Työ on vihreämpää aidan toisella puolen?

Kansa vanhenee, suomalaiset ovat laiskoja, maa pysähtyy ilman maahanmuuttajia ja lisää tarvitaan. Henkilökohtaisesti näen hyviä puolia työperäisessä maahanmuutossa enkä puolla rajojen sulkemista, mutta en pidä siitä sokeudesta jolla asiaa ajetaan. Ehdotan, että ensin pitäisi saada malli toimimaan, sitten vasta lisätään tulijamääriä.

Millä tuloksilla on väliä?

On helppoa ja trendikästä todeta että Halla-aho on rasisti ja maahanmuutto on rikkaus. Halla-aholla on kieltämättä turhankin reilusti mietteitä joilla maailma ei ainakaan paremmaksi muutu. Maahanmuuton osalta pelissä on kuitenkin paljon numeroita ja tilastoja. Numerot eivät ole rasisteja tai suvakkeja, eivätkä ne sellaiseksi muutu vaikka väärä henkilö niitä lausuu. Suomi on onnistunut täysin surkeasti turvapaikanhakijoiden kotoutuksessa, lähes yhtä huonosti pakolaisten kanssa ja välttävästi työperäisten kanssa. Kuten alalla toimiva tuttavani asiaa kommentoi pari viikkoa sitten, jokaista osaavaa kotoutustyötä tekevää tahoa kohti on tusina huonoa. Tuloksellisuutta ei mitata mielekkäästi ja pääosa toimijoista toimii puolueiden mandaateilla. Maahanmuuttobisnes on politiikkaa ja hyvävelikerhoja, siitä on yhteiskunnan tarve, inhimillisyys ja työllisyys kaukana.

Pyydän anteeksi pessimismiäni, mutta mielestäni meillä ei ole mitään keinoja merkittävissä määrin parantaa tietyistä, kulttuuriltaan radikaalisti erilaisista maista tulevien kotoutumista. Toki heistä osa on halukkaita mukautumaan, mutta liian moni ei. Toivon, että arveluni osoitetaan vääräksi. Yhtä kaikki, tämä on kuitenkin pieni vähemmistö maailman maista. Uskon, että enemmistöstä maailman maita pystymme hoitamaan työperäisen kotoutuksen Suomeen hyvin, jos vain niin haluamme. Se vaatii täydellistä paradigman muutosta, aivan erilaista tavoitteellisuutta ja kokonaiskuvan hallintaa. Tällä hetkellä eri valtion yksiköt tappelevat mikromanageroinnin mestaruudesta, kun asianosainen katselee vierestä silmät pyöreinä. Aivan kuin suomalaisten sosiaaliturvankin kanssa, myös tätä mallia pitää rankasti yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa. Tämä tuo myös mahdollisuuden käsitellä yksilöitä yksilöinä, kun jokainen henkilön tarpeisiin sovittu toimintamalli ei edellytä sadan ja yhden viranomaisprosessin läpikäyntiä.

Työperäisen maahanmuuton lupa-asiat voisi nopeuttaa keppi ja porkkana -idealla. Luvan saa halutessaan nopeasti, kun vastineeksi antaa maahanmuuttoviranomaiselle jatkuvan pääsyn tulorekisteriin. Kun palkka ja verot kulkevat, lupa pysyy voimassa. Jos ensimmäisen viiden vuoden aikana työ loppuu, myös lupa raukeaa hyvin pienellä varoajalla. Viiden vuoden kohdalla lupa vakinaistuu nykymallin tasoiseksi, kymmenen vuoden kohdalla pysyväksi. Suomen kielen kurssille pääsy pitää olla välitöntä ja kielikurssin tarjoajien tulosta mitataan aktiivisesti. Lakataan mittaamasta hintaa per osallistuva henkilö, katsotaan hintaa per testit onnistuneesti suorittava henkilö. Sama kriteeri peliin työllisyyspalveluissa turvapaikan saaneille, katsotaan pysyvän työpaikan saaneiden määrää.

Hosumisella kiusaamme meitä ja heitä

Kun meillä on lopulta malli joka vastaa todellisiin tarpeisiin, jonka toimintaa valvotaan ja joka on kansantaloudellisesti plussalla, voidaan mennä eteenpäin. Muutokset voitaisiin tehdä alle vuodessa, mutta politikointi päälle niin ehkäpä viisi vuotta on todellisempi aikaikkuna. Oli aikavaade mikä vaan, muutokset ovat realistisia toteutettaviksi, eikä maata mullistavia pykälien muutoksia tarvita. Kun uusi malli on käytössä ja on mitattu toimivaksi, on aika puhua työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista ja lisäämisestä.

Jos nyt otamme lisää väkeä maahan huonosti toimivalla nykymallilla, teemme hallaa Suomelle, suomalaisille ja maahanmuuttajille. Se ei ole taloudellisesti oikein, eikä se ole inhimillisesti oikein. Se ei ole reilua laiminlyödyille suomalaisille työttömille, eikä se ole asiallista byrokratian puristukseen heitetyille tulijoillekaan.

5 vastausta artikkeliin “Työ on vihreämpää aidan toisella puolen?”

  1. Kyuu: ”Suomen kielen kurssille pääsy pitää olla välitöntä ja kielikurssin tarjoajien tulosta mitataan aktiivisesti. Lakataan mittaamasta hintaa per osallistuva henkilö, katsotaan hintaa per testit onnistuneesti suorittava henkilö.”

    Tämä on ehdottomasti oikeansuuntainen toimenpide – mutta ei riitä.

    Osa kielikursseille osallistuvista ei edes halua oppia, vaan on paikalla koska on käsketty olla paikalla. Mielestäni tarvitaan osallistujille myös keppiä. Jos ei tietyssä ajassa ole oppinut tietylle tasolle, niin karkotetaan maasta.

  2. Suomen Kokoomus on viemässä Suomea kohti omaa tuhoaan. Ennen niin tarkka puolue joka ajoi oikeasti itsenäisen Suomen ja sen kansalaisten asiaa ajaa nykyään maahanmuuttajien asiaa ja arvoja. Tämä on faktaa ei fiktiota.

    Samaa sakkia SDP:n ja Kepuleiden kanssa tuon asian kanssa, se on tutkittu juttu, ei mikään mielipide.

    Suomen paras turva on nojata sellaiseen puolueeseen joka ajaa sen kansalaisten arvoja, olkoonkin populistinen mutta niin on kansakin.

  3. Kielikursseja on todella monenlaisia. Niihin ei pakoteta ketään, joskin tietyissä oloissa niille osallistuminen voi olla edellytys joidenkin tukien saantiin.

    Hyvillä kursseilla katsotaan eri oppilaiden lähtötila, sen mukaan edetään ja jokaiselle kurssin osalle laitetaan tavoitteet. Ilman tavoitteisiin pääsyä ei pysy kurssilla eikä siten tukien piirissä.

    Huonommilla kursseilla… noh, niin, Juhani taisi osua maaliin.

  4. Suomalaiset eivät ole laiskoja eivätkä tyhmiä – jos heidän koulutukseensa panostettaisiin kuten tulijoiden.
    Suomalainen toki haluaisi palkan jolla elää ilman tukia.
    Tottahan tulija on alussa nöyrä saadakseen jäädä ja valmis tekemää vaikka palkatta toki yhteiskunta silloin maksaa hänen ylläpidon koulutuksineen.
    Työnantajahan ei niihin kuluihin taida haluta osallistua?
    Pienestä palkastakaan ei paljon verotettavaa kerry.
    Perheen yhdistäminen on sitten huomioitava lisäkuluna.
    Pitäisi ottaa ojalan laskuoppi käyttöön.

  5. Oma havaintoni on että koulutusasiat hoidetaan tasan yhtä huonosti tulijoille kuin olijoillekin. Sama TE-toimisto katsoo mihin henkilö laitetaan ja jos on kielimuuria, se ei tahdo sujua.

    Suotta kadehdimme työperäisten maahanmuuttajien tilannetta, ei se ole ruusuinen. Muistakaa, nämä ovat ihmisiä jotka haluavat tehdä työtä ja ovat valmiita mukautumaan huomattavasti sitä varten. Jos emme saa edes heistä huolehdittua, miten heikosti meneekään.

    Muistuttaisin myös, että työperäisellä ei ole perheen yhdistämisoptioita alkuvaiheessa, siihen voi mennä hyvinkin pitkä aika.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *