Tässä vähän huonoissa voimissa olleena on ollut liikaa aikaa ajatella muun lomassa ikävää asenneilmastoa. Olen melko varma että en halua enää jatkossa suunnata liian lähelle politiikan keskiötä, keskelle modernia vihan taidetta. Sen sijaan alan kallistumaan sille kannalle, että joka ikisellä meistä on jotain annettavaa tilanteen parantamiselle ihan omasta pikku nurkastaan.
Jätä silta pystyyn ja ovi raolleen
Mistä siis puhun, kun puhun politiikasta vihan taiteena? Tänä päivänä politiikasta puhuvalta päättäjältä tai kommentaattoriltakin edellytetään tiukkoja mielipiteitä. Pitää kieltäytyä tai sitoutua, kannattaa tai vastustaa ehdottomasti, pitää irtisanoutua. Jos maailmassa näkee harmaan sävyjä, ei absoluuttisen totuuden somekansa tai media sitä kelpuuta. Sama katsottuna seurausten kannalta: jos vastustat kovasti, poltat kaikki sillat mielipiteen vastapuoleen. Jos näet kompromissille tilaa, poltat sillat joka ikiseen suuntaan.
Mennäänpä konkretiaan positiivisen esimerkin kautta. Olen valmis nimeämään Pekka Haaviston yhdeksi nyky-Suomen kunnioitettavimmista diplomaateista. Kun hän puhui, mielestäni selkein sanoin että ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan, häntä vastaan kääntyivät niin omat kuin vihollisetkin. Mihin pimeään paikkaan olemmekaan päätyneet, kun haukumme poliitikkoja halusta rakentaa siltoja? Tässä esimerkissä meidän olisi kyettävä näkemään täysin selvä ero hyvillä puheväleillä Jussi Halla-ahon kanssa ja toiminnalla Jussi Halla-ahon aatemaailman mukaan. Nämä ovat täysin eri asioita.
Voimme aivan joka ikinen, aivan jokaisessa keskustelussa niin netissä kuin kahvilassakin, päättää että jätetään sillat takanamme seisomaan. Voimme antaa tunnustusta vaikeista asioista keskustelemiselle ja ymmärrykselle. Armo mahtuu aivan hyvin nykyiseen yhteiskuntaan, jos vain pidämme sille ovea raollaan. Ei tarvitse saarnata, ei tarvitse uhota itselleen uusia aatteita, riittää jos hengittää vähän ja jättää tulitikut kotiin. Ehdotan myös, että jos pelkäät someyhteisösi reaktioita vastapuolta ymmärtäessäsi, saattaa olla että kyseinen yhteisö ei ole terveydellesi paras valinta.
Saldo
Olen aivan tarpeeksi kauan vihannut pakkoruotsia, rasismia, syrjintää, oikeistoa, vasemmistoa, suvakkeja, rajakkeja ja vaikka mitä. Myöntäkää pois, niin olette monet teistäkin. Nyt kysyn, mitä siitä on jäänyt käteen? Mielestäni nettotulos on surullinen. Minä haluan elää tässä maassa ja maailmassa ihmisten kanssa, osana ihmiskuntaa. Ihmiskunta on värikäs joukko, josta ei pidä irtisanoutua. Koska minä olen väärässä ja koska muut ovat väärässä, opimme, elämme paremmin ja rikastumme rahaa arvokkaammilla tavoilla. Ei mieltään tarvitse muuttaa, ei pöhköjä ajatuksia pidä kannattaa, mutta ei niiden ehdottajaa tarvitse heti seivästää.
En sano että vanha minäni unohtuu nyt ja uusi uljaampi tulee tilalle. Neuvon itseäni näin: opi vanhasta, puntaroi ja sen pohjalta tee itsestäsi hitusen parempi huomenna. Minä haluan olla pieni osa sitä muutosta, jolla siltoja poltetaan vähemmän. Mitä vähemmän tappelemme turhaan, sitä enemmän ehdimme tekemään hyvää. Ei kuulosta kauhean pahalta. Todennäköisesti helpottaa myös terveyden paranemista kun sielunrauha lisääntyy.
Niin toi Pekka oli edellisessä hallituksessa ja sitten hän innostui moittimaan koulutuksen määrärahoista leikkaavia. Hän oli itse päättämässä isoista leikkauksista??
Sä et oo ainut joka on ehdottanut kansakunnan yhdistämisen puolesta.
Siitä ei päästä mitenkään etteikö me muka tarvittaisi toisiamme.
Yrittäjä tarvitsee työntekijöitä ja työtä tekevät tarvitsevat palkan maksajia.
Nykypäivän klopaalissa me tarvitaan laadukasta jälkeä joka on helpompi myydä ja niillä rahoilla sitten eletään. Tämä on yrityksen elinehto.
Miksi joku taho haluaa polttaa siltoja edestänsä ja takaansa ?? Mulla on tuntuma että lähitulevaisuudessa tää känkkäränkkä ryhmä joutuu ottamaan lusikan kauniiseen käteen ??
Pekka Haavistossa on yksi tärkeä ominaisuus. Hänkin on ihminen, virheineenkin. Hän on tehnyt vääriä valintoja, hän ei ole aina valinnut sanojaa oikein, mutta silti hän on ihminen jonka kanssa mekin elämme. Mieluiten sovussa.
Kyllä näin.
Toi yritys oli hyvä merkki ja oikean suuntainen. Mun mielestä ei ole merkityksetöntä ihmistä ja asioista pitää pystyä keskustelemaan.
Vaaleissa sitten nähdään mitä mieltä kansa on näistä nykylinjauksista.
Kuten ilmi tuli, Haavistolle satoi tulta ja tulikiveä, kun hän uskalsi vastoin tekopyhää mantraa sanoa, että persujenkin kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä.
Nostan Haavistolle tuosta hattua ja kuvainnollisesti pyllistän noille tekopyhille vaahtoajilla.
Valitettavasti meillä Suomessa on sama tekopyhä hysteerinen suhtautuminen persuihin kuin Ruotsissa ruotsindemokraatteihin vain sillä perusteella, että joukossa on pieni kiusallinen vähemmistö, mitä on helppo syyttää.
Tällä perusteella myös vihreät, vasurit ja demarit ja kaikki muutkin ovat ”spitaalisia”, koska niissäkin on samankaltainen jostain syystä jollekulle kiusallinen vähemmistö
Olipas hieno avaus. Kummallisen mustavalkoiseksi on meno politiikassa mennyt. Miksi, kenen syy että näin? Poliitikkojen, median vaiko meidän päättäjien eli äänestäjien?
Tyypillinen esimerkki tästä negatiivisuuden maailmasta on hallituksen ja opposition ”keskustelu”. Mitä ikinä hallitus tekeekään sen oppositio oitis ampuu alas, joskus ehkä pitkin hampain tyytyy toteamaan että ”kumminkin väärin sammutettu”. Ja sama toisinpäin, ensimmäiseksi etsii hallitus opposition ehdotuksista puutteita ja virheitä suurennuslasin kanssa.
Tapaus Haavisto ja nopeasti vaihtuva kantansa persuhin oli masentava tapaus.
Myllymatti, on kieltämättä hyvä kysymys mistä tämä alkoi. Itse spekuloin, perustuen aika monen tutkijan tuloksiin, että someyhtiöillä on tähän ainakin merkittävä osuus.
Toisaalta, syyllistä tärkeämpää on pohtia mitä voimme tehdä. Mielestäni se vastaus on helpompi: voimme olla fiksumpia.
Tai kuten Ismo Leikola standupissaan määrittää elämän tärkeimmän ohjeen, se kuuluu sanoin ”elä ole mulkku”.
Niin en myöskään arvosta niitä jotka ovat jo siltoja poltelleet persujen Halla-Ahoa kohtaan sillä hänen kanssaan yhteistyötä ei ole edes yritetty.
Hallituspohjan pitäisi muodostua puolueista, jotka kykenevät sopimaan yhteisen hallitusohjelman. Sitten kun hallitus on muodostettu ja hallitusohjelma allekirjoitettu, niin sitten ainakin sen hallituksen pitäisi kyetä tehokkaasti toteuttamaan kirjoitettua ohjelmaa, ilman että ruvetaan uudelleen kiistelemään.
Opposition ja hallituksen ei ole välttämätöntä sietää toisiaan, mutta ei olisi yhtään huono asia, jos hoidettaisiin asioita asioina asiallisesti.
Nyt varsinkin demarien Rinne ay-mafioineen on varsinainen riidankylväjä.
Kenenkään ei pidä mennä hallitukseen, missä pääministerinä olisi elämäntapasyndikalisti, ei demarienkaan, joten demarien pitäisi vaihtaa uusi puheenjohtaja ennen vaaleja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Syndikalismi
Minusta tämä Pekka Haavisto joka sanoi omana mielipiteenään selvästi jotta voisi olla tekemisisää Perussuomalaisten kanssa oli varmasti häneltä hyvin harkittua, oma puolue torppasi sen, varsinkin tämä pyrkyri Emma Kari (yrittää varmasti kalifiksi kalifin paikalle).
Kertoo taas siitä kuinka järkevä ajattelu torpataan ryhmäkuriin. Niin se on muissakin puolueissa, joukossa tyhmyys tiivistyy, lauman ainoasta taistelijasta tehdään samanlainen lammas kuin muistakin ja päkäpukki johtaa laumaansa kohti seuraavia seikkailuja.
Erittäin kiva, kun olet taas sorvin ääressä Kuyy, vaikkakin toipilaana. Kirjoituksesi antaa ajattelemisen aihetta ja ajattelemalla mieli kirkastuu. Kun sitten aikoo sanoa (tai kirjoittaa) jotain, niin on muistettava, että ajattelee, mitä sanoo, ettå ei sanoinisi mitä ajattelee.
Todella kun pitää sillan sillä tavoin auki ja antaa ” ilman virrata ” että nähdä ja kuulla kuin kokea elämänkin poliittiset tuulet,mitään sulkematta,niin saldona voi olla jopa tarvittava yhteisymmärrys : Yhteistyöhalukkuus/- kyky !