Tuhosiko Trump juuri USA:n teknologisen ylivallan?

Olemme lukeneet halki mediakentän Googlen toimista Huawein matkapuhelintoimintaa vastaan, pian Googlen perään tulivat Intel, Qualcomm, Broadcom, Infineon ja ST Microelectronics – piirivalmistajien jättejä kaikki. Trump on laittanut täten huomattavan järeän vaihteen kauppasotaan ja riskinä voi olla peruuttamaton isku USA:n ylivallalle tietotekniikassa.


Puhelin kannatti tehdä yhdessä

Jo tällä hetkellä Kiinalla on riittävä osaaminen tehdä älykännykkä vaikka täysin omin eväin, joskaan aivan kirkkaimpaan kärkeen ei nillä eväin vielä päästä. Tietyissä komponenteissa on tällä hetkellä mielekkäämpää tukeutua ulkopuolisiin tekijöihin, mutta mitenkään pahasti jälkijunassa Kiina ei niissäkään ole. Avoin kauppa on tehnyt mielekkääksi koota älypuhelin tai muu tietotekninen laite käyttäen komponentteja ja teknologioita ympäri maailman. Merkittävin vaikutus tällä on käyttöjärjestelmässä, sillä käytännössä vain Google Android tai Apple IOS ovat tarpeeksi suosittuja kuluttajien älypuhelimiin. Vuosien varrella kilpailijat ovat jääneet mikroskooppiseen marginaaliin tai kuolleet pois kokonaan. Applen käyttöjärjestelmä on toki vain Applen omien puhelinten käyttöön, siinä missä Android on saatavilla kaikille valmistajille.

Pahoittelen menemistä vähän tekniseksi tässä, mutta Android-käyttöjärjestelmää pitää hieman avata. Ytimeltään se perustuu suomalaislähtöiseen, avoimen lähdekoodin Linuxiin. Koska avoimen lähdekoodin järjestelmät pysyvät avoimina muokkausten jälkeenkin, pääosa Androidista on avointa – toisin sanoen, maksutta kenen tahansa käytettävissä ja muokattavissa. Tätä ei voi Trump koskaan estää. Sen sijaan kaupalliset elementit, kuten sovelluskaupat, tietyt käyttökokemusta parantavat lisäosat ja Googlen koostamat turvapäivitykset ovat suljettua tekniikkaa, eli siis kaupallista ja kauppasodan piirissä. Peruskuluttaja ei huomaa missä avoin loppuu ja bisnes alkaa, mutta tässä kiistassa aihe nousee pintaan. On toki hyvä muistaa että Huawei ja muutkin kiinalaiset ovat osallistuneet avoimen Androidin kehitykseen. Avoimen mallin mukaisesti heidän tekemä työ on edesauttanut myös amerikkalaisten yritysten tuotekehitystä.

Peli ei ole pelattu

Huawein vahva asema kännykkämarkkinoilla ei ole sattumalla saatua. Polkuhintoja siihen ei ole tarvittu, vaan ainoastaan väkevää laatua ja tyyliä. Nämä eivät ole kadonneet mihinkään. Androidin pohjajärjestelmä on myös vastakin saatavilla, kuten myös ne kaupalliset lisäosat siihen jotka Huawei on itse kehittänyt esimerkiksi kameraa ja järjestelmäpiirejään varten. Se, mitä puuttuu on sovelluskauppa ”Play Store”, kartat, gmail ja muut Googlen omat sovellukset. Lähes kaikkeen on jo olemassa vaihtoehto ja moni niistä on jo Kiinan sisämarkkinoilla käytössä. Se mikä puuttuu ovat länsimaiset sovellukset ja käännökset esimerkiksi Euroopan kielille. Vielä isompi haaste on saada kuluttajat vaihtamaan tutusta ja turvallisesta toiseen. Microsoft epäonnistui tässä Windows-puhelinten kanssa, mutta voisiko kuluttajille olla helpompi myydä tuote joka on kuitekin pääosin tutun ja turvallisen Androidin kaltainen? Helppoa se ei silti ole. Kauppasodalla voidaan myös koittaa vaikeuttaa amerikkalaisten hittisovellusten, kuten Facebookin tai Instagramin käyttöä näissä puhelimissa, mutta se on jo äärimmäisen kaukaa haettua.

Lopulta on aivan turha odottaa Kiinan heittävän hanskat tiskiin. On myös turha odottaa että EU katsoo läpi sormien yhä härskimmäksi käyvää kauppasotaa. Trumpin toimet voivat eristää USA:n ja samalla lähentää EU:n ja Kiinan suhteita. Toistaiseksi Kiina on pyrkinyt kehittämään teknologista mahtiaan kansainvälisen kaupan avoimella yhteistyöllä. Johtuen USA:n ylivallasta tällä sektorilla, moni teknologiavalinta on kohdistunut yhdysvaltalaisten yritysten suljettuihin standardeihin. EU tuskin panisi pahasti vastaan kääntymistä avoimempaan suuntaan ja se on todennäköisesti Kiinalle mielekkäämpi optio kuin lähteä tekemään kilpailevia suljettuja standardeja. Tämä madaltaisi samalla kynnystä uusien tuotekehitys- ja alihankintayritysten muodostumiseen USA:n ulkopuolella.

Menestys rakentui avoimelle kaupalle

USA:n vahva asema tietoyhteiskunnan markkinoilla on pitkälti pohjautunut avoimeen markkinatalouteen, jossa bisneksen jatkuvuuteen on voinut luottaa. Tämän palasen poistaminen voi pahimmillaan romuttaa koko korttitalon. Kiista ei tokikaan jää vain kännyköihin. Huawei on merkittävä tekijä monissa tietoverkon, konesalien ja pilvipalveluiden laitteissa. Toistaiseksi niissä on käytetty paljon jenkkiosia, mutta tämä voi muuttua. Isoin haaste voi olla ns. perinteisten tietokoneiden ja palvelinten suorittimissa, joissa ylivertainen monopoliasema on Intelillä ja haastajan paikka AMD:llä – molemmat noudattavat nk. Intelin x86-standardia ja molemmat ovat amerikkalaisyrityksiä. Standardi on niin vanha ja vahva, ettei sitä niin vaan rikota. Toisaalta, standardin iästä johtuen sen hajottamista on toivottu (ja yritetty) jo vuosikymmenten ajan. Tietyt teknologian kehityssuunnat ovat myös tehneet x86-standardista yhä uhanalaisemman ja tämä tempaus voi nopeuttaa kehitystä.

Tekniset yksityiskohdat sikseen, tällainen kauppasota on omiaan aiheuttamaan merkittävää epävarmuutta kaikissa yhteiskuntien toiminnoissa halki maailman. Olemme kuitenkin täysin riippuvaisia bittien vipellyksestä. Pieni osa minusta on toki utelias näkemään voisiko tästä syntyä uusi, reilumman kilpailun tilanne jossa tietoyhteiskuntaa kehitetään myös USA:n ulkopuolella. Toinen pieni osa minusta pelkää että tästä voi myös syntyä täysin kiinalainen monopoli joka saa kaipaamaan amerikkalaista mallia. Isoin osa minusta kuitenkin toivoisi rauhaa markkinoille, sillä ainakin lyhyellä tähtäimellä tässä sodassa on vain häviäjiä.

48 Replies to “Tuhosiko Trump juuri USA:n teknologisen ylivallan?”

  1. Touhu koskee uusia laitteita, ei jo käytössä olevia. Veikkaan veikeää vääntöä.. Tehdäänhän kaikki Apple roinat myös Kiinassa…. Mitäs kiinalaiset näiden kanssa tekee… Hulluksi menee…

  2. Tällä hetkellä, jos haluan ostaa esimerkiksi konesaliin keskuskytkimen joka noudattaa avoimia standardeja erinomaisesti, minulla on kaksi vaihtoehtoa: Kiina tai Itä-Eurooppa. Jos ostan USA:sta, saan suljettua teknologiaa. Olkoon USA miten ”vapaa” maa tahansa – asia, jota ”lievästi kyseenalaistan” – ei sillä ole minulle arvoa jos he käyttävät samanlaisia monopolin likaisia temppuja mistä he syyttävät Kiinaa.

    1. 100% varmaa on että JOKAISELLA suomalaiselle on kotonaan kiinalaisia tuotteita, elektroniikkaa, leluja, vaatteita, huonekaluja, lamppuja, puhelimia, radiopuhelimia, johtoja ja piuhoja, kumisaappaita, hanskoja, ihan kaikkea mahdollista. Tällä kaavalla me kaikki olemme kommunistisen Kiinan pihdeissä… koska RAHA.

  3. Itse suosin saksalaisia tuotteita, kuten riistakamera joka on tehty Bochumissa Saksassa mutta veikkaan kun auon sisuskalut niin hyvinkin löytyy KOMMUNISTISEN Kiinan komponentteja, olenko nyt piilokommunisti 🤣

  4. Ei jenkkejä voi verrata Kiinaan. Kiina on kommunistinen maa ja totalitaarinen valtio joka rikkoo ihmisoikeuksia.

    1. Jep, Kiina sattuu olemaan vaan seuraava maailman suurvalta ja vallanpitäjä tällä vauhdilla. Itseasisassa sen markkinat alkaa olla enemmän kapitalista touhua kuin kommunistista, näemme heidät ”made in hong kong” maana edelleen, nyt ei eletä enää 70-luvulla…

      Kiinalaislehti paljastaa: Kiinan tunnetuin kapitalisti Jack Ma on kommunistisen puolueen jäsen (KAUPPALEHTI)

      ”Kiinalainen miljardööri ja yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, Jack Ma, kantaa Kiinan kommunistisen puolueen jäsenkirjaa, kirjoittaa puolueen virallinen äänenkannattaja, Kansan päivälehti. Uutisesta kirjoittaa Reuters.

      Ma on verkkokauppajättiläisen Alibaban omistaja ja tunnettu kapitalisti.

      Kansan päivälehti julkaisi kaikkiaan sadan merkittävän kiinalaisen nimet. Melkoisella osalla heistä on puolueen punakantinen jäsenkirja. Lehden mukaan he ovat auttaneet maan uudistamis- ja avautumisprosessissa.

      Ma on Kiinan rikkain mies. Hänen omaisuutensa arvoksi Forbes arvioi 35,8 miljardia dollaria.

      Reutersin mukaan on epäselvää, miksi lehti päätti julkaista Man jäsenyyden, mutta se saattaa liittyä hallinnon pyrkimyksiin liittää yksityiset yritykset tiukemmin linjaan kommunistisen puolueen arvojen kanssa. Näin on teknologia-alalla, joka on kasvanut nopeasti. Se johtuu yksityisten yritysten menestyksestä.

      Reuters arvelee, että Man puoluejäsenyys tulee melkoisena yllätyksenä monelle kiinalaisellekin. Kun Kiinan suosituimmalta hakukoneelta, Baidulta kysyy, onko Ma kommunistisen puolueen jäsen, se vastaa yleensä, että ei ole.

      Kansan päivälehden listalla ovat myös Baidun johtaja Robin Li ja Tencentin johtaja Pony Ma, mutta lehti ei kuitenkaan tarkenna, ovatko he lopulta puolueen jäseniä. Baidu, Alibaba ja Tencent muodostavat yhdessä Kiinan teknologisen kärjen, jota kutsutaan yleisesti nimellä BAT-trio.

      Lehti ei kerro, milloin Ma liittyi puolueeseen.”

  5. Kiina on, mitä on, mutta jenkkilä menee alaspäin kuin lehmänhäntä trumppelin puuhastellessa kaikenlaista kansainvälisesti holtitonta mukaan lukien suunitelmat armahtaa sotarikoksiin syyllistyneet jenkkisotilaat.

    1. Kiinassa alkaa olla enemmän yrittäjiä kuin jenkkilässä, se on semmoinen KOMMUNISTI maa.

      Trump on ihan kaheli mutta Yhdysvaltojen kanssa Suomella pitää olla yhteistoimintaa sotilaallisessa toiminnassa ja muutenkin.

  6. John, jokainen suurvalta rikkoo ihmisoikeuksia. Valitettavasti tuo on kisa johon on turha lähteä, jokainen voi kirjoittaa useamman kirjan USA:n, Venäjän, Kiinan, Israelin tai Brittien ihmisoikeusloukkauksista historiasta tähän päivään.

    Kiinassa on yrityksiä jotka ovat tiukkaan kommunistipuolueen hallinnassa, kuten ZTE. Huawei ei ole yksi näistä yrityksistä. Tietenkin se on maan hallinnolle käyntikortti ja osoitus teknologisesta osaamisesta, mutta siinä se on samaa kuin metsäteollisuus meille, Mersu Saksalle tai Apple USA:lle.

    Huaweilla on paljon petraamista ja kritiikin syitä on, mutta pääosa julkisesti heiluvista syytteistä ovat puhdasta mielikuvitusta tai Trumpin tukijoiden toistamaa pölhöpropagandaa.

    Alibaba onkin sitten aihe josta voisi kirjoittaa useammankin blogauksen, eri kanteilta. Ehkäpä myöhemmin.

    muokkaus: asiasta kukkaruukkuun, kun nyt kovasti halutaan vertailla maita. Juuri tuli viime päivien palomuuriraportti hyökkäyksistä Pirkan blogeja vastaan. Onko Kiina vai Venäjä kärjessä? Ei kumpikaan…

    1. Android ympäristö muuttuu myös houkuttavaksi alustaksi tietomurtoihin kun tietyt päivitykset ei enää onnistu, tämä poraa suoraan jenkkien omaan tietoturvaan. On tämä Trump yksi hampurilainen huonolla pihvillä 🤣🤣🤣, äijä sahaa laivan laitaa ja kauhoo ämpärillä vettä sisään samalla, vain idiootti toimii kuten hän.

    2. Eli jenkkilästä tulee hyökkäyksiä tiuhaan…. ei yllätä. Toisaalta onko joku toinen maa ottanut sieltä verkkoonsa haavoittuvan koneen ja tekee ”piraatti” hyökkäykset tätä kautta

  7. Kun ZTE:n halpis-android tuli myyntiin, sillä oli lempeä liikanimi:
    Rauhan ja Sosialismin Puolesta – Kommunistinen Työväenpuhelin

    Itse en ZTE:n tai Oneplussan laitetta uskaltaisi ostaa. Huawein uskaltaisin. Samsungia tosin nyt käytän, joskin tämä jää minun viimeiseksi Samsungiksi. Uutta merkkiä en ole vielä päättänyt.

    1. Huawein tablet laite meikällä on juuri nyt näpeissäni täällä mökillä, hyvin roudaa 🙂

      1. Lisäys sekä puhelimena toimii Nokia 8110 4G ”Matrix puhelin” KaiOS järjestelmällä, siitä on netti kytketty pois. Only for phones… Akku kestänyt parhaimmillaan valmiustilassa lähes kuukauden ja käyttäen viikkoja. Matopeli löytyy kyllä 🙂

  8. No mulla on ablen iphone plus 32 ios järjestelmällä ja toimii muuloin kun pakkasella ulkona
    Silloin pitää mennä sisälle siellä hetki ja känny toimii
    Mulle tuo Anroidi oli liin sekava järjestelmä en päässyt sisään siihen lainkaan terv tepivaari

      1. Itse maksoin suojakoteloineen päivineen kotiin tuotuna 419 euroa myyjänä oli Suomalainen yritys
        Tuo suoja kotelo maksoi 29 ekee
        Mulle on aivan sama vaikka jenkkilässä maksais 100 000 dollaria siinäpä maksaa terv tepivaari

  9. Applen voitot eivät ole mitään verrattuna muotiteollisuuteen. Lapsityövoima ja vähän halpaa raaka-ainetta, vitosen kulut ja laukkuun tonnin hintalappu.

    Ei se tyhmä joka pyytää… ja nyt juuri kannattaa pyytää koska kauppa käy.

    1. Hölmö maksaa ”merkistä”, fiksu maksaa laadusta… Sen on oppinut jos mitä.

      Applehan on hinnoitellut tuotteet kipurajoille (sekä päivitykset hidastaa toimivat kiinalaiset Apple puhelimet ennenaikaisesti, jotta sama nöyrä ostaja joutuu ostamaan taas uuden kapulan) koska ihmiset ostaa niitä siltikin, voisivat myydä ns oikealla hinnalla mutta koska kuluttaja on niin tyhmä että suostuu maksamaan ylihintaa niin maksakoon.

      Samahan se on noissa ”muumi mukeissa”, kuka maksaa jostain mukista 6000€, toinen ostaa samalla rahalla itselleen mukeja loppuelämänsä ajaksi, toinen HALUAA maksaa parin euron (valmistuskustannukset) mukista 6000€.

      Tulee sitten se ”laadukas” olo 🤣🤣🤣, ei vittu kiinnosta pätkääkään tuollainen olotila kun tili tyhjenee paskaan.

      1. En osta merkin mukaan mitään
        1980 Lopulta ollut Nokian känny mutta olisin ostanut nytkin Nokian mutta en päässyt Anroidin kanssa yhteiymmärrykseen
        Kun sain tarjoukseni iphonesta ja hintaan 419 suojineen en voinut olla ostamatta terv tepivaari

  10. Totuushan on ei se ole hullu joka pyytää vaan se on hullu joka maksaa terv tepivaari

  11. Sehän on Kiina ihan kapitalistinen maa. Sillä erolla, että määräysvalta on puolueella ja se voi tarvittaessa puuttua asioihin. Tuskin siellä annetaan minkään mennä konkkaan. Kiina kuulemma tähtää vuoteen 2049 jolloin Kiinan pitäisi olla vauras ja hyvinvoiva maa. Varmaan onnistuvatkin. USA jää jälkeen. Ehkä siellä silloin alkaa sopia ”sosialismi” eli valtion puuttuminen asioihin.

    1. Eemeli, juurikin näin. Yhdysvallat on nyt tilanteessa missä Brittiläinen Imperiumi oli aikoinaan, se repeilee.

  12. Oikea hinta on se, jolla maksimoidaan voitto osakkeenomistajille – se kun on ainoa asia mihin julkisesti noteeratut yritykset pyrkivät. Olisi typerää toimia toisin.

    Sitäpaitsi, tuo överiksi mennyt kapulahinnoittelu niin Applella, Samsungilla kuin Huaweillakin on luonut uusia markkinoita halpishuippumalleille, kuten vaikkapa Asusille. Heidän 500 euron luuri tarjoaa samat sisuskalut kuin Samsungin tuplat kalliimpi.

    1. Kuten Kyuu sanoi… Osakkeenomistajat.

      Katsotaan kuinka käy…

      ”Apple on kohdannut yllättäviä vaikeuksia viime aikoina, kun iPhonet eivät mene kaupaksi odotetulla tavalla. Presidentti Donald Trump uskoo tietävänsä, miten tilanne korjataan.

      Apple on myöntänyt, että iPhone-myynti takkuaa. Tämä on saanut luonnollisesti yhtiön osakekurssin putoamaan rajusti loppukesän ennätyslukemista. Osaksi syynä vaikeuksiin on ollut Kiinan markkinoiden hyytyminen, mutta pään päällä roikkuva uhka USA:n ja Kiinan kauppasodasta ei ole ollut omiaan valaisemaan näkymiä.

      Presidentti Trump otti kysyttäessä kantaa Applen tilanteeseen lehdistötilaisuudessaan. Lääkkeeksi hän tarjoaa vanhaa rakasta ideaansa, BGRkirjoittaa.

      ”Älkää unohtako, että Apple tekee tuotteensa Kiinassa. Sanoin ystävälleni Tim Cookille (Apple-pomo), että tehkää tuotteenne USA:ssa. Rakentakaa suuria kauniita jättitehtaita tänne. Kiina hyötyy Applesta eniten”, Trump sanoi.

      BGR toteaa, että ajatus Applen tuotannon siirtämisestä Yhdysvaltioihin ei ole realistinen. Sekä alhaiset valmistuskustannukset että logistiikka painavat vaakaa Aasian puolelle. USA:ssa valmistettuina iPhonet maksaisivat rutkasti enemmän kuin nykyisin, mikä ei varmastikaan parantaisi valmiiksi tahmaavaa menekkiä.

      ”Ihminen saattaa olla Marsissa ennen kuin Apple tekee enemmän puhelimia USA:ssa. Tähän vaikuttavat yksistään logistiikkakustannukset”, Wedbush-sijoitusyhtiön tutkimusjohtaja Dan Ives toteaa Inquisitr-julkaisun mukaan.

      Presidentti Trump tunnetaan muun muassa siitä, että hän ei anna faktojen pilata hyvää tarinaa ja ottaa mielellään ansion myönteisestä kehityksestä. Nytkin hän vakuutti, että Apple tulee selviytymään mainiosti ja että sen osakekurssi on noussut ”satoja prosentteja” hänen presidenttikautensa aikana.

      BGR toteaa, että Trumpin astuessa virkaansa Applen osakkeen noteeraus oli 120 dollaria, nyt hieman alle 150 dollaria. Nousua on siis ollut, mutta vain runsaat 20 prosenttia, ei ”satoja”. Parhaimmillaan tosin käytiin noin 230 taalassa, mutta silloinkin kasvuprosentti oli 92.” (Tekniikka & Talous Tammikuu 2019)

  13. Totuushan on niin ettei tuolla toista tuhatta saa kännyjä kaupaksi jo puolet on monelle liikaa elikkä n 500 dollaria
    Hyvä tuo on kännynä ja aikas helppo myös käyttää terv tepivaari

  14. USAn korkeakouluissa, kuten erinomaisessa MITssä, opetetaan oikeita asioita. Tekniikan itsensä lisäksi innovatiivisiksi ja yrittäjiksi.

    Niin syntyy uusia yrityksiä – aluksi vaikka autotalliin. Osa niistä sitten nousee huikeaan menestykseen – josta hyötyy koko jenkkilä.

    Suomessa useista on tehty passiivisia sossulla eläjiä.

    Kommunistinen Kiina porskuttaa halvalla orjatyövoimalla. Eipä tule mieleen innovatiivisia keksintöjä – kuten jenkkilästä.

  15. Koska Juhani ei tiedä yhtään innovatiivista keksintöä Kiinasta niin pitää häntä sivistää vähän.

    Kiinalaiset keksinnöt:

    ”Kiinalaisia meidän on kiittäminen mm. kirjapainotaidosta, kompassista, ruudista, silkistä ja nuudeleista. Vastoin yleistä käsitystä syömäpuikot, jotka myös ovat sikäläinen keksintö, syntyivät paljon myöhemmin kuin toinen ateriointia helpottava työväline, haarukka (joita Kiinassa on käytetty n 4000 vuotta sitten). Euroopassa moisia aterimia alettiin arvostaa vasta 1300-luvulta lähtien. Nähtävästi kiinalaiset olivat myös ensimmäisiä kansoja, joiden mielestä housut olivat järkevä asuste, varsinkin ratsastaessa.

    Kuitenkin kehityksen tiet ovat arvaamattomat; varhaisesta startistaan huolimatta Kiina ei jatkanut tieteen – eikä varsinkaan luonnontieteen – huippumaana 1500-luvun jälkeen. Yhtenä selityksenä on nähty kiinalainen juomakulttuuri. Vaikka riisiviinaa tehtiin Kiinassa jo 9000 vuotta sitten, paikallinen astioitten valmistaminen keskittyi toisen juoman – teen – ympärille. Nykyään Kiina tunnetaankin sekä posliinistaan että teestään, mutta tämä kahden asian yhteys vaikutti yllättävän dramaattisesti yhteiskunnan ja paikallisen tieteen kehittymiseen. Siinä missä itämailla keskityttiin teen ilojen vaalimiseen, Etelä-Euroopassa tykättiin enemmän viinistä; tarjoilulämpötilastaan johtuen nämä kaksi juomaa vaativat myös erilaiset juoma-astiat. Viinin nauttimiseen alettiin kehitellä lasisia kuppeja – ja tästä sivutuotteena syntyi Eurooppaan lasinhiomataito, joka puolestaan johti erinäisiin tieteellisiin läpimurtoihin. Ilman viinilaseja ei siis olisi ollut linssejä (jotka helpottivat sekä avaruuden havainnoimista että pidensivät havainnoijien työikää silmälasien muodossa), kemiaan ja alkemiaan liittyviä lasisia työvälineitä – eikä siis tieteen vallankumousta”

    http://www.shsverkko.com/index.php?title=Kiina

    Esimerkki Yhdysvaltojen keksinnöstä :

    Simpsonit (engl. The Simpsons) on Matt Groeningin luoma ja Gracie Films -yhtiön tuottama Emmy-palkittu television animaatiosarja, joka kertoo viisihenkisen yhdysvaltalaisperheen elämästä. Sarjan oikeudet omistaa 20th Century Fox, ja sarjan ensimmäinen jakso esitettiin vuonna 1989.

    Semmottii.

    ”Jotta voisit ymmärtää nykyisyyttä, tulee sinun tuntea historia”

  16. Kiinan ”orjatyövoima” houkuttelee yrityksiä kuten Applea. Teettämällä orjilla saadaan parhaat voitot ja tuotot osakkeenomistajille. Ehkä iphonea voisikin tehdä USA:ssa ja myydä nykyiseen hintaan, mutta sitten toimitusjohtaja saisi potkut kun voittoprosentti jäisi niin pieneksi ja osakkeen arvo ja osingot tippusivat.

    1. Ei ole enää mahdollista valmistaa Omenaa Jenkeissä, koska RAHA. Nyt kun ahneus on mittari ja osakkeenomistajien osakkeet merkkaa, ei jenkit voi mitään.

      Kiinan olisi hyvä valjastaa Applen tehtaat Kiinassa omille tuotteille ja pistää jenkit ulos sieltä. Tällä hetkellä maailman suuri KOMMUNISTINEN maa pitää yllä Yhdysvaltoja. Joskus jenkkien pitäisi miettiä kannattaako ruokkivaa kättä purra.

      Ennen Trumpin riehumista Kiinalla ja Yhdysvalloilla meni hyvin. Kohta Trump purkaa kauppasaartoa Venäjään ja alkaa diilaamaan toveri Putinin kanssa, katsokaa vaan.

  17. Mitä innovatiivisia keksintöjä on tullut KOMMUNISTISESTA Kiinasta – eli karkeasti 100 vuoden aikana?

    Kannattaisi ensin ymmärtää lukemansa ennen kuin rupeaa kommentoimaan.

    Jenkkilästä esimerkiksi mikroprosessori, erilaisia muistipiirejä, ohjelmoitavia logiikkapiirejä, PC, jne.

    1. Kasvotunnisteella maksaminen

      Kasvonpiirteiden avulla maksaminen tai kasvojen avulla tunnistautuminen on kehittynyt riittävästi maksuvälinekäyttöön.

      Kiinassa teknologiaa on jo käytetty rikollisten tunnistamiseen tietokannoista. Kiinalaisilla on laaja keskitetty henkilötietokanta kuvineen. Viranomaiset ovat valvontakameroiden tallenteiden avulla tunnistaneet rikoksen tekijöitä.

      Teknologiaa on hyödynnetty myös junalippujen lunastamisessa ja turistinähtävyyksien lipuntarkastuksissa.

      Teknologian viehättävyys on käyttömukavuus, maksamisen helppous ja asiakaskokemus. Kahvilaan tultaessa asiakasta voidaan tervehtiä hänen nimellään: ”Hyvää huomenta, herra Virtanen”. (Tekniikka & Talous)

      Tuttava on ollut duunissa Kiinassa viimeiset 10 vuotta, sanoo että sieltä tulee innovaatisia keksintöjä koko ajan, kannattaa ottaa selville asioista ennen kuin mölyää, emme elä ”made in Hong Kong” aikaa 70-luvulla.

      1. Pieni lisäys Juhanin huonoon Kiina tietouteen, tämä on vuodelta 2007 ja siinä Kiinan päämäärä keksintöjen ja innovaation suhteen vuodelle 2020, nyt jo osa on toteutunut:

        Kirjoittaja työskentelee tutkimusjohtajana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Turun kauppakorkeakoulussa. Hän on Suomen Akatemian tutkijatohtori.

        ”Kiina tulee uudessa tutkimus- ja tuotekehittelyohjelmassaan keskittymään erityisesti bio- ja nanoteknologiaan, samoin kuin liikenne- ja ympäristöteknologiaan. Liikenne on yksi Pekingin saastuttajista.
        Useissa Kiinaa koskevissa tulevaisuusarvioissa on esitetty, että Kiinan suhteellinen etu on väistämättä pitkälläkin aikavälillä työvaltaisten tuotteiden tuotannossa, koska työvoimaa on runsaasti saatavilla pääomaan verrattuna. Lisäksi on esitetty, että maataloustuotannon tehostuminen ja teollisuuden rakennemuutos lisäävät työvoimaa tuntuvasti vielä pitkään ja painottaa Kiinan talouden kehitystä työvaltaiseen tuotantoon. Onko tämä esitetty arvio pitkällä aikavälillä oikea ja perustuuko se oikeisiin tilannetietoihin ja arvioihin?

        Kiinan presidentti Hu Jintao esitti viime vuonna kesäkuun alussa arvionsa, jonka mukaan Kiina tulee olemaan vuonna 2020 maailman innovatiivisin valtio, joka tulee tuottamaan eniten tieteellisiä ja teknologian läpimurtoja maailmassa. Tämä tavoite on realistinen, koska Kiinan tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat vuoden 1999 jälkeen kasvaneet keskimäärin 20 prosentilla vuodessa ja sama kasvu näyttää olevan jatkumassa.

        Vuonna 2005 Kiinassa panostettiin jo 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimus- ja kehitysinvestointeihin, kun vielä vuonna 1998 panostukset olivat 0,7 prosenttia. Kiinan virallinen tavoite on saavuttaa 2,5 prosentin bkt-osuus tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa vuoteen 2020 mennessä.

        Joulukuussa 2006 OECD:n tiede- ja teknologiaraportissa julkaistiin uusi hätkähdyttävä tieto siitä, että Kiina on nyt jo siirtynyt Japanin ohi tutkimus- ja teknologiapanostuksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kiina on siirtynyt Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurimmaksi tutkimus- ja kehitysinvestointeihin panostavaksi valtioksi maailmassa.

        Tämä investointien taso on jo hyvin merkittävä summa. Britanniassa tehtyjen arvioiden mukaan Kiinan keskushallitus investoi viime vuonna noin 4,7 miljardia puntaa tieteeseen ja tutkimukseen, kun esimerkiksi Britannian hallitus investoi 3,2 miljardia puntaa vuodessa. EU:n tiede- ja tutkimuskomissaari Janez Potocnik arvioi viime vuoden lopussa, että Kiina ohittaa Euroopan unionin tutkimus- ja kehityspanostuksissa EU:n vuoteen 2010 mennessä.

        Tämän suuntaiset tiedot eivät tue usein Suomessa esitettyä käsitystä, että Kiina tulee jatkossakin keskittymään pelkästään työvoimavaltaiseen tuotantoon. Samalla uudet tiedot antavat vakavia perusteita arvioida Euroopan unionin tutkimus- ja innovaatiopolitiikan onnistumista ja toteutuneiden tutkimus- ja kehityspanostusten mittakaavaa. Lissabonin strategia ei näytä auttaneen Euroopan unionia mitoittamaan omia tutkimus- ja kehityspanostuksiaan globalisaatioprosessin edellyttämälle tasolle.

        Kiinan talouskasvu on ollut vuosittain yhdeksän prosentin luokkaa. Kun tähän vahvaan talouskasvuun on yhdistetty uuden teknologian tuonti ulkomailta, voimakkaasti kasvava vienti ja matalan kustannustason teollisuuden laajentuminen, ovat nämäkin taloudelliset taustatekijät vauhdittaneet Kiinan mahdollisuuksia kehittää omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa.

        Kiinan historiassa on aina käytetty strategisia mantroja. Aikanaan Maon Kiinassa keskeinen mantra oli ”kansan palveleminen”. Myöhemmin Deng Xiaopingin aikana alettiin käyttää mantroina ”uudistusta ja avautumista” ja ”modernisaatiota”. Kiinan nykyinen presidentti Hu Jintao on käyttänyt keskeisinä mantroinaan ”rauhanomaista kasvua” ja ”harmonista yhteiskuntaa”.

        RIIPPUMATON INNOVAATIOTOIMINTA UUSI MANTRA
        Kiinan uusi strategia on zizhu chuangxin eli riippumaton innovaatiotoiminta. Tähän strategiaan liittyy läheisesti ympäristöasioiden ottaminen vakavasti ja energiaomavaraisuuden parantaminen. Tämä uusi riippumattoman innovaatiotoiminnan strategia merkitsee sitä, että Kiina ei enää halua pelkästään tuoda Yhdysvalloista ja Euroopasta teknologiaa ja soveltaa sitä Kiinassa, vaan se haluaa ottaa nyt itse aikaisempaa itsenäisemmän roolini tieteen ja teknologian suurvaltana. Erityisesti Kiina tulee keskittymään bio- ja nanoteknologiaan, samoin kuin liikenne- ja ympäristöteknologiaan.

        Kiinan uusi tiede- ja teknologiapolitiikka on määritelty varsin kunnianhimoisesti uudelleen ja se sisältää selkeitä strategisia tavoitteita eri teknologioiden alueilla. Kiinan uusi strategia sisältää 11 tieteen ja tutkimuksen strategista priorisointialuetta. Tähän uudistukseen sisältyy uusina asioina muun muassa sotilas- ja siviiliteknologiatutkimuksen tutkimuslaitosten yhdistäminen sekä tiede- ja teknologiapolitiikan arviointijärjestelmän kehittäminen yhtenäiseksi.

        Uuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategian laadintaan osallistui Kiinassa noin 2 000 tieteen ja teknologian asiantuntijaa kolmen vuoden aikana. Kiinan pääministeri Wen Jiabao johti tätä työtä henkilökohtaisesti. DEMOS-tutkimuslaitos Britanniassa on esittänyt arvion, että tämä asiantuntijaprosessi oli vastaavan kokoinen kuin vuonna 1956, kun Kiinan tutkimuksessa tehtiin suuruudistus, joka johti Kiinan ydinase- ja satelliittijärjestelmän luomiseen.

        Kiinan tutkimus- ja teknologiapolitiikan uudistusprosessi ei koske pelkästään Kiinaa, vaan sen vaikutukset ulottuvat Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja muualle Aasiaan asti. Kiina tulee tulevina vuosina tiivistämään tieteellis-teknistä yhteistyötä globaalilla tasolla huomattavasti.

        STRATEGIAN UUDISTUS EI OLE ONGELMATON
        Kiinan tutkimus- ja teknologiapolitiikan uudistus on herättänyt laajaa kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Kriittisissä arvioissa on erääksi ongelmaksi nähty kiinalaisten yritysten alhaiset investoinnit tutkimus- ja teknologiatoimintaan. On arvioitu, että keskimäärin kiinalaiset yritykset sijoittavat vain 0,56 prosenttia liikevaihdostaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Isoissakaan yrityksissä t&k-panostukset eivät yllä 0,71 prosenttia korkeammalle tasolle yritysten liikevaihdosta.

        Toinen iso ongelma Kiinan tiede- ja teknologiapolitiikan uudistuksessa lienee byrokratia ja keskitetyt johtamismallit. Monet Kiinan tutkimuksen asiantuntijat epäilevät avoimesti, voidaanko tutkimus- ja teknologiapolitiikkaa muuttaa innovatiiviseksi nykyisten keskitettyjen hallintorakenteiden maailmassa.

        Suurin haaste Kiinassa on tällä hetkellä yritystoiminnan ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen aikaisempaa innovatiiviseksi, avoimemmaksi ja itsenäisemmäksi. On varsin ilmeistä, että tämä uudistusprosessi ei onnistu lyhyessä ajassa, vaan tarvitaan uuden sukupolven yritysjohtajia, aitoja uudistajia ja suunnannäyttäjiä. Kiinan yrityselämä on tullut negatiivisessa mielessä tunnetuksi korkeasta alttiudestaan kopioida muiden kehittämiä innovaatioita ja tuotemerkkejä. Tämä historian huono perinne varjostaa Kiinan kehityspolkua aidosti innovatiiviseksi supervallaksi.

        Kiinassa on 10 miljoonaa pk-yritystä, jotka tuottavat 56 prosenttia Kiinan bkt:sta. Sisäiset liiketoimintaosaamisen tarpeet ja muut toiminnan luotettavuuteen liittyvät kehittämistarpeet ovat useimmissa kiinalaissa yrityksissä huomattavat. Sama koskee teknologista osaamista. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa luottamuksella on iso ja merkittävä rooli. Luottamuksen, maineen ja uskottavuuden luominen ei yleensä tapahdu nopeasti, vaan vaatii usein pitkän yhteistyön ja luottamuksen kehittymisen asteittain. Tässä suhteessa Kiinan uusi tutkimus- ja kehittämisstrategia joutunee vielä useaan testiin. Tämä ongelma on nyt alettu tiedostamaan Kiinan elinkeinoelämässä ja uudessa strategiassa on myös toimenpiteitä kopiointiongelmien vähentämiseksi.

        Kiinan tiedealan organisaatioissa on myös tapahtumassa uudistuksia. Tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden budjetteja tullaan kasvattamaan huomattavilla panostuksilla, mutta samalla näiden organisaatioiden toimintatapoja uudistetaan muun muassa lisäämällä ja kehittämällä tieteellisiä arviointikäytäntöjä. Esimerkiksi tavanomaiset asiantuntija-arviointimenettelyt ovat monissa kiinalaisissa tutkimuslaitoksissa vielä aika uusia asioita.

        On myös selvää, että aikaisempaa suurempi osa Kiinan tutkijaresursseista pyritään houkuttelemaan työskentelemään Kiinassa. On selvää, että institutionaaliset uudistukset vievät oman aikansa ja uudistukset tulevat tuskin tapahtumaan ilman muutosvastarintaa. Ison jättiläisen liikkeet ovat aina hitaampia kuin pienen kääpiön.

        KOLME KRIITTISTÄ HAASTETTA
        Kiinan tutkimus- ja kehittämispolitiikan uudistuksessa on kolme kriittistä kysymystä, jotka tulevat vaatimaan kovia ponnistuksia tulevina vuosina. Kiinan tiedeakatemian varapuheenjohtaja professori Chunli Bai esitti People’s Daily -lehdessä arvionsa Kiinan kolmesta kriittisestä haasteesta, jotka tulevat ratkaisemaan Kiinan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan onnistuneisuuden tulevaisuudessa.

        Ensimmäinen kriittinen haaste liittyy Kiinan kykyyn tuottaa ainutkertaisia innovaatioita tieteen ja teknologian eri alueilla. Pystyykö Kiina asteittain irtautumaan teknologiatuonnista Euroopasta ja Yhdysvalloista?

        Toinen kriittinen kysymys liittyy niin sanottuihin integroituihin teknologisiin innovaatioihin, joissa yhdistellään eri teknologia-alueilla syntyneitä keksintöjä ja innovaatioita uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tähän haasteeseen liittyy kysymys toimivasta integroidusta teknologia- ja innovaatiopolitiikasta eli pysytäänkö Kiinassa tekemään laajaa ja joustavaa yhteistyötä teknologisten innovaatioiden kaupallistamiseksi?

        Kolmas kriittinen haaste liittyy teknologiseen diffuusion eli olemassa olevien innovaatioiden soveltaminen ja käyttöönottoon Kiinassa paikallisissa olosuhteissa ja eri organisaatioissa. Tähän kysymykseen liittyy myös kysymys siitä, tulevatko tavalliset kiinalaiset hyötymään tulevasta mittavasta tiede- ja teknologiainvestointien aallosta?

        Tulevat vuodet tulevat näyttämään, missä mittakaavassa Kiinan tutkimus- ja teknologiapolitiikka tuottaa taloudellista kasvua ja hyvinvointia Kiinassa. Nykytiedon valossa Kiina tulee hyvin varmasti olemaan johtava tiede- ja teknologiamahti maailmassa. Kiina tulee olemaan myös maailman suurin tuotteiden ja palvelusten viejä.

        Samaan aikaan kun Kiina kasvattaa panostuksiaan tieteeseen ja teknologiaan, Kiinalla on isona haasteena huolehtia vahvoista jännitteistä, joita vielä on suunnitelmatalouden ja markkinatalouden toimintalogiikkojen välillä. Tutkimus- ja teknologiapolitiikassa tarvitaan yhteistyötä valtion luomien instituutioiden ja yritysten välillä. Ehkä suurin haaste pitkällä aikavälillä tulee lopulta olemaan tämän yhteistyön kehittäminen toimivaksi ja tuloksia tuottavaksi Kiinassa. Tällä alueella Kiinalla on vielä paljon tehtävää, mutta samalla myös paljon realisoimattomia mahdollisuuksia.

        Kiina ei tule tulevaisuudessa keskittymään pelkästään työintensiiviseen tuotantoon, vaan yhä keskeisemmässä roolissa tulee olemaan korkean osaamisen tuotanto ja huipputason palvelut. ”

        Semmottii…. Vai ei ole mitään 100 vuoteen tapahtunut…??? Viljelet propagandaa.

  18. Kiina kilpailee ainoastaan koska työntekijöille ei siellä tarvitse maksaa mitään, ja muut maat ei ole asettanut tulleja Kiinalle.

    1. ”Kiina on potentiaalinen markkina-alue paitsi Suomessa toimiville suuryrityksille, myös pk-yrityksille.”

      https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/artikkelit/suomalaiset-pk-yritykset-parjaavat-hyvin-kiinan-markkinoilla

      Suomalaiset firmat pitävät huolen Kiinan halpatyömarkkinoista, joten ei huolta. Monikansallinen Kokoomus toivoo Kepuleiden kanssa samanlaisia työmarkkinoita, ei yleissitovuutta, ei aayy liikettä, ei irtisanomisaikaa, pieniä palkkoja. Nämä puolueet on kuin Kommunisteja itse…

  19. Niin, kommunistisesta Kiinasta ei ole tullut yhtään uutta merkittävää keksintöä. On vain kopioitu ja yhdistelty muiden jo aiemmin keksimiä asioita.

    Kiinan merkittävyys on nimenomaan lähes ilmainen orjatyövoima. Sen avulla Kiina on houkutellut maahan länsimaisten tuotteiden tuotantoa – ja samalla päässyt käsiksi länsimaisiin teknologioihin ja menetelmiin.

    Kun Kiina myy länteen tuotteita jopa alle tuotantokustannusten, niin se valtaa sillä tavoin itselleen markkinoita ja ”tappaa” kilpailijoitaan.

    Samalla en voi olla mainitsemasta kommunistista Venäjää, eli neukkulaa. Ei sieltäkään tullut uusia keksintöjä. Propagandassa tietysti väitettiin sen ja sen venäläisen tiedemiehen keksineen sitä ja sitä – todellisuudessa ne oli keksitty aiemmin lännessä ja ryssät vain kopioivat niitä toisten keksintöjä ja väittivät niitä omikseen.

    Sellaisia ne punikit ovat.

    1. ”Kiina aikoo rakentaa avaruuteen aurinkovoimalan, joka jonain päivänä pystyisi lähettämään energiaa Maahan tarpeeksi valaisemaan kokonaisen kaupungin, kertoo uutiskanava CNN.

      Tutkijat joutuvat kuitenkin tätä ennen vielä selvittämään valtavia teknisiä ongelmia. Onnistuessaan projekti olisi valtava askel eteenpäin tiellä ilmastoystävällisen energian käytön laajentamiseksi.

      Aiemmin on arvioitu avaruuteen perustettavan aurinkovoimalan (SSP) olevan liian kallis toteutuakseen. Nyt Peking aikoo kuitenkin investoida 2,5 biljoonaa yuania (323 mrd.e) uusiutuvaan energiaan vuoteen 2020 mennessä. Kyseeseen tulevat aurinko-, tuuli-, vesi- ja ydinvoima.”

  20. Kiina nimenomaan varastaa toisten keksintöjä. Tekee tietomurtoja, vakoilee, pestaa vakoojia ja ryöstää sekä kopioi. Aivan kuten Venäjä.

    Kiina rikkoo järjestelmällisesti toisten patentteja, kopioi toisten keksintöjä ja myy niiden perusteella tehtyjä tuotteita halvemmalla. Trump on kyllästynyt tähän Kiinan rikolliseen toimintaan ja edes yrittää pistää hanttiin.

  21. Kiina tekee samalla myös uusia keksintöjä, mm Suomi on idiootti kun he kouluttaa Suomessa ilmaiseksi kiinalaisia jotka palaa omaan maahansa tietotaidon kanssa… Se on Pandojen hinta.

    Ei pidä aliarvioida maata jolla on huikea määrä populaa, tietoutta, armeijaa ja vaikutusvaltaa maailmassa.

    Trump teki viimeisen vikaliikkeen vittuillessaan Kiinalle. Eipä vittuile toveri Putinille….. miksi… tämä asia katoaa näiden muiden uutisten alle ja siihen VENÄJÄ pyrkii….

    Minä ostan aina kun mahdolista Saksalaista tavaraa, sisältöihin en voi vaikuttaa. On minulla 23 000€ Yhdysvaltalainenkin laite ja kaikki siinä oleva on tehty Yhdysvalloissa.

    Kiina on seuraava suurvalta, sille emme voi enää mitään. Suomea ei pidä näille myydä, siihen voimme vielä vaikuttaa.

  22. Onhan pieni Suomikin auttanut Kiinaa nousuun viemällä sinne teollisuuttamme.
    Saamme nauttia tuloksista. Ostin ilmanjäähdyttimen ja valmistettu Kiinassa.

  23. Pitää olla imarreltu että IS nappasi idean. Sehän tässä oleellista on että tilanne on emmetin epäselvä ja epävarma. Voi vain spekuloida mutta kaikki on kaukaa haettu.

Kommentoi