Mitä turvapaikanhakijoiden kotouttaminen maksaa?

Kansanedustaja Eero Lehti (Kok) on ynnännyt, että se maksanee 700-1000 miljoonaa euroa vuodessa.

Hänen mukaansa arvio esimerkiksi kielikoulutuksen osalta on että kolmannes oppii ja kaksi kolmannesta ei opi – mutta niidenkin kahden kolmanneksen kulut menevät veronmaksajien pussista.

Lähde.

 

21 vastausta artikkeliin “Mitä turvapaikanhakijoiden kotouttaminen maksaa?”

  1. Todellisuus on ikävä kyllä tuotakin karumpi, kuten Lehti mainitsee luvut ovat suoraan budjettikirjasta yhdistelemällä saatuja ja usein esillä olleita, vaan eipä niistä ole paljon puhuttu.

    1. Ilmeisesti tällä mamuilulla on avoin piikki – maksoi mitä maksoi.

      Lehti on ilmeisesti laskenut vain kotouttamiskustannukset ja mamuilusta on paljon muitakin kustannuksia.

      Muistaakseni myös Kyuu on tällä foorumilla tuonut esiin mamujen koulutusongelmaa.

  2. Varsinainen ongelma ilmeisesti on siinä, että mamut velvoitetaan osallistumaan koulutukseen, mutta ei velvoiteta oppimaan mitään. Niinpä ne ovat käskettynä paikalla, mutta se opetus ei vois vähempää kiinnostaa.

  3. Laskelmista puuttuu paljon ns.piilokustannuksia, joita kirjataan aivan muille tileille, kuin maahanmuuton tilille.

    1. Niin minäkin oletan, mutta toisaalta uskon Eero Lehden tehneen parhaansa ynnätessään kustannuksia – hän on nimittäin Eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen ja siinä mielessä kiinnostunut mihin verovaroja käytetään.

  4. Niin suosittelen lukemaan Lähteen.
    Missä muuten on se vastuu kun joka puolella tulee vastaan
    tätä perusteetonta rahastusta?
    Valtio jakaa rahaa eikä vaadi tai valvo
    ja samaan aikaan toisaalla ollaan niin säästäväisiä ja leikataan jopa heikoimmilta.

    1. Ilmeisesti se turvapaikanhakijatulva yllätti Suomen ”housut kintuissa”, eikä osattu toimia järkevästi. Jotkut havaitsivat rahastusmahdollisuuden ja toiset eivät osanneet olla varuillaan. Tässä sitten ollaan.

  5. Kotoutuksen laadusta on luvattu ratkaisua ongelmiin jo kolme vuosikymmentä, aina on sanottu että nyt asiat paranee kun kotoutukseen panostetaan.

    Odottelemme yhä.

    1. Panostettu on ainakin tarpeeksi – mutta pitäisi olla myös järkeä siinä rahan levittelemisessä ympäriinsä. Julkisen sektorin ongelmana on holtiton rahankäyttö – se raha ei ole poissa omasta taskusta.

  6. Jo kaksikymmentä vuotta sitten eräs työttömyyskoulutuksessa sano olevan opettajien ala-arvoisia ja aiheet sivusivat huonosti itse asiaa vain ns opettajataustat nettosivat käyttämällä monisteiden jakajia jotka nekään eivät aina tulleet paikalle tai lähtivät monisteidensa jaon jälkeen sanoen että lukekaa noita.

    1. Ehkäpä ne koulutukset kilpailuttaa yksityisille yrityksille. Palkkio koulutuksesta maksettaisiin vasta kun oppilas läpäisee kokeen oppiaiheesta ja olisi tyytyväinen opetukseen.

  7. On kuitenkin lohduttavaa se, että valtaosalle eduskuntapuolueista tämä kustannus ei ole poissa mistään muusta, eikä sillä ole mitään tekemistä kasvavan valtiovelan kanssa.

      1. No johonkin yhtä lukuunottamatta muiden eduskuntapuoleiden mielipiteen perustua 😉

    1. Immosella on pointtinsa, mutta kyllä nämä Oulun yms. mamujen tekemät seksuaalirikokset ovat oikeasti avanneet silmiä ja vaikuttavia toimenpiteitä on työn alla.

      Persut ovat puhuneet ongelmista pitkään, mutta kyllä nyt on kokoomuksessakin ”heränneitä”.

  8. Hieman aikaisemmin tulleista ’turvapaikan hakijoista’ – romaaneista
    *
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_romanit
    Romanit ovat tulleet Suomeen noin 500 vuotta sitten pääasiassa lännestä Ruotsin kautta. Romaneja vieroksuttiin heti alusta pitäen. Suomi oli tällöin osa Ruotsia, ja romaneja suunniteltiin vuoroin karkotettavaksi Ruotsista Suomeen ja vuoroin Suomesta Ruotsiin.
    ***

    Wikipedia ei tienkään esitä mitään absoluuttista totuutta, mutta alla olevat lainaukset varmasti tuntuvat monen suomalaisen mielestä uskottavalta tekstiltä. Vielä viidensadan vuoden Suomessa olon jälkeen romaanien integroituminen yhteiskuntaamme takkuaa.

    Kommentit hakasulkeiden sisällä.

    ***
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Romanit

    Laki romanien asunto-olojen parantamiseksi (713/75) oli voimassa 1976–1981. Romanien asumisolot paranivat merkittävästi. Valtaosa Suomen romaneista asuu kuntien vuokra-asunnoissa, ja asumisen tason on hyvä. Asunnon saannissa ongelmia tuottaa etninen syrjiminen, ja ongelmia aiheutuu romanikulttuurin erityispiirteistä, joita kunnissa ei aina ymmärretä.

    [ Siis kokonaisen etnisen ihmisryhmän asunolot ovat yhteiskunnan vastuulla lainvoimalla – pitääkö käsittää integroinnin epäonnistumiseksi? ]

    Elinkeinot

    Romanit ovat suosineet ammatteja, jotka mahdollistavat vapaan liikkumisen ja riippumattomuuden pääväestöstä. Tällaisia ammatteja ovat kulkukauppa, kevyet käsityöt ja maatalouden kausityöt. Romanimiesten perinteisiä ammatteja Länsi- ja Keski-Euroopassa ovat olleet kulkukauppa, lumpun- ja romunkeruu, kattiloiden ja pannujen valmistus, paikkaus ja tinaus sekä veitsenteroitus. Lisäksi he ovat harjoittaneet nahkatöitä, korinpunontaa, luudantekoa ja puusepäntyötä. Moni romani kautta Euroopan on ollut hevosenhoitaja, kouluttaja ja kauppias. Moni näistä perinteisistä ammateista on jo kadonnut, ja palkkatyöhön ja toisen komentoon sopeutuminen on osoittautunut monelle romanille vaikeaksi.

    [ ’ toisen komentoon sopeutuminen on osoittautunut monelle romanille vaikeaksi’ – mikä asian tekee niin vaikeaksi. Eikö romaanien vuosisatainen maassa olo ole mukauttanut mitenkään romaaneja?]

    Romaninaiset ovat esimerkiksi harjoittaneet käsitöitä, povanneet pääväestölle ja kerjänneet. Joissain maissa joillain romaninaisilla on yhteisössään tietäjän ja parantajan rooli.

    Rikollisuutta ja kerjäämistä esiintyy romanien keskuudessa huomattavimmin Balkanilla ja etenkin kalderash-heimolla. Romaneja on siirtynyt EU:n laajentuessa idästä muualle Eurooppaan kerjäämään. Pohjoismaisten viranomaisten ja tutkimustiedon mukaan romanikerjäläisyyteen ei liity järjestäytynyttä rikollisuutta, vaan heitä valvoo korkeintaan oma suku.

    [ Myymälöistä varastelevat ovat kaikista kansanryhmistä, mutta on ammattimaiset myymälävarkaat löytynevät pääosin romanien keskuudesta. ]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *