Sääntöjä ilmastolakkoihin?

Avainasiat ensin: minä peukutan molemmin käsin ilmastolakkoliikettä. En toki silloin ollut vielä syntynyt, mutta historian perusteella tässä vaikuttaisi olevan vähän samaa kuin Vietnamin sotaa vastustavissa kansannousuissa. Ilmastolakkoilu on jossain määrin kaoottista vielä toistaiseksi ja pohdin, onko se hyvä näin vai auttaisiko järjestelmällisyys asiassa eteenpäin.

Vaikutus arkeen

On selvää, että opiskelujen ja töiden keskeytyminen aina perjantaiksi on iso toimi vaikutuksiltaan. Ne, jotka jäävät kouluun ovat eri asemassa kuin ne jotka lakkoilevat ja tämä voi asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Työpaikoilla on sama haaste: pyöriikö firma, vastataanko puhelimeen, ehditäänkö sijaistuksia järjestämään. Maailma ei paljoa kärsi jos puhelinmyyntifirma on hetken pimeänä, mutta on myös reilusti työpaikkoja joista poistuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia, jopa vaaratilanteita. Mielestäni pitää voida luottaa siihen, että työpaikat saavat sisäisesti sovittua nämä asiat. Jotkut työnantajat näkevät myös PR-etuna antaa työntekijöidensä osallistua mielenosoitukseen. En tiedä miten paljon tällaista joustoa voi pidemmän päälle tehdä näin liittovetoisessa yhteiskunnassa, mutta ounastelen että tähänkin vastaus löytyy.

Eli, jospa kouluissa olisi ihan maan laajuinen prosessi osallistumisesta ilmastolakkoihin, tai osallistumatta jättämisestä? Jospa liitot määrittäisivät miten työpaikoilla saa toimia näiden osalta? Jospa asia olisi sovittu etukäteen ja mietitty laajemmin? Jospa toiminta olisi koordinoitua ja ennalta-arvattavaa, työpaikoilla ei tarvitsisi panikoida ja koulujen opetusohjelma ei kärsi?

Toisaalta taas, onko se sitten enää ilman keskushallintoa pyörivä, kaikkien tahojen yhteinen mielenilmaus tärkeän asian puolesta? Jos tästä tulee organisoitu, virkamiesvahvistettu, kaavan mukainen ”teillä on nyt 42 minuuttia ja 33 sekuntia aikaa olla vihaisia”, onko sanoma enää yhtä väkevä? Toisin sanoen, tarvitaanko tiettyä kaaosta ja arjen hajoamista siihen, että asia menee läpi? Onko komiteavetoinen mielenosoitus helpompi painaa villaisella vaikkapa Antti Rinteen toimistolla, jossa ainakin kovin iloisin mielin päätettiin maksaa lisää turvetukia? Kumpi vaikuttaa päättäjiin ja yrityksiin kovemmin: hallittu vai hallitsematon kaaos?

Pohditaan, ei päätetä

Ehdotan, että en tiedä oikeaa vastausta. Puolestani työntekijäni saavat osallistua ilmastolakkoon, ajoittain vaikka palkallisella työajallakin, mutta minun täytyy olla sen verran penseä että haluaisin siitä varoituksen pari päivää etukäteen. Tuskinpa kukaan häpeäpaaluun joutuisi vaikkei ennakkovaroitusta tulisikaan. Yhtä kaikki, olen yhä hämilläni ilmastolakkoilusta ja sen vaikutuksesta arkeen.

Ehkäpä minun ja meidän muidenkin nk. ”vastuullisten aikuisten” sietääkin olla vähän hämillään.

12 vastausta artikkeliin “Sääntöjä ilmastolakkoihin?”

  1. Edelleen… jos teemme suomalaiset… joukkoitsemurhan huomenna klo 09:00 niin maailmasta häviää meidän ”hiilijalanjälki”… 1 promille.

    Kyllä se siitä ja maailma pelastuu.

    Tulee korvista koko ilmastoähky, vihreät käytti vielä sairasta lasta hyväksi YK:n kokouksessa,,, milloin se reppana on tämän ilmastoähkyn takia lataamossa ja moni muu nuori.

    Koko päästö yms ongelmat on suurien ikäluokkien aikaansaamaa.

  2. Ilmaston ongelmatilan suuruutta ei kiistä yksikään eduskuntapuolue. Mutta totta, metodeista voi puhua.

    Tällä hetkellä Suomessa on vahvoja kasvutarinoita firmoista jotka ratkaisevat tätä ongelmaa. Pitäkäämme yritystoiminnan edellytyksistä kiinni, mutta älkäämme pelotelko kansalaisia.

    Mutta lopulta, yksi lysti tekeekö koulu luokkaretken Linnanmäelle vaiko Arkadianmäelle.

  3. Niin kauan kuin tuo ilmastomarssipuuhastelu ohittaa todelliset ongelmat, kuten holtittoman väestönkasvun, en sille juuri arvoa anna.
    CO2 ei ole myrkky, vaikka siitä kaiken pahan alku ja juuri onkin tehty.
    Samoin pitäisi ryhtyä jyrkkiin toimenpiteisiin tuon merien muovijätteen estämiseksi ja nimenomaan niillä kymmenen suurimman roskaajajoen varrella asuvia kohtaan.
    Edelleen pitäisi välittömästi puuttua holtittomaan liikakalastukseen ja rajoittaa se kestävälle pohjalla.
    Myös tarpeeton muodissa olevan ruuan kuskaaminen suurilla saastuttavilla laivoilla toiselta puolelta maapalloa pitää pysäyttää.
    Nuo asiat eivät kuitenkaan näy liikuttavan innokkaita ilmastomarssijoita, koska se on niin muodikasta ja ”hienoa”.

    1. Tästä olen kerrankin samaa mieltä- ilmastohössötys on ohittanut kaiken muun massiivisen saastuttamisen.
      Suomikin tuottaa halpaa krääsää Kauko -Idässä kuljetuksineen.
      Tuo lihaa Brasiliasta ja Saksasta, kun sitä olisi täälläkin saatavilla.
      Pakkaa edelleen kaiken mahdollisen muoviin.
      … jne.

    1. Ovathan ne olleet, mutta ei noilla marssilapsilla ja niiden yllyttäjillä.

  4. CO2 on täysin turha keskustelunaihe sinänsä. Se, mikä tappaa heti, tässä ja nyt on polttaminen – oli se hiiltä, öljyä, bensaa tai maakaasua. Ne saasteet ilmassa tappavat, vaikka hiilidioksidi ei liittyisi asiaan. Ja se on aivan riittävä syy toimia.

    Ehkäpä olisin trendikkäämpi jos toteaisin että me tienataan tällä!

  5. Vuoden 2019 lopulla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on keskimäärin 0,04 % (411 ppm)
    *****
    Alla olevan voinee tulkita niin. että ihminen pärjää melko mukavasta Hiilidioksidipitoisuus ilmassa on alle 500 ppm. Hiilidioksidipitoisuudella 1000 ppm ihmisen avotoiminnot hidastuvat.

    *
    https://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_dioxide

    Below 1%

    There are few studies of the health effects of long-term continuous CO2 exposure on humans and animals at levels below 1%. Occupational CO2 exposure limits have been set in the United States at 0.5% (5000 ppm) for an eight-hour period. At this CO2 concentration, International Space Station crew experienced headaches, lethargy, mental slowness, emotional irritation, and sleep disruption. Studies in animals at 0.5% CO2 have demonstrated kidney calcification and bone loss after eight weeks of exposure. A study of humans exposed in 2.5 hour sessions demonstrated significant effects on cognitive abilities at concentrations as low as 0.1% (1000ppm) CO2 likely due to CO2 induced increases in cerebral blood flow. Another study observed a decline in basic activity level and information usage at 1000 ppm, when compared to 500 ppm.

    [ Toinen tutkimus havaitsi perusaktiivisuuden ja tiedon käytön alentuneen CO2 pitoisuudella1000 ppm ]

  6. Niin no Greta sanoi myös ihmiskunnan kuolevan sukupuuttoon, jolle ei ihan heti taida löytyä tieteellistä tukea, mutta toisaalta jos näin kävisi niin sehän olisi maapallon pelastus.

    Maapallon ja koko maailmankaikeuden kannaltahan ihminen on aivan turha olio, jonka häviäminen olisi kokonaisuuden kannalta pelkästään positiivista.

    Syystä tai toisesta aika harva kannattaa edellistä näkemystä vaikka esim. Esko Valtaoja, tuo yleisesti arvostettu älykkö on asian juuri näin ilmaissut ja tietenkin legendaarinen Pentti Linkola.

  7. Poistin yhden kommentin yltä, sillä se meni turhan monessa kohtaa suoraan henkilöön sisällöltään. Jos asianomainen haluaa kirjoittaa sen uusiksi, voi toki tehdä mutta jättäköön kanssablogisien henkilöön menevän naljailun pois.

Vastaa käyttäjälle juhak Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *