https://yle.fi/uutiset/3-7338157
Viitisen vuotta sitten yo otsikon tiimoilta arvioitiin, että Tammelan Kaukjärvestä verkolla saatu karppi olisi suurin koskaan Suomen sisävesistä saatu kala.
Karppi oli n 95cm pitkä ja n 90 cm ympärysmitta. Kalan saanut emer proffa arvioi kalan painon olevan lähempänä 50 kg kuin 20 kg. Mitenkähän on, karppi on paksu kala ja tuosta kuvakulmasta kala näyttää isommalta kuin onkaan. Minun arvioni on, että kala olisi n 20 kg, missään tapauksessa ei paljon yli.
Olen Kaukjärvestä saanut kuhan, joka oli tuota kokoluokkaa, niin pituus kuin ympärysmitta. Painoa kalalla oli suolistettuna ja verestettynä 14,3 kg. Kuha nimittäin muuttuu samantyyppiseksi pötkyläksi vanhemmiten.
Mikäs se onkaan se kaikkein suurin sisävesistä Suomessa pyydetty kala? Arveluja … tietoa, kokeilkaahan, minulla on se tieto.
Tässähän niitä on suuria ja pieniä 2000- luvulta.
https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/
Muistaakseni joku sampi olisi kautta- aikain suurin, yli sata kg.
Se sampi saatiin Laatokasta ja olisi ilman muuta suurin mutta suurin nykyisen Suomen vesistöistä, Janakkalan Kernaalanjärvestä pyydetty monni, pituus 171 cm ja paino 90 kg.
Kokemäenjoesta on myös joskus 1900- luvun alkupuolella nostettu melkoinen sammen mötkäle.
Tuosta en tiedä mutta, kun olin lähes ammattikalastaja kesät talvet Porvoon Kulloossa, suurimpaan mateeseen törmäsin talvikoukussa tammikuussa 2008. Kun nostin siimaa, ei tuntunut oikein mitään, sitten alkoi tuntumaan kun se made pääsi mollottamaa isoilla silmillään 12 cm:n kairan reiästä. Yritin sitä saada ylös vahvalla tapsisiimalla. Siinä se mollotti, mutta siima katkesi kun yritin saada se siitä ylös. Pahin moka oli se, että ”joku” oli ahkiosta heivannut nostokoukun pois.
Noita suuria kaloja rankataan ilmoitusperustein. Meillä täällä Tammelassa on kahden miehen kisa; Kauko Lintusyrjä, minun suolistettu 14,3 kg ja Kaukon samana kesänä saama 14,7 kg, suolistamaton kuha mutta epävirallinen kisa jatkuu.
Suurin Pyhäjärvestä saamani hauki oli 13,9 kg, suolistettuna.
On täällä Tammelassa isoja kaloja saatu ja saadaan.
… mutta mitä noilla tekee, muuta kuin jauhelihaksi ?
On aivan puppupuhetta, ettei isosta petokalasta olisi kuin jauhelihaksi.
Ensinnäkin kala pitää osata käsitellä; kylkiruotoja ei saa katkoa. Kala tulee avata selästä käsin ja irroitella lihat ruotoja rikkomatta.
Näin saadaan uskomattoman hyviä filepaloja niistä ihan mitä vaan.
10,5 kiloisen taimenenkin Suomenlinnassa asuessani laittelin hienoiksi fileepalasiksi.
Hauki; on täysin puppua, että iso hauki olisi puisevaa; kokin vika.
Niin monet kookkaat hauet olen käsitellyt ja maukasta ruokaa tehnyt.
Kalle- sinulta ammattimieheltä kysyn, onko 1-2 kg hauki, kuha tms. edes verrattavissa maultaan noihin jättilisiin. Mielestäni ei alkuunkaan muuhun kuin jauhelihaksi lisämausteineen kuten savupalvein tai lisättynä pikkukalojen maulla.
Kyllä kaikki asiansa osaavat osaavat verestää kalat heti ja fileerata oikein ja heti.
Lohet ovat aivan oma asiansa.
Kuha taas on aivan oma juttunsa, milloin sen file on parhaimmillaan- se on parin päivän vetäytymisen jälkeen ja mielellään nahkoineen maun vuoksi paistettaessa.
Merestä talviverkosta olen saanut 6,8 kiloisen mateen. Näin vaikka oli naaras, juuri kutenut, maha oli kuin tyhjä muovikassi
Mä olen saanut paljon uistimella noin 7 kiloisia haukia. Hyvää niitten liha on ollut fileeksi laitettuna ja paneroituna. Kymppikerhoon en ole päässyt mutta pikkuveljeni sai samasta järvestä 10,3 kiloisen hauen.
Jostain olen aikoinaan lukenut että se sampi oli 152 kg ja kokemäenjoesta.
Pitää åaikkansa Timo; Kokemäenjoesta se on saatu, sinisampi 152kg. Siis tosiasiallisesti Suomen suurin; lasketaanko sitten Kokemäenjoen suisto sisävesiksi vaiko ei, kyllä se sinne Poriin saakka makeaa vettä on.
Minä en viitsi valehdella, enkä ole saanut niitä paljon puhuttuja suuria kaloja. Suurin mitä minä olen saanut, oli se metrin mittanen ankerias, jos se nyt yleensä kala on. Maultaan ei ollut kehuttava, eikä suun mukainen.
Kyllä ne muut saavat varsinkin suuria haukia ja ennenkaikkea suuria kuhia, pitkälti toistakymmentä kiloa. Haukea uistimella ja kuhia isosilmäisellä verkolla.
Muutama vuosi sitten paljon puhuttiin siitä monnista, syynä oli kun monen verkkoihin ilmestyi metrin mentäviä reikiä. Reiät eivät olleet revityn näköisiä, vaan näyttivät siltä kun jotain liian suurta olisi yritetty työntää siitä läpi.
Kernaalanjärven monni vuodelta 1866 on painanut noin 100 kg.
https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/58195/Monnin+palauttaminen+H%C3%A4meeseen+web.pdf/694ded06-675d-455f-a473-588406d81b01
Kuuluisin monnitarina lienee vuodelta 1864 maisteri Zittingin rysällä saamasta 171 cm pitkästä monnista, jonka saantitapahtumasta on kirjoitettu vuonna 1904 ilmestyneeseen Suomen Urheilulehteen. Kyseinen kala löytyy vielä tänäkin päivänä täytettynä Hämeenlinnan lyseosta. Toinenkin ”viimeisistä monneista”, joka saatiin vuonna 1866 ja oli noin metrin mittainen, on myös täytettynä todisteena jälkipolville (Koli 1998).
Onhan se hyvä Risto Koivula, että jaat tietoa alalta kuin alalta meille tyhmemmille.