Suomelle Eesti on on aina ollut rakas veljeskansa, ja niin on oikea tapa heitä kunnioittaa .

Sinne ei pidä mennä menttaaliteetilla me iso veljenä neuvomme teitä, sillä ei tule vasta kaikua keltään

vaan saamme aikaan vasta reaktion jolla ei ole mitään hyvää annettavaa kellekkään .

Vuosikymmeniä kestäneessä suhteessa Eestiin olen sieltä saaut hyviä ystäviä en tosin hetä ole neuvonut enkä sihen alennu  .

Siksi ne jotka siellä minut tuntee tietävät koska olen Eestissä ja varsinkinTallinassa on satamassa vastassa auto armaada

Mutta sellasta saa mitä itse tilaa toiset voi kertoilla satujaan ihan mitenkä haluaa totuuden siementä ei niissä ole .

Vaikkapa Suomen puolustus se tehdään vain Suomen rajojen sisältä ei minkään itsenäisen valtion alueelta .

Siinä se muuttuu hyökkäykseksi toiseen valtioon eikä enää ole puolustamista mistään  kohtaa .

Mutta yleensä en talvi aikaan käy Tallinnassa ihan puhtaasti ilmat sanelee sen Suomenlahden yli pohjoisesta tulee kylmyyttä

Ja tuulen suuntakin aika yleistä pohjoisesta  mutta varmuudella taas maaliskuulla jo menen sitten kevään aikana useamman kerran

Vuosi 2019 on muutoinkin erikoisvuosi kesäkuulla kun ovat Eestissä nuot laulujuhlat Tallinnan   laululavalla .

Jotka ovatkin Eestin kansalle tärkeimpiä tapahtumia ne kun ovat viiden vuoden välein .

Mutta nauttikaa veljes kansastamme ei minään pikku veljenä vaan tasa arvoisena kansana suomalaisiin nähden .

Siitä olen saanut nauttia tuolta 1970 luvulta asti ja loppua ei näy tulevan en tosin sitä edes yritä .

Ja onhan näitä reissuja sinne tullu tehtyä rapiat 500 jotenka varmaan on kenttä kokemusta jonkin verran seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Traktorit auranneet teitä ja kenttiä`

lunta tiedossa vielä montakymment senttiä`

On vallannut maamme talven syli`

ikkunoita raappaavilta kiehuu jo yli`

Vaarana myös tiet liukkaat`

Mut lämpenee monilla takat ja kiukaat`

mut hei, ei kauheen pitkä matka aikaan keväiseen`

Luonto taas horroksesta heräilee`

Emme elä missään menneessä jolloinka oli vaivaisten talot joita yksityiset pitivät antoivat ruokaa millä päällä sattuivat olemaan

Muutenkin hoito oli vailla järjen hiventä nyt meillä on kunnan  puolesta vanhusten  hoito jota yksityien puoli tukee .

Ja vaikka nyt on ollutkin vaikeuksia se ei ole noiden työntekijöiden syy eikä vika .

Mutta hoivaa pitää olla sekä kunnan valtion ja yksityisen puolelta joille ne asiat kuuluu sanokoot eräät mitä hyvänsä pisteineen taikka ilma  pisteitä .

Mutta yhdenkään lapsen velvollisuus se ei ole varsinkin nyky maailmassa kun ei aina edes asuta samassa maassa .

Lasten koulutus kuuluu  valtiolle kokonaan samoin vanhus huolto ne ei ole yksityisen  huolta joskin mukana saavat olla mutta samoilla pelisäännöillä

seommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast

”Valtiovarainministeri Orpo hoiva-alan kriisistä: En kannata velvoittavaa hoitajamitoitusta tai voiton tavoittelun rajoittamista” MTV Uutiset

Juha Sipilä kertoo, miksi lupasi kotinsa turvapaikanhakijoille, ja miksi syksyn 2015 lupaus jäi pitämättä: ”Heidän henkensä oli uhattuna Suomessakin” – MTVuutiset.fi

Ehkä hän ei halunnut avautua aiheesta aiemmin, koska nytkin asian esille ottaminen aiheuttaa tasajalkahyppelyä jihadistipiireissä ja heitä tukevissa vihervasemmistolaisissa.

 

 

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005982962.html

30.1.2019

Eurooppaan syntyi uusi jakolinja, jota kukaan ei kaivannut – Italian populistihallitus otti pysyväksi maalitaulukseen ”ryöstäjä-Ranskan” ja ”hirveän” Macronin

[ ’ jota kukaan ei kaivannut’ HS:n toimittaja ei varmaan toivonut, mutta ehkäpä Italian kansa.]

Otteita:

”RANSKA riistää ja ryöstää Afrikkaa. Emmanuel Macron on hirveä presidentti. Keltaliivit ovat urheita, ja heidän jalon kansannousunsa ansiosta Ranska toivottavasti pian vapautuu surkeasta hallituksestaan.”

”Tätäkin mieltä Ranskasta voi olla, eikä siinä ole vapaassa maailmassa mitään erityisen ihmeellistä. Hätkähdyttävää on kuitenkin se, että tätä mieltä on Italian johto.”

”Eurooppaan on viime aikoina syntynyt uusi jakolinja, jota kukaan ei olisi kaivannut – paitsi ilmeisesti Italian varapääministerit Luigi Di Maio ja Matteo Salvini.”

*

”Macron syytti Italiaa ”kyynisyydestä ja vastuuttomuudesta”, kun se kieltäytyi ottamasta vastaan Aquarius-alusta, joka oli pelastanut satoja siirtolaisia Libyan vesiltä.”

 

Tosiaan tekopyhyyttä Macron’lta.  NGO –alukset kuskasivat parissa vuodessa kuusisataatuhatta pakolaista Libyan merialueen rajalta Italiaan . Pakolaisten kuljetuksen merialueen rajalle hoitivat ihmissalakuljettajat kumiveneillään. Tämä viidenkymmenen kilometrin matka on paljon esillä ollut ’varallinen matka yli Välimeren’. NGO – aluset ovat taustaltaan pääosin ranskalaisia, saksalaisia, hollantilaisia tai espanjalaisia. Sen enempää Ranska kuin mikään muukaan EU- maa ei ole halukas ottamaan näitä pakolaisia hoitoonsa.

Tilanne tällä hetkellä

Suurin osa NGO- aluksista seisovat satamissa. Yksi alus on kuitenkin toiminnassa – Sea Watch 3 , joka seilaa Hollannin lipun alla. Alus, jolla on mukanaan 47 pakolaista Libyasta, on ollut viikon ankkurissa Sisilian Syracuse’n edustalla.  Mikään EU – maa ei ole halukas ottaman pakolaisia vastaan – ei Ranskakaan.

*

Alus SEA WATCH 3 [NL],  marinetraffic :

https://www.marinetraffic.com/fi/ais/home/shipid:460780/tracktype:3/lpt:1542874560

 

 

 

 

Kun lukee päivän mediaa, niin ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa. Kun sattuu olemaan omakohtaista kokemusta Esperin tytäryhtiön Saga caren toiminnasta, niin poliitikkojen puheet ylisummaan puhuvat ihan jostain muusta, kuin todellisista ongelmista. Joku lehti jo kirjoittikin, että ”nyt poliitikot keräävät helppoja irtopisteitä vanhusten hoidolla”.

Kun aikanaan sorvattiin vanhuspalvelulakia, niin silloin loppuvaiheissa hoitajien mitoitus oli kiistan aiheena. Kokoomus ja Kepu olivat vastaan ja se olikin sitten lopullisen lain kohtalo. Hoitajamitoituksesta ei saatu lakiin kirjausta. Nyt samat kansanedustajat huutavat kurkku suorana, että hoitajamitoitus täytyy kirjata lakiin. Näin siis ennen vaaleja.

Muutenkin nyt on vanhuksilla ystäviä ihan liian kanssa. Varsinkin Kokoomus ja Kepu on paljolti syyllinen vanhusten hoidon nykytilaan. Nykyhallitus on yksityistänyt ja tehnyt vanhuksista kunnan elättiä vanhaan malliin, jolloin huutokaupattiin vanhukset halvimman tarjouksen tehneelle talolle. Silloin oli Suomessa paljon ns. ruotimummuja -ja vaareja. Yleensä he istuivat tuvan nurkassa yksinään ja hyljittyinä, kun talonväki söi pitkässä pöydässä.

Nykyinen vanhustenhoito muistuttaa paljolti entisaikojen ruotimummuaikaa. Kunnat kyörää vanhuksensa halvimman tarjouksen tehneeseen ns. hoivakotiin, joka on monelle vanhukselle pikemminkin ”kärsimysten talo”. Vanhukset ovat yhteiskunnalle vain kauppatavaraa, josta täytyy päästä eroon mahdollisimman halvalla.

Ja nyt siis ennen vaaleja poliitikot ovat paavillisempia, kuin paavi itse eli vaativat vanhusten hoitoon uudistuksia siten, että vanhuksilla olisi hyvä olla.

Katsotaan mitä tapahtuu vaalien jälkeen. Tuskin juurikaan mitään vaikka ihan ensimmäiseksi täytyy lopettaa tarjouskilpailu vanhuksista. Se on erittäin alentavaa ja loukkaa ihmisarvoa. Sitäpaitsi sillä on suora vaikutus palvelujen laatutasoon. Kaikki palvelut nimittäin maksaa, hyvät palvelut enemmän ja huonot palvelut vähemmän. Jos ns. hoivatalo myy palvelunsa kunnille halvalla, niin kuntien vanhukset saavat vain huonoja palveluja. Näin yksinkertaista se on.

Tärkein asia vanhusten hoidossa on yleinen asenne vanhuksia kohtaan. Monissa kulttuureissa vanhukset ovat kunniakansalaisia, mutta Suomessa vanhukset ovat vain kustannuserä ja rasitus yhteiskunnalle. Suomalaisilla on siis asennevamma, joka täytyy heti parantaa, jos halutaan hoitaa vanhukset ihmissarvoisella tavalla.

 

Esperin asiakkaat ovat ns. kahden kerroksen väkeä. Tämä on asia, jolla on merkitystä  Esperin palvelutuotantoon.

Esperin asiakkaista on osa sellaisia, jotka maksavat itse kaiken. Kunnat myöntävät palveluseteleitä vanhusten hoitoon, mutta ne ovat tulosidonnaisia. Jos on keskimääräistä parempi eläke on palveluseteileiden osuus hoidoista vain noin 10-20 %.

Sitten osa asiakkaista on kuntien tai valtion piikkiin olevia ihmisiä. Valtion piikkiin ovat esim. sotainvalidit, joita on enää melko vähän. Kunnat kilpailuttavat hoivayrityksiä ja lopputuloksena on, että kuntien piikkiin olevat Esperin asiakkaat maksavat vähemmän, kuin omalla kustannuksellaan olevat asiakkaat. Siitä seuraa, että Esperin on jostain saatava se tuotto, jonka osakkaat vaativat. Omalla kustannuksellaan olevat asiakkaat joutuvat kompensoimaan kuntien lähettämien asiakkaiden halvemmat hinnat korkeammilla hinnoilla samasta huonosta palvelusta. 

Huom. palvelutaso on  kaikille sama. Onko siis oikein, että kunnat saavat halvemmalla hoivakotien palvelut, kuin omalla kustannuksellaan elävät asiakkat? Mikä merkitys tällä asialla on nyt meneillään olevaan kohuun hoivayhtiöiden ala-arvoisesta palvelusta? Jos palvelutaso on mitoitettu kuntien maksamien hintojen perusteella, niin miksi omalla kustannuksellaan elävät ihmiset joutuvat maksamaan korkeampia hintoja samasta huonosta palvelusta?

Kun nyt joudutaan uudistamaan moni asia vanhusten hoidossa, niin tämä hinnoittelu palveluista on myös uusittava. Hoivayhtiöllä ei voi olla, kuin yksi hinnasto, joka perustuu viranomaisten hyväksymään kustannusarvioon. Se yksi hinnasto on siis myös kuntien hyväksyttävä. Ei vanhusten hoivaa voi ja saa kilpailuttaa. Se on kuin hevosmarkkinoilla.

Mitä Esperin laadun sertifikaatti takaa?
29.1.2019 18:30 Lauri Gröhn Laatu Sertifikaatit

”Esperin ISO 9001:2015 -sertifikaatti
Laatu on ollut aina Esperin toiminnassa kaiken perusta. Meillä on pitkälle kehitetty ja jalkautettu toimiva laatujärjestelmä. Toiminta on ensimmäisen kerran sertifioitu vuonna 2008. Viimeisin sertikaatti on myönnetty Labquality Oy:n toimesta 7.2.2018.”

https://www.esperi.fi/sites/default/files/attachments/Esperi_sertifikaatti_2018-21_yhdistetty.pdf

Mikä taas on oikea laatutakuu asiakkaille, tässä päätoimittaja Heikki Hakalan kirjoitus Ossi Kivekkään ”laatutakuusta” asiakkaille:

Tämä on Etelä-Suomen Sanomien pääjohtajan Ossi Kivekkään ”julistus”, jota noudatettiin pilkun tarkasti. Ossi äärimmäisen terävä kynältään ja oli mm. valtiosääntöjuristi.

https://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/2014/01/03/nimeaan-vanhempi-lehti