TEKOÄLY, IHMINEN JA YHTEISKUNTA, AVOIN SEMINAARI

Allekirjoittaneella ei ole mitään yhteyksiä järjestäjiin.  Haluan vain, että näistä keskusteltaisiin jo ennakkoon – ja sitten lisää!

Sami Pihlströmin Negatiivisen ajattelun opastakaan en ole vielä lukenut (koska olen mielestäni hyvä siinä ilmankin),vaikka se onkin päällimmäisenä luettavien pinossa…

.

https://www.filosofinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/12/Teko%C3%A4ly-ihminen-ja-yhteiskunta-2019.pdf

.

17.1. – 18.1. 2019, Tampereen yliopisto
.
Järjestäjät: Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta /filosofia
.
Suomen filosofinen yhdistys (SFY)
.
” Torstai 17.1.
.
10.15 Avaussanat (Sami Pihlström) Pinni B 1096
.
10.30-11.45
.
Anna-Mari Rusanen: Tekoälytutkimuksen tiedolliset haasteet
.
Lounas
.
13.00-14.20 Pinni B 1096
.
Voiko kone ajatella?
.
Ilkka Niiniluoto: Syväoppimisen filosofiaa
.
Renne Pesonen: Onko tieteenfilosofialle väliä,
voiko kone ajatella?
.
Vaihtoehto, valitettavasti ohjelma on jaettu erikseen tieteen ja teknologian filosofiaan):
.
13.00-14.20 Pinni B 1097
.
Teknologian filosofia
.
Susanna Lindberg: Teknologian muutos,
teknologian filosofian muutos?
.
Juha Himanka: Fenomenologia ohjelmiston
suunnittelun lähtökohtana
.
Kahvitauko
.
14.45-16.45 Pinni B 1096
.
Voiko kone ajatella?
.
.
Voiko kone ajatella? Filosofisia ajatuskokeita.
.
Pii Telakivi & Valtteri Arstila: Tietoisen tekoälyn reunaehtoja
.
Arto Mutanen & Ilpo Halonen: Interrogatiivimalli ja Turingin testi
.
17-18.20 Pinni B 1096
.
.
Jaakko Lehtinen, Jaakko Kuorikoski ja Samuli Reijula
.
Vaihtoehto:
.
14.45-16.45 Pinni B 1097
.
Tekoäly työelämässä
.
Thomas Olsson: Tekoälyn ja ihmisälyn yhteistyön mahdollisuudet haastavissa tehtävissä: tapaus työelämän sosiaalinen sovittaminen
.
Lauri Lahikainen: Ihmisten korvaaminen koneilla työn filosofian näkökulmasta
.
Juho Rantala: Tekoäly ja algoritmiset toimijat uusliberaalin talouden tuottajina ja kuluttajina
.
17-18.20 Pinni B 1097
.
Mekanisoidun ajattelun historiaa
.
Markku Roinila: Varhaisia tekoälyhahmotelmia 1600/1700-luvun filosofiassa
.

Jani Sinokki: Relationaalinen malli kognitiosta

.

Perjantai 18.1.
.
9.30-11.30 Pinni B 1096
.
Moraalinen ja juridinen vastuu
.
Pekka Mäkelä ja Raul Hakli: Tekoäly ja moraalinen vastuu
.
Visa Kurki: Tekoälyt juridisina henkilöinä
.
Arto Laitinen: Oikeus selityksen ja oikeutuksen saamiseen
.
Vaihtoehto:
.
9.30-11.30 Pinni B 1097
.
Teknologian filosofia ja estetiikka
.
Jaana Parviainen: Kun tekoäly puetaan robottikuoreen
.
Kaisa Väänänen: Tekoälyn käyttäjäkokemus:
.
Täydellinen parisuhde vai vihollinen vuoteessani?
.
Mimosa Pursiainen: Tekoälyn esteettinen emansipaatio.
.
Yhteinen:
.
11.45-13.00
.
Antti Kauppinen: Osaammeko rakentaa moraalisia toimijoita?
.
Pinni B 1096
.
Lounas
.
Vaihtoehto 1
.
14.00-16.00 Pinni B 1096
.
Tulevaisuuden eettiset haasteet
.
Maija-Riitta Ollila: Tekoälyn etiikan tulevaisuuden haasteet
.
Ahteensuu, M., Musangamfura, M., Puumala, L. & Siipi, H.: Periaate-etiikkaa autonomisille asejärjestelmille?
.
Polaris Koi & Olli I Heimo: Koneoppimisalgoritmit mahdollistavat jo ihmisen parantelun
.
Vaihtoehto 2
.
14.00-16.00 Pinni B 1097
.
Tekoäly ja ihminen
.
Aku Visala: Miten yleisen tekoälyn synty voisi mahdollisesti vaikuttaa
käsityksiimme ihmisälystä ja sen erityisyydestä?
.
Petri Ylikoski: Humanistinen tulkinta ja koneoppiminen
.
Henrik Rydenfelt: Voiko tekoälyyn luottaa?
.
Yhteinen:
.
16:00-16:15 Loppusanat Pinni B 1096

