätoista malevasta (Suojeluskuntapiiri) oli kaikista joukkueen verran sotilaita täydessä taisteluvarustuksessa edustamassa maleviaan. Osa malevista marssitti paraatilla myös ajoneuvojaan ja raskaampia aseitaan. Kranaatinheitinjoukkue tai useampiakin on esiintynyt aiemminkin. Samoin panssarintorjuntajoukkueita raskaiden sinkojen ja maastoajoneuvojensa kanssa.

Tällä kertaa oli myös useita panssarintorjuntajoukkueita raskaiden pitkän matkan panssarintorjuntaohjusten kanssa – ohjukset maastoajoneuvoissa. Hyvä!

Tietysti oli myös Viron Lottajärjestö (Naiskodukaitse), Suojeluskuntapojat (Noorkotkad) ja Lottatytöt (Kodutüdred) marssimassa.

Ilmeisesti kaikissa joukkueissa oli myös naissotilaita aseineen ja erikseen oli pelkästään naisista koottu joukkue täydessä taisteluvarustuksessa.

Kybersuojeluskunta luonnollisesti myös.

Ulkomaisia vieraitakin osallistui – myös Suomesta yksi joukkue sotilaita Suomen lipun kera.

Viron presidentti Kersti Kaljulaid piti hyvän puheen maanpuolustuksen, Kaitseliiton ja kokonaismaanpuolustuksen tärkeydestä. Kuulosti, että presidentin mielestä siihen kokonaismaanpuolustukseen pitää panostaa lisää, korottaen puolustusmäärärahoja entisestään. Presidentin mielestä paraati näytti vihollisillekin, että Viroa puolustaa koko kansa, eikä vain pieni joukko sotilaita.

Maanpuolustuksesta.

Viljo Asikainen
23.6.2018 12:20
Unettomuus kuten kaikki vaivat tuppaa pahenemaan vanhuudessa.
Sotaan ja sotaharjoituksiin ei sentään voi joutua unettomuudesta kärsimään sen jälkeen kun täyttää 60 vuotta ja siirtyy kokonaan pois reservistä. Armeijat kyllä tässä ajattelevat enemmän omaa toimintakykyään kuin yksittäisten sotilaiden vaikeuksia. Eivät ne päästä kentälle sähläämään ja toimintaa vaarantamaan toimintakykynsä menettäneitä vanhuksia. Tämän käytännöllisen näkökohdan ohella sotalaitokset ajattelevat myös mainettaan, sillä Viktor Rydbergin sanoin:
”Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät”
Kirjaudu sisään vastataksesi

Viljo kirjoittaa täyttä asiaa.  Meidän yli 60v, tehtävämme on ainoastaan seurailla maanpuolustuksen kehitystä. Jos kyseessä olisi ye-upseeritason henkilö, käyttöä olisikin. Mutta että ryhmänjohtajakoulutuksen omaava

Kuitenkin, kun 60v on saavutettu, et enää ole edes reserviläinen. Voit tietysti seurailla maanpuolustusaihetta mutta et enää mitään aktiivista osaa omaa yli 60v . Ryhmänjohtajatason koulutuksella ei edes reservissä, puhumattakkaan sen jälkeen, ei mitään tarjottavaa.

 

 

 

 

 

 

Ylläpidon tiedote: katkos su 24.6.

Huomenna 24.6. iltapäivällä on tarkoitus hetkeksi aikaa pistää lappu luukulle ja koittaa etsiä pari vikaa.

  • Teema-alustan päivitys
  • Ongelma joka estää profiilin muutokset
  • Kommentointijärjestelmän päivityksen kokeilut

Tämän myötä tulee jossain kohtaa arviolta 15-30 minuuttia jonka ajan sivulla on vain ilmoitus huoltokatkosta.

Yömyssy?

Minulla on paha tapa jäädä miettimään vuoteessa kun pitäisi päästä uneen kaikkea mitä päivän aikana on tapahtunut ja mitä olisi voinut tehdä vieläkin paremmin.

Joskus kun tunnen jo etukäteen, että nyt ei taida uni tulla otan ”yömyssyn”, jotta saan helpommin unen päästä kiinni.

Sotaharjoituksissa tästä tottumuksesta on haittaa. Päivän mittaan on tapahtunut hirmuinen määrä asioita, joiden miettimisessä menee helposti se aika joka mahdollisesti olisi ollut käytettävissä lepoon. Eli ei tullut levättyä, vaan mietittiin mitä tapahtui ja mitä olisi voinut tehdä paremmin – niin, siellä sotaharjoituksissa ei tietenkään ollut mukana ”yömyssyä”.

Seuraavana mahdollisuutena levätä on tietysti edessä sama tilanne. Nyt alkaa jo vähän paremmin tulla torkahtelujakin, vaikka ajatukset pyörivät. Kuitenkaan herättyä ei ole ihan parhaimmillaan. Mikä onkaan vihollistilanne juuri nyt, miten siihen pitäisi reagoida?

Jne.

Miten päästä nopeasti oikeaan syvään uneen?

Väiski hämmentää valtarakenteita Suomessa

Suomi on demokraattinen maa. Näin sanotaan, mutta onko se totta? Onhan meillä perustuslaki ja sen edellyttämät demokraattiset valtarakenteet, kansan vaaleilla valitsema eduskunta, eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus ja oikeusjärjestelmä, joka valvoo, että oikeus tapahtuu aina.

Mutta, mutta. Meillä on myös epäparlaamentaarisia kuppikuntia, joiden jäsenet ovat pääsääntöisesti samoja ihmisia. kuin he, jotka on valittu tehtäviinsä vaaleilla.

Tunnetuimpia kuppikuntia, joissa asiallisesti pätetään Suomen asioista, vaikka muodolliset päätökset tehdäänkin eduskunnassa ja hallituksessa ovat Rotaryt, suomalaiset bilderbergiläiset, joita on jo aika paljon ja pääasiassa politiikan ja talouselämän huipulta, eri tarkoituksia varten perustetut hyväveliverkostot ja nyt myös hyväsiskoverkostot. Nykyisen hallituksen pääministerin aikana on noussut esiin uusi tai aiemmin vähemmän tunnettu uskon lahko Laestadiolaiset, jonka jäseniä putkahtaa sieltä täältä esiin virkakunnan huipulta, kuten esim. nykyinen oikeuskansleri Pöysti. Lasetadiolaisilla on tiukka yhteenkuuluvaisuuden side ja toistensa tukeminen myös yhteiskunnan asioissa.

Kaikki nämä epädemokraattiset kuppikunnat vaikuttavat Suomessa tehtäviin suuriin ja pieniin päätöksiin ratkaisevasti.

Tavallinen suomalainen äänestäjä kuvittelee, että hän vaaleissa valitsee päättäjät päättämään yhteisistä asioista. Mutta todellisuudessa päätökset tehdään asiallisesti jossain kuppikunnassa ja vain muodollsesti eduskunnassa.

Tässä luettelo suomalaisista, jotka ovat osallistuneet Bilderber-salaseuran kokouksiin. Lähde: Wiki

Suomalaiset osanottajat toimialoittain

Tiedotusvälineet 
Aatos Erkko (1994, Sanoman hallituksen pj)
Janne Virkkunen (1998, 2001, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja)
Olli Kivinen (2003, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja)
Mikael Pentikäinen (2005 Sanoma Newsin tj, 2011 Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja)
Atte Jääskeläinen (2007, Ylen uutistoiminnan päätoimittaja)
Antti Blåfield (2008, 2010 pääkirjoitustoimitus, Helsingin Sanomat)
Hanna Rajalahti (2009, Talouselämän toimituspäällikkö)

Politiikot
Ulf Sundqvist (1992, Sdp:n puheenjohtaja)
Esko Aho (1994, pääministeri, kesk)
Martti Ahtisaari (1994–1996, presidentti)
Sauli Niinistö (1997, valtiovarainministeri, kok)
Paavo Lipponen (1998, 2000–2001 pääministeri, 2003–2004 Sdp:n puheenjohtaja)
Olli-Pekka Heinonen (2001, liikenne- ja viestintäministeri, kok)
Paula Lehtomäki (2004, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, kesk)
Eero Heinäluoma (2006, valtiovarainministeri, sd)
Jyrki Katainen (2007, 2009–2010, valtiovarainministeri, kok)
Matti Vanhanen (2009, pääministeri, kesk)
Jutta Urpilainen (2012–2013, valtiovarainministeri, sd)

Teollisuus
Johan Nykopp (1962, 1964, Tampellan tj)
Jorma Ollila (1994, 1997–2013, Nokian tj, hallituksen pj, Shellin hallituksen pj)
Krister Ahlström (1994, Ahlströmin pääjohtaja)
Georg Ehrnrooth (1994, Metran konsernijohtaja)
Jaakko Ihamuotila (1994, Nesteen tj)
Gerhard Wendt (1994, Koneen toimitusjohtaja)
Björn Mattsson (1995, Cultorin tj)
Jukka Härmälä* (1995, Enso-Gutzeitin tj)
Christoffer Taxell (2002, eronnut Partekin konsernijohtajan toimesta)
Ole Johansson (2011, Wärtsilän konsernijohtaja)
Risto Siilasmaa (2012, Nokian hallituksen pj)

Työnantajajärjestöt 
Jaakko Iloniemi (1991–1997, Elinkeinoelämän valtuuskunnan tj)
Jarl Köhler (1992–1994, Metsäteollisuuden keskusliiton tj)
Johannes Koroma (1993, Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton tj)
Max Jakobson (1994, eläkkeellä Elinkeinoelämän valtuuskunnasta)
Pentti Vartia (1999, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tj)
Sixten Korkman (2006, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tj)
Matti Apunen (2011–2013, Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja)

Pankit
Sirkka Hämäläinen (1994, Suomen Pankin pääj)
Pertti Voutilainen (1995, Merita Pankin tj)
Matti Vanhala (1999, Suomen Pankin pääj)
Björn Wahlroos (2003 Sammon konsernijohtaja, 2010 Nordean hallituksen varapj)
Erkki Liikanen (1999 EU-komission jäsen, 2005 Suomen Pankin pääj)
Seppo Honkapohja (2008, Suomen Pankin johtokunnan jäsen)
Olli Heinonen (2013, Harvardin yliopiston asiantuntija)

Tutkijat
Klaus Waris (1980, Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri)
Teija Tiilikainen (2002 pääministerin erityisavustaja EU:n tulevaisuuskonventissa, 2005 Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja, 2007 poliittinen valtiosihteeri)
Raimo Väyrynen (2008, Ulkopoliittisen instituutin johtaja)

  • *) Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen 2011 julkistamassa listassa on ”Jukka Harmaja”, mutta se tarkoittanee Jukka Härmälää.