Viina, hermot ja rangaistukset; Lasse Laaksonen. Varsin mielenkiintoinen historiantutkimus alkaen nuoren tasavallan puolustusvoimien rakentumisesta sisällissodan jälkeen, koskien armeijan ylintä johtoa, aina 50-luvun alkuun asti.
Armeijahan rakentui kolmelle perusasialle; Saksan jääkärit, suojeluskunnat ja ns ”ryssänupseerit”, jotka olivat parhaiten sotilaallisesti koulutettuja, joskin hieman vanhahtavin taisteluopein.
Tämän kirjan lukeminen auttaa ymmärtämään komentajien keskuudessa tapahtuneita juonitteluja, taktikointia ylennysten ja ylimpien kunniamerkkien perään sekä komentajien valikoitumiseen.
Lisämausteen toivat vielä 40-luvulla SS-miehet.
Suojeluskunnista on täälläkin paljon ”mekastettu”, niiden uudelleen perustaminen mukamas maanpuolustuksellisista syistä. Suojeluskuntajärjestö oli varsin ristiriitainen joukko. Varsinkin näiden uussuojeluskuntien vaatijoista, heidän soisin lukevan kirjan, vaikkei se mikään sotakirja olekkaan, onpahan kuitenkin Suomen puolustushistoriaa.
Paljonpuhuttuja liiteasiakirjoja sitten kyllä löytyy, ja tosi paljon, joskaan ei ensimmäistäkään tutkijan/kirjoittajan itsensä laatimaa.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että ko kirja olisi luettuna hyvää pohjamateriaalia katseskella rinnakkain politiikkaa ja sotilaiden keskenään käymää valtapolitiikkaa.