Suomi oli otettava haltuun asevoimin (Jatkosota)

”Kun huhtikuussa 1944 oli varmistunut, että Suomen eduskunta tulisi selkeästi hylkäämään rauhanehdot, neuvostohallitus kallistui linjaan, että Suomea olisi kohdeltava kuten Saksan satelliitteja, mikä siis tarkoitti ehdottoman antautumisen vaatimusta. Stalin oli nyt päättänyt, että Suomi oli otettava haltuun asevoimin. Suomen armeija oli lyötävä maavoimien suurhyökkäyksellä Karjalan kannaksella ja Aunuksen Karjalassa. Näin luotaisiin mahdollisuus edetä Suomen tärkeimpiin asutuskeskuksiin, mm. Helsinkiin. Stalin uskoi, että Suomen puolustus ja poliittinen vastarinta luhistuisivat, kun Suomen kenttäarmeija lyötäisiin.

Suurhyökkäys Suomea vastaan alkoi 9./10.6.1944, kohta länsivaltain aloitettua Normandian maihinnousun. Eteneminen näytti aluksi sujuvan suunnitelmien mukaan. Viipuri vallattiin 20.6.1944, aikataulun mukaisesti, joskin käsketty Suomen armeijan päävoimien tuhoaminen jäi toteutumatta. Leningradin rintaman joukot saivat nyt käskyn tuhota Suomen armeijan Viipurin ja Kymijoen välisellä alueella sekä valmistautua sitten etenemään Suomen sisäosiin sekä Helsinkiin.”[i]

Leningradin rintaman joukot eivät kuitenkaan kyenneet tuhoamaan Suomen armeijaa, sillä Suomi saavutti suurenmoiset torjuntavoitot:

Tali-Ihantalan torjuntavoitto;

Torjuntavoitto Viipurinlahdella;

Äyräpää-Vuosalmen torjuntavoitto;

Torjuntavoitto U-asemassa;

Ilomantsin torjuntavoitto.

——

[i] Timo Vihavainen, et al (Ohto Manninen) – Varjo Suomen yllä; 2017; sivu 297

9 vastausta artikkeliin “Suomi oli otettava haltuun asevoimin (Jatkosota)”

  1. Venäjä yritti valloittaa Suomen takaisin Vapaussodassa, Talvisodassa ja Jatkosodassa – vaan ei onnistunut. Luulis ryssiä vituttaneen ihan perusteellisesti.

  2. Karjalan kannaksella vihollisen tarkoitus oli motittaa ja tuhota siellä olevat joukkomme ja sitten tie olisi auennut sisämaahan josta oli määrätty tavoitteet. Yhtään komppaniaamme ei vihollinen pystynyt tuhoamaan kokonaan kannaksella.

    1. Juha, niin oli kuten kirjoitit.

      Lisäksi Laatokan pohjoispuolelta oli tarkoitus saavuttaa läpimurto ja ryssien piti sieltä kiertää Karjalan kannaksella puolustautuvien joukkojemme selkään.

      Kun se ei onnistunut, niin ryssä yritti vielä pohjoisempaa kiertää näiden U-asemassa taistelevien joukkojen selkään.

      Yritystä ei todellakaan ryssiltä puuttunut päästä Helsinkiin.

  3. Toisinaan saa lukea tai kuulee että: ”venäläiset olisi halutessaan pystyneet valtaamaan kesällä – 44 Suomen mutta eivät
    halunneet” Mielessäni kehoitan niin väittäviä etsimään käsiinsä vaikka Ihantalan pyöräkankaalla linjassa olleen veteraanin ja kuulemaan tältä että kyllä vihollinen ihan tosissaan halusi päästä Suomeen…

    1. Niin, Juha.

      Pitkän, syvän ja synkän suomettumisen aikana sitä julistettiin yleisesti. Suomen armeija oli muka lyöty ja Venäjän olisi muka ollut ihan helppoa valloittaa koko maa – mutta eihän kiltti Suomen ystävä Venäjä ole koskaan halunnut valloittaa Suomea. Grrr…

      Sitä samaa paskaa jotkut suoltavat edelleenkin. Jotkut jopa väittävät, ettei Venäjä ole koskaan hyökännyt minnekään.

      ——

      Jatkosodan päättyessä Suomen poliitikkojen haluamaan rauhaan Suomella oli aseissa 528 000 hyvin koulutettua ja erinomaisesti aseistettua miestä, joista valtaosalla oli myös taistelukokemusta. Silloin Suomen Armeija oli vahvempi kuin koskaan. Oli erinomainen panssarintorjunta-aseistus ja taktiikka.

      Suomen Ilmavoimat oli varustettu erinomaisilla mersuilla, joita varten oli myös polttoainetta, jne. erittäin hyvin.

      Suomen tykistö oli parhaassa iskussa kautta aikojen – myös ammuksia oli aivan riittävästi ja tehtaat suolsivat lisää.

      Ryssän olisi pitänyt keskittää Suomea vastaan lisää miljoonia miehiä, tuhansia hyökkäysvaunuja, jne., jne. Venäjällä ei ollut mistä keskittää Suomea vastaan – tappiot olivat olleet aivan hirvittäviä.

      Suomi olisi halutessaan kyennyt helposti valloittamaan takaisin Viipurin ja loputkin Karjalan kannaksesta – vaan poliitikot eivät halunneet.

  4. Totta kai minäkin olen kuullut tämän legendan, että Venäjä olisi ottanut Suomen haltuunsa jos olisi halunnut.
    Haluja ei puuttunut, kykyjä kylläkin.
    Suomi oli tiukan edessä 1944. Se halusi irrottautua sodasta Saksan rinnalla, mutta pulaa oli aseista sekä elintarvikkeista.
    Mistä Suomi olisi saanut ruokaa armeijan tarpeisiin kuin myös aseita ja ammuksia muualta kuin Saksasta. Ei mistään.
    Näinpä ollen Risto Ryti uhrasi itsensä hyväksymällä Ribbentropin sopimuksen, jonka perusteella Suomi sai ruokaa armeijan tarpeisiin että myös aseellista apua Saksasta.
    Paljon on spekuloitu sillä olisiko Suomi selvinnyt toisesta maailmansodasta ilman Saksan apua.
    Mene ja tiedä, minun kästtääkseni Saksa on kahdesti pelastanut Suomen itsenäisyyden. Vuonna 1918 ja 1944.

    Angligaaninen maailma ihmetteli, miksi Suomi ei kääntynyt sen puoleen talvisodassa ja jatkosodassa. Ei siinä ole mitään ihmettelemistä. Suomalaiset ovat brutaalin realistisia. Englanti ja Ranska olivat siihen aikaan heikkoja. Saksa oli 1800-luvulla Euroopan kulttuurinen keskus, Sieltä lähti liikkeelle kansallismielisyyys, joka vaikutti vahvasti meidän Snelmanillemme, Sieltä lähti liikkeelle myös kommunismi, tosin mutkan kautta, Karl Marxhan muutti Englantiin ja piteli siellä perhettäänn suuressa puutteessa, jota Marxin hengenheimolainen saksalainen Engels avusti parhaansa mukaan.
    Suomella oli pitkät perinteet Saksaan, ja vaikka Hitler antoi Talvisodassa Neuvostoliiton röykyttää Suomea mielensä mukaan, suomalainen identiteetti ymmärsi että tämä oli välivaihe.

    Keneen pieni Suomi olisi luottanut kohtalon vuosinaan? Englanti ei ole koskaan osoittanut sympatioitaan Suomea kohtaan. Ranskalaiset kylläkin.
    Talvisodan aikana Englanti ja Ranska Tarjosivat Suomelle apua. Avunpyyntöä ei vain kuulunut. Ystävämme Ruotsi teki selväksi, että englantilaisten ja ranskalaisten joukkojen läpikulku Suomen avuksi ei onnistu. He eivät salli sitä. Ruotsi on aina osannut välistävetämisen taidon.

    Olen kuullut, että Englannin ja Ranskan sekaantuminen Suomen talvisotaan oli hilkulla. Sotaväkeä sisältävät laivat olisivat jo lähteneet merelle, kun kuultiin että Suomi ja Neuvostoliitto olivat tehneet rauhan,

    Uskoisin että kolme kovaa miestä, Mannerheim, Ryti ja Tanner pelasivat korttinsa oikein Neuvostovenäjän kanssa. He käyttivät englantilaisten ja ranskalaisten sekaantumista sotaa jokerina ja onnistuivat siinä.

    Asialla on spekuloitu paljon : ylipäällikkö Mannerheim sanoi, että totta kai englantilaiset ja ranskalaiset joukot voivat tulla Ruotsin läpi joko luvan kanssa tai ilman, mutta se merkitsee Skandinavian muuttumista teurastuskentäksi. – Ja vaikka välirauhan ehdot ovat kovat, Suomen on paras suostua niihin, koska armeija on lyömättä.

    1. Lasse, mitä parhaimmat kiitokseni Sinulle aivan erinomaisesta kommentistasi.

      Joudun kuitenkin tekemään ihan pikkuisen korjauksen kirjoitukseesi:

      ”Näinpä ollen Risto Ryti uhrasi itsensä hyväksymällä Ribbentropin sopimuksen”

      Kyseessä EI ollut sopimus, vaan presidentti Rytin henkilökohtainen kirje Hitlerille. Korostan vieläkin – kyseessä EI ollut Suomea sitova sopimus.

      http://jput.fi/Rytin_kirje.htm

Vastaa käyttäjälle Juhani Putkinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *