Kuka kuuntelisi meitä karvakuonoja

Olen sievä karvakuono plikka Tampereelta ja mulla olis toive uudeksi vuodeksi ei ne pelkät kovat pamahdukset oikeesti ole ilotulitteita lainkaan .

Voisittekos olla niitä ostamatta ja käyttämättä kiitos niille jotka niin tekee .

Meikä plikka pelkää niitä aivan tolkuttomasti eikä minulla ole mitään hinkua ulos kun joka kulmalla paukkuu taikka vinkuu .

Toivottavasti pidettäs kiinni sallituista kellon ajoista eikä niissä paljon mentäs ali eikä yli .

On niitä hyvän näköisiä koira herrojakin jotka pelkäää paukahtelua, mutta onneksi tuo tepivaari ei vaadi mua ulos silloin kun siellä paukutellaan .

oikein hyvää joulua ja tulevaa uutta vuotta kaikille karvakuonoille seommoro terv iraplikka Kirjoitti Teuvo Mast

Jaa käyttäen:


6 Replies to “Kuka kuuntelisi meitä karvakuonoja”

  1. Toinen karvanaama Raippaluodosta, sekarotuinen melkein hieno border collie taustaltaan ja kumminkin ja yliviisas, kaksikielinenkin, rohkea, kylän kissat ajaa puun oksille mutta rakettien pauketta ei ymmärrä. Pelkää, mene sängyn alle, laittaa tassut korviensa päälle ja vapisee.

  2. Meillä plikka tulee joko aivan iholle eli kylkeen kiinni ja vapisee siinä on jopa tullut syliin istuun ja laittanut siinä tassut mun kaulaani ja vavisten halinut .
    Katse kertoo älä mene vaari pois anna mun olla sylissä minä pelkään terv tepivaari

  3. Se karnevaalitouhu Suomessa kestää yhtenä iltana muutaman tunnin ja on hyvin tiedossa. Enemmän täällä meillä häiritsee sorsastajien haulikoiden pauke, joka alkaa iltahämärissä yllättäen. Kerran laskin yli kaksikymmentä laukausta peräkkäin. Mitä silloin yleensä ammutaan lähes pimeässä, kun minä en nähnyt mitään.

  4. Pohjanmaan rannikolla paukutellaan ankarasti myös huvilakuden päättäjäisiä elokuun lopulla.

  5. Noinhan ne menee joka vuosi sorsa ja hirvi miesten touhut menee mutta onneksi nyt on sentään rajat uudella vuodella ennen kun ne paukutteli jo kuuautta ennen terv tepivaari

Kommentoi