Olin illalla väsynyt. Kuusi tuntia vierähti EU vaalien merkeissä vapaaehtoistyössä. Piti hankkia Pieni Ele keräyksellä vaalipaikalla rahaa vapaaehtoistyön mahdollistamiseen. Kiitos tuesta äänestäjille jotka roponsa antoivat, mahdollistaen osaltaan tärkeän työn jatkamisen monille yhdistyksille.
Katsoin silmät lurpallaan YLE: n vaalilähetystä. Ei mitään uutta auringon alla. Samat puolueet lähtevät nostamaan isoja tilejä puolueilleen, eivätkä valitut mepit jää osattomiksi EU: n ”lihapadoista”.
Nekin kaksi uutta meppiä jotka ennen vaaleja halusivat sulkea rajat, ovat nyt tyytyväisiä, etteivät ovet vielä olleet sulkeutuneet suureen maailmaan – pääsivät näin pois Impivaarasta.
Kunhan nyt osaisivat olla siellä ns. maassa maan tavalla. Etteivät mene tyrkyttämään meidän kulttuuriamme, muun muassa kalakukkoja ja mämmiä heidän kulttuuriinsa.
En jaksanut katsoa jääkiekon maailmanmestaruuskisojen loppuottelua. Tuloshan tiedettiin jo viime vuoden puolella kun Lauri Marjamäen tilalle valittiin Jukka Jalonen. Mitä muuta olisi voinut jääkiekon noitatohtorilta odottaa, kuin sellaista myrkkykeitosta, jonka liemessä uivat niin muut EU maat kuin sen ulkopuolisetkin.
Urheilu on parhaimmillaan nuorten ihmisten iloista yhdessäoloa, kisailua joka edistää eri maiden ihmisiä hyvässä hengessä yhteisöllisyyteen, olla esimerkkinä rauhan ja solidaarisuuden merkityksestä koko ihmiskunnalle.
Rehdille ja reilulle Suomen jääkiekkomaajoukkueelle ja päävalmentaja Jukka Jaloselle, lämpimät onnittelut suuren voiton johdosta. Pitäkää hokkarit jäässä ja jalat maassa, olette esikuvia nuorisollemme.
Vaaleja katsoin itsekin. En luota väkivaltaan tapana ratkaista asioita. Toivon etteivät nuoret ota mallia moisesta huumehöyryisestä likaisesta väkivaltabisneksestä.
😳 No, mielenkiintoista seurata ”😉 🇫🇮 Impivaaran meppejä” EU;n kabinettiholveissa.
Mihin asettuvat kuin miten tulevat toimimaan, ilman paatoksellista nationalismia eurooppalaisessa yhteisössä.