Vihapuhe ”että sanat ovat tekoja”

Vihapuhe on kulttuurimarxismin luoma sanakukkanen.
Mitä se oikein on?
Se on pääsääntöisesti sitä, että ihmiset ovat vihaisia päättäjille, koska he tekevät päätöksiä, joita ihmiset eivät hyväksy. Päällimmäisenä monikulttuurisuuteen pakottaminen.
Media, tuo päättäjien renki, yrittää tehdä ”vihapuheesta” rangaistavan teon. Se yrittää myös pakottaa ihmisiä itsesensuuriin, ja koska tämä ei tietenkään onnistu, tarvitaan jämerämpiä toimia. Pannaan eri mediatoimijoille niin suuret sanktiot, että ”vihainen puhe” loppuu. Eli pääsääntöisesti, päättäjiä ei saa arvostella.
Jokainen ymmärtää, että jos ihmiset voivat purkaa vaikkapa verkossa liiat höyryt pois, se vähentää konkreettista väkivaltaa. Jos ihmisiltä estetään tämä mahdollisuus, he lähtevät astaloiden kanssa kadulle ja jälki ei tule olemaan kaunista.
Päättäjät eivät välitä tästä skenaariosta ”Oikeuslaitos hoitaa häiriköt kuriin”.
Tämä on kuitenkin huono tie. Siitä huolimatta meillä Suomessakin poliittiset sensorit on pantu liikkeellä. Suomessa on perustettu poliittinen työryhmä suitsimaan vihapuhetta. Työryhmän johtaja on entinen arkkipiispa Kari Mäkinen.
Kari Mäkinen on entinen arkkipiispa, ateisti ja ääriliberalisti, islamilaisten nuolija ja liian pitkään jatkuneen liiallisen liberalismin prototyyppi.
Veikkaan ja toivon, että eliitin palkkama työryhmä epäonnistuu tehtävässään.

8 vastausta artikkeliin “Vihapuhe ”että sanat ovat tekoja””

    1. Vaikka minä voisin määritellä vihapuheen niin, että kaikki se, mitä sanotaan kansallisvaltioiden olemassa olon oikeutusta vastaan on vihapuhetta. Ja kaikki teot, jotka ovat suunnatut kansallisvaltioiden olemassa oloa vastaan, ovat vihatekoja.

      Freudentalismi ja hitlerismi olivat vihaliikkeitä, jotka halveksivat kansallisvaltioita yrittäen alistaa ne ”alempiarvoisen kansan” asuinsijoina.

  1. ”Työryhmän johtaja on entinen arkkipiispa Kari Mäkinen.”

    Vapaamuurarina Mäkinen saattaa olla luciferisti eli Uuden Testamentin sanoman vastustaja.
    Luciferistit ovat saattaneet nimittää kyseisen työryhmän.

  2. Tässä on kaksi puolta.

    1. Toisaalta nettihäirintä on jo niin suuri ongelma, että pakko sille jotain tehdä. Ei tällaista määrää tappouhkauksia ja muuta törkeää ole aiemmin ollut. Tilanne on riistäytynyt käsistä.

    2. Toisaalta totalitaarinen valtiovalta ja nk. ajatuspoliisitkaan eivät taatusti tilannetta paranna tippaakaan.

  3. Ei ole minulle tullut törkyviestejä joka olisi vaikuttanut elämääni. Ken leikkiin ryhtyy, leikin kestäköön pätee mielestäni hyvin someen.

  4. John, sinua ei myöskään ole murhattu. Silti murha on kielletty rikoslaissa.

    Aivan millä tahansa mittarilla, minkä vaan tutkijan katsomana, lukuisten ihmisten raportoimana – kyllä, persujen myös – meillä on jäätävä ongelma nettivihan kanssa. Ongelman kieltäminen ei sitä korjaa.

  5. Kuka määrittelee mitä on ”kulttuurimarxismi”, ehkäpä Kallo itse?

    Termiähän nykyään käyttävät lähinnä äärioikeistolaiset salaliittoteoreetikot.

    1. Lyhyt selitys – suosittelen lukemaan hitaasti, että ehtii ymmärtämään.

      Pelkistäen ilmaistuna kulttuurimarxismi sanelee, että seuraavien ryhmien välillä vallitsee (perinteisessä) yhteiskunnassamme aina tukahduttava luokkakonflikti, jossa ensin mainittu ryhmä toimii fasistisena sortajana (riippumatta siitä mitä he oikeasti tekevät) ja jälkimmäinen taas sorron uhrina, joka on siksi nostettava kaikin tavoin hallitsevaan asemaan ja jonka edut laitetaan kaiken muun edelle, kun taas ensin mainittuja on rangaistava ja nöyryytettävä:

      mies, isä — nainen, äiti, ”sukupuolivähemmistöt”
      hetero — homo, lesbo, ”seksuaalivähemmistöt”
      ydinperhe — vaihtoehtoperhe
      valkoinen — negridi, värillinen
      kristitty — ateisti, muslimi
      kantaväestöön kuuluva — maahanmuuttaja, pakolainen, ”monikulttuurinen”

      Suomea koskien tähän voidaan hyvin lisätä myös: suomenkielinen — ruotsinkielinen (Pakkoruotsittamista voidaan siten myös pitää yhtenä kulttuurimarxismin ilmentymänä.)

      Aivan kuten Neuvostoliitossa toisin ajattelevia kohdeltiin mielisairaina ja rikollisina, myös kulttuurimarxismi pyrkii systemaattisesti sekä kriminalisoimaan että patologisoimaan arvostelijansa ja näin estämään kaiken järjellisen keskustelun aiheesta herkeämättömällä iskusanarummutuksella: rasismia rasismia! fobiaa fobiaa! ääri ääri!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *