Henkilöstövajeita siellä sun täällä – mistä rahat, mistä prioriiteetit

Päivän puheenaihe juuri nyt on vanhustenhuollon henkillöstön vaje.
Mitä yhteiskunnan toimintoihin tulee usein voi lukea valituksia
myös esimerkiksi seuraavilla äkkiä mieleen tulevillla alueilla:

lastentarhat
poliisit
lääkärit ja hoitajat
työvoimatoimistot
KELAn ammattilaiset
tuomarit
syyttäjät
Helsingin metro
maahanmuuttajien tarpeisiin liittyvät ammattilaiset
hätäkeskusten väki

jne

Keskustelu menee suunnilleen niin että medioissa kauhistellaan kulloinkin
tikun nokassa olevaa puutetta. Oppositio hukkuu hallituksen kitsastelun ja edellyttää lisää verovaroja kulloisnkiin päivän puheenaiheen ongelmiin. Tämän tekee hurskaasti unohtaen tarpeet kaikilla muilla alueilla tai ainakin viisveisaa mistä rahat.

Hallituksen epäkiitollinen tehtävä on ottaa huomioon kaikki puutteet ja silti yrittää saavuttaa ääänestäjien suosiota.

On arveltu että yksin parempi vanhustenhoito tulisi masamaan n 250 miljoonaa euroa vuodessa, jos vaikkapa kaikki ylläluetellut henkilöstötarpeet tyydytettäisiin olisi hintalappu varmaan muutamia miljardeja vuodessa. Niin että koittakaa repiä tästä huumoria.

10 vastausta artikkeliin “Henkilöstövajeita siellä sun täällä – mistä rahat, mistä prioriiteetit”

  1. Niin Myllymatti, on helppo lupailla lisää rahaa sinne sun tänne.

    Paljon vaikeampaa sitten vaalien jälkeen antaa sitä lisärahaa kun Suomi velkaantuu koko ajan lisää.

  2. Aika monessa rahan menopaikassa on hyvä muistaa nettosumma.

    Esim. lasten köyhyyden korjaaminen tuo jopa kymmenkertaisen säästön takaisin pitkässä juoksussa.

    Meillä olisi miljarditolkulla paikkoja säästää, semmoisia joista ei yhdenkään kansalaisen henki ja terveys vaarantuisi, mutta emme säästä koska saavutetut edut.

    Terveydenhoito tai vanhustenhoito ei ole saavutettu etu, joten niistä voi leikata.

  3. Edelleen, tulemme näkemään kun kolme suurinta puoluetta aloittaa Valevaalit, mitään missä mainitaan raha, mitään niistä ei tulla ikinä toteuttamaan, kannattaako tälläistä sakkia äänestää…

  4. Kyllä rahaa on, mutta se jaetaan väärin. Nyt puhutaan, että hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin 0.7, niin siitä tulee lisäkustannuksia noin 250 miljoonaa euroa. Sehän on helppo ottaa pois yritystuista, joita valtio maksaa noin 2 miljardia eroa. Miksi maksaa verovaroista yritystukia pörssiyhtiöille, jotka jakavat sitten verovaroista osinkoja osakkailleen.

    1. No 250 miljoona varmaan löytyisi mutta mmitenkäs nuo kaikki muut alat jossa työvoimasta olisi huutava puute?

      1. Haittamaahanmuuton kustannukset on n 1 000 000 000€ vuodessa, näyttää stabiloituvan hyvin kulut joka vuosi tuolle tasolle, jos tuosta vähennetään koko summa vallan muuhun niin hyvin pärjätään, vai tahtooko joku jakaa ilmaista rahaa ulkomaalaisille nuorille äijille, minä en.

  5. Kuten edellä – rahaa on mutta vääriin paikkoihin. Työttömyyden hoidon kuluilla voitaisiin työllistää, investoinneilla oikeisiin kohteisiin voitaisiin työllistää jne.

    1. Viisaita sanoja Niilolta, hyvä tai pitäisikö sanoa huono esimerkki on juuri tuo työttömyyden hoito, vaikka kriittisesti elävän elämän ilmiöitä seurailen olen suonut itseni vakuuttua siitä että pääosin työttömille järjestetyt kurssit tulevat jumalattoman kalliiksi yhteiskunnalle ja niistä saavutettava hyöty on olematon, jopa turhauttaa työttömiä kun niihin odellytetään osallistuttavan.

Vastaa käyttäjälle Marko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *