Valinnanvapaus parantaa palvelun laatua

Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti vanhusten hoivapalvelujen laadussa esiintyneistä puutteista – täysin aiheellisesti.

Palvelujen täytyy olla laadukkaita ja myös kohtuuhintaisia.

Että asetettaisiin joku lakisääteinen määrä hoitajille per hoidettava ei taatusti ole oikea ratkaisu. Hoidettavat ovat yksilöitä, joilla on hyvin erilaiset tarpeet. Heitä ei voi asettaa samaan muottiin ainakaan niin, että siitä seuraisi mitään hyvää.

Katsokaapa asiaan liittyvä hyvin lyhyt video.

12 vastausta artikkeliin “Valinnanvapaus parantaa palvelun laatua”

  1. Jokaiselle vanhukselle pitää tehdä yksilöllinen hoivakartoitus yhdessä hoidettavan kanssa ja tarvittaessa sitä hoivakartoitusta pitää päivittää.

    Eikä säätää lakia montako hoitajaa pitää olla per hoidettava. Entäpä jos olisi 10 hoitajaa per hoidettava, jotka vaan hoitajien lepohuoneessa somettaisivat, eivätkä hoitaisi hoitoa tarvitsevia?

    Oleellista pitää olla, että jokainen hoivaa tarvitseva saa tarvitsemansa hoivan, eikä mikään lakisääteinen hoitajien määrä.

  2. Ja paskat.
    ”yksilöllinen hoivakartoitus” tarkoittaa kategorista potaskaa, missä kaikki ”arvioidaan” alle arvostelun.
    On varsin selvää, että esim. 0,7 hoitavaa hoitotyötä tekevää per hoidettava on selkeä määrittely.
    Kukaan ei todellakaan ole vaatinut missään mielessä 10 hoitsua per hoidettava.
    Toki sekin on mahdollista niille, jotka sen itse kykenevät maksamaan…………..

    1. Lakiin kirjattava hoitajien määrävaatimus EI takaa sitä, että kaikki saavat hyvää hoitoa. Se takaa kustannusten nousun. Valinnanvapaus ja vapaa kilpailu takaavat hyvän hoidon parhaiten. Toki tarvitaan myös laadunvalvontaa, yllätystarkastuksia ja kovia sanktioita huijareiden varalta.

  3. Voiskos Putkinen selittää, miten valinnanvapaus parantaa hoivan laatua. Se vastaus ei kelpaa, että valitsee yksityisen hoitopaikan, koska nythän on juuri saatu todisteita siitä, että yksityisillä on muita tavoitteita, kuin vanhusten hyvä hoito.

    1. Pelkkä valinnanvapaus ei tietenkään auta, pitää olla myös oikea toimiva kilpailu.

      Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus valita sellainen palveluntuottaja, joka palvelee hyvin ja kohtuulliseen hintaan – vain se takaa hyvän hoivan.

      Huonoa palvelua tarjoavalta loppuu asiakkaat ja sen pitää parantaa tapansa tai kemahtaa.

  4. Se valinnanvapaudesta jos esim kolme suurta ostaa pienet pois ja sopivat keskenään hoitotason jne.
    Kyllä tarvitaan laki vähimmäistasosta ja sitten vielä yksilötason kriteerit.
    Kokoomus jää yksin puolustamaan pörriäisiään vanhusten rahastajiaan
    ja kepu uppoaa kannatuksen alimpaan tasoon?

    1. Kartelli on Suomessa laitonta, eikä kilpailuviranomaiset edes hyväksy kaikkia kauppoja ettei kukaan pääse määräävään markkina-asemaan.

  5. Tästä valinnanvapaudesta pilkahti mieleeni kauppa, valinnanvapaus siellä on johtanut siihen että on kaksi suurta, S- ja K-ryhmät jotka ovat syöneet pikkukauppat pois ja onhan Lidl vähävaraisemmille jotka sattuvat Lidlin lähipiirissä asumaan. Toista laitaa eli valinnan vapauden puuttumista edustavat sittten esimerkiksi VR ja Alko.

    Putkisen kanssa samoilla llinjoilla että oli ala sitten mikä hyvänsä niin ilman toimivaa kilpailua eivät hinnat pysy kurissa. Jos on vapaa kilpailu tulee kuvaan rahastus jos taas yhteiskunnan monopoli niin auttamatta tehottomuutta kun virkamihet tekevät bisnestä konsulttien vedättämänä ja toiminnan olemassaolo on taattu ja liian kallliiksi tulee veronmaksajille.

    1. Täällä Varkaudessa on kaupan alalla ihan oikeaa kilpailua, joka tarkoittaa halpoja hintoja, jos jaksaa käydä useammassa kaupassa.

      K-Citymarket, Prisma, Lidl, Tokmanni, K-market, muistaakseni M-market tms. Ainakin.

      Itse ostan enimmäkseen Prismasta, mutta välillä myös Tokmannilta ja Lidlistä. Citymarket on hyvä, mutta kallis. Lidlistä saa ihan hyvää tavaraa välillä hyvinkin edullisesti. Eilen ostin Lidlistä mm. hyvää metvurstia kilohintaan 4,40 € ja hyviä kaurahiutaleita 0,69 €/kg. Jos ei olisi kilpailua, niin hinnat olisivat korkeammat.

  6. Kieltämättä tässä on kaksi ääripäätä:
    1. Täysi markkinaehtoisuus ja valinnanvapaus ja bisnes hoitaa kaiken.
    2. Täysi sosiaalinen malli jossa joka ikinen vanhus saa juuri identtisen palvelun samassa identtisessä betonibunkkerissa riippumatta tilanteestaan.

    Ettei totuus olisi jossain välissä?

    1. Totuus on tavallaan siinä välissä.

      Pitää olla valinnanvapaus ja kilpailu, mutta myös valvonta ja sanktiot.

      Valvonta pitää tehdä täysin yllätyksellisin sattumanvaraisin tarkastuksin eri kellonaikoinakin – myös yöllä.

      Jos ihmisiä kohdellaan väärin tai ei hoideta kunnolla niin siitä pitää seurata tuntuvat sanktiot – aina toimiluvan menettämiseen saakka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *