AL:n pääkirjoituksen poliittinen pohjanoteeraus

Sanatarkasti tässä:

”Kulmunin voimakaksikkopuheet ovat osittain outoja. Pääministeri Sanna Marin (sd) ja Kulmuni edustavat puolueita, joiden yhteenlaskettu kannatus oli tuoreimmassa Ylen kyselyssä (Yle 5.12.) yhteensä 23,6 prosenttia. Niiden takana on siis yksi neljästä suomalaisesta. ”

(Tuo sisältää lisäksi virhemarginaalin n. 2 % yksikköä suuntaansa)

Todellisuus Eduskuntavaaleissa oli tämä, joka on edelleen poliittisen päätöksenteon ydin:

Äänet Eduskuntavaaleissa 2019:  SDP ja Keskusta 31,5 %. Paikat 35.5 % . ( Tässä ei ole virhemarginaaleja )

… eli Eduskuntavaalien 2019 tulos ohjaa edelleen koko hallituskauden hallituksen toimintaa ja päätöksiä sen pysyessä kasassa, eivät gallupit.

Aamulehden pääkirjoitus on oppositiopuolueen Kokoomuksen hätähuuto poliittisessa myrskyssä, jossa kukaan ei heitä pelastusrengasta Kokoomukselle tai edes koko oppositiolle. AL on kuulemma riippumaton ja poliittisiin puolueisiin sitoutumaton sanomalehti ?

Ei olisi uskonut, että AL:n pääkirjoitustoimittaja vajoaa näin alas.

Pääkirjoituksen sijasta AL ja Tampere riemuitsee laajasti Sanna Marinin valinnasta puolueista riippumatta.

Jaa käyttäen:


4 Replies to “AL:n pääkirjoituksen poliittinen pohjanoteeraus”

  1. Vaikea ottaa itse kirjoitukseen kantaa, kun sitä ei pääse lukemaan, mutta eihän pääkirjoitukset itsessään ole mitään muuta kuin mielipiteitä.

    Kulmunin puheita ja puheiden sävyjä toki ihmettelen monestakin syystä, enkä vähiten siksi, että hän vaikuttaa kovin nöyrältä ja mikäli siihen yhdistetään ”saumaton” yhteistyö pääministerin kanssa niin pelon paikkoja on useita.

  2. AL , pääkirjoitus 10.12.2019

    Keskusta ja sdp pyrkivät ylös voimakaksikolla

    Sanna Marinille ei tarvitse vääntää rautalangasta, miksi vientiteollisuuden kilpailukyky on tärkeää Pirkanmaalle.

    Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kuvasi maanantaina pääministeriä ja valtiovarainministeriä hallituksen voimakaksikoksi. Kulmunin mielestä siinä on punamultahallituksen voima. Keskusta oli juuri tiedottanut uuden hallituksen ministerivalinnoistaan.

    Valtiovarainministeri Mika Lintilä ja (kesk.) ja Kulmuni vaihtavat tehtäviä. Hyvää on se, että Suomi saa toholampilaisesta entisestä Pouttu oy:n talouspäälliköstä Lintilästä kelvollisen elin-keinoministerin. Lintilä on pirkanmaalaisittain tärkeässä roolissa, kun hallitus päättää miten Suomi jakaa alueellisesti EU:n seuraavan rakennerahastokauden tuet vuosille 2021-2027 (AL 24.11.).

    KULMUNIN voimakaksikkopuheet ovat osin outoja. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja Kulmuni edustavat puolueita, joiden yhteenlaskettu kannatus oli tuoreimmassa Ylen kyselyssä (Yle 5.12.) yhteensä 23,6 prosenttia. Niiden takana on siis yksi neljästä suomalaisesta.

    Huoli voimakaksikon puolueiden kannatuspaosta voi heijastua esimerkiksi siihen, miten jämäkkää talouspolitiikkaa tiistaina nimitettävä hallitus toteuttaa.

    Suomella ei olisi varaa odottaa ensi syksyyn asti toimia, joilla luodaan hallitusohjelman lupaamia kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Työministeriksi nouseva Tuula Haatainen (sd.) saa liikenne- ja viestintäministeriksi siirtyvältä Timo Harakalta (sd.) perinnökseen kymmenien pääosin käynnistämättömien työllisyystoimien selvityksen. Haatainen on asiapoliitikko, jolta voi odottaa realismin tajua.

    TAMPEREELLE Sanna Marinin nimitys on merkittävä lasikaton puhkaisu, sillä hän on ensimmäinen Tampereella kirjoilla oleva pääministeri. Toki edeltäjistä esimerkiksi Paavo Lipposen (sd.) juuret ovat merkittäviltä osin Tampereella, mutta varsinaisesti tamperelaisena häntä ei voinut pitää.

    Pirkanmaalaisten ei tarvitse käydä vääntämässä Marinille rautalangasta, miksi vientiteollisuuden kilpailukyky on tärkeä nimenomaan Pirkanmaalle tai mitä tarkoittaa raitiotien Hatanpään valtatien niteen valtionosuus.

    Marin vaihtunee Rinteen seuraajaksi viimeistään ensi kesäkuussa puolue-kokouksessa Tampere-talossa, mikäli uusikin hallitus ei ajaudu umpikujaan. Voimakaksikon toinen osapuoli Kulmuni saa olla varuillaan. Keskustan edus-kuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen yritti hallituskriisin aikana esittää valtiomiestä sen verran ponnekkaasti, että Vantaan puoluekokouksessa Kulmunille voi käydä köpelösti.

  3. Aamulehden pääkirjoitukset ovat usein aika surkeaa propagandaa. Journalismin taso on valitettavasti alhainen. Hesarissa sentään yleensä ollaan enemmän asialinjalla. Kirjoittajien nimiä ei pääkirjoituksissa näy mutta epäilen ainakin Mörttisen niitä rustaavan omista päähänpinttymistään. Asiallisesti perusteltuja pääkirjoituksia olisi huomattavasti mukavampi lukea.

Kommentoi