3 Replies to “TEKOÄLY, IHMINEN JA YHTEISKUNTA, AVOIN SEMINAARI”

  1. 18.1. klo 8. Ensimmäinen päivä lusittu.

    Yleisesti ottaen hyvä tilaisuus.

    Yksi, huonoin luennoitsija oli ”kovan”, ”aidon tekoälyn”, ”aidosti ajattelevien koneiden” kannalla, ja puhui muutakin muutakin puu-taheinää, kuten että ”ihmisen mieli on pelkkää biologista (materiaa)” (ja lisäksi varmaan tarkoitti ”biologialla” pelkkää genetiikkaa. Hän oli luennoitsija Pii Telakivi.

    Toiseksi huonoin luennoitsija oli Ilkka Niiniluoto, joka puhui taas Himasestakin.

    Hän puhui tällaisesta tuotoksestaan, jota en ole löytänyt avoimena netistä suomeksi enkä englanniksi:

    Inductive logic, verisimilitude, and machine learning

    Ilkka Niiniluoto

    Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceeding › Chapter › Scientific › peer-review
    Language: English
    Host publication: Logic, methodology and philosophy of science
    Number of pages: 20
    Place of Publication: London
    Publisher: College Publications
    Date: 2005
    Pages: 295 – 314
    Publication status: Published – 2005
    MoE publication type: A3 Book chapter

    Sen sijaan tieteenfilosofian professori Panu Raatikainen puhui tällä kertaa melko hyvin. Hänellä oli helpohko aihe ”aidon tekoälyn” idean (ja sellaisiksi tulkittujen) ja sen vastustasen historiasta (Turingin testi, Searle, Pölkkypää-valetekoäly jne.).

    Niiniluodolta kysyin (ei annettu puheenvuoroa, mistä lienee sovittu hänen kanssaan), voisiko hänen teoriassaan ”toden-kaltaisuudesta” (verisimilitude) olla jotakin periaatteellista pielessä. Hän hölmistyi, mutta vastasi kuitenkin jotakin siihen tapaan,että ”mitä siinä vikana voisi olla”.

    Sanoin, että mulle ei siitä ole aiankaan ikinä ollut mitään hyötyä, vaikka eräistä muista teorioista on ollut.

    https://netn.fi/tekija/telakivi-pii

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/03/yliopistoissa-pitaa-tuottaa-totuutta-eika-vain-rakastaa-sita

    Vuoden 2014 Nobelin hölynpölyluoteesta ja oikesta ratkaisusta (josta olen ohessa kirjoittanut Scientific American -lehteenkin) loppukeskustelun kolme tekoälytutkijaa olivat samaa mieltä.

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/03/biotieteiden-nobel-2014-herattaa-kysymyksia-ei-vain-sen-uutisointi

    Lopuksi klo18 oli vielä Vastapainon kustantaman, lääketieteen etiikan professori Veikko Launiksen kirjan Ihmisarvo julkistamistilaisuus.

    https://vastapaino.fi/sivu/tuote/ihmisarvo/2319368

    Ostin kirjan. Siitä puuttuu ainakin ensimmäinen ihmisarvon orjuuden ja ja orjavaltioiden kanssa asioimisen kieltävän lain läpi ajanut, David Hartley Jr. Englannin Parlamentin hallitsemalla alueella, johon eivät kuuluneet useimmat siirtomaat.

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/donald-trumpin-ideologia

    Samoin siitä puuttui ensimmäinen yhtäläisen ihmisarvon lain edessä RIKOSLAKIIN ajanut Paul Anselm Ritter von Feuerbach Saksan Baijerista.

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/halla-ahon-hyokkays-ihmisarvoaksioomaa-vastaan-osoittaa-etta-han-ei-ymmarra-tieteen-menetelmia

Kommentoi