Väiski luonnonsuojelijana

Asun Turussa tarkemmin sanottuna saaressa nimeltä Hirvensalo. Se sijaitsee noin 5 km Turun keskustasta ja saaren erottaa Turun keskustasta Pitkäsalmi. Tässä kartta ja tietoja Hirvensalosta. Hirvensalo kuuluu Turun ainutlaatuiseen ja upeaan saaristoon, joista ansaitsee mainita Ruissalon saari, joka on helmi saarien joukossa.

Kohteen Hirvensalo kartta

Hirvensalo on Turun edustalla sijaitseva saari. Saarella oli vuoden 2015 paikkeilla noin 9 000 asukasta, ja sen pinta-ala on noin 12,8 km². Hirvensalo on osa Hirvensalon-Kakskerran suuraluetta. Sen suurimmat lähisaaret ovat pohjoispuolella sijaitseva Ruissalo sekä eteläpuolella olevat Satavan ja Kakskerran saaret.Wikipedia

Asuntoni on aivan Pitkänsalmen rannalla ja minulla on hieno näkymä ikkunoistani .Olen suuri luonnon ystävä ja erikoisesti pikkulinnut ovat sydäntäni lähellä. Ystäviä täytyy auttaa ja parhaiten auttaa pikkulintuja, kuten talitinttejä järjestämällä heille talviruokinta.

Kuvan mahdollinen sisältö: puu, taivas, kasvi, ulkoilma ja luonto

Näkymä ikkunoistani viime syksyltä.

Pikkulinnut palkitsevat käymällä ”tankkaamassa”, kun saa katsella heidän puuhiaan. Katson  tekeväni luonnonsuojelutyötä käytännössä, sillä talvehtivilla talitinteillä ei muuten olisi ruokaa riittävästi luonnossa sellaisina talvina, kuin kulunut talvi oli.

Jos jokainen meistä tekisi jotain vaikka kuinka pientä luonnon hyväksi, niin se olisi paljon parempi, kuin ilmastohysteria, jota lietsotaan ihan muista syistä, kuin luonnon suojelemiseksi.

3 vastausta artikkeliin “Väiski luonnonsuojelijana”

  1. Minäkin olen suuri pikkulintujn ystävä, ei silti tulee niitå seurattua isompiakin. Kohta alkaa se vesilintujen aika, joita myös on mukava seurata ikkunasta. Aika pian tulee myös ensimmäisten perhosten liitelyn aika, niitäkin olen joskus kuvannut.

    Kevät ja alkukesä on sitä parasta vuodenaikaa, jolloin luonto herää ja minä pidän eniten.

  2. Talitintit ovat kuulemma oppineet etsimään hirvikärpästen koteloita hirvien talvisilta makauksilta. Toivottavasti etenevät pikkuhiljaa myös hirvien karvojen sekaan.

  3. https://www.ts.fi/teemat/305325/Talitiainen+osoittautui+luontaiseksi+viholliseksi+hirvikarpaselle

    ”Hirvikärpäselle on vihdoin löydetty luontainen vihollinen. Tutkijaryhmän mukaan hirvikärpästä uhkaa kotelovaiheessa paitsi pakkanen myös talitiaiset. Tutkimuksen johtaja, tutkija Sirpa Kaunisto pitää tuloksia merkittävinä. Ne tullaan julkaisemaan kansainvälisessä Biological Journal of the Linnean Society -tiedesarjassa.

    Testissä talitiaiset söivät 35 prosenttia hirven talvisille keinotekoisille makuupaikoille asetetuista hirvikärpäsen koteloista.

    – Ratkaisevaa on, sataako makuupaikalle lunta heti sen jälkeen, kun hirvi on siitä noussut. Lumen alta tiaiset eivät koteloita löydä, ja lumi myös suojaa koteloita kylmyydeltä, Kaunisto sanoo.”

    ————————————–

    Voisi olettaa, että pönttöjen sijoittaminen lähelle hirvien talvisia makauksia kannattaisi. Pönttötempauksella viime vuonna saattoi olla se vaikutus, että pönttöjen ylitarjonta ohjaa tiaisia muualle.

    Itse olen sijoittanut pönttöjä lähelle laavuja ja tulipaikkoja. Esimerkiksi laavun takaseinään voi pöntön laittaa niin, ettei pesintä häiriintyne laavulla pistäytyvien toimesta.

    Pöntön asettamiselle pitäisi olla maan omistajan lupa, mutta laavun seinässä pönttö tuskin rasittaa talousmetsää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *