Uusi peruste tuomion lieventämiselle pilvi tai känni?

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804272200908583_u0.shtml

”Huumehuuruinen saksihyökkäys ei välttämättä olekaan tappo – mielentilatutkimukseen joutuva syytetty: ”Laitoin sakset veljen rintaan”

Pohjois-Savon käräjäoikeus on määrännyt taposta syytetyn kuopiolaismiehen mielentilatutkimukseen. Välituomiossa oikeus pitää tekoa toistaiseksi enemmänkin kuolemantuottamuksena.

Veljensä tappamisesta syytetty kuopiolaismies menee mielentilatutkimukseen.
Käräjäoikeus otti kantaa teon luonteeseen välituomiossa.”

Tuomarien mielestä vissiin pitäisi vapauttaa syytteestä kaikki pilvessä tai kännissä olevat ja maksaa vielä korvaus vaivasta…

Tosiasiassa känni/pilvi on peruste tuomittavaksi tahallisesta teolsta, koska sen viinan tai huumeen on ottanut tieten tahtoen tahallaan ihan itse ja seuraukset johtuvat siitä omasta tahallisesta toiminnasta.

Vapaan lehdistön 10 kärjessä 2018

 

 

Data of press freedom ranking 2018

Download the datas

Ranking Country Abuse score Underlying situation score Global score Diff. score 2017 Diff. Position 2017

 

Ranking Country Abuse score Underlying situation score Global score Diff. score 2017 Diff. Position 2017
1 Norway 0 7.63 7.63 0.03 0
2 Sweden 0 8.31 8.31 0.04 0
3 Netherlands 0 10.01 10.01 -1.27 2
4 Finland 0 10.26 10.26 1.34 -1
5 Switzerland 0 11.27 11.27 -0.86 2
6 Jamaica 0 11.33 11.33 -1.40 2
7 Belgium 0 13.16 13.16 0.41 2
8 New Zealand 0 13.62 13.62 -0.36 5
9 Denmark 45 6.24 13.99 3.63 -5
10 Costa Rica 0 14.01 14.01 2.08 -4
87 3.89 0

 

 

Malliesimerkki julkisen sektorin IT-osaamisesta

Olemme lukeneet useita juttuja Hämeenlinnan moottoritietunnelin haverista jossa tuhoutui valvontakameroita, viimeisimpänä tieto uudesta huollon viivästymisestä. Aiemmin luimme, miten operaatio on vaikeaa koska tietyn mallisia kameroita ei ole saatavilla ja ne ovat hurjan kalliita. Tämä on oivallinen pieni esimerkki siitä miten surkealla jamalla julkisen sektorin tietohallinto on.

Joku mietti tämän jo

Valvontakameroita toden totta on hurja määrä eri merkkejä ja malleja. Valvontakameroiden hallinta-, tallennus- ja analytiikkajärjestelmiä on myös vino pino. Vielä vuosikymmen sitten piti varmistaa yhteensopivuudet merkki- ja mallikohtaisesti ja se oli melkoinen suo. Siitä on kuitenkin päästy ja relevantin standardin nimi on ONVIF. Standardin avulla mikä tahansa kamerajärjestelmä voi käyttää minkä tahansa valmistajan kameroita. Standardi on kattava ja sisältää kuvan siirron lisäksi hallinnan, hälytysrajapinnat, analytiikan, moottoroidun kameran ohjauksen, ym. Lisäksi löytyvät varmat standardit kaapeleille, liittimille, kuvamuodoille, optiikalle, mekaaniselle asennukselle, yms.

Kuitenkin jostain syystä julkisella sektorilla on lukittauduttu vanhaan ajatusmalliin. Yksi valmistaja, yksi malli, yksi paikka, nolla aivosolua. Eikä tämä ole ainoa paikka. Pelkästään yksi yritys, Tieto on tarjonnut viime kuukaudet tusinoittain malliesimerkkejä miten käy kun ei pelata standardeilla rajapinnoissa. Epäonnistuneita lääkärikäyntejä, vääriä potilastietoja, vääriä lääkkeitä potilaille, lukemattomien miljoonien vahinkoja ja mittaamatonta inhimillistä kärsimystä.

Ulkoista vastuu, sisäistä hinta

On yksinkertaistamista nimetä vain yksi paikka ja yksi syy ongelmille, mutta esitän merkittävän katalyytin. 90-luvun laman jälkeen eliminoitiin julkiselta sektorilta iso määrä osaamista ja ryhdyttiin sen sijaan käyttämään konsultteja. Ulkoistuksessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta se ei voi koskaan toimia jos ulkoistuksen tilaajalla ei ole kaikki johdot käsissään. Julkisen sektorin ongelma on että se ulkoistaa myös hallinnon asiantuntemuksen. Maksaja ei tiedä mitä ostaa. Vaikka konsultilla olisi selkärankaa vastuulliseen toimintaan, hänellä ei koskaan ole kokemusta loppukohteen arjesta.

Se kuuluisa joku on kirjoittanut johonkin hallinnon paperiin, että Hämeenlinnan tunneliin saa ostaa vain baijerilaisessa puutalossa kristillisin menoin keskiyöllä valmistettuja valvontakameroita. Se kuuluisa kukaan ei ole omannut päättäjänä järkeä että olisi huomannut ongelman. Se tosi tunnettu veronmaksaja kärsii. Taas.

Lahti 20-30 luvuilla.

Lueskelinpahan tässä Nastolalaisen kirjailijan Timo Sandbergin Lahden 20-30 luvuille sijoittuvia dekkareita; Häränsilmä, Mustamäki ja Murhakuja.

Lahtea kun jonkin verran tunnen (palvelin viitisen vuotta Hennalassa), mielenkiintoista oli lukea kirjailijan pikkutarkkaa esim paikallisnimistöä, Lahden historiaa ko ajanjaksona, henkilöiden sukunimiä, teollisuuselämää, radiomastojen rakentamista, pirtuaikaa ja poliisilaitoksen elämää.

Mielenkiintoisen säväyksen asioihin antaa mm suojeluskuntien, entisten punaisten, teollisuuselämän ja yhteiskunnallisen elämän kirjo.

Tapahtumat kulminoituvat tuonne Reunanpalstalle, teollisuus- ja käsityöläistyöntekijöiden asuntoalueelle.

Kirjat on taitavasti lomiteltu henkilöiden, aatteiden ja ammattien kirjoon. Perushenkilö, etsivä Otso Kekki luovii poliisilaitoksella vasemmistosyytteiden, suojeluskuntalaisten kolleegojen ja oikeudenmukaisuuden välimaastossa.

Poliisipäällikkö taiteilee samassa kategoriassa, suojeluskuntalaisten ja valtiovallan painostuksen välissä. Lahden teollisuus, silloisissa oloissa; työpaikkapolitiikka, lakot, työsulut jne.  Vasemmiston toimintaa sabotoidaan, murhiakin syntyy, aatteiden hyökylaineet vyöryvät.

Otso Kekinkään henkilökuva ei ole mitenkään siloiteltu ja kiiltokuvamainen.

Kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen kirjakolmikko, huolimatta siitä, että kirjailija on entinen metsuri, metallimies ja Metallin toimitsija. Ilmeisesti yli seitsemän kymmenen ikä on karsinut aatemaailman julistuksen teksteistä pois ja kun nykytutkimuksien mukaan ko ajanjaksoa tarkastelee; hyvin on pitäydytty historiantutkimuksessakin.

Suosittelen ko kirjailijan teoksia.

Vanhukset heitteillä

A-Talk eilen.
Mallia Espoo jossa pitäisi tietämän mukaan asua hyväosaisia?
Vanhukset ”haluavat” asua ja kuolla kotonaan.
Hallitus ja kunnat ovat hyvin myötämielisiä sillä se on kaikkein halvin hoitomuoto.
Mutta säästökuurilla ei ole rajaa sillä kotihoidon työntekijöitä ei palkata riittävästi.
Yksi hoitaja käy 18 kotia per päivä ja sillä vauhdilla ei potilaita kodeissa hoideta.
Ohjelman katsottua en todella halua tulla vanhaksi.

27.4.1918 – 100 vuotta sitten Viipurin lääninvankila

Punakaartilaiset murhasivat 30 henkilöä Viipurin lääninvankilassa 27.-28.4.1918 juuri ennen kuin Suomen armeijan joukot vapauttivat Viipurin Venäjän joukoilta ja punakapinallisilta.

Murhatuista oli valtiollisia vankeja (ei tunnustanut punaista hallitusta) 21, pakolaisia 3, vanginvartijoita 4 ja rangaistusvankeja 2 (menehtyneet rangaistusvangit olivat olleet omissa puvuissaan ja joutuneet siitä syystä valtiollisten vankien joukkoon).

Lääninvankilan verilöylyssä murhattiin:

Ahlgren Magnus, 44-vuotias lääninvankilan vahtimestari Viipurista

Ikonen Leander, 57-vuotias arkkitehti Viipurista

Inkinen Heikki, 32-vuotias toimitusjohtaja Kirvusta

Jokinen Juho, 45-vuotias vanginvartija Viipurin maalaiskunnasta

Jääskeläinen Arvid, 24-vuotias etsivä poliisi Viipurista

Karonen Yrjö, 19-vuotias rautatievirkamies Helsingistä

Kemppi Heikki, 45-vuotias työmies Muolaasta

Klink Ilmari, 17-vuotias talollisenpoika Kivennavalta

Kiiski Tuomas, 40-vuotias maanviljelijä Muolaasta

Komonen Ivan, 21-vuotias maanviljelijä Raudusta

Laakkonen Heikki, 45-vuotias vanginvartija Kuopiosta

Leppänen Eino, 30-vuotias asianajaja Viipurista

Liikka Elias, 58-vuotias maanviljelijä Nuijamaalta

Mannermaa Alfred, 38-vuotias lääninvankilan vahtimestari Viipurista

Mielonen Juhana, 59-vuotias työmies Kurkijoelta

Paaso Aleksanteri, 23-vuotias maanviljelijä Sakkolasta

Peltola Aarne, luutnantti Viipurista

Pietinen Matti, 59-vuotias tehtailija Helsingistä

Pohjola Arvo, 17-vuotias koululainen Viipurista

Puhakka Väinö, 30-vuotias maisteri Helsingin pitäjästä

Pylkkänen Kaapriel, 64-vuotias vanginvartija Viipurin maalaiskunnasta

Pärnänen Yrjö, lyseolainen Viipurista

Rusi Oskari, 30-vuotias maanviljelijä Koivistolta

Stråhlman Johan, 51-vuotias vankilanjohtaja Viipurista

Svedlin Karl, 19-vuotias kauppamatkustaja Viipurista

Tallgren Johan, 50-vuotias ratainsinööri Viipurista

Tojkander Edvard, 53-vuotias asemapäällikkö Ruokolahdelta

Tilli Kristian, 57-vuotias vahtimestari Viipurin maalaiskunnasta

Wahl Axel, 21-vuotias maanviljelysharjoittelija Viipurista

Viitanen Paavo, 25-vuotias sanomalehdentoimittaja Viipurista

—–

Murhatyö on kuvattu erittäin yksityiskohtaisesti syylliset nimeten lähdeteoksessa.[i]

 

Mikä oli erona?

Jatkuvasti saa kuulla ihmetteleviä kysymyksiä, miksi punaisten tekemiä hengen riistoja kutsutaan murhiksi ja valkoisten teloituksiksi, sillä lopputuloshan oli molemmissa tapauksissa sama.

Erilaisten termien käytölle löytyy perusteita. Ensiksi, punaiset kohdistivat väkivallantekonsa lähes pelkästään sotaan osallistumattomiin siviilihenkilöihin, kun taas valkoisten osalta kysymyksessä oli kapinan aloittaneisiin ja moniin raakuuksiin syyllistyneisiin punakaartilaisiin kohdistunut kosto. Toiseksi, punaisten toimiin kuului usein uhrin jopa tuntitolkulla jatkunut kiduttaminen. Valkoiset puolestaan ampuivat syyllisen tai syylliseksi epäilemänsä henkilön suoralta kädeltä. Kolmanneksi, punaisten päämääränä oli kokonaisen yhteiskuntaluokan – niin sanotun porvariston – eliminoiminen. Valkoisilla ei ollut mitään vastaavanlaista aikomusta.”[ii]

——

[i] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivut 203-229

[ii] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 269

Hämeenkadulle ehdoton pyöräilykielto

Autoilijat joutuvat sopeutumaan Hämeenkadulla rajoitettuihin kaistoihin. Jalkakäytävät ovat esteellisiä, kaventuneita tai muuten huonossa kunnossa.

.. mutta kaikkia ei tämä rajoitettu tila näytä koskevan- pyöräilijöitä, jotka sompailevat jalankulkijoiden, lastenvaunujen, lasten ja vanhusten joukossa täysin vastuuttomasti.

.. ja eilen taas eräs sompaaja tönäisi kassin vappujuomineen kadulle ja jatkoi mitään välittämättä matkaansa. Toisella puolella mummun keppi heilahti tönäisystä pyöräilijää kohti- olisipa edes osunut.

Koska pyöräilijät Hämeenkadulla ovat hengenvaarallisia, ajo pitää kieltää heti.

Jottei jää vain sananhelinäksi- tämä viesti menee samatien poliisille.

Elina Lepomäki (kok) Margaret Thatcherin jalanjäljillä

Kokoomuksen nouseva tähtipoliitikko kansanedustaja Elina Lepomäki on kirjoittanut poliittisen julistuksen, jossa hän viitoittaa tietä markkinaliberlismiin.

Keskeisiä tavoitteita Lepomäellä on kirjan mukaan panna työntekijäjärjestöt polvilleen, kuten teki Thatcher Englannissa aikanaan pääministerinä, lopettamalla mm. yleissitovuuden. Se tarkoittaisi mm. sitä, että palkoista ja työehdoista sovittaisiin työpaikkatasolla. Kaikkinaisen sääntelyn purkaminen minimiin, sosiaaturva tarvehankintaiseksi siten, että vain todella tarvitsevia autetaan verovaroilla. Nykyisin sosiaaliturvasta menee iso osa hyväosaisille, kuten esim. lapsilisät.

Aika näyttää miten Lepomäen pyrky valtaan onnistuu ja saako hän kannattajia mukaansa riittävästi. Kova mimmi on kyseessä. Paavo Lipponen (sdp) yritti myös toteuttaa markkinaliberalismia pääministerinä, mutta huonolla menestyksellä, kun kannattajat kaikkosivat.

 

Joka kesäinen ongelma Lahdessa: Paskovat hanhet

Viime kesänä jouduttiin sulkemaan uimakieltoon kaksi uimarantaa tuon ongelman vuoksi.

Myös launeen perhepuiston frisbeegolf-kenttä oli viime kesänä metri metriltä täynnänsä hanhenpaskaa, niin se vei pelihalut.

Myös matkustajasataman ravintoloille tuo on kesäisin ongelma.

Siniset punaisina, kun hillotolpat oli vaarassa mennä

Eilen oli sinisillä kova päivä. Siksi mm. loikkariporukan vetäjä olikin pää punaisena vihainen, kun Kokoomus juoni yhden sinisen omiin riveihinsä. Siinä ei ollut kysymys vain yhdestä petturista ja luopiosta, vaan siinä oli kysymys koko hallituksen kaatumisesta ja loikkariministereiden hillotolppien menetyksistä.

Illalla sitten kokoontui närkästynyt loikkarijoukko päättämään mitä he aikovat tehdä. Ha,hah,haa, Mitä he voivat tehdä, kun ovat muutenkin äänettömiä yhtiömiehiä Sipilän  hallituksessa. Heidän osa on  nöyrästi mukautua päähallituspuolueiden oikkuihin, jos haluavat pitää kiinni hillotolpistaan. He ovat säälittäviä poliittisia rampoja ankkoja, joilla on vain yksi tavoite säilyttää hillotolpat ensi kevään vaaleihin asti äänestämällä eduskunnassa niin kuin Kepu tahtoo. Sen jälkeen heidän tarunsa päättyy, sillä ei loikkareita kukaan äänestä.

Sipilän hallituksen taival alkaa olla päätöksessä. Hallituspuolueiden keskinäiset  välit ovat tulehtuneet. Luottamuspula on ilmeinen. Ei sellainen hallitus voi tehdä mitään merkittäviä päätöksiä. Sote siirtyy seuraavalle hallitukselle ja se on hyvä asia.