Lehtien kuningasaika oli aina 90-luvun vaihteeseen saakka, jolloin lama puri kaikkia erittäin raskaasti. Sanomalehtiä erityisesti, jotka olivat nukkuneet ruususen unta rahakylvyssään pitkään. Mutta myös muuta oli odottamassa ”taivaan alla”:
- Kun levikit putosivat, niiden mukana ilmoitustuotot, jotka rahoittivat n. 60 % sanomalehtien taloutta
- Erilaiset lehdistötuet ml. jakelutuet ja puoluetuet poistuivat pääosin
- ALV- vapaa lehdistö pääsi nauttimaan sen tuomasta lisästä
- YLE-vero
- Yleisaikakauslehtiä ei koettu enää siinä merkityksessä, kun olivat olleet
- segmentoidut, harraste- ym. lehdet pitivät pintansa
- digitaalisuus kasvoi
- some-ilmiöt ovat kasvaneet räjähdysmäisesti
- markkinointiosaaminen ei ole pysynyt perässä sähköisessä murroksessa
- mutta yksi tärkeimmistä: erinomaiset laaja-alaiset, sivistyneet, räväkät toimittajat nostivat kytkintä
Se, mitä yksittäisten levikkien tarkastelu ei kerro, on eri medioiden päällekkäisyys ja kokonaistavoittavuus:
- eri aikakauslehdet ristikkäin-päällekkäinen tarkastelu segmentoi mm. yleisaikakauslehtien lukijat.
- kun siihen lisätään sanomalehtien ja aikakauslehtien keskinäinen ristikkäistarkastelu ml. puoluelehdet
- ja, kun niihin edelleen liitetään sähköiset mediat alamme saamaan median kokonaiskattavuuden ja kohdennettavuuden; jokainen voi arvailla sen laajuuden – se kasvaa kasvamistaan
Eli me kulutamme mediaa erittäin vahvasti, muoto ja tapa vain muuttuvat.
https://www.stat.fi/til/jvie/index.html
Tässä aluksi…
Aika hyvin tuntuvat paperinen lehdistö säilyttävän asemansa. Oliskohan niin, että tällä hetkellä ne olisivat hetkeksi pysähtyneet aallonpohjaansa, ainoastaan iltalehdistö luetaan pääosin digitaalisina tuotteina.
Se mikä pistää silmään, usein pysähdytään yhteen teemaan varsinkin Yle tekee sitä. Ylellä on myös tapana luetella uutisotsikoita ja käskeä lukemaan netistä lisää.
Paperilehden piti kuolla jo 80-luvun alussa, jolloin ensimmäiset lankapuhelimissa ladattavat protot keksittiin. No, ei kuollut siihen vaiheeseen.
Paperiversio on edelleen todettu ”käyttöliittymänä” erinomaiseksi ja nopeaksi selattavuudeltaan.
Paperisen sanomalehden levikkiä pitävät yllä yli 60 vuotiaat tilaajat osuudella 2/3 koko tilattavasta levikkikannasta. Aika huolestuttavaa paperinkulutuksen kannalta.
Digitaalisuuden haasteet ovat tulevaisuudessa niiden käyttökelpoisuuden ja historian tallennettavuuden osalta. Nyt ensimmäiset laajasti digitoidut julkaisut ovat tallessa. Uudet vaiheet tuovat tullessaan sen, millä värkeillä luetaan jo digitoidut ja edelleen niistä digitoidut jne. versiot kaukana tulevaisuudessa säilyväksi historiaksi.
Kyllä aamulla pitää saada rapiseva pöydälle tosin viime aikoina tullut miten sattuu netistä en viitsi selailla mitän lehteä terv tepivaari
Ei oo tullu vieläkään klo 7.31. Luvattiin klo 8.30. Normaalisti kolahtaa klo 3.30
Minä olen tämän päivän lehdet jo lukenutkin. Tulee tänne keskelle ei mitään viikonloppuisin jo kello neljän aikoihin.
Meillä tuo lehti tulee 02-02.30; peilin kautta heijastuu auton valot ja reagoin kyllä näin herkkäunisena siihen.
Kallishan tuo on mutta kun vaimo ei halua luopua paperiversiosta, minkäs teet.
Huomasin eilen kahvilassa käydessäni selailevan Itasanomia, tuore lehti mutta samat ”uutiset” oli jo reaaliajassa luettu aiemmin netin kautta. Voin sanoa että paperinen versio ei ole enää minun juttu. Toisaalta sähköisiä kirjoja en juuri lue, kirjan pitää olla kirja, paperia, kannet ja sen voi lukea milloin vain ja missä vain.
Paperinen on hidas ja netissä on aikaisemmin ns. uutissisältö. Mutta paperinen yrittää keskittyä sellaisiin aiheisiin, joita ei netissä heti julkaista uutisen omaisesti.
Varmaan onkin näin, mutta kyllä tässä huomaa kuinka kiinnostus itsellänikin paperisiin versioihin on mennyt tyystin. Mutta kirjoja en sähkökirjoihin vaihda ikinä.
….kirjan pitää olla kirja, paperia, kannet ja sen voi lukea milloin vain ja missä vain…..
Juuri sellainen on e-book, pienempi kuin Valittujen Palojen yksi numero. Sellainen Kobo-reader kulkee mukanani reissuilla aina. Sillä tappaa tylsän laivareissun etelä-naapuriin mukavasti. Odotellessani lääkärivuoroa… se Kobo esiin ja aika kuluu mukavasti.
Kirjastossa en ole aikoihin käynyt mutta e-kirjoja kyllä lainaillut.
Aivan mainio laite minun mielestäni on tämä Kobo.
E-kirjat on varmaan ok, itse en ole kokenut niissä mitään parempaa kuin oikea kirja on, kirjahylly täyttyy aina uusista, sekin on keräilyä.
Kyllähän se kirjahylly luonnollisestikkin paperikirjojen myötä täyttyy. Meillä on kymmenin metrein kirjoja sekä ylä-, että alakerrassa.
Divaritkaan eivät enää ota edes ilmaiseksi paperikirjoja, niillä kun hyllyt ovat täynnä.
Nykyisellään paperikirja ei oikein enää myy, paitsi aivan uutuudet, vääjäämättä paperikirjan suosio alkaa hiipua.
Kirjojen ystävänä tulee jo kannatuksen vuoksi ostettuakin kirjoa. Tein kokeen, laitoin nettimyyntiin viisi tänä ja viime vuonna julkaistua suomalaista romaania, kaikki suosittujen kirjailijoiden tuotoksia, maksaneet 20 – 30 euroa kappale. Hinnaksi nipulle laitoin 10 euroa, kukaan ei ole ollut kiinnostunut.
Myllymatti
Vaan historialliset tunnettujen kirjailijoiden arvoteokset menevät kaupaksi. Muut voi viedä kirppareille muiden ja omaksi kiusaksi ja roudata takaisin itselleen.
Heikki, monesko painos teille Tampereen kaupungissa Aamulehdestä tulee? Meille täällä maaseudulla tulee kolmas, miten monta niitä yleensä painetaan. Onkohan kolme, vai neljä.
Pentti, tänne Tampereen keskustaan jaetaan yleensä viimeinen painos jo jakelunkin onnistumisen vuoksi. Sama sääntö pätee muuallakin.
Itse tunnustaudun sähköisen median ystäväksi ja uutisia tulee luettua paljon niin kotimaisesta kuin ulkolaisistakin julkaisuista.