Sanktiomalli (ent. aktiivimalli) puhuttaa edelleen Suomea

Sanktiomalli on matkittu Tanskasta, mutta ei kokonaan, vaan osittain ainoastaan. Suomessa on liian vähän resurssoitu työvoimatoimistoja, jotta Tanskan malli voisi toteutua kokonaan. Tanskassa on vain 12 työtöntä yhdellä työvoimavirkailijalla, kun Suomessa on yli 160 työtöntä yhdellä virkailijalla.

Tanskassa siis työvoimavirkailija pystyy paneutumaan jokaisen työttömän asioihin ia auttamaan  häntä työpaikan löytämisessä eri tavalla, kuin Suomessa. Suomessa ongelma ei ole työttömien pasiivisuus, vaan hallituksen passiivisuus. Hallituksen täytyisi lisätä huomattavasti työvoimahallinnon resursseja eli virkailijoita, jos se haluaa saada työttömät töihin.

Sitten on vielä se kohtaantumisongelma. Kun työpaikat ovat muualla, kuin työttömät. Kuka kustantaa muuton työn perässä, kun työtömillä tuskin on varaa muuttokustannuksiin ja uuden asunnon hankintaan.

Hallituksen esitys sanktiomallille on torso. Siinä ei ole humioitu läheskään kaikkia asiaan vaikuttavia asioita. Ei voida puhua Tanskan mallista, vaan Sipilän hallituksen mallista, joka on per C:stä.

14 vastausta artikkeliin “Sanktiomalli (ent. aktiivimalli) puhuttaa edelleen Suomea”

  1. Olen luullut että insinööri osaa ajatella lopputulosta ei ainakaan siltä näytä.
    Perustelu:
    Syrjäseudun työttömät muuttavat sankoin joukoin nyt Tampereelle ja ranta-Tampellaan rakennetaan heille sijoittajien vuokrataloja korkeine vuokrineen työtön asettuu asukkaaksi ja saa vuokratukea joten lopputulos on työtöntä kohden yhä kalliimpi yhteiskunnalle?

  2. Aika paljon työttömyysluvut kaunistuisivat meillä jo sillä että Tanskan malliin työllistettäisiin työvoimatoimistoihin virkailija kahtatoista työtöntä kohti.
    Mutta mistä rahat tai siis että mistä rahat olisivat pois, terveydenhoidosta, vanhuksilta, väylienhoidosta? Vai hoituisiko bensa- tai alkoholiveroa nostamalla tai ihan reiluilla hulevesiveroilla.

  3. Tanska on poistanut valtion yksin hallinnoimasta työvoimaresursseja, vaan se on TEM:n sijasta pääosin yrityksillä ja se toimii.

    Oikeasti Suomessa avoimien työpaikkojen suhde työttömien määrään on mahdoton yhtälö. 317 000 työtöntä suhteessa hieman yli 2 000 avoimen työpaikkaan työvoimatoimistojen listoilta koko Suomessa.
    Lisäksi tulee ei- työvoimatoimiston ulkopuollella olevat työpaikat, joista ei kukaan ota selvää.

    Työvoima pitäisi analysoida tarkkaan, mitä se on ja poistaa työkyvyttömät, poispotkitut iän vuoksi 55-60-v, jne…

    Perusongelma on olemattomat työpaikat ja vain rajatuille osaaville ja iän puolesta sopiville ammattiryhmille.

  4. Oikein Heikki. Meillä ei ole työvoimahallintoa viritetty massatyöttömyyden hoitamiseen, vaikka massatyöttömyys on Suomen suurin ongelma ollut jo vuosikausia.
    Nykyinen ja entiset pääministerit ovat syypäitä tähän. Ja nyt haukutaan väärää puuta, kun haukutaan työttömiä työttömyydestä.

  5. Jonkun pitäisi myös nostaa kissa pöydälle TE-palveluiden tehokkuuden suhteen. Minusta nämä tunnusluvut marraskuulta (TEM, koko maa) ovat aika karmeaa luettavaa:
    – työnhakijoita 650.000
    – TE-toimiston yleisille työmarkkinoille välittämiä: 2.050

    Siis työnhakijoista harvempi kuin yksi kolmestasadasta onnistuttiin välittämään yleisille työmarkkinoille.

  6. Tuossa työnhakijoiden määrässä ovat mukana kaikki työnhakijat, eivät pelkästään he, joiden työvoimapoliittinen status laskentahetkellä oli ”työtön”. Samoista työpaikoista kisaavat kaikki hakijat siitä riippumatta, mikä heidän statuksensa oli laskentapäivänä.

  7. Työnhakuun ei tartte työvoimatoimistoo. Työpaikat löytyy tietokoneelta. Ei ne ole piilossa virkailijan laatikossa. Mutta jos on kyse työllistämistöistä , kursseista tms. Ja kun tarttee tehdä työvoimalle tiettäväksi että on hakenut töitä tms. niin sinnehän pitää ilmoittaa.

  8. J akun joutuu työttömäksi ja aikoo korvausta saada niin pitää ilmoittautua työnhakijaksi. Mutta jos on sellainen, että ei kiinnosta korvaus ei tartte.

  9. Suomessa ei ole koskaan työnantajat luottaneet työvoimahallinnon palveluksiin. Miksi? Työvoimahallinnolla on huono imago syystä, jota ei ole tutkittu.
    Koko työvoimahallinto tarvisee perusteellisen tuuletuksen ja modernisoinnin. Onko niin, että sekin on ollut eräänlainen suojatyöpaikka puolueaktiiveille?

  10. Työvoimahallinto on niitä viimeisiä linnakkeita byrokratian huipulla. Koko systeemi pitää purkaa ja samalla potkia pois suurin osa porukasta ja liittää työtä tarjoavat yritykset vastuullisiksi toimijoiksi.

  11. Jos Karjalaisen synkkä arvio työvoimahallinnon tehottomuudesta pitää paikkansa ovat hallituksen ponnistelut aktiivimallinsa kanssa taistelua tuulimyllyjä vastaan.

  12. aktiivimallia tietysti tukee kaavailut että maahanmuuttajan saa palkata alle tes palkkojen……..tukee myös työllistymistä.
    Ammattitaidon hankkimista ja ylläpitämistä tukee varsinkin suuret leikkaukset koulutuksesta ja kaikkien koulutettavien asettaminen samojen vaatimusten alaiseksi iästä ja työtaustasta riippumatta.
    Työntekijän palkkaamista tietenkin tukee se että sijoittajat korjaavat suurimmat potit ja sen myötä kartellit. Että näin se Suomi ja maailma makaa…

  13. Juu olen seurannut lähipiirissä kolmea jotka edustavat eri ikää ja koulutustaustaa. Voinen todeta nuoren olevan kaikkein heikommassa asemassa eikä hänen kohdalla höpökoulutus auta. Toinen vaikein on työttömäksi joutunut 50-vuotias ei auta ei edes uudelleen koulutus.
    – Ne henkilöt ketkä joutuvat työn ulkopuolelle ovat kolmannen luokan kansalaisia eikä asiaa muuta heihin kohdistettava pakko.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *