Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas

Louhimiehen Tuntematon tuli sitten televisiosta sarjana. Elokuva oli minulle pettymys. Olihan siinä pauketta ja toimintaa, mutta siinä se sitten olikin. Piirun verran parempi kuin Mollbergin versio, muttei läheskään Edwin Laineen Tuntemattoman veroinen.
Elokuva oli liian pitkä (oli kuulemma tunnin pitempi kuin yleisessä levityksessä oleva filmi), roolihenkilöiden vierailut kotimaisemissa olisi aivan hyvin voinut jättää pois, ei ne tuoneet filmiin mitään uutta. Ohjaustyö oli minusta huteraa. Jussi Vatanen Koskelana oli kuin puujumala, Aku Hietamies keskittyi Hietasen roolissa lähinnä toljottomaan, ja Rokka, yksi keskushenkilöistä, vilkas karjalainen, lausui replikkinsä kuin olisi ollut perunoita ostamassa, henki puuttui.
Kariluoto oli filmin uskottavin henkilö, nuori puhdasotsainen idealisti. Ehkä parempi kuin Laineen elokuvassa esiintyvä Matti Ranin.
Kyllähän elokuvan katsoi, mutta minusta Louhimiehen olisi pitänyt olla enemmän uskollinen romaanille, esim. kohtaus jossa Koskela räjäyttää kasapanoksella konekivääripesäkkeen ja Lehto takoo Koskelaa selkään ”Jumalauta kuu…le. Se oli Temppu!” ”En minä kuule mitään vähään aikaan. Minä tiedän sen vanhastansa.” Louhimiehen elokuvassa Koskela ei puhu Lehdolle mitään vaan toljottaa kuin puusta pudonnut. Ei voi välttyä vaiktelmalta, että Louhimies on siinä miettinyt miten ihminen oikeasti käyttäytyisi sellaisessa tilanteessa. Minusta siinä olisi pitänyt mennä romaanin mukaan, menköön syteen taikka saveen.
Niin, jokainen elokuvaohjaaja haluaa panna useaan kertaan kuvattuun filmiin oman puumerkkinsä eikä Tuntematon ole tässä mielessä mikään helppo elokuva. Ja ehkä Edwin Laine teki romaanista niin onnistuneen filmatisoinnin että myöhempiä versioita tulee verranneeksi aina siihen, tahtoen tai tahtomattaan.

Jaa käyttäen:


26 Replies to “Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas”

  1. Tervehdys arvon blogikollegat! Olen pitänyt matalaa profiiliä tässä maailmanparantamisessa jonkin aikaa johtuen terveysongelmista. Vuosi sitten todettu sydämen eteisvärinä rupesi häijyttelemään joulukuun alussa ja olen painiskellut sen kanssa. Nyt kun tilanne tuntuu normalisoituneen (ei se optimaalinen ole vieläkään, mutta pärjäilen sen kanssa), aattelin että ehkä minun on jo aika palata parantamaan maailmaa. Aiheista ei todellakaan ole pulaa!
    Niin, tuommoisia aattelin Louhimiehen elokuvasta niin kuin avauksessa esitin.

  2. Ei ole uusin Tuntematon minunkaan mielestäni kovin kaksinen.

    Taistelukohtauksissa on toki parannusta aiempiin versioihin. On ollut rahaa ja kalustoa käytettävissä enemmän.

    Mollbergin versio on aivan surkea. Laineen versio on ehkä puutteistaan huolimatta edelleen paras.

    Tämä uusin minun mielestäni suorastaan solvaa suomalaisia lottia. Ilman lottien erittäin suurta uhrautuvaa panosta Suomen maanpuolustuksen hyväksi Suomi ei olisi jäänyt itsenäiseksi. Kohotan kolminkertaisen eläköönhuudon Suomen lotille: Eläköön, Eläköön, Eläköön!

  3. Uusi Tuntematon meni TOP 10 ryhmään minun elokuva listalla kuten tämä sarja minkä voi katsoa Yle Areenalta 5 tunnin maratoonina.

    https://areena.yle.fi/1-4425686

    Siitä vaan tekemään yhtä hyvää elokuvaa/ sarjaa, kaikki tätäkin haukkuvat on epäisänmaallisia ja joutaisi raudoittaa ja viedä telkien taa.

  4. Milloinkahan Suomessa nähdään realistinen elokuva siitä mitä ”partisaanut” tekivät jatkosodan aikana Savukoskella, Sodankylässä ja muissa Suomen itärajan kylissä? Sana partisaanit lainausmerkeissä sen vuoksi, koska kyseessä oli nähdäkseni roskaväkeä, joka häpäisee partisaani-nimityksen. Siviilien murhaajia. (Kuuluisan partisaanien jäljittäjän Olavi Alakulpin mukaan Savukosken Seitajärveltä ”partisaanien” ottamista vangeista, puolivuotias tyttövauva tapettiin pitelemällä jaloista kiinni ja lyömällä pää petäjän runkoon.)
    Sodassahan tehdään pahaa molemmin puolin, mutta ainakaan itse en tiedä yhtään dokumentoitua tapausta, jossa suomalaiset olisivat syyllistyneet lähellekään yhtä iljettäviin sotarikoksiin kuin itärajalla riehuneet ”partisaanit”:

    1. Ei sellaista uskalleta tehdä.
      ”Neukkulassa” noita roistoja palvotaan suurina sankareina edelleenkin, vaikka paikallisten ”dokumenttien” ja tiedossa olevien tosiasioiden todellisuus onkin tiedossa.
      Kun ”neukkulassa” on jo alettu palauttamaan Stalinin hirmutekoja kunniaan, putinan sakki nostaa ison rähäkän, jos tuollainen elokuva tehdään.

    2. Olisi hyvä aika tehdä noistakin elokuva tai vaikka tv sarja. Eiköhän tämä paska YYA aika olla jo eletty jotta saadaan puhua ja olla suomalaisia. Louhimieskin on hyvä ohjaaja tämä paska #meetoo kampanja iski häneen syyttä suotta, sekä sen aiheuttama mielipaha miesnäyttelijöiltä, miksi mies voi ohjata hyviä leffoja ja yhtä-äkkiä se onkin muka paska, ei mene minun tajuntaan.

    3. Partisaanien kunnioittaminen Venäjällä perustuu näiden varsin huomattavaan merkitykseen sodan kulun kannalta itärintamalla saksalaisia vastaan.

      Suomen pohjoisosa Oulujärvestä pohjoiseen oli Suomen valtiojohdon toimesta alistettu Saksan Norjan armeijan sotatoimialueeksi. Toki tämä oli venäläisten tiedossa. Alue oli osa Saksan ja sen kanssasotijoiden sekä Venäjän välistä Jäämerestä Mustaan mereen ulottuvaa itärintamaa. Venäläiset partisaanit näillä alueilla operoivat itärintaman saksalais-suomalaisen koalition joukkoja vastaan. Alueen siviilihallinto oli sen sijaan suomalaisten hoidossa. Voi kysyä miksi suomalaishallinto ei ollut evakuoinut rintaman läheisien alueiden väestöä turvaan.

      Venäläisten partisaanien raakalaisteot siviiliväestöä kohtaan eivät ole puolusteltavissa.

    1. Mikään ei pärjää alkuperäiselle, se on selvä mutta empä mollaa leffaa mikä on isänmaallinen kuten jotkut ei isänmaalliset tuntuu tekevän.

  5. Sellaista ”realistista” elokuvaa ei tule eikä tulla koskaan tekemään. Elokuvahan pitää olla myyvä ja tuottaa rahaa tekijöilleen. Dokumenttit on asia erikseen..Ja niistä partisaanien törkeyksistä muutama dokumentti on jo olemassa.

    1. Realistista leffaa olisikin ehkä vaikea tehdä partisaanien tekemistä murhista, voisi nostaa aikamoisen viha-aallon Suomessa ryssää kohtaan. Toinen asia on kuinka Venäjä käyttäisi sitä propagandassaan Suomea vastaan.

      Vinkki…liitytään Natoon ja saadaan olla ajattelematta ryssää…niin helppo se on.

      Voidaan tehdä ja ajatella ilman idän uhkaa.

  6. on aika selvä asia mikä versio on noista paras se onvieläkin Edvin Laineen ohjaama tuntematon sotilas .
    Kun miettii niitä vikoja mitä siinä oli pitää huomioida seraha summa jota noihi kahteen versioon on tunkettu .
    Edvinin raha summa oli varmaan nistä pienin eikä tuo filmaus laitteistokaan varmuudella parasta AA luokkaa
    mutta tunnelma Edvinin ohjaamassa on paljon aidompi ku noilla kahdella
    Paras on Edvinin ohjaamaa Molberin täys susi ja uusin on toinen jossa on paljon hyvää mutta saman verran huonoa . terv tepivaari

    1. Se on se oikea Tuntematon Sotilas leffa. Muut on uusintoja, mutta uusinnat eli ja elää sitä päivää ja sen ajan elämää, kaikki nämä on isänmaallisia omalla tavallaan ja edesauttaa suomalaisia.

  7. Edvin Laineen Tuntematon Sotilas on se jonka katso joka itsenäisyypäivä koska minä arvostan SUOMEN armeijaa en minkään muun valtion armeijaa. Olen sen verran isänmaallinen.

    Sitten on nänä uudemmat versiot, ne on versioita ne, ei nekään huonoja ole, epäisänmaalliset haukkuu näitä omilla kannoillaan, niitä voi arvostella muttei pidä lytätä niitä, siitä vaan itse tekemään parempaa.

    Minusta on vaan hyvä että nyt tämä uusikin versio tehtiin, se koskettaa varmaan paljon enemmän nyky sukupolvela ja nuoria kuin nämä kaksi vanhempaa ja vahvistaa maanpuolustustahtoa, kaikki mollaaminen tätäkin uutta kohtaan on ryssän laariin pelaamista.

    Nuorissa on meidän tulevaisuus ei vanhoissa.

  8. Niin, ”partisaanit” tekivät rumaa jälkeä itärajan kylissä. Isku Savukosken Seitajärvelle lienee rumin. Suomalaiset löysivät muutaman kilometrin päässä kymmenen kyläläistä, jotka oli otettu vangiksin, naisia ja lapsia. Heitä oli ammuttu takaapäin ja pistetty pistimillä. Lapsia oli lyöty kiväärinperällä. Naisilta oli alushameet vedetty ylös. (Partisaanien jäljittämistä johtanutta Olavi Alakulpin radiohaastattelua en enää löytänyt netistä, vissiin kulttuurimarxilaiset ovat sen poistaneet. Ko. haastattelussa Alakulppi kertoi raiskatuista suomalaisnaisista ja noin puolivuotiaasta tyttövauvausta, joka oli tapettu lyömällä pää puun runkoon. Alakulpin osasto on ottanut vainajista valokuvia, joten kyllä ne jossakin ovat.)
    Kirjassa ”Vaiettu sota” kittiläläinen Veikko Erkkilä kertoo tapauksesta yksityiskohtaisemmin. Kertoo mm. siitä miten Ollilan sisarukset 15-vuotias Valtteri ja 19-vuotias Eliisi tapettiin. Venäläisen yhteyshenkilön kautta Erkkilä löysi venäläisen partisaanin, joka oli ampunut Eliisi Ollilan.Mies ol pahasti alkoholisoitunut.”Kuljetimme kolme vankia rajalle asti, Ollilan sisarukset ja yhden nuoren sotamiehen. Eliisi oli kaunis tyttö ja ihastuin häneen, voi sanoa että rakastuin häneen. Rajan pinnassa meille tuli käsky, että vangit pitää teloittaa.Päätettiin että sisaruksia ei ammuta toistensa nähden Toiset partisaanit olivat huomaneet ihastukseni ja sanoivat, että kyllä he hoitavat ”morsiameni”. Olin nuori ja halusin esittää miestä. Vein Eliisin syrjemälle ja olin näyttävinäni hänenelle metsästä jotakin. Ammuin häntä kahdesti päähän. Luotien paineistukset heittivät tytön silmät kahden metrin päähän. Se näky vainoaa minua lopun ikäni.”
    Eli kahdensuuntainen targedia.
    Niin, miksi näin dramaattisista aineksista ei tehdä elokuvaa? Koska kulttuurimarxismi.

    Kun venäläiset toisen maailmansodan lopulla valloittivat Berliinin, punasotilaat raiskasivat kaksi miljoonaa saksalaisnaista. Natsien tekemiä hirmutöitä esitetään Suomenkin televisiossa lähestulkoon nonstoppina (ja saakin esittää), mutta kommustien tekemista sotarikoksista ei puhuta juuri mitään. Koska kulttuurimarxismi.

    Jotkut ovat ihmettelinään miksi komeetan lailla kuuluisaksi noussut kandalainen Jordan Petersen näkee kulttuurimarxismin niin pahana mörkönä. Minä en ihmettele yhtään.

    1. Lasse, se Alakulppi vei kuuskymmentä luvulla hallussaan olleita todisteita venäläisten partisaanien tekemistä rikoksista YK.lle. Eivät tehneet asialle mitään. Alakulppi oli ottanut raskaasti sen.

  9. Kiva kuulla sinusta Lasse.

    Itse olen jostain syystä vähän outo suomalainen, Tuntematon ei oikein minään versiona hirveämmin iske. Tietenkin alkuperäinen on hieno elokuva, ehdottomasti, mutta sen syvemmin ei herätä tunteita. Juurikaan ei ole Louhimiehen versioon ollut intoa tutustua. Ainoa kotimainen elokuva joka on herättänyt edes vähän tunteita oli Mies vailla menneisyyttä jolle melkein hymyilin kerran-pari.

    Mutta toisaalta jokaisen sukupolven tehtävä on tutkia tarinoita ja sitähän tässäkin tehdään, menestyksekkäästi ehdottomasti – jos kriteerinä on se että keskustelu herää.

  10. Olen katsonut sekä sen jakelussa olevan version, että tämän YLE:n esittämän pidemmän, enkä oikein vieläkään osaa sanoa puolesta enkä vastaan.

    Alkuperäinen on alkuperäinen, enkä usko, että siinä olevaa tunnelmaa enää kyetä toistamaan, jo pelkästään ajankohta jolloin alkuperäinen tehtiin oli niin lähellä tapahtumia, että lähes kaikilla oli tapahtumiin henkilökohtainen suhde.

    Ehkä tämä uusin on paras tähän mennessä tehty uudelleen filmatisointi, vaikka ei oikeastaan millään mittarilla tavoita alkuperäistä.

  11. Mielestäni sodasta tehty elokuva ansaitsee tulla tehyksi vain jos se palvelee sodanvataisuutta tai ehkä jonkinlaisena dokumenttina. Kun sodasta tehdään viihdettä ja tai sillä kerätään rahaa ollaan huonoilla teillä.
    En ymmärrä mitä lisäarvoa Laineen tekemään elokuvaan uudet filmatisoinnit Linnan kirjasta voivat tuoda vaan kyseessä on juuri raaan viihteen ja rahan ansaitseminen.
    Louhimiehen tuotosta en ole katsonut enkä katso mutta jos siinä myös saatetaan lotta liike kyseenalaiseen valoon niin piiiitkä miinus siitä ohjaajalle.

  12. Minä katselin sen ensimmäisen osan ja se riittikin minulle. Se on elokuva luonteeltaan joka pitäisi nähdä kerralla, eikä viikon välein pätkinä. En kyllä pitänyt siitä ensimmäisestäkään osasta. Tahtoo vaan olla niin, että elokuvan uudestaan lämmittäminen on samanlaista, kuin laittaisi mikroon aamuista kahvia.

  13. Kyllä tuo Louhimiehen elokuva ihan kohtuullinen oli. Tunnelmaltaan hieman erilainen kuin Laineen elokuva. Linnan teoksen tunnelmaan ei kumpikaan silti yllä.

    On myös niin, että elokuviin tehdään käsikirjoitus. Ei sen ole tarkoituskaan orjallisesti seurata pohjana olevaa kirjallista teosta. Elokuvan ei tarvitse olla kirjan kuvitus. Jokainen voi itse tykönänsä mielessään ”kuvittaa” Linnan Tuntemattoman sotilaan.

    Kotona käynnit tuossa Louhimiehen elokuvassa puolustivat hyvin paikkaansa, vaikkei niitä Linnan teoksessa esiinnykään. Nuo katkelmat toivat kyllä hyvin esiin sodan aiheuttaman epätoivon ja tuskan, jota kotirintamalla koettiin.

    Lopuksi vielä. Lotatkin olivat ihmisiä. Omine heikkouksineen ja puutteineen. Ei näiden piirteiden esiintuominen elokuvassa vähennä lottien tekemän työn merkitystä.

  14. Elokuvat ovat makuasia kuten viihdepuoli yleensäkin.
    Ehkä minunkin pitäisi nähdä Louhimiehen Tuntematon vielä elokuvana. Muistanpa kun katsoin Timo Koivusalon ohjaaman Täällä pohjantähden alla. Näin sen ensin tunnin mittaisena sarjana, sitten myöhemmin elokuvana. Elokuvana se tuntui aika paljon paremalta.
    En silti usko, että ko. Tuntemattomasta mielipiteeni paljonkaan muuttuu.

Kommentoi