Metsät ovat Suomen öljy- luontojärjestöt eri mieltä

Luontojärjestöt ovat käynnistäneet kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on Metsähallituksen avohakkuiden lopettaminen. Metsähallituksen mukaan avohakkuista luopuminen vaikeuttaisi merkittävästi uusien tehdashankkeiden puuhuoltoa. Myös Metähallituksen tuloutus valtiolle uhkaisi romahtaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö perustelevat kampanjaansa avohakkuiden kielteisillä ilmasto- ja vesistövaikutuksilla. Järjestöt listaavat avohakkuiden syyksi myös monien lintujen uhanalaistumisen, mustikan vähenemisen ja retkeilyn vaikeutuminen. – –

Metsähallituksen pääjohtajan Pentti Hyttisen mukaan noin puolet Metsähallituksen 6 miljoonan kuution hakkuukertymästä on uudishakkuilta peräisin. Yhtiön tuloksesta uudistushakkuut tuovat yli 80 prosenttia. Avohakkuista luopuminen iskisi siten melkoisen loven Metsähallituksen valtiolle tulouttamaan noin 100 miljoonaan euroon.

Lähde:Maaseudun Tulevaisuus 17.5.2018.


Minun tietääkseni Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee Arkadianmäellä. Eduskunta asettaa vuosittain tulostavoitteen Metsähallitukselle ja tätä rataa. Ymmärrän virallisten luontojärjestöjen näkemyksen, mutta mitä tässä listassa tekee Greenpeace, jonka luokittelen lähinnä rikollijärjestöski?

22 vastausta artikkeliin “Metsät ovat Suomen öljy- luontojärjestöt eri mieltä”

  1. Greenpissi on terrroristijärjestö, joka rahastaa terrorismilla uhkailemalla.
    Sen varat ovat parin pääkonnan hallinnassa ja sillä on massiiviset rahavarat.
    Sen alkuperäiset perustajat kritisoivat sitä monista hyvin perillä olemistaan asioista ja syystäkin.

    1. Pitää myös muistaa että oli järjestö vaikka ”pelastakaa vesirotta” niin mitä enemmän saat porukkaa taakse, sitä enemmän on jäsenmaksuja, hilloo, täpäkkää, paalua, mitä sitten tapahtuu, sen ympärille tulee kaikenlaisia onnenonkijoita helpon rahan ja vallan ajamina. Katsoppa juhak miten jäsenmäärät on alkaneet kasvaa mm pohjoismaissa…

      ”Ympäristöjärjestö Greenpeacen jäsenmäärä on Pohjoismaissa lievässä nousussa. Viime vuonna järjestön tukijäsenten määrä nousi Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa yhteensä viidellä prosentilla liki 100 000:een.
      Eniten järjestön kannatus kasvoi Suomessa, missä tukijäsenten määrä miltei kaksinkertaistui 4 400:sta 8 600:aan. Isoimpana jäsenmäärä pysyi yhä Ruotsissa, 68 000:ssa.” lähde :

      https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/greenpeacen-jasenmaara-lievassa-kasvussa/489659/

      Kovasti ollaan jahtaamassa kahta ”uusnatsia” tai ”kettutyttöjä” koko valtion voimin, mutta kukaan ei tee näille mitään…

  2. Luojtojärjestöjen avohakuukampanjan kohteena on tällä kertaa Metsähallitus. Sama vaatimus saattaa silti laajeta myös yksityismetsiin. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MIkko Tiirola näkee siitä jo nyt merkkejä ilmassa. ”Ympäristöjärjestöjen tavoiteena on avohakkuiden merkittävä vähentäminen. Ne ovat siksi esittäneet metsänhoitotoimenpiteisiin naapurikuulemista ja valitusoikeuta metsänkäyttöilmoituksiin.”- Kesken avohakuualan istutusta puhelimeen vastannut Tiirola pitää luontojärjestöjen vaatimusta avohakkuiden kiellosta absurdina. Hänen mukaansa metsänomistajan pitää itse saada päättää, miten metsiään käsittelee. Avohakuukiellon vaatiminen on Tiirolan mukaan jäänne taistolaisesta ajattelusta. Hän pelkää sen kääntyvän vastareaktiona jatkuvaa kasvatusta vastaan. ”Järkevämpää olisi keskittyä siihen, että kullekin kohteelle löytyy siihen parhaiten sopiva menettely”, toteaa Tiirola.
    Lähde: Sama Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli, jota lainasin avauksessa.

  3. Metsänhoito ei kuulu kompetenssialueeseeni, mutta liikun varsin paljon luonnossa. Suorastaan rakastan liikkumista luonnossa. Viimeksi tänä aamuna kävin sienessä. Ensin polkupyörällä sopivaan kohteeseen ja sitten etsintäkuviolla jalkaisin edes takaisin.

    Oma vaatimaton näkemykseni on, että: Yleensä metsässä pitää tehdä harvennushakkuita useaan otteeseen, ettei siitä kasva viidakkoa, josta ei sitten tule oikeaa metsää. Erittäin tärkeää on kylmästi käyttää raivaussahaa, jotta metsästä ei tule viidakkoa. Niitä nuoria raivaussahalla kaadettuja ei saa ryöstää metsästä – antaa niiden lahota luonnolliseksi lannoitteeksi metsälle.

    Riippuen metsätyypistä mielestäni yleensä pitäisi päätehakkuu tehdä sellaisena aukkohakkuuna, että jätetään aukkoon sopivina ryhminä hyviä siemenpuita. Joskus voi olla parasta pistää kaikki sileäksi ja istuttaa uudet taimet tilalle. Meillä on Suomessa monenlaisia metsiä.

    Kantoja, oksia, eikä latvuksia ei saa ryöstää metsästä. Ne ovat luonnonmukaista lannoitetta metsälle.

    1. Mökkini sijaitsee alueella missä on metsähallituksen maita ja suojeltua metsää, parasta on mesta missä puu saa kaatuessaan jäädä paikalleen. Kaatuneissa puissa viihtyy monet pieneliöt ja ns koskematon metsä on muutenkin metsä.

      Etelän hetelmät kävelee puistoissa kaikkine Partioaitan vehkeineen ja siinä on se ”luonto” kävely. Noh, sekin on tyhjääkin parempi.

  4. Niin,ehkä näkemykseeni vaikuttaa jonkin verran se, että olen lappilainen ja valtaosa Metsähallituksen maista sijaitsee Lapissa. Lisäksi olen ollut melko paljon Metsähallituksen töissä metsurina kuin myös metsänhoitotöissä. Ehkä tämä on kuitenkin pikemminkin etu kuin haitta, koska tiedän paremmin kuin Etelän kaikki tietävät ”luonnonsuojelijat”, mistä puhun.
    En ole aina ollut tyytyväinen Metsähallituksen toimiin. Esimerksiksi 1950-luvulla tehdyt ”Osaran aukeat”, 1950 ja 1960-luvulla tapahtuneet laajamittaiset suo-ojitukset ja syväauraukset metsämaastossa. Pitää kuitenkin ymmärtää kokonaisuus. ”Osaran aukeat” syntyivät sen vuoksi, koska Suomen piti maksaa sotavelat Neuvostoliitolle,( siis isolle Rosvolle, joka itse aloitti homman) ja Lappi piti jälleenrakentaa Ja nämä aikoinaan parjatut Osaran aukeat ovat jo pitkän aikaa tuottaneet runsaasti puuta Suomen Metsäteollisuuden tarpeisiin.
    Ja virheistähän ihminen oppii. Onneksi nämä metsämaaston syväauraukset ovat jo historiaa, ja entisenä metsurina olen pannut tyydytyksellä merkille, kuinka metsämaaston käsittelymuodot ovat järkiperäistyneet.
    On tullut mätästykset ja äestykset, joiden jälkeen metsämaasto ennallistuu nopeasti. Lisäksi Metsähallituksen metsureille on jo melko pitkään teroitettu, että pitääj jättää kelopuita pystyyn lintujen pesimäpuuhia varten kuin myös muutenkin Metsähallituksen metsureiden on pitänyt ottaa huomioon metsän monimuotoisuuden säilyminen. Eli hyvään suuntaan on menty jo pitkähkön aikaa. Ja paljon.
    Ovatko nämä etelän luonnonsuojelijat tyytyväisiä? Kaikkea kanssa! Jos ne saisivat päättää, niin Rovaniemen pohjoispuolelta ei otettaisi risuakaan sellukattilaan, kuten ne propagoivat muutamia vuosia sitten.Mietin silloin tosissani, että ovatko ne niin saakelin tyhmiä, etteivät ymmärrä, että sellukattilaan ei mene sahapuuksi käyvä tukki vaan latvakappaleet ja vikapuut; vai onko se tietoista propagandaa? Mene ja tiedä. Jos joku tällainen valopää sattuu lukemaan näitä rivejä, niin tiedoksi, että metsä kasvaa myös täällä Lapissakin.
    Itse en ole kovinkaan ihastunut laajamittaisiin avohakkkuisiin, mutta jos sellainen tehdäåän, niin paikalla on runsaassa kymmenessä vuodessa uhkea taimisto. Se johtuu siitä, että metsät ovat suomen öljy, paitsi että se on uusiutuva luonnonvara.

    No, se meni vähän tunteella, mutta haitanneeko tuo.

    1. En kyllä itsekään pidä avohakkuista, siinä metsä raiskataan,,,minkä takia,,,rahan takia.

  5. Tiedän metsänhoidosta aika vähän, vaikka metsähommissa olenkin monesti ollut. Tiedän kyllä sen että sen hoitaminen viisaasti ja kestävästi on jotain mitä tässä maassa osataan.

    En ole yhtään vakuuttunut että saisimme tilanteen paranemaan jos kuuntelemme amerikkalaista, öljyrahoilla toimivaa järjestöjä jonka toiminta ei tuppaa kestämään päivänvaloa kovinkaan jatkuvasti.

    1. Minun mielestä jenkki firmat ryöstää mitä vaan jotta saavat äkkiä rahaa kasaan, ja sitten paxkat jätetään muiden siivottaviksi.

      Vaikka Yhdysvallat on ok, niin se on täynnä häikäilemättömiä miljardöörejä, joiden ainut jumala on raha. Maailma saa kuolla, mutta nyt pitää saada äkkiä rahaa..

  6. En tiedä mistä tämä avohakuuvillitys on lähtöisin.Niitä kuitenkin on näkynyt viime vuosina niin yksityismetsissä kuin valtion metsissä. Itse pidän enemmän kaistalehakkuista, joita on näkynyt jo melko pitkään Metsähallituyksen mailla. Siis hakataan kaistale kahden pystymetsän väliin ja sitäkään ei hakata avohakkuulla vaan jätetään siemenpuut pystyyn. Ja kun hakattu alue rupeaa tuottamaan taimistoa, joka kasvaa tarpeeksi jotta sitä voi kutsua metsäksi, sitten hakataan sen vieressä oleva pystymetsä jne.
    Ehkä noi järjertöt, jotka vastustavat Metsähallituksen avohakkuita, EIVÄT OLE TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ,mutta pelkään pahoin että överiksi menee.

    Se on niin monesta kiinni. Muistanpa ajan, kun Suomi osallistui Kreikan tukipakettiin ja Metsähallituksen metsät täällä Lapissa rupesivat saamaan ”selkään”. Useamampi kuin yksi Metsähallituksen metsänhoitaja ja muut alan ammattilaiset protestoivat lehdissä, että tulosta pitää syntyä ja taimistojen rästityöt jätetäåän tekemättä ja se kostautuu tulevaisuudessa.
    Ehkä tästä on nyt päästy,en tiedä, yritän seurata tilannetta.
    Asiasta vielä sen verran, että Suomen metsistä yrittää hyötyä liian moni taho, ainakin täällä Lapissa: metsäteollisuus, matkailuyrittäjät, luontojärjestöt, retkeilijät. Väliin tulee mieleen, että tukehtuuko ihminen omaan ahneuteensa vai onko tämä jokin välivaihe kohti järkevämpää tulevaisuutta. Toivottavasti.
    Jk. Ja nuo Euroopan maat, Saksa ja Ranska etupäässää pyrkivät määräilemään Suomen metsätaloutta, Siis maata, joka on mallikelpoisesti hoitanut metsiään, ja kyseiset maat ovat itse hakanneet omat metsänsä satoja vuosia sitten siivosileäksi ja tilalla on pelkkiä puistometsiä – se ottaa jostakin syystä enemmän tai vähemmän pattiin.

  7. METL: an tutkimusten mukaisesti poimintahakkuu on pitkällä tähtäimelle n. 20 % tuottoisampaa maanomistajalle kuin avohakkuu. Metsäteollisuus tietenkin on toista mieltä.

    Tavallisen pulliaisen silmin metsä on sanansa mukaisesti metsä monimuotoisuuksineen- piste. Menkäähän vaeltelemaan sille kynnetylle ja raiskatulle raiskiolle, niin varmaan ”nautitte”,

    1. Minkä ihmeen takia on pakko mennä sinne aukealle, kun ympärillä on puita pilvin pimein?
      Mitenkäs sitten ne metsäpalojen tuottamat aukiot, joita ennen oli melkoisesti, kunnen ne pääettiin sammuttaa?
      Samanlainen puuton aukio sekin on.

  8. Tuskin tuo aloite menee eduskunnassa läpi, on se niin järjen vastainen. Nimet on kirjoitettu pelkällä tunteella näkemättä metsää puilta.

  9. Eipä ole montaa vuotta, mun viherpellet vielä huusivat ikuisesti puuttomaksi jääneistä ”Osaran aukioista” käymättä paikalla katsomassa.
    Tämän päivän ilmakuvasta ei yksikään viherpelle kykene sanomaan, missä ne aukiot ovat.

  10. Teollisuus: Avohakkuukielto laskisi vienti – ja verotuloja.

    Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tommi Salon mielestä avohakkuiden kieltäminen tarkoittaisi jatkuvan kasvatuksen pakkoa.
    – Pakottaminen yhteen malliin tarkoittaa metsien hoidolle takapakkia.
    Pakko aiheuttaisi vienti – ja verotulojen laskua. Salo lisää, ettei pelkkä avohakkuumenetelmäkään olisi hyvä. Avohakuukieltoa koskeva kansalaisaloite on suunnattu valtion omistamiin metsiin.
    – Myös yksityismetsänomistajat ovat heränneet asiaan. Jos aloite toteutuisi, mitä sen jälkeen?
    Salon mukaan eri lajit hyötyvät siitä, että metsiä on hoidettu eri tavoin.
    – Suojelualueet palavat herkemmin, koska nissä on paljon vanhoja puita.Niiden elinvoima heikkenee ja riski altistua metsätuholaisille kasvaa. Jos ne iskee, puu kuivuu ja metsäpalon riski on ilmeinen.
    Salo toteaa, ettei monimuotoisuus ole vain ympäristöjärjestöille tärkeä.
    – Metsäteollisuudessa on viime vuosina tapahtunut huikea muutos. Monimuotoisuusajattelu on valtavirtaistunut.

    Suomen luonnonsuojeluliiton tiedottaja Felix Siivonen jatkaa, että hallituksen nykyiset hakkuutavoitteet ovat historiallisen korkeat.
    – Niillä ei päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin.
    – Tämä kesä osoittaa, että ilmastonmuutos etenee vauhdilla.
    – Luonnon ekologiset mittarit kertovat, että metsäteollisuudella on osansa ilmastonmuutoksessa.
    Ylläoleva on meikäläisen avainkohtien poimintoja tämän päivän Lapin Kansan artikkelista, jonka otsikko on sama kuin tässä.
    ————————————————
    Tuohon luonnonsuojeluliiton tiedottajan Felix Siivosen lausuntoihin haluan lisätä: Onko Suomen metsäteollisuudella myös osansa auringonpilkkujen lisääntymiseen ja Elnino ilmiön mahdolinen kääntyminen suuntaan, jossa lukee Katastrofi? – Tiedä vaikka olisikin.

  11. Tutkimus -: El Nino- sääilmiö vaikuttaa ilmakehän tasapainoon.

    ”EL Nino-ilmiö vaikuttaa ilmakehän tasapainoon, kertoo uusi tutkimus. Vuonna 2014 käynnistynyt Nasan tutkimus on kerännyt tietoja 28 kuukauden ajalta. El Nino-ilmiöllä tarkoitetaan merenvirran ajoittaista lämpenemistä Tyynellämerellä.
    Nasan johtaman tutkimuksen mukaan vuosina 2015-2016 El Ninon seurauksena ilmakehän hiilidioksidipäästöt kasvoivat eniten noin 2000 vuoteen. Tutkimuksessa todetaan, että kahdessa vuodessa Afrikan, Etelä-Amerikan ja Aasian trooppisilla alueilla ilmakehääni vapautui 2,5 miljardia tonnia enemmän hiiltä kuin vuoden 2011 tietoihin, jolloin El Nino-ilmiötä ei ollut.
    El Ninon aiheuttaman lämmön ja kuivuuden uskotaan olevan syynä tropiikin globaaleihin hiilidioksidipäästöihin. Lisäksi Etelä-Amerikan vähäiset sateet ja Afrikan lämpö ovat muutoksen keskeisiä tekijöitä.- -.”
    Lähde: Yle Uutiset 14.10.2017.

  12. Heikki, tarkoitan juuri sitä, että yksityiskohtiin tuijottaminen estää kokonaisuuden näkemisen.

  13. Vihreät ovat vainonneet myös valtion omistamaa Kemijoki Oy:tä, joka haluaisi rakentaa Vuotoksen patoaltaan.

    Kun vihreät saavat eri keinoin tuhottua valtion talouden, niin Vuotoksenkin maat myydään pilkkahintaan veroparatiisiyhtiöille, jotka vaikutusvallallaan saavat sen patoaltaan rakennettua.

  14. Mistä maallisesta hyvästä avohakkuukiellon kannattajat ovat valmiiita luopumaan?

    ”Olen suhteellisen pienen metsätilan omistaja, kuten moni muukin suomalainen. Lisäksi olen käynyt aikoinaan metsäalan kouluja. – –
    Omilla tiluksillani on harjoitettu jo edellisen omistajasukupolven aikana sekä avohakkuuseen perustuvaa metsätaloutta että jatkuvaa kasvatusta, uuden puusukupolven kasvatusta vanhemman alla. Samoja menetelmiä käytän edelleen.
    Siksi seuraan suurella mielenkiinnolla nyt käytävää keskustelua luontojärjestöjen kansalaisaloitteesta avohakkuita vastaan.
    Kummallakin uudistusmenetelmällä on hyvät ja huonot puolensa. Myönetään, avohakkuuaukko ei ole järin kaunis ennen kuin siihen saadaan nousemaan uusi taimikko. Toiselta puolen keskustelussa tunnutaan usein unohdettavan, että puu on ihmisen lailla elävä ja kuoleva yksilö. Rapistuminen alkaa useimmiten ennen sataa ikävuotta, kuten ihmiselläkin. Kuolevan vanhan puun puuaineksen lahoaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä.- –

    Lisäksi on muistettava, että että metsän kasvatuksen ja hoidon on jatkossakin annettava elantoa monille meistä. Pelottaa ajatus, että jatkuvan kasvatuksen nimissä metsäkuvioilla ryhdyttäisiin käymään raskailla korjuukoneilla nykyistä useammin korjaamassa entistä pienempiä puumääriä. Seurauksena ei voisi olla muuta kuin suurempia korjuukustannuksia, enemmän korjuuvaurioita jääviin puihin ja kasvavia luonnontuhoriskejä.Siinä leikissä tietää jo historian valossa, mikä ja kuka joutuu joustamaan: metsänomistaja ja hänen työlleen saamansa palkka.
    Nämä Kansalaisaloitteet ja niiden netissä tapahtuva nimien keruu ovat hienoja asioita. Kaipaisin kuitenkin yhtä lisäraketta kunkin allekirjoittajan nimen perään: Mistä maallisesta hyvästä kyseinen henkilö on valmis luopumaan, jos aloitteen hyvä asia toteutuu? Saastuttavasta lentomatkailuista etelään? Yksityisautoilusta? Paperin eli (selulloosan) käytöstä?”
    Lähde: Matti Linnan kotisivut 19.5.2018. Otsikko ”Avohakkuun puolesta ja sitä vastaan – kansalaisaloite herättää monenlaisia ajatuksia.”
    ———————————————
    Siinä yksi esimerkki, että myös yksityismetsän omistajat ovat heränneet. Jos kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion mailla menisi eduskunnassa läpi, mitä seuraavaksi? Ei kai luontojärjestöjen määräysvallan tunkeutuminen kaikkiin Suomen metsiin sekä siihen että luontojärjestöt päättäisivät miten ja kuinka paljon Suomen metsiä hyödynnetään?
    ———————————————
    Suomi on maailman metsäisimpiä maita: pinta-alasta 71,6 % on metsää. Seuraavina ovat Japani (61,8%) ja Ruotsi (56%) Pohjoismaista Suomessa on kaikkein eniten metsää asukasta kohden eli 4,6 hehtaaria. Ruotsissa vastaava luku on 2,9 hehtaaria, Norjassa1,6 ja Tanskassa ainoastaan 0,08 hehtaaria. – Wikipedia-artikkeli otsikolla ”Suomen metsät.”

  15. Alla olevasta : Valtio omistaa metsistä 26 prosenttia

    https://smy.fi/forest-fi/metsatietopaketti/metsanomistus/

    Valtio omistaa noin neljänneksen Suomen metsitä. Vihreät kohdistavat nyt vaatimuksensa Metsähallitukseen. Jos vaatimus menisi läpi. porukka varmaan ottaisi seuraavaksi kohteekseen yksityisten omistamat metsät.

    *
    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/mets%C3%A4teollisuuden-viennin-osuus-kohonnut-22-prosenttia-tavaraviennist%C3%A4-viime-vuonna-1.208229

    04.10.2017

    Metsäteollisuuden viennin osuus kohonnut – 22 prosenttia tavaraviennistä viime vuonna
    .
    Jos tämäkin vienti hiipuisi, niin ..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